Jaakkolansuon turvetuotannon ympäristölupa, Hartola

Etelä-Suomi Päätös Nro 268/2011/4 Dnro ESAVI/365/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 ASIA HAKIJA Jaakkolansuon turvetuotannon ympäristölupa, Hartola Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ MERKINTÄ Aluehallintovirasto on 1.11.2011 erottanut Vapo Oy:n Jaakkolansuon ja Isosuon turvetuotantoa koskevat ympäristölupahakemukset käsiteltäviksi erillisinä asioina. Vapo Oy:n Isosuon turvetuotantoa koskevan ympäristölupahakemuksen diaarinumero on ESAVI/287/04.08/2011. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle, joka tässä asiassa on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Vapo Oy on 23.12.2009 Itä-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Jaakkolansuon 78,1 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Hartolan kunnassa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on siirtänyt hakemuksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi 2.1.2010. Vapo Oy on alkuperäisen hakemuksensa jälkeen 13.12.2010 Etelä- Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ympäristölupahakemuksessa muuttanut suunnitelmaa Jaakkolansuon tuotantoalueen kuivatusvesien johtamissuunnasta ja lisännyt hakemukseen Isosuon uuden tuotantoalueen turvetuotantoa koskevan ympäristölupahakemuksen. Vapo Oy on tuolloin pyytänyt lupaa Isosuon 68,0 ha:n suuruisen uuden tuotantoalueen turvetuotantoon Hartolan kunnassa, mutta muuttanut myöhemmin tuotantoalan suuruudeksi 58 ha. Lisäksi hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvesiä toisen maalla kulkevaan ojaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 Hakija on täydentänyt hakemustaan 2., 3., 11. ja 14.3. sekä 16.5.2011. Aluehallintovirasto on 1.11.2011 jakanut hakemuksen erillisiksi Jaakkolansuon ja Isosuon turvetuotantoa koskeviksi asioiksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja lausunnot Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Vesien johtaminen toisen ojaan liittyy käsiteltävään ympäristölupa-asiaan, joten aluehallintovirasto on vesilain 10 luvun 6 :n nojalla toimivaltainen viranomainen asiassa. Jaakkolansuon tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa eikä siihen rinnastettavia päätöksiä. Hämeen ympäristökeskus on 18.11.2004 antamallaan päätöksellä nro YLO/val/07/04 velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan Jaakkolansuon tuotantoalueelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa Itä-Suomen ympäristölupavirastolta 31.12.2005 mennessä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 8.6.2007 antamallaan päätöksellä nro 57/2007/1, jonka Vaasan hallinto-oikeus on 17.7.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0459/3 ja korkein hallinto-oikeus 7.8.2009 antamallaan päätöksellä taltionumero 1894 pysyttänyt, hylännyt Vapo Oy:n hakemuksen Jaakkolansuon 75,9 ha:n tuotannossa olevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta. Ympäristölupavirasto on perustellut päätöstään sillä, että Jaakkolansuon kuivatusvesien johtamisesta hakemuksen mukaisesti laskuojaa myöten Valasjärveen laskevaan Valasjokeen aiheutuvan kuormituksen vaikutukset vesistön tilaan ja sen käyttökelpoisuuteen olisivat Valasjoen purkusuunnalla selvästi kielteisemmät kuin olemassa olleella purkusuunnalla Isosuolla kulkevan ojan kautta Jääsjärven Hakokallionlahteen ja sieltä Tainionvirtaan. Ympäristölupaviraston mukaan kuivatusvesien johtaminen toisen ojassa Valasjokeen ja Valasjärveen aiheuttavat niin merkittävää vesistön pilaantumista ja virkistyskäyttöhaittaa, etteivät edellytykset myöntää ympäristölupa hakemuksen mukaisena täyttyneet. Hämeen ympäristökeskus on 21.8.2009 antamallaan päätöksellä nro YSO/109/2009 velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa Jaakkolansuon turvetuotannolle Itä- Suomen ympäristölupavirastolta 31.12.2009 mennessä.

3 Sopimukset Kaavoitustilanne Vapo Oy omistaa Jaakkolansuolla 18,0 ha maata ja on vuokrannut 76,3 ha vuosien 2011, 2022 ja 2023 loppuun saakka. Hakija omistaa hankealueella Isosuon keskiosassa ja itälaiteella maata 66,6 ha ja on vuokrannut 14,2 ha vuoden 2034 loppuun saakka. Jaakkolansuo on maakuntakaavassa merkitty turpeenottoalueeksi (eot-2). Turvesoiden käytöstä on annettu yleinen kaavamääräys: Alueelle tulee varata riittävä suojavyöhyke asutukselle aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Tuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset alapuolisille vesistöille. Ottamistoiminnan jälkeen turvetuotantoalue palautuu maa- ja metsätalouskäyttöön tai muodostaa uuden maisemaan soveltuvan elementin. Jaakkolansuon itäosalle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Ohjeellisten ulkoreittien osalta on annettu kaavamääräys: Suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä yhteydet virkistysalueisiin. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksiin sekä luonnon arvojen säilymiseen suuntaamalla reitit kulutusta kestäville alueille. Ulkoilureittisuunnitelma perustuu kokonaissuunnitelmaan. Ulkoilureitit suunnitellaan ja toteutetaan kulutusta kestäville alueille luonnon erityiset suojelutarpeet huomioon ottaen. Reittejä ympäröivää maankäyttöä suunniteltaessa otetaan huomioon reittien varrella tarpeelliset liitännäisalueet ja varaudutaan jätehuollon järjestämiseen. Kunnat ovat suunnitelleet yksityiskohtaisempia reitistöjä yhteistyössä keskenään. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Jaakkolansuo on vanhaa turvetuotantoaluetta, jolla on ollut turvetuotantoa vuodesta 1993 lähtien. Jaakkolansuon turvetuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala on 71,6 ha, sekä viidestä aumaalueesta, joiden yhteispinta-ala on 6,5 ha. Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä 78,1 ha. Jaakkolansuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Tuotanto tapahtuu mekaanisella kokoojavaunulla, toisioerottimella varustetulla imuvaunulla tai hakumenetelmällä keräiltynä sekä Isosuolla mekaanisella kokoojavaunulla. Jyrsinturpeen lisäksi voidaan kysynnän mukaan tuottaa myös palaturvetta. Jaakkolansuon keskimääräinen vuosituotanto on noin 35 000 m³ jyrsinturvetta. Tuotantopäiviä on vuodessa 30 50. Turvetuotannon loputtua ja silloin, kun tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia, alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Vuokra-alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön. Vapo Oy kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön sopiviksi mahdollisimman pian toiminnan päätyttyä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti, ja alueet rajataan tuo-

tannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Jälkikäyttömuotona voi olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely. 4 Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Jaakkolansuon kuivatusvedet johdetaan Jääsjärven Hakokallionlahteen. Kuivatusvedet käsitellään nykyisin laskeutuksella. Hakemuksen mukaiseen kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat, pumppausallas ja hakijan 2.3.2011 aluehallintovirastoon toimittaman suunnitelman muutoksessa esitetty 4,3 ha:n suuruinen luonnontilaiselle suoalueelle sijoittuva pintavalutuskenttä, jolle vedet johdetaan pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän koko on 5,5 % tuotantoalueesta auma-alueineen. Päästötarkkailunäytteitä on otettu suolta lähtevästä laskuojasta pari kertaa kesässä. Suolla ei ole ollut käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta, joten suon kuormitukset on laskettu hetkellisten virtaamien perusteella. Jaakkolansuon tuotantoalueen vuotuinen kuormitus 2005 2009 on ollut seuraava: Tuotantoala Bruttokuormitus Nettokuormitus ha kg kg Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P 2005 69 3 600 630 23 3 000 480 17 2006 69 3 200 710 24 2 300 510 16 2007 69 2 200 590 19 1 700 450 14 2008 69 3 200 730 22 2 100 450 11 2009 58 2 500 530 21 1 800 360 14 keskiarvo 67 2 900 640 22 2 200 450 14 Jaakkolansuon turvetuotantoalueen arvioidut nettopäästöt, kun kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan ojittamattomalle suolle rakennettavalla pintavalutuskentällä ympärivuotisesti, ovat 610 kg kiintoainetta, 230 kg typpeä ja 7,6 kg fosforia vuodessa. Aluehallintovirastossa on vireillä Vapo Oy:n Isosuon turvetuotantoalueen (58 ha) ja Hartolan Turpeen toiminnassa olevan Isosuon turvetuotantoalueen (33,5 ha) ja sen laajennusalueen (59 ha) ympäristölupahakemukset. Vapo Oy:n Isosuon kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, pintapuomilla varustettu selkeytysallas ja ympärivuotinen kemikaaliasema. Hartolan Turpeen Isosuon kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat lietesyvennykset, lietteenpidättimillä varustetut päisteputket, kokoojaojat, kolme laskeutusallasta, virtaamansäätöpato ja pintavalutuskenttä, jolle vedet johdetaan ympärivuotisesti pumppaamalla. Alueen turvetuotannon kuivatusvesistä aiheutuvat vesistöön johdettavat nettopäästöt ovat eri toimintavaiheissa seuraavat:

5 Pöly, melu ja liikenne Hartolan Turve (33,5 ha) ja Jaakkolansuo (69 ha) Nykytila päästöt yhteensä: o 3 700 kg/a kiintoainetta, 23 kg/a fosforia ja 1 000 kg typpeä/a Isosuo (58 ha), Jaakkolansuo (78 ha) ja Hartolan Turpeen Isosuo (92 ha) kuntoonpano- ja tuotantovaiheet: o 2 600 kg/a kiintoainetta, 16 kg/a fosforia ja 1 000 kg/a typpeä tuotantovaihe: o 2 400 kg/a kiintoainetta, 15 kg/a fosforia ja 920 kg/a typpeä Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Tutkimuksissa on todettu, että viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 m ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu vähenevän voimakkaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Hakemusta varten tehtyjen pölyn leviämismallinnuslaskelmien perusteella turvetuotannon aiheuttamat vuorokauden keskimääräiset PM 10 -pitoisuudet olivat lähiasutuksen (450 m) kohdalla suurimmillaan (noin 27 µg/m 3 ) vuorokausina, jolloin toiminta oli aktiivista ja tuulen suunta asutusta kohti. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastonmuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi.

6 Varastointi ja jätteet Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Selvitysten mukaan jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin 100 150 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m:n päähän tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa. Melun leviämistä asuinalueille voidaan lieventää välttämällä turvetuotantokoneiden käyttämistä asuinkiinteistöjen läheisyydessä ilta- ja yöaikana sekä järjestämällä riittävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueen ja asutuksen väliin. Kunnostustoimet voidaan useimmiten ajoittaa päiväaikaan, mutta palaturpeen nosto voi jatkua keskeytyksettä useammankin vuorokauden ajan, jolloin varsinkin yöaikana voi meluhaittaa esiintyä. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (lokahuhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturvetta toimitetaan tasaisemmin eri vuodenaikoina käyttäjien tarpeiden mukaan. Energiaturvetta kuljetetaan vuosittain noin 35 000 m 3 (250 rekkakuormaa). Toimitus tapahtuu pääsääntöisesti Heinolan ja Jyväskylän suuntaan valtatien 4 kautta. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Polttoaineen varastointi Jaakkolansuolla tapahtuu tukikohta-alueella. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on Jaakkolansuolla noin 35 000 l. Tuotantoalueella käytetään voiteluöljyjä noin 250 l ja muita voiteluaineita noin 50 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueilla niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,7 tonnia. Jaakkolansuon toiminnassa syntyy vuosittain jäteöljyä noin 190 kg, ongelmajätteitä 32 kg, akkuja 21 kg, sekajätettä 1,1 m 3, rautaromua 130 kg ja aumamuovia 1 700 kg.

Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Jaakkolansuo on vanhaa tuotantoaluetta, jonka ojitus on aloitettu kesällä 1984. Turvetuotanto on aloitettu vuonna 1993. Jaakkolansuon alueella on tuotantokelpoista pinta-alaa 78,1 ha. Turvevahvuudet vaihtelevat välillä 0 1,0 m (poikkeuksellisesti suppea-alaisesti 1,3 ja 1,4 m) keskisyvyyden ollessa noin 0,55 m. Jäljellä oleva turvemäärä on noin 74 000 m 3 ja nostoaika noin 5 7 vuotta. Jaakkolansuolla ei ole tiedossa olevia merkittäviä luontoarvoja. Jaakkolansuo sijaitsee Hartolan kunnassa noin 4 km kuntakeskuksesta etelään. Jaakkolansuon tuotantoalueen lähin asuttu kiinteistö on noin 220 m:n etäisyydellä lohkon 2 itäreunasta. Alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee viisi muuta rakennettua kiinteistöä. Lisäksi 0,5 1 km:n etäisyydellä Jaakkolansuon reunasta sijaitsee noin 30 asuin- tai lomakiinteistöä. Jaakkolansuon ympäristössä asutus ja pellot ovat keskittyneet pääasiassa suon itä-, etelä- ja luoteispuolelle. Jaakkolansuon lounaispuolella noin 1,9 km:n etäisyydellä sijaitsee Valasjärvi ja kaakkoispuolella noin 2,6 km:n etäisyydellä Ylä-Valaslampi. Jaakkolansuon etäisyys Jääsjärvestä on noin 2,5 km. Yhdyskuntajätteen kaatopaikka on lähimmillään noin 400 m:n etäisyydellä Jaakkolansuon tuotantoalueesta. Lietteenkaatopaikka on noin 700 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Hartolan kunta on myöntänyt Ostech Oy:lle lietteenkompostointilaitoksen ympäristöluvan. Toiminta sijoittuu Metsäkosken suljetun kaatopaikan läheisyyteen kiinteistölle RN:o 1:3229. Hartola Pertunmaa -maantie (tie nro 423) kulkee Jakkolansuon ja Isosuon välissä. Maantie sijaitsee Jaakkolansuon turvetuotantoalueen pohjoispuolella lähimmillään noin 240 m:n etäisyydellä. Jaakkolansuon länsipuolella lähimmillään noin 200 m:n etäisyydellä kulkee valtatie 4. Hartolan Turpeen Isosuon turvetuotantoalue on lähimmillään noin 800 m:n etäisyydellä Jaakkolansuosta sen pohjoispuolella. Jaakkolansuon toiminnasta johtuvasta pölystä voi ajoittain aiheutua hetkittäistä viihtyvyyshaittaa lähimmille rakennetuille kiinteistöille. Tuotantoalueen ja asuttujen kiinteistöjen välille sijoittuu puustoista aluetta, mikä vähentää tehokkaasti tuotantoalueelta lähteviä pölyjä. Hankealueen läheisyydes- 7

sä ei sijaitse vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisia määriä. Tuotantoalueen lounaispuolella noin 300 m:n etäisyydellä sijaitsee pelto, jonne turvepölyä voi kaakkoistuulella kulkeutua. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen lähimmissäkään asutuissa kiinteistöissä, koska ne sijaitsevat jokseenkin etäällä tuotantoalueesta. Kiinteistön käyttömuotoselvityksen yhteydessä Jaakkolansuon toiminnasta ei ole ilmoitettu aiheutuneen meluhaittaa. Jaakkolansuon tuotantoalueen ympäristössä voi 200 350 m:n etäisyydellä esiintyä hetkellisesti yli 55 db (A) meluhaittaa suon kunnostusvaiheessa tai palaturpeen noston aikana. Isosuon tuotantoalueille on tehty pöly- ja melumallinnukset vuonna 2007 ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana vuonna 2009. Niissä on otettu huomioon sekä Vapo Oy:n että Hartolan Turpeen Isosuon tuotantoalueet. Tuulen alapuolella pölypitoisuudet suon ympäristössä ylittävät hetkellisesti laskennalliset tasot, mutta ilmanlaadun raja-arvopitoisuuksien ylittymiset rajoittuvat mallinnuksen perusteella tuotantoalueelle ja sen läheisyyteen. Aktiivisimpina vuorokausina turvetuotantoalueella toimitaan yhtäjaksoisesti läpi vuorokauden. Tällaisina vuorokausina ohje- ja raja-arvo-pitoisuudet voivat mallinnuksen perusteella ylittyä tuulen alapuolella enimmillään noin 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Ohjearvoja pienemmät pitoisuudet voivat aiheuttaa ajoittain viihtyvyyshaittaa tuotantoalueen lähimmillä kiinteistöillä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Jaakkolansuon välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia luokiteltuja alueita. Noin 3,5 km Jaakkolansuosta koilliseen sijaitseva Jääsjärvi kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO060048). Lähes koko Jääsjärven itäpuoli kuuluu suojeluohjelmaan, jolla pyritään säilyttämään arvokas järviluonto. Hartolan keskustan tuntumassa noin 4 km Jaakkolansuosta koilliseen sijaitsee Koukkuniemen yksityinen luonnonsuojelualue. Noin 5 km Jaakkolansuosta sijaitsee Kotisalon lehdon luonnonsuojelualue (YSA063301), joka on luonnonsuojelulailla suojeltu yksityinen luonnonsuojelualue ja joka kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, Natura 2000 -verkostoon ja joka on uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman I-alueena. Osa alueesta kuuluu myös rantojensuojeluohjelmaan. Jaakkolansuosta noin viidesosa, 13,5 ha, sijaitsee Pohjola-Tainionvirran pohjavesialueella (060 8103 B), mutta ei varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Sahansuo-Vaimolammen (0608104) pohjavesialue sijaitsee noin 1,5 km Jaakkolansuosta itään. Alue kuuluu pohjavesiluokkaan II. Pohjola-Tainionvirta (060 8103 A-C) -pohjavesialueen kokonaispituus on noin 8 km ja alue yhtyy pohjoisessa Tainionvirtaan. Pohjavesialue on tyypiltään ympäristöönsä vettä purkava. Harjujakso purkaa pohjavesiä Tainionvirran lisäksi lähinnä ympäröiville suoalueille sekä muutamiin lähteisiin. 8

Pohjavesialueen B pohjoisosa koostuu pääosin sorasta. Jakson eteläpuoli on matala ja pääosin hiekkavaltainen. Pohjoisosalla on harjoitettu voimakasta soranottoa, joka jatkuu paikoin edelleen. Osa maaaineksenottoalueista on maisemoitu. Pohjavesialue B on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi alueeksi (luokka II) ja muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 1 400 m 3 /d. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalainen. Alueella ei ole vedenottamoita. Jaakkolansuon pohjamaa on pääasiassa heikosti läpäisevää silttiä tai hiekkaa. Tiiviin pohjamaan yläpuolisessa turvekerroksessa esiintyvä pohjavesipinta on todennäköisesti orsivettä. Isosuon alueen kallioperä on pohjoisosiltaan pääosin graniittia ja eteläosiltaan kiillegneissiä ja kiilleliusketta. Kalliopinta on paikoin paljastuneena tai maapeite on ohut tuotantoalueen etelä- ja itäpuoleisilla alueilla. Tutkimusten perusteella tuotantoalueella ei ole turpeen alapuolella vettä hyvin johtavia maa-aineksia vaan maaperä on hiekkaista silttiä tai savea. Jaakkolansuon ympärillä enintään 500 m:n etäisyydellä sijaitsevan viiden kiinteistön omistajille tehtiin kaivokysely, johon kolme vapaa-ajan asuinkäytössä olevan kiinteistön omistajaa vastasi. Asuntojen käyttäjät ottavat talous- ja käyttövetensä omista kaivoista. Kaivojen veden laatu on ollut hyvä ja vesi on riittänyt hyvin. Jaakkolansuon turvetuotantoalueen kuivatusojat johdetaan harjusta poispäin, joten kuivatusvesistä ei aiheudu haittaa harjun pohjaveden laadulle. Tuotantotoiminnalla saattaa olla vaikutusta pohjaveden pinnan tasoon harjussa. Jaakkolansuon voidaan katsoa olevan niin sanottu minerotrofinen suo, jonka vedestä pääosa on peräisin pintavalunnasta tai kivennäismailta. Suon ojitus saattaa lisätä pohjaveden purkautumista suolle, etenkin jos ojat ulotetaan kivennäismaahan saakka. Tällöin pohjaveden pinnan hakeutuessa uuteen tasapainotilaan saattaa aiheutua pohjaveden pinnan alenemista harjussa. Mikäli pohjavesialuetta käytettäisiin tulevaisuudessa raakaveden ottoon, mahdollisesti alentunut pohjavesipinta vähentäisi muodostuman hyödynnettävissä olevaa antoisuutta. Hakija on tehnyt seuraavan esityksen: - Pohjavesialueelle sijoittuvia ojastoja ei syvennetä nykytasostaan - Välittömästi pohjavesialueen itäpuolelle ja tuotantoalueen keskiosalle sijoittuvia sarkaojia syvennetään kivennäismaahan vain siihen syvyyteen, joka on välttämätöntä tuotantosarkojen hyvän kuivatustilan ylläpitämiseksi ja tarpeetonta kaivua kivennäismaahan vältetään - Tuotantoalueen keskiosalle sijoittuvia jo kivennäismaahan ulottuvia edellä mainituilta alueilta sekä tuotantoalueen itäosalta vedet kerääviä kokoojaojia syvennetään vastaisuudessa vain siihen syvyyteen, joka on välttämätöntä kuivatusvesien pintavalutuskentän pumppaamolle johtamisen ylläpitämiseksi ja vältetään tarpeetonta kaivua kivennäismaahan 9

Jaakkolansuon tuotanto ei vaikuta sen eteläpuolella pohjavedenjakajan takana sijaitsevien kaivojen vedenlaatuun tai veden määrään. Hakijan arvion mukaan myöskään tuotantoalueen koillis- ja itäpuolella sijaitsevissa kaivoissa ei tapahdu muutoksia vedenlaadussa eikä kaivojen vedenpintatasoissa, koska kaivot sijaitsevat pääosin moreenimailla. Moreenimailla pohjaveden pinnan vaihtelu on luonnostaan vuositasolla huomattavan suurta. 10 Vesistö Yleiskuvaus Jaakkolansuo sijaitsee Kymijoen Sysmän reitin valuma-alueella (14.8), Joutsjärven-Tainionvirran (14.812) ja Kilpilammen (14.814) alueilla. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan toiselle kuuluvassa ojassa Jääsjärven Hakokallionlahteen, josta vedet virtaavat Tainionvirtaan. Tainionvirta kulkee Joutsjärven, Enojärven ja Nuoramoisjärven kautta Päijänteeseen. Sysmän reitin koko valuma-alueen pinta-ala (F) on 1 831 km 2 ja järvisyys 22,8 %. Jääsjärven luusuassa, josta Tainionvirta alkaa, yläpuolinen valuma-alue on 1 421 km 2. Joutsjärven luusuassa valuma-alueen pinta-ala on noin 1 540 km 2. Virtaamat laskuojan suulla (F ~ 5,3 km 2 ) ja Jääsjärven luusuassa (F = 1 421 km 2 ) sekä laskussa Joutsjärveen (F = 1 540 km 2 ) ovat seuraavat: Laskuoja Jääsjärveen l/s Tainionvirta Jääsjärven luusua m 3 /s Joutsjärvi luusua m 3 /s Koko vuosi keskivirtaama MQ 37 11,9 12,9 Joulu-maaliskuu keskivirtaama MQ 25 11,1 12,0 Kesä-syyskuu keskialivirtaama MNQ keskivirtaama MQ keskiylivirtaama MHQ 3,7 19 85 4,4 12,3 27,4 4,8 13,3 29,7 Joutsjärven-Tainionvirran alue 14.812 koostuu pääosin metsistä sekä avoimista kankaista ja kalliomaista (60 %). Valuma-alueelta tuleva kuormitus on valtaosin peräisin metsäalueilta sekä maataloudesta, jonka osuus Joutsjärven-Tainionvirran alueella on 18 %. Tainionvirtaa ja alapuolista Joutsjärveä kuormittavat hajakuormituksen lisäksi Jaakkolansuon ja Hartolan Turpeen Isosuon nykyinen turvetuotanto, Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamo ja Tainionvirran kaksi kalanviljelylaitosta. Vuonna 2002 käytöstä poistetulta kaatopaikalta, joka sijaitsee Isosuon lounaispuolella, tulee suotovesiä Isosuon alueelle ja sitä kautta myös kuormitusta Tainionvirtaan. Jaakkolansuon turvetuotantoalueen purkuojaan johdetaan suunnitelman mukaan myös Vapo Oy:n Isosuon kuivatusvedet. Jaakkolansuon Hakokallionlahteen laskevasta purkuojasta tulevat suhteellisen heikkolaatuiset ve-

Kalasto ja kalastus det eivät ole vaikuttaneet Hakokallionlahden veden laatuun, sillä lahden vesi on kirkasta, vähäravinteista ja vähähumuksista. Tarkkailutulosten perusteella mitään merkittävää muutosta ei ole havaittavissa minkään vedenlaadun parametrin osalta. Tainionvirrassa on kaksi kalankasvatuslaitosta. Vanhanmyllyn kalankasvatuslaitos sijaitsee Tainionvirrassa noin 5 km Jääsjärven luusuasta alavirtaan. Laitoksella tuotetaan järvitaimenta ja kirjolohta pääasiassa poikasistutuksiin, mutta myös ruokakalaksi. Lupaehtojen mukaan kasvatusaltaisiin johdettava vesimäärä saa olla enintään 600 l/s, kasvatukseen käytetyn kuivarehun määrä enintään 50 000 kg vuodessa ja laitokselta vesistöön päästettävän fosforin määrä enintään 250 kg vuodessa. Kirveskosken kalankasvatuslaitos sijaitsee Tainionvirrassa noin 2,5 km Joutsjärven yläpuolella. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta, järvitaimenta, siikaa ja karppia istutuskokoon. Lupaehtojen mukaan kasvatusaltaisiin johdettava vesimäärä saa olla enintään 850 l/s, kasvatukseen käytetyn kuivarehun määrä enintään 50 000 kg vuodessa ja laitokselta vesistöön päästettävän fosforin määrä enintään 250 kg vuodessa. Molemmat laitokset ottavat tarvittavan veden Tainionvirrasta, johon laitosten poistovedet myös johdetaan. Jääsjärven vedet laskevat Tainionvirtaan Hakokallionlahden läheisyydestä. Tainionvirtaan laskeva vesi on laadultaan yhtä hyvää kuin Jääsjärven Hakokallionlahdessa. Jääsjärven luusuan veden ravinne- ja rautapitoisuudet ovat alhaisia, ja vesi on kirkasta. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella Tainionvirta on Jääsjärvestä Kirveskoskelle saakka karua vesistöä. Kirveskosken jälkeen Tainionvirta on lievästi rehevää, myös Joutsjärvi on lievästi rehevöitynyt. Tainionvirran vedessä humusta on varsin vähän ja vesi on kirkasta. Sen veden värissä ja humusainepitoisuuksissa on havaittavissa vähäistä lisäystä Jääsjärven luusuan ja Vanhamyllynkosken välillä, mikä johtunee Raiteenojan kautta tulevista humusvesistä, joista osa tulee Isosuolta ja Metsäkosken kaatopaikan suunnalta. Jääsjärvessä on hyvä hauki- ja särkikanta. Järvessä esiintyy myös taimenta, siikaa ja kuhaa. Järven muikku- ja kuhakannat ovat hyviä. Jääsjärveen on istutettu täplärapuja ja kanta on hyvä. Jokirapukanta lienee lähes kokonaan hävinnyt alueelta rapuruton seurauksena. Kalastus on tyypillistä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Järvellä ei harjoiteta ammattikalastusta. Jääsjärveen on taimenen ja harjuksen lisäksi istutettu kuhia ja planktonsiikoja. Tainionvirta on Suomen eteläisin sisämaan taimenjoki ja yksi Etelä- Suomen suosituimpia virkistyskalastusalueita. Taimen ja todennäköisesti myös harjus lisääntyvät joessa. Tainionvirran kalastoon kuuluvat lisäksi kirjolohi, hauki, ahven, made, lahna, särki, salakka, kivisimppu ja kivennuoliainen. Tainionvirtaan on tehty taimenen, harjuksen ja täpläravun istutusohjelmat. Hämeen TE-keskus on aloittanut vuonna 2009 Tainionvirran kalataloudellisen kunnostuksen Hartolan ja Sysmän kuntien alueilla. Jokeen on istutettu noin 1 150 kpl pyyntikokoista taimenta ja noin 1 800 kpl kirjolohta sekä tehty taimenille kutualueita ja taimenen poikasille sopivia elinympäris- 11

Vesistön muu käyttö töjä. Vuonna 2002 jokeen istutettujen aikuisten täplärapujen (500 kpl) ensimmäinen pyyntikausi alkoi vuonna 2007 kohtuullisin tuloksin. Tainionvirran virkistyskalastusalueilla harjoitetaan vain vapakalastusta uistimilla ja perhoilla. Suosituimmat kalastuskohteet sijaitsevat Hartolan kunnan puolella, mutta myös Sysmän puolella kalastetaan. Joutsjärvessä on saaliiden perusteella hyvä hauki-, kuha- ja siikakanta sekä tyydyttävä lahnakanta. Joutsjärvi soveltuu hyvin kotitarve- ja virkistyskalastukseen ja sen virkistyskäyttöarvo on hyvä. Vuonna 2006 järvellä arvioitiin kalastavan 380 kalastajaa verkoilla, vapavälineillä ja katiskoilla. Järveen on istutettu pyyntikokoista järvitaimenta sekä kuhan, siian ja harjuksen pienpoikasia ja aikuisia täplärapuja. Jääsjärven ja Tainionvirran rannalla on runsaasti vakituisesti asuttuja ja vapaa-ajan asuntoja. Vesistöllä on suuri virkistysarvo. Edellä mainitut kaksi kalankasvatuslaitosta ottavat vettä Tainionvirrasta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Veden laatu Jaakkolansuon (78 ha) ja Hartolan Turpeen (33,5 ha) tuotannonaikaisen sekä Hartolan Turpeen Isosuon (59 ha) ja Vapo Oy:n Isosuon (58 ha) kuntoonpanovaiheen yhteenlasketut vuotuiset keskimääräiset bruttopitoisuuslisäykset ja nettopitoisuuslisäykset (suluissa) Tainionvirran ja Joutsjärven luusuan vedessä arvioidaan seuraaviksi: 12 Kiintoaine mg/l Kok.fosfori µg/l Kok.typpi µg/l Tainionvirta 0,011 (0,008) 0,07 (0,05) 4,2 (3,1) Joutsjärven luusua 0,010 (0,007) 0,07 (0,04) 3,9 (2,9) Jaakkolansuon (78 ha), Hartolan Turpeen (92 ha) sekä Vapo Oy:n Isosuon (58 ha) tuotannonaikaiset yhteenlasketut vuotuiset pitoisuuslisäykset Tainionvirrassa ja Joutsjärven luusuan vedessä arvioidaan seuraaviksi: Kiintoaine mg/l Kok.fosfori µg/l Kok.typpi µg/l Tainionvirta 0,008 (0,006) 0,06 (0,04) 3,3 (2,5) Joutsjärven luusua 0,008 (0,006) 0,06 (0,04) 3,1 (2,3) Hakijan mukaan Hartolan turvetuotantoalueiden yhteiset päästöt lisäävät Tainionvirran ja Joutsjärven veden ravinne- ja kiintoainepitoisuutta erittäin vähän. Päästöjen aiheuttamat pitoisuuslisäykset eivät lisää Tainionvirran tai Joutsjärven rehevyyttä, eikä niitä voida erottaa luontaisesta ravinnepitoisuuksien vaihtelusta.

Hakokallionlahden veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet 2000-luvulla pieniä (keskimäärin 1,9 mg/l). Sen perusteella Jaakkolansuon purkuojan kautta tulevien kuivatusvesien merkitys Hakokallionlahden tilaan on vähäinen. Jaakkolansuon vesistövaikutukset tulevat tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien käyttöönoton myötä vähenemään. Erityisesti liettymistä aiheuttavan kiintoaineen päästöt vähenevät noin 40 % nykyisiin Jaakkolansuon päästöihin verrattuna, vaikka Isosuo otettaisiin tuotantoon. Turvetuotantoalueille tulevat käyttöön tehostetut vesienkäsittelymenetelmät ja tästä johtuen kokonaistuotantoalan kasvusta huolimatta vesistökuormitus pääosin vähenee. Jääsjärvessä laimenemisolosuhteet ovat hyvät ja vesianalyysien määritysrajojen puitteissa ei kuivatusvesien aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä havaita. Kalasto ja kalastus Turvetuotantoalueiden kuivatusvesien sisältämä orgaaninen aines aiheuttaa pohjien liettymistä ja kuluttaa hajotessaan pohjan pinnalta happea, mistä aiheutuu erityisesti pohjalla liikkuville ravuille haittaa kidusten tukkeutuessa ja suojapaikkojen liettyessä umpeen. Liettyminen heikentää kalojen mädin hapen saantia, mikä haittaa pohjilla kutevien kalojen lisääntymistä. Jaakkolansuon turvetuotannon kuormitus vaikuttaa rapujen elinolosuhteisiin purkuojan suulla Hakokallionlahdella ja liettymisen seurauksena ravut eivät alueella oletettavasti viihdy. Alue on suppea eikä ulotu Hakokallionlahdelle tai Tainionvirtaan. Jääsjärven luusua ja Tainionvirta ovat vaikutusalueen arvokkaimmat kalojen lisääntymisalueet. Näillä alueilla esiintyy liettymistä, joka on pääosin eroosion aiheuttamaa. Tämä vähentää virtakutuisten kalojen potentiaalisia lisääntymisalueita, mikä ei johdu turvetuotannon kuivatusvesistä. Vesistövaikutusarvioiden mukaan Jääsjärven ja Tainionvirran kaloille tai ravuille ei aiheudu turvetuotantoalueiden kuivatusvesistä haittaa. Tainionvirran erityinen merkitys virkistyskalastuskohteena ja lohikalojen lisääntymisalueena huomioiden Jaakkolansuon ja Isosuon kuivatusvesien aiheuttamat haitat Jääsjärveen ja Tainionvirtaan voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Vesistön muu käyttö Vesienhoitosuunnitelma Vapo Oy:n Isosuon ja Jaakkolansuon sekä Hartolan Turpeen Isosuon yhteiset vesistövaikutukset ovat niin vähäiset, ettei niillä ole vaikutuksia vesistön virkistyskäyttöön eikä kalastukseen edellä esitetyt seikat huomioon ottaen. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Hämeen vesienhoidon vuoteen 2015 ulottuvan toimenpideohjelman mukaan Jääsjärven ekologinen tila on luokaltaan hyvä ja pintavesien ke- 13

Ympäristöriskit miallinen luokka hyvä. Myös Joutsjärven kokonaistila on arvioitu hyväksi. Tainionvirta on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma Joutsjärven alapuolisella vesireitillä sijaitsevien voimalaitospatojen johdosta. Sen hyvä ekologinen tila arvioidaan saavutettavan vuoteen 2027 mennessä. Isosuon ja Jaakkolansuon turvetuotantoalueet kuuluvat Sysmän reittiin, jonka tilasta arvio suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on tyydyttävä. Jaakkolansuon hanke ei hakijan mukaan vaaranna Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista Jääsjärvessä, Tainionvirrassa ja sen alapuolisella Sysmän reitillä. Työmaille laaditaan vuosittain päivitettävät pelastussuunnitelmat ja nimetään paloturvallisuusorganisaatiot, jotka vastaavat mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueilla on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaiden pelastussuunnitelmat toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaiden palosuojeluvalmiudet. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annetussa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa pyydettiin täydentämään kaatopaikkojen suotovesien kulkeutumisriskiä. Vapo Oy:n Isosuon tuotantoalueet sijoittuvat lähimmillään 400 m:n etäisyydelle yhdyskuntajätteen kaatopaikasta ja noin 700 m:n etäisyydelle lietteenkaatopaikasta. Jaakkolansuon kuivatusvesien purkuoja sijaitsee lähimmillään noin 300 m:n päässä yhdyskuntajätteen kaatopaikasta ja noin 400 m:n etäisyydellä lietteenkaatopaikasta. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan Isosuon tuotantoalueilla ei ole vaikutusta kaatopaikkojen suotovesien kulkeutumiseen, vaikka arviointiselostuksessa kaatopaikat olivat lähimmillään vain noin 130 150 m:n etäisyydellä tuotantoalueista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annetussa lausunnossa pyydettiin täydentämään arviota turvepalon seurauksista, koska lähellä on asutusta. Tulipalo turvetuotantoalueella aiheuttaisi savuhaittaa ja mahdollisesti tulipalon vaaraa lähiasutukselle. Vaikutukset olisivat voimakkaammat 14

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu lähempänä Hartolan taajamaa sijaitsevan Isosuon tuotantoalueen lähiympäristössä kuin Jaakkolansuolla. Turvetuotannon laajentaminen ei ole kuitenkaan paloturvallisuuden kannalta merkittävä riskitekijä. Tuotantoalueille on kahdesta eri suunnasta tieyhteydet. Jaakkolansuon tuotantoalue kuuluu Vapo Oy Energian Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaan, joka on päivitetty 25.9.2008. Tarkkailuohjelmassa Jaakkolansuolla on yksi päästötarkkailupiste ja kaksi vesistötarkkailupistettä: laskuojan suulla ja Jääsjärvessä. Näytteenotto tapahtuu kolme kertaa vuodessa. Suolla ei ole tehty virtaamanmittausta. Uuden vesienkäsittelyjärjestelmän (ympärivuotinen pintavalutus) johdosta hakija on esittänyt, että Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa muutetaan Jaakkolansuon osalta suunnitelmasta tarkemmin ilmenevällä tavalla. Jaakkolansuolla ei ole aikaisemmin tehty pohjavesitarkkailua. Hakijan mukaan pohjavesitarkkailu voidaan tarvittaessa toteuttaa Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Jaakkolansuon turvetuotantoalueen kalataloustarkkailu voidaan suorittaa osana Tainionvirran Vanhanmyllyn kalankasvattamon ja Kirveskosken kalankasvatuslaitoksen yhteistarkkailua tai tarvittaessa hankealueille laaditaan oma kalataloudellinen tarkkailuohjelma, jonka laadinnassa noudatetaan yhteistarkkailuohjelmasta ilmi käyviä periaatteita muun muassa tarkkailun määrän ja laadun osalta. 15 Kalatalousmaksu Hakija on esittänyt Jaakkolansuon ja Isosuon tuotantoalueiden yhteiseksi vuotuiseksi kalatalousmaksuksi Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen aiemmin esittämää 500 euroa. Toisen ojan käyttäminen Hakija on pyytänyt oikeutta käyttää toisen maalla kulkevaa laskuojaa AA:n kuolinpesän omistamalla kiinteistöllä Kalliola RN:o 1:2515, BB:n omistamalla kiinteistöllä Ruohoranta RN:o 1:2887 sekä CC:n ja DD:nn omistamilla kiinteistöillä Kiviluoto RN:o 1:2753 ja Kiviniemi RN:o 1:2752 Hartolan kylässä Hartolan kunnassa. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on 2. ja 3.3.2011 toimittanut aluehallintovirastolle kiinteistöluetteloa vastaavan rekisterikartan, aiemmin esitettyä perusteellisemman arvion kiintoainepäästöjen vaikutuksista rapu- ja kalakantoihin sekä kalastukseen Tainionvirralla, uuden suunnitelman pintavalutuskentästä, arvion Jaakkolansuon ja Isosuon aiheuttamasta kuormituksesta, selvityksen Isosuon koillisosan suojavyöhykkeen omistusoikeudesta, selvityksen pohjavesialueella sijaitsevan tuotantoalueen pinta-alasta ja turvekerroksen paksuudesta ja kokonaismäärästä sekä arvion tuotannon kestosta alueella, selvityksen toiminnan yhteisvaikutuksista Hartolan Turpeen Isosuon tuotantoalueiden vaikutusten kanssa sekä kartan, jossa näkyvät molempien hakijoiden tuotantoalueet. Hakija on 11. ja 14.3.2011 toimittanut aluehallintovirastolle Jaakkolansuon laskuojan sijaintia koskevan suunnitelman muutoksen. Hakija on 16.5.2011 toimittanut aluehallintovirastolle Tainionvirran rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajien yhteystiedot. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Hartolan ja Sysmän kunnissa 3.6. 4.7.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 6.6.2011 Itä-Hämelehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Hartolan kunnalta, Hartolan ja Sysmän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hartolan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Hartolan kunnan kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hallitusohjelman mukaan turvetuotanto ohjataan ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" todetaan, että turvetuotannon sijoittumista suunnataan turvetuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille välttäen sijoittumista vesistön tai suojelualueiden läheisyyteen. Soiden ja turvemaiden vastuullisen käytön ja suojelun kansallisen strategian (niin sanottu suostrategia) mukaan turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä tulee yhteensovittaa kohdentamalla soita merkittävästi muuttavaa toimintaa ojitetuille tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Jaakkolansuon ja Isosuon hankkeiden käsittely hakemuksessa esitetyllä tavalla kokonaisuutena edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n mukaista päätöstä arviointimenettelyn soveltamisesta Vapo Oy:n Isosuon ja Jaakkolansuon turvetuotantohankkeissa ja

kuivatusvesien johtamisessa ja tämän päätöksen mukaista jatkokäsittelyä ennen lupamenettelyä. Toinen vaihtoehto on käsitellä kyseisten soiden turvetuotanto ja kuivatusvesien johtaminen erillisinä prosesseina. Turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa terveyshaittaa eikä kohtuutonta viihtyisyyshaittaa ympäristön asukkaille. ELY-keskus on vaatinut, että ympäristöluvassa edellytetään toiminnan aikaisten melutasojen mittaamista valvontaviranomaisen hyväksymän mittaussuunnitelman mukaisesti sekä myös yöaikaisen melun tarkkailemista. Turvetuotantoalueiden toiminnasta aiheutuva melu asumiseen käytettävillä piha-alueilla ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää 45 db päivällä (kello 7-22) ja eikä 40 db yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Toiminnasta aiheutuvien pölyhaittojen ehkäiseminen ja ilmanlaadusta annettujen ohjearvojen alittuminen on varmistettava ympäristöluvassa yksiselitteisillä ja valvottavissa olevilla lupamääräyksillä. Mikäli ohjearvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin pölyhaitan vähentämiseksi. Pölyhaittoja on lisäksi seurattava säännöllisesti ympäristöluvassa hyväksyttävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailun tuloksia on pystyttävä vertaamaan luvassa ilman hiukkaspitoisuudelle annettavaan rajaarvoon. Mikäli ympäristöluvassa annetaan tuulen suuntaan tai nopeuteen liittyviä toiminnallisia rajoituksia, on myös näiden tarkkailusta määrättävä päätöksessä. Valvontaviranomaisen on voitava tarvittaessa tarkistaa tarkkailusuunnitelmaa. Lupahakemuksessa esitettyä tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä voidaan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisena vain, mikäli myös Jaakkolansuon turvetuotantoalueen vedet käsitellään kemiallisesti. Jääsjärven tila on erinomainen, ja turvetuotantoalueen vedet ilman kemiallista käsittelyä tulisivat aiheuttamaan selviä haitallisia muutoksia purkualueella ja tehokas kuivatusvesien käsittely on tällöin tarpeen. Kuivatusvesien kemiallista käsittelyä edellytetään myös Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa ja Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lupamääräyksissä on edellytettävä, että kemiallisen käsittelyn puhdistustehon on sen vuosittaisen käyttöajan keskiarvona, mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien, oltava vähintään seuraava: 17 Päästötekijä Poistoteho COD Mn 75 % Fosfori 80 % Typpi 40 %

18 Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset toiminnan lopettamisesta ja alueiden jälkihoidosta. Ympäristöluvassa määrättävät vesienkäsittelyrakenteet tulee esittää Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi ja antaa tiedoksi Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa. Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset toiminnan käyttö-, kuormitus- ja ympäristövaikutusten tarkkailusta. Tarkkailun tulee olla jatkuvaa ja kattavaa. Tarkkailu tulee jatkossa järjestää luvanhaltijoiden yhteistarkkailuna. Hakemus sisältää vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen pyynnön oikeuteen johtaa kuivatusvesiä toisen ojaan. Oikeuden myöntämisen yhteydessä tulee tutkia mahdolliset uoman suurentamis- ja kunnostamistarpeet sekä määrätä kunnossapidosta. Asia tulee määrätä käsiteltäväksi vesilain mukaisessa ojitustoimituksessa, ellei asiassa päästä sopimukseen. Jaakkolansuon tuotantoalueen länsiosa ulottuu Pohjola-Tainionvirta nimiselle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle ja tuotantoalue rajautuu pohjaveden muodostumisalueeseen. Suon ojitus saattaa lisätä pohjaveden purkautumista suolle etenkin, jos ojat ulotetaan kivennäismaahan saakka. Tällöin pohjaveden pinnan hakeutuessa uuteen tasapainotilaan saattaa aiheutua pohjaveden pinnan alenemista harjussa. Tarkemman arvion laatiminen edellyttäisi pohjaveden pinnan korkeuden seurantaa sekä harjussa että sen reuna-alueilla. Hakemuksessa on lisäksi esitetty toimia pohjavesivaikutusten välttämiseksi. Hanke vaatii ympäristöluvan lisäksi myös vesilain mukaisen luvan. ELY-keskus on puoltanut lausunnossa mainituin edellytyksin ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisin lupa- ja tarkkailumääräyksin ympäristöluvan myöntämistä Vapo Oy:n nykyiselle toiminnalle Jaakkolansuon turvetuotantoalueella. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on edellyttänyt, että Jaakkolansuon tuotantoalueen ympäristölupaan on sisällytettävä seuraavat lupamääräykset: - Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vaikutusta kalakantoihin ja kalastukseen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan tehdä yhteistarkkailuna alueen muiden kuormittajien kanssa. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. - Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava Hämeen ELY-keskukselle kalatalousmaksua 2 000 euroa, koska kuivatusvesiä johdetaan kalataloudellisesti erittäin arvokkaaseen vesistöön. 3) Hartolan kunnan ympäristölautakunta on todennut, että jo toiminnassa olevalle Jaakkolansuon tuotantoalueelle voidaan myöntää lupa, mikäli vesiensuojelutekniikka edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesien-

käsittely tulee toteuttaa pintavalutuskentän lisäksi kemiallisen käsittelyllä. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava tehostamaan vesienkäsittelyä erillisellä päätöksellä jo ennen ympäristöluvan lainvoimaisuutta. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja menetelmiä. Ympäristölautakunta teki kokouksessaan 16.6.2011 päätöksen esittää Tainionvirtaan ja sen yläpuoliseen vesistöön vesiään johtaville tahoille, että alueelle laaditaan yhteistarkkailuohjelma. Lupamääräyksiin tulisi sisältyä velvollisuus osallistua yhteistarkkailuun ja ilmanlaadun yhteistarkkailuun sekä vesistökunnostuksiin, mikäli sellaisia järjestetään turvetuotannon vaikutusalueella. 4) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on Hartolan kunnan terveydensuojeluviranomaisena todennut, että erityisesti Jaakkolansuon turvetuotantoalueella pohjavesi on lähellä tuotantoalueen pintaa. Kuntayhtymä on edellyttänyt, että toiminnalla ei vaaranneta alueen pohjavesialueen vedenlaatua ja että toimijalta edellytetään kattavaa pohjaveden laadun seurantaa. Lupamenettelyssä tulisi minimoida toiminnasta aiheutuva raudan, humuksen ja ravinteiden kuormittava vaikutus pintavesiin. Päästöjen vaikutus alueen pintavesien ulkonäköön ja purkupaikan lähialueen vesistön virkistyskäyttöön tulee myös ottaa huomioon. Toiminnasta aiheutuvaa melua tulisi arvioida kattavammin ja otettava huomioon myös alueella kasvava kuljetusliikenteen määrä. Toiminta tulisi suunnitella siten, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melun ohjearvot eivät ylity. Melutilanteen mallinnusta tulisi täydentää mittauksilla. Suurin terveyshaitan riski alueen asukkaille aiheutuu tuotannon ja turpeen lastauksen pölypäästöistä. Terveysvaikutusten kannalta pölyn aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa merkittävämpi tekijä ovat pienhiukkaset, joiden osuus pölypäästön kokonaismassasta on yleensä hyvin pieni, mutta joiden lukumäärä on huomattavasti suurempi. Lupamääräyksissä tulisi huomioida pienhiukkasten terveysvaikutukset ja niiden pidempi kulkeutumismatka. Suotuisissa olosuhteissa pienhiukkasten kulkeutumisalue ylettyy todennäköisesti Hartolan taajamaan, jossa on huomattava määrä asutusta. Terveydensuojeluviranomaisen tietoon on tullut muutamia turvepölyn laskeumaan liittyviä valituksia loma-asuntomessualueelta. Pölyn leviämisen mallinnusta tulisi täydentää mittauksilla, joissa huomioidaan erityisesti pienhiukkaset. 5) Hartolan kunnanhallituksen mukaan nykyiselle jo tuotannossa olevalle alueelle voidaan myöntää ympäristölupa. Jaakkolansuon kuivatusvedet tulisi käsitellä sekä pintavalutuksella että kemiallisesti. Turvetuotannon vaikutukset Pohjolan-Tainionvirran pohjavesialueelle tulisi selvittää esimerkiksi GTK:n toimesta. 19

20 Muistutukset ja mielipiteet Turvetuotannon melu- ja pölyhaittojen sekä tulipaloriskin vuoksi tuotantoa on rajoitettava taajaman läheisyydessä aikarajoituksilla sekä pysyttämällä turvetuotantoalueen suojavyöhyke nykyisellään kunnan keskustaajaman ja loma-asuntomessualueen suuntaan. 6) Sysmän kunnanhallitus on todennut, että ympäristölupa voidaan myöntää tuotannossa olevalle Jaakkolansuon alueelle, mikäli sen vesiensuojelutekniikka edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tainionvirran merkitys kalastusmatkailukohteena ja muiden alapuolisten vesialueiden säilyminen hyvässä tilassa on turvattava. Mikäli ympäristölupa myönnetään sekä Jaakkolansuon että Isosuon tuotantoalueelle, on alueella käytettävä pintavalutuksella tai kemikaloinnilla tehostettua vesiensuojelutekniikkaa. 7) Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto on todennut, että ympäristölupa voidaan myöntää tuotannossa olevalle Jaakkolansuon alueelle, mikäli sen vesiensuojelutekniikka edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuivatusvesien käsittelyä tulisi tehostaa jo ennen lupapäätöksen lainvoimaa virtaaman säädöllä tai humusta ja ravinteita saostavan kemikaalin käytöllä. Toiminnanharjoittaja tulisi lupapäätöksessä velvoittaa Jaakkolansuon tuotantoalueen jälkitöihin siten, että käytöstä poistetulta alueelta ei enää huuhtoudu ylimääräistä kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Mikäli sekä Jaakkolansuon että Isosuon tuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa, on vesienkäsittelyä tehostettava pintavalutuksella tai kemikaloinnilla. Tarkkailusuunnitelmaan tulisi sisältyä jatkuvatoiminen virtaamamittaus, koska vain siten voidaan laskea todelliset ainevirtaamat vastaanottavaan vesistöön. 8) 8.1 ja 8.2 (Okaranta RN:o 1:2586, Hartolan kylä, Hartola) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttajien mukaan jo nykyisen turvetuotantotoiminnan aiheuttamat melu- ja pölyhaitat ovat sietämättömät. Pölyhaitta on pahinta. Pöly on värjännyt muistuttajien rakennuksen seinät mustiksi. Pyykinkuivatus on mahdotonta etenkin silloin, kun tuulee idästä tai etelästä. Muistuttajat ovat havainneet Tainionvirran rehevöitymistä / likaantumista parin viime vuoden aikana. 9) Asunto Oy Hartolan Kieku sijaitsee kaava-alueella Jaakkolansuolta noin 3,5 km:n etäisyydellä. Yhtiö on todennut, että meluhaitat ovat ilmenneet turbiinin tapaisena ulinana poutajaksojen aikana. Ääni on ilmeisesti peräisin turpeen keräyskoneesta. Saastehaitat tulevat tuulen mukana hienona pölyturpeena, mikä näkyy muun muassa ikkunalaudoilla ja muilla tasaisilla pinnoilla. Tainionvirran likaantumista on ollut keväällä toukokuulta