RIIPPUVUUDEN SYNTY. Kalle Pokela 26.3.2015



Samankaltaiset tiedostot
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU

Yleistä addiktioista

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu

Psykoositietoisuustapahtuma

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Suomi, Sinä ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Päihdeongelmien vaikutus parisuhteeseen ja perhe-elämään Tomi-Pekka Liias

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Näin käytät kortteja:

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Hakusessa-hanke

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki Tarja Mankkinen

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

Olavi Kaukonen Espoo

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä ( ) Timo Glad

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

TerveysInfo. Haaveet savuna ilmaan Julisteessa humoristinen piirros tupakoitsijan haaveiden murenemisesta.

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Kati Myllymäki Kati Myllymäki

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisten turvallisuudesta

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sit a met dolor sit amet

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

VANHENE VIISAASTI ikääntyneiden päihteidenkäyttö ja mielen hyvinvointi

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

TUTKIMUSRAPORTTI EHYT RY Lääkkeet ja huumeet työelämässä. Taloustutkimus

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

Tunnistaminen ja kohtaaminen

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

Ikääntyminen ja alkoholi

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Terveydenhoitajapäivät Erilaiset riippuvuudet ja niistä selviytyminen. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö

PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

PIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

Työnimi Asennemittaus. KEE pikkujoulut

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

Raskausajan tuen polku

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Transkriptio:

RIIPPUVUUDEN SYNTY Kalle Pokela 26.3.2015

RIIPPUVUUDEN SYNTY Alkoholiriskien määrittämiseksi ja hoitovalintojen helpottamiseksi ongelmakäyttö on jaettu kolmeen luokkaan: riskikäyttöön, haitalliseen käyttöön ja alkoholiriippuvuuteen. Alkoholiriippuvuus voidaan yleisyytensä perusteella määritellä kansansairaudeksi. Suomalaisista aikuisista miehistä alkoholiriippuvaisia on 8 % ja naisista 2 %. 2

PÄIHDERIIPPUVUUS Päihderiippuvuus eli päihdeaddiktio on riippuvuus päihteeseen, mikä syntyy tavallisesti useiden ajallisesti lähekkäin olevien käyttökertojen seurauksena. Alkoholiriippuvuudesta käytetään nimitystä alkoholismi ja huumausaineriippuvuudesta narkomania. Jokaisella päihteellä on erilainen riippuvuuspotentiaali: esimerkiksi LSD:llä tai kannabiksella on huomattavasti alhaisempi riippuvuuspotentiaali kuin esimerkiksi kokaiinilla tai heroiinilla. Riippuvuuspotentiaali määräytyy päihteen tavasta vaikuttaa käyttäjän elimistöön ja päihteen käyttöön syntyneestä psyykkisestä tottumuksesta, päihtymystilan kaipuusta. Riippuvuuteen liittyy myös elimistön kyky kehittää sietokyky (toleranssi) riippuvuutta aiheuttavaan aineeseen, jolloin tarvitaan edellistä käyttökertaa suurempi annos saman vaikutuksen saamiseksi. 3

FYYSINEN RIIPPUVUUS Fyysisessä riippuvuudessa käyttäjän elimistö on tottunut aineeseen, jolloin käytön lopettaminen ja aineen katoaminen elimistöstä saattaa aiheuttaa erilaisia fyysisiä vieroitusoireita, kuten väsymystä, pahoinvointia, vapinaa tai joidenkin aineiden kohdalla jopa aistiharhoja. Luultavasti tunnetuin esimerkki on krapulana tunnettu alkoholin vieroitusoire. Fyysisen vieroitusoireen voimakkuuteen vaikuttaa yleensä paitsi käytetyn aineen määrä, myös aika jonka käyttö on kestänyt ja poistumisen nopeus. Fyysinen riippuvuus voi syntyä vain erilaisiin aineisiin jota henkilö nauttii tai käyttää. Tyypillisiä voimakkaita fyysisen riippuvuuden aiheuttavia aineita ovat nikotiini, heroiini tai alkoholi. 4

PSYYKKINEN RIIPPUVUUS Psyykkinen riippuvuus on henkilön päihteen käyttöön liittyvä tottumus, josta on hankala päästä eroon. Psyykkiseen riippuvuuteen ei liity varsinaisesti fyysisiä vieroitusoireita, joskin jotkut kokevat voimakaan henkisen riippuvuuden myös fyysisenä (psykosomaattiset oireet). 5

SOSIAALINEN RIIPPUVUUS Sosiaalisella riippuvuudella tarkoitetaan riippuvuutta kaveripiiristä ja suhteista, jotka rakentuvat vahvasti tai kokonaan päihteidenkäytön ympärille. Huumeet, tupakka tai alkoholi voivat olla edellytys johonkin kaveriporukkaan pääsemiselle tai ainakin niiden käyttö liittyy vahvasti näihin ihmisiin. Tällöin toimivaan vieroitushoitoon kuuluu irtautuminen näistä porukoista, mikä jättää käytön lopettaneen sosiaalisiin suhteisiin suuren aukon ja aiheuttaa yksinäisyyttä ja kaipuuta ystäviensä pariin. Usein riippuvuudessa saattaa olla myös yhtäaikaisesti kyse sekä fyysisestä että psyykkisestä riippuvuudesta. Esimerkiksi alkoholista fyysisesti riippuvainen henkilö on usein myös psyykkisessä riippuvuudessa aineeseen. Tämä johtuu usein aineen käytön tuoman psyykkisen tilan kaipuuseen. Psyykkinen riippuvuus on usein vaikeampi voittaa lopullisesti, ja psyyke saattaa vetää jo fyysisestä riippuvuudesta eroon päässeen henkilön takaisin käyttäjäksi. Tällöin riippuvuudesta eroon pääseminen on usein tavallistakin vaikeampaa. 6

VAIKEA PÄIHDERIIPPUVUUS Vaikeassa päihderiippuvuudessa päihteenkäyttö ei ole enää valinnanvaraista nautinnonhakua, vaan tuskaista pakkomiellettä. Vaikeaan päihderiippuvuuteen kuuluvat myös ajoittaiset psykoosit, joiden aikana ihminen ei hahmota todellisuutta oikein. 7

TUTKIMUKSIA Alexander uskoo kokeidensa osoittavan, etteivät eläinten itseannostelua koskevat tutkimukset tarjoa empiiristä tukea teorialle päihdeaineiden aiheuttamasta addiktiosta, ja että teorialla ei ole muutakaan merkittävää pohjaa empiirisen tieteen piirissä, vaikkei sitä olekaan suoranaisesti osoitettu vääräksi. "Eristettyjen koe-eläinten voimakas halu heroiinia ja kokaiinia kohtaan itseannostelukokeissa ei kerro mitään normaalien eläinten ja ihmisten reaktioista näihin huumeisiin. Normaalit ihmiset voivat sivuuttaa heroiinin... myös silloin kun sitä on tarjolla runsaasti, ja normaalit ihmiset voivat myös käyttää näitä päihdeaineita addiktion todennäköisyyden pysyessä alhaisena. 8

Tuoreissa tutkimuksissa on osoitettu, että virikkeellinen ympäristö voi helpottaa hiirten morfiiniaddiktioita.yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kasvuiässä olevien rottien sosiaalinen eristäminen aiheutti korkeampaa alkoholi- ja amfetamiiniriippuvuusastetta kuin eristämättömissä verrokeissa. Eristetyillä rotilla myös vieroittautumisessa kesti kauemmin. Virikkeelliset ympäristöt vähentävät koe-eläimissä myös Parkinsonin taudin, Huntingtonin taudin ja Alzheimerin taudin aiheuttamia tuhoja. 9

SAIRAUSMALLI Sairausmallissa addiktio pyritään selittämään päihdeaineiden vaikutuksella nautinnon tunteita tuottavaan mesolimbiseen dopamiinirataan. (Kuva julkaistu National Institute of Drug Abusen suostumuksella. 10

BIOLOGINEN PERIMÄ Alkoholiriippuvuuden riskistä 40-60 % selittyy geeneillä. alkoholin haittoja, mukaan lukien sosiaaliset haitat, ei voida ymmärtää kokonaisvaltaisesti tai pyrkiä rajoittamaan tehokkaasti ilman että ymmärretään nämä biologiset seikat. 11

TYÖSSÄ TEHTYJÄ HAVAINTOJA PÄIHDEPERHETAUSTA RIIPPUVUUDESTA omien selvitystemme perusteella totesimme, että yli puolella päihdekuntoutukseen tulleista asiakkaista oli ollut eriasteisia päihdeongelmia omassa lähtöperheessä eli toinen tai molemmat vanhemmat olivat käyttäneet päihteitä runsaasti/ongelmia tuottavalla tavalla jonkinlaisena yllätyslöytönä ilmeni myös sellaisia taustatekijöitä, että päihdeongelman takia hoitoon hakeutuneen miehen raittiin puolison lähtöperheessä oli päihdeongelmia 12

JATKUU jatkuvasti törmää sellaisiin asiakastapauksiin, jossa päihdeongelmaperheessä elänyt nainen on valinnut puolisokseen runsaasti päihteitä käyttävän miehen. Jopa sellaisia tapauksia on tullut vastaan, jossa päihdeongelmaperheessä elänyt nainen on valinnut ensin puolisokseen raittiin ja kunnollisen miehen, mutta eronnut tästä ja valinnut uudeksi puolisokseen miehen, joka juo ja on väkivaltainen. 13

JATKUU Joissakin asiakastapauksissa omat vanhemmat ovat olleet täysraittiita esim. siitä syystä, että heidän lähtöperheessä (jommankumman vanhemman tai molempien) on ollut päihdeongelmia. Näissä tapauksissa herää kysymys, että onko biologinen perimä niin vahva, ett alttius säilyy sittenkin kun yksi sukupolvi on päihteetön. Toinen vaihtoehto voisi olla se, että raittiit vanhemmat ovat suhtautuneet vahvan kielteisesti päihteiden käyttöön oman päihdetaustansa takia ja tämä herättää raittiin perheen lapsessa mielenkiinnon tutustua tuohon kiellettyyn/pelottavaan asiaan. 14

JATKUU Menestyvien vanhempien lapset (esim. vanhempien huomio työssä ja urassa, vanhempien ylikorostuneet odotukset/vaatimukset lasten menestymisestä/suoritteista koulussa urheilussa jne ). Työ ja ura tärkeämpi kuin lapsi Rahalla, materialla tms. kuitataan lapsesta välittäminen 15

PUUTTEELLINEN VANHEMMUUS riittävän vanhemmuuden puute varhaislapsuudesta aikuistumiseen saakka altistaa päihteiden ongelmakäytölle ja mielenterveysongelmille lastensuojelulaki on paras päihdelaki ilmoitusvelvollisuuksineen ja puuttumismahdollisuuksineen ja mahdollistaa lasten tukemisen vanhempien ongelmista huolimatta uuden sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ilman lastensuojeluasiakkuutta tärkeää varhaisen tuen muoto 16

ANKARA JA VAPAA KASVATUS jälkimmäinen jopa vaarallisempi lapsen kannalta, koska rajoja haetaan myös päihteiden käytön kautta väkivaltaa kokeneet lapset ovat alttiita harjoittamaan itsekin väkivaltaa aikuisena tai ajautuvat helpommin myös väkivallan uhreiksi ( väkivallaton elämä ei tunnu normaalilta ) myös jonkun lapsen nimeäminen huonommaksi kuin toinen on vahingollista (esim. jonkun lapsen menehtyessä toteamus väärä poika meni ). Psyykkinen väkivalta tai sekä että. Eerikan tapaus. 17

KIPUPOTILAAT lääke päihteenä ja päihde lääkkeenä-tilanne varsinkin opiaattipohjaiset lääkkeet addiktoivat ja voivat johtaa myös huumeongelmaan kun lääkärin määräämät lääkkeet ei riitä, niin ostetaan katukaupasta tai tilataan netin kautta lääkkeitä myös myydään huumeina eli rahoitetaan omaa käyttöä ja elämää 18

2-DG-ASIAKKAAT seurauksena voi olla sekä lääke- että päihderiippuvuus asiakas voi jatkaa juomista koska on vain masentunut ja saa palkinnoksi sairaslomaa ja sairaspävärahan + lääkkeitä esim. kun lähes päivittäin alkoholia nauttinutta asiakasta on hoidettu pelkkänä masennuspotilaana jopa 10 vuotta kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito haasteellista ja vaatii hyvää yhteistyötä ja yhteisymmärrystä ammattilaisilta asiakkaan kannalta masennus voi olla hyödyllisempi ja hyväksytympi diagnoosi kuin alkoholismi tilanne, jossa on oikea sairaus, mutta väärä hoito 19

KILTIT IHMISET suostuvat tekemään mitä muut ehdottavat ja väsyttävät lopulta itsensä liiallisella työnteolla ja vastuun kantamisella yrittäjiä, luottamushenkilöitä, johtajia (ja harhaanjohtajia) yms. työriippuvuus ja päihderiippuvuus vuorottelevat 20

ERILAISET YHTEISÖT Päihdekielteisen uskonnollisen yhteisön nuoret, jotka aikuistuessaan alkavat kapinoida yhteisönsä sääntöjä vastaan mm. päihteiden käytöllä. Voivat olla myös uskontonsa takia kiusattuja muiden nuorten toimesta. Työpaikkakiusatut tai työpaikoilla syrjityt. Suomi on työpaikkakiusaajien luvattu maa. Perhe (erillinen kuva päihdeperheestä) 21

AMMATIN ALTISTAMAT rekkamiehet, vuorotyöntekijät, ravintola-alan työntekijät, maalarit, lääkärit, sairaanhoitajat jne... nykyisin omaishoitajat opiskelijat 22

AJATUSVÄÄRISTYMÄT Voivat olla käytön aloittamiseen liittyviä esim. johonkin sosiaaliseen ryhmään kuuluva normaali ajattelutapa. Ajattelu vääristyy käyttöä puoltavaksi käytön myötä. Päihteiden käytön kielteisiä seurauksia vähättelevää ja/tai käytön positiivisia seurauksia korostavaa. Ilo ilman viinaa on teeskentelyä, pilven polttaminen on vähemmän haitallista kuin alkoholin käyttö Jokaisella oma ajattelutavan ja toimintatapojen kehityshistoria 23

HAURAS SOSIAALINEN VERKOSTO Haavoittuvuus kriisitilanteissa ehkä enemmän mahdollistuu. Riittävä tuki (psyykkinen, taloudellinen, arjesta selviytyminen) puuttuu. Sosiaalisen kontrollin vähäisyys voi edesauttaa ylittämään sellaisia rajoja, joita muut eivät ylitä. Esim. huumekokeilut, rikolliset teot. Addiktoituneen vaikea aluksi löytää päihteettömyyttä tukeva ihmissuhdeverkosto, mikä altistaa retkahduksille 24

LOPPUTOTEAMUS JOKAINEN TAPAUS ON YKSILÖLLINEN 25