Opetus ja kulttuuri Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst.
Kunta huolehtii kuntalaisten opetusja kulttuuripalveluista Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vuosittain yli 8 miljardia euroa opetus- ja kulttuuripalvelujen järjestämiseen. Kunta-alan henkilöstöstä n. 113 000 työskentelee sivistystoimessa opetus-, kirjasto-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen piirissä Kulttuuri- ja liikuntapalvelut vahvistavat ihmisen hyvinvointia ja ovat ongelmia ennaltaehkäisevinä myös keino katkaista sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavaa kustannuskierrettä. Taiteen ja kulttuurin aloilla on merkittävä vaikutus kaikkien alueiden kehittymiselle ja elinvoimaisuudelle. 2 4.5.2012
Esiopetus Kunnat järjestävät maksutonta esiopetusta kaikille kunnan alueella asuville lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetus on lapsille vapaaehtoista ja maksutonta. Esiopetuksen piirissä on vuosittain yli 59 000 lasta. Kuusivuotiaista 98 % osallistuu esiopetukseen. Esiopetus on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, jolla luodaan pohja kaikelle oppimiselle. Esiopetusta voidaan järjestää päivähoitopaikassa, koulussa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetusta käyvillä lapsilla on samat oikeudet maksuttomaan koulukuljetukseen kuin peruskoulua käyvillä oppilailla. 3 4.5.2012
Perusopetus 1 (2) Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Kunta voi järjestää perusopetuspalvelut itse tai hankkia palvelut muilta kunnilta tai koulutuksen järjestäjiltä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan perusopetuslain mukaista opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Oppilas voi hakeutua myös muuhun kuin hänelle osoitettuun lähikouluun. Peruskoulun opetus, oppikirjat ja kouluruokailu sekä koulussa tai koulumatkalla tapahtuneen tapaturman hoito ovat lapsille maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. 4 4.5.2012
Perusopetus 2 (2) Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kokonaiskustannukset ovat tällä hetkellä noin 3,9 miljardia euroa. Laskennallisista kustannuksista kunnat maksavat 68,58 % (2,7 miljardia ) ja valtio 31,42 % ( 1,3 miljardia ). Esi- ja perusopetuksen valtionosuus määräytyy kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisesti. Esi- ja perusopetuksessa valtionosuus lasketaan ikäluokkaperusteisesti 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Valtionosuuden laskennallisten kustannusten määräytymisperusteena on perusopetuksen perushinta, joka vahvistetaan asetuksella vuosittain. 5 4.5.2012
Lukiokoulutus 1 (2) Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja myös muissa oppilaitoksissa. Lukioita on n. 390. Tutkintoon johtavassa lukiokoulutuksessa opiskelee n. 130 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. 6 4.5.2012
Lukiokoulutus 2 (2) Koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi perinteisen kuntamallin, isäntäkuntamallin, yhteisen ylläpitäjän tai kuntayhtymän kautta. Koulutuksen järjestäjät voivat lisäksi soveltaa ostopalvelusopimuksia, tilaaja-tuottajatoimintatapaa ja erilaisia yhteistyömalleja siltä osin kun lukiolaissa on koulutuksen järjestämisestä säädetty. Kunnilla ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta järjestää lukiokoulutusta kunnassaan, mutta jokainen kunta osallistuu siitä riippumatta lukiokoulutuksen kustannuksiin kunnan asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Lukiokoulutuksessa vahvistetaan vuosittain järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan perusteella, joka vuonna 2012 on 6 704,40 euroa. 7 4.5.2012
Ammatillinen peruskoulutus 1 (2) Ammatillinen peruskoulutus on kuntalaisten ja työelämän tarpeisiin perustuvaa julkista koulutuspalvelua, jolla on osaltaan selkeitä aluekehitysvaikutuksia. Koulutus tähtää ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Koulutuksen järjestäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään järjestämislupaan koulutuksen järjestäjälle. Valtaosa on kuntien ja koulutuskuntayhtymien järjestämää. Koulutuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista ja opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus kuten kaikkeen toisen asteen koulutukseen. Kunnilla ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta järjestää ammatillista peruskoulutusta kunnassaan, mutta jokainen kunta osallistuu sekä oppilaitosmuotoisen että oppisopimusmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin kunnan asukaskohtaisella rahoitusosuudella. 8 4.5.2012
Ammatillinen peruskoulutus 2 (2) Ammatillisen peruskoulutuksen osalta vahvistetaan vuosittain järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat, jotka perustuvat ammatilliselle koulutukselle vahvistettuun keskimääräiseen yksikköhintaan. Vuonna 2012 keskimääräinen yksikköhinta on 11 131,17 euroa. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan saaneilla on mahdollisuus järjestää myös peruskoulutusta oppisopimusmuotoisena. Oppisopimuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus on pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena järjestettyä peruskoulutusta, jossa ei ole määrällistä säätelyä. 9 4.5.2012
Ammatillinen lisäkoulutus 1 (2) Ammatillinen lisäkoulutus on pääasiassa aikuisväestölle suunnattua työelämälähtöistä koulutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Koulutuksen järjestäjille myönnetään koulutuksen järjestämislupiin perustuen rahoitusta näyttötutkintoon valmistavien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ja muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Ammatillinen lisäkoulutus on pääosin valtion rahoittamaa koulutusta. Kunnilla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osallistua ammatillisen lisäkoulutuksen rahoittamiseen. 10 4.5.2012
Ammatillinen lisäkoulutus 2 (2) Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta, ei lisäkoulutuksen omista toteutuneista kustannuksista. Yksikköhintaa porrastetaan hintaryhmittäin, erityisopetuksessa olevien osalta sekä tuloksellisuuden perusteella. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosentti on 85,60 ja henkilöstökoulutuksen 47,23 prosenttia. Osan koulutuksesta maksavat opiskelijat ja työnantajat. Oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain yksikköhinnat valtion talousarvion rajoissa erikseen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja erikseen muuta ammatillista lisäkoulutusta varten. Yksikköhinnoissa otetaan huomioon erityisopetuksessa olevat ja tuloksellisuusrahoitus. 11 4.5.2012
Ammattikorkeakoulut 1 (2) Suomessa on 27 ammattikorkeakoulua ja niillä noin 160 toimipistettä 70:llä paikkakunnalla. Ammattikorkeakouluissa on kahdeksan koulutusalaa ja niissä opiskelee vuosittain yli 120 000 opiskelijaa. Nuorten koulutuksen osuus vuonna 2009 oli noin 80 %. Ammattikorkeakoulut ovat ylläpitomuodoltaan kunnallisia tai yksityisiä. Ylläpitäjän tehtävänä on päättää ammattikorkeakoulun strategiasta ja taloudesta. Kuntien näkökulmat koulutustarpeista ja aluekehitystä tukevista hankkeista ja muut omistajaohjaukseen liittyvät seikat välittyvät omistaja-ylläpitäjien hallitustyöskentelyn kautta ammattikorkeakoulujen toimintaan. 12 4.5.2012
Ammattikorkeakoulut 2 (2) Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää, mikä merkitsee mm. sitä, että kunnat osallistuvat kustannuksiin asukasta kohden lasketulla rahoitusosuudella. Jokainen kunta osallistuu ammattikorkeakoulujärjestelmän rahoittamiseen. Kunnat rahoittavat toiminnasta 58,11 %, valtio 41,89 %. Vuoden 2012 valtion talousarvioesityksessä kuntien rahoitusosuus ammattikorkeakoulujen toimintaan on 512,3 ja valtion 409,2 milj. 13 4.5.2012
Liikuntatoimi 1 (2) Kunnissa on noin 30 000 liikuntapaikkaa joista ulkokenttiä noin 10 000 ja sisäliikuntatiloja noin 6 000 (mm. 302 uimahallia ja 212 jäähallia, joissa on 250 rataa) Liikuntapaikoista noin 70 80 % on kuntien omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia Kuntien liikuntatoimi työllistää noin 5 000 työntekijää, joista 38,7 % on naisia 14 4.5.2012
Liikuntatoimi 2 (2) Liikuntaan kunnat käyttävät yhteensä noin 700 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 100 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen Asukasta kohden kunnat käyttävät liikuntaan 132 euroa vuodessa Valtion panos liikuntaan on noin 144 miljoonaa euroa vuodessa Kuntien käyttötaloudesta vuonna 2010 (noin 33 miljardia euroa) noin 40 prosenttia eli 13 miljardia euroa kohdistuu suoraan lapsiin ja nuoriin. 15 4.5.2012
Nuorisotoimi 1 (2) Kunnissa on yli 1 000 nuorisotilaa, jotka ovat pääosin kuntien omistamia ja hoitamia Nuorisotoimessa töitä tekee noin 3 000 työntekijää, joista 63,8 % on naisia Kunnissa on yli 200 nuorten työpajaa ja 265 kunnassa on työpajapalveluja. Työpajaohjaajia on noin 1 500 (2010) ja asiakkaita 11 304 (2009) 16 4.5.2012
Nuorisotoimi 2 (2) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluja on 271 kunnassa Aloitekanava sekä nuorten kuulemisväline on 142 kunnassa Etsivää nuorisotyötä tehdään 232 kunnassa (2010) Kunnissa on yli 200 nuorten osallisuus- ja vaikuttajaryhmää Nuorisotyöhön kunnat käyttävät vuosittain noin 200 miljoonaa euroa Asukasta kohden kunnat käyttävät nuorisotyöhön 35 euroa vuodessa Valtion nuorisobudjetti on noin 52 miljoonaa euroa 17 4.5.2012
Kulttuuripalvelut 1 (2) Kunnat ylläpitävät monipuolisia kulttuuripalveluja maassamme. Kunta on parhaimmillaan paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan koordinaattori, verkostojen rakentaja ja tärkeä yhteyspiste alueen kulttuuritoimijoille Avustamalla toimijoita kunta luo mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammatilliselle taidetoiminnalle Kunnat ylläpitävät teattereita, orkestereita ja museoita sekä avustavat muiden omistamia laitoksia. 18 4.5.2012
Kulttuuripalvelut 2 (2) Kunnat tarjoavat taideopetusta ja taiteen perusopetusta lapsille ja aikuisille Kunnat järjestävät kulttuuritapahtumia ja tukevat myös muiden organisoimia tapahtumia. Kunnat järjestävät kulttuuritoimintaa vuosittain yhteensä noin 428 miljoonalla eurolla Asukasta kohden kunnat käyttävät vuosittain keskimäärin 79 euroa/asukas. Luku vaihtelee kuitenkin huomattavasti kunnan koosta riippuen. 19 4.5.2012
Kirjastopalvelut 1 (2) Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen on kunnan tehtävä. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Suomen jokaisessa kunnassa on yleinen kirjasto. Pää- ja sivukirjastoja oli vuonna 2010 yhteensä 798. Kirjastojen lisäksi maata kiersi 154 kirjastoautoa ja yksi kirjastovene. Valtaosa kunnista tekee kirjastoyhteistyötä siten, että myös naapurikuntien kirjastopalveluja voi työ- ja asiointimatkoilla käyttää vapaasti Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Kirjastot tarjoavat myös verkkopalveluja ja -aineistoja sekä opastavat asiakkaita niiden käyttöön 20 4.5.2012
Kirjastopalvelut 2 (2) Kirjastokäyntejä kertyi noin 10 per asukas ja kuntien kirjastoista lainattiin keskimäärin 18 lainaa jokaista asukasta kohti vuonna 2010. Kirjastojen toimintakulut asukasta kohti olivat keskimäärin 56 euroa Kirjastopalvelujen rahoitus perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohden määrättyyn perushintaan. Valtio osallistuu kirjastopalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti vuonna 2012 on 31,42 % Kirjastojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaa, että niillä kuntalaisten hyvinvoinnin lisäksi on suuri merkitys muun muassa elinikäiselle oppimiselle ja maahanmuuttajien kotoutumiselle. 21 4.5.2012
Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset v. 2010 Kunnat ja kuntayhtymät Kirjasto 3,5 %, 321 milj. Muu opetustoimi 4,4 %, 404 milj. Kansalaisopistojen + muu vapaa sivistystyö 2,0 %, 185 milj. Nuorisotoimi 2,0 %, 190 milj. Liikunta ja ulkoilu 6,2 %, 577 milj. Ammattikorkeakoulutoiminta 4,6 %, 430 milj. 185 430 404 Museot, teatterit, musiikkitalot ym. 3,0 %, 277 milj. 321 577 190 277 138 191 Muu kulttuuritoiminta 1,5 %, 138 milj. Hallinto 2,1 %, 191 milj. 4 362 Perusopetus 46,9 %, 4 362 milj. Ammatillinen koulutus 16,9 %, 1 572 milj. 1572 652 Lukiokoulutus 7,0 %, 652 milj. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset yht. 9,30 mrd. (= toimintamenot + poistot + vyörytyserät) 11.11.2011/hp Lähde: Tilastokeskus 22 4.5.2012
Ammatillisen peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitus vuonna 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kuntien osuus rahoituksesta 1,947 mrd. = 364,18 /asukas, josta 58,11 % 41,89 % 3,351 mrd. Valtion osuus rahoituksesta 1,404 mrd. Lukio 76 /asukas Amm. 190 /asukas Amk 98 /asukas Kunnat Koulutuksen järjestäjien/ylläpitäjien yksikköhintarahoitus sisältää kuntien rahoitusosuuden Kuntayhtymät Yksityiset kuntaomisteiset osakeyhtiöt säätiöt ja yhdistykset Ammatillinen peruskoulutus sis. oppisopimuksen peruskoulutuksen Lähde: Raportti ZE6OC12/OKM 23 4.5.2012 14
Lue lisää www.kunnat.net/opeku