HAMINAN KULTTUURIOHJELMA 2014-2017
1. JOHDANNOKSI Haminan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan 20.3.2013, että Haminalle ryhdytään laatimaan kulttuuriohjelmaa. Ohjelman tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että kulttuurin toimialalta puuttuu kehittämissuunnitelma. Ohjelmassa toimialan kehittämistä olisi mahdollista tarkastella laajaalaisesti ja se toisi kehittämistyöhön systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ajankohta nähtiin sopivaksi, sillä Haminan kaupunki oli laatimassa uutta kaupunkistrategiaansa kevään ja kesän 2013 aikana. Ohjelma päätettiin laatia vuosille 2014-2017. Näin se kulkee kunnallisvaalien rytmissä niin, että vanha ohjelma ohjaa uusien päättäjien työskentelyä aina ensimmäisen vuoden ajan, minkä jälkeen on ohjelman päivittämisen aika. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Kulttuuriohjelma on siis työkalu ja kehittämisen väline. Se antaa tietoa nykytilanteesta ja tarpeista, nimeää keskeiset kehittämiskohteet ja pyrkii antamaan askeleita kehitystyölle, eli vastaamaan jo osittain myös kysymykseen miten. Ohjelma toteutuu yhteistyöllä ja rakentaa sitä. Siihen on koottu asioita, joita yksi taho ei voi yksinään toteuttaa. Ohjelmaa on lähdetty rakentamaan kunnianhimoisesti, mutta toisaalta siihen liittyy paljon kaupungin kokoon ja palveluresurssien mahdollisuuksiin ja laaja-alaisuuteen liittyvää pohdintaa. Esimerkiksi eri taiteenalojen tilannetta ei ole lähdetty pohtimaan siitä näkökulmasta, että kaikkea pitäisi olla, vaan on yksimielisesti todettu, että ainakin tämänhetkisessä tilanteessamme Haminan kokoisella paikkakunnalla kannattaa ennemminkin rakentaa vahvuuksille, kuin yrittää synnyttää jotakin aivan uutta tyhjästä, ja ilman omaa osaamista. Ohjelma on koottu haastattelemalla kaupunkiorganisaation eri sektoreita loka-joulukuun 2013 aikana viimeiselle sivulle kootun taulukon mukaisesti. Ohjelmaluonnosta on esitelty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnalle lautakuntaseminaarissa marraskuussa, ja kulttuuritoimijoille on syksyn 2013 aikana järjestetty kaksi toimijatapaamista. Yhdistysten kuuleminen on täydennetty lausuntokierroksella tammikuussa 2014. Ohjelman valmistelutyöstä on vastannut ja sitä johtanut kaupungin kulttuurisihteeri. Haminan on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan työrukkasena vastuussa ohjelman toteutumisen koordinoinnista ja arvioinnista. Toteutumaan ohjelma saadaan monialaisella yhteistyöllä.
2. KULTTUURIOHJELMAN YHTEYS KAUPUNKISTRATEGIAAN Haminassa on olemassa yksi strategia, kaupunkistrategia, joka muodostaa katto-ohjelman eri alojen yksityiskohtaisemmille ohjelmille. Haminan uusi kaupunkistrategia on esitetty alla. Siihen tehdyt tummanturkoosit ja violetit merkinnät kuvastavat niitä strategian kohtia, joista kulttuuritoiminta aivan välittömästi itsensä löytää. Haminan kulttuurielämä nojaa vahvasti yhdistysten voimaan ja violetilla merkityt asiat ovat niitä, joissa yhdistysten panos näkyy selkeimmin. 3. ARVOT JA VISIO Haminan kulttuuripalvelujen osalta toimintaa ohjaavien arvojen tulee olla samat kuin mitä kaupunkistrategiassa on määritelty (asukaslähtöisyys, taloudellisuus, avoimuus, yhteisöllisyys ja uudistumiskyky). Lisäksi kulttuuritoiminnassa keskeisiä arvoina nähdään myös välittäminen, tasapuolisuus, laadukkuus, luovuus ja monipuolisuus. Kulttuuri ymmärretään kaikki elämänalueet läpäisevänä ja ihmisen hyvinvointia lisäävänä toimintana. Haminan haluaa olla kehittämishaluinen, laadukas ja luotettava palvelujen toteuttaja ja yhteistyökumppani. Kulttuurin toimialan on tärkeä osa kaupungin yleistä kehittämistyötä. Kulttuuripalveluiden pitkän aikavälin tulevaisuusvisio on, että Hamina on kulttuuritoiminnan kehittämisen kärkikunta Kaakkois-Suomessa, ja että kulttuurilla on todellinen ja tunnustettu merkitys ennaltaehkäisijänä sosiaali-, lapsi-, nuoriso- ja vanhustyössä, asukkaiden hyvinvoinnin lisääjänä, matkailutuotteena, imagotekijänä ja muuttopäätökseen vaikuttajana.
4. LYHYT YLEISEN TASON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Kulttuuritoiminnan kenttään yleisesti vaikuttavia ja valtakunnallisia kulttuuripoliittisia muutoksia ovat mm. kulttuurin resurssoinnin supistaminen, joka näkyy esimerkiksi kulttuurilaitosten valtionosuuksien ja kulttuurialan koulutuspaikkojen leikkauksina. Vuonna 2013 toteutettiin Taidetoimikuntalaitoksen organisaatiouudistus, jossa alueellisista taidetoimikunnista muodostettiin Taiteen edistämiskeskuksen alueellisia toimipisteitä. Maakuntaliittojen jakamien maakunnallisten kehittämisrahojen leikkaukset on toteutettu ja EU:n uuden ohjelmakauden painotukset ovat tämän ohjelman valmistuessa vielä tarkasti määrittelemättä. Valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston toiminta päättyi Taikalamppuverkostona vuoden 2013 lopussa, mutta yksittäisten alueellisten lastenkulttuurikeskusten toiminta kuitenkin jatkuu. Näillä valtakunnallisen tason muutoksilla on heijastumansa myös yksittäisiin kuntiin ja niiden kulttuuritoimintaan. Negatiivisempien kehityskulkujen vastapainoksi voidaan todeta, että toisaalta esimerkiksi luovat alat ovat terminä, keskustelussa, kehittämisohjelmissa ja rahoitusinstrumenteissa vakiinnuttaneet asemaansa, samoin kuin hyvinvointia kulttuurista -toiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös ensimmäisen kerran julkaissut valtakunnallisen määritelmän, että kunnissa tulisi olla yksi kokopäiväinen yleisen kulttuurityön tekijä per 10 000 asukasta. (Haminan kokoisessa kaupungissa tulisi siis olla kaksi.) Eli hyvin yleisten mainintojen sijaan kulttuurin toimialakin alkaa saada ohjelmissa ja säädöksissä itseään tarkemmin määriteltynä esille. Alueellisesti ja paikallisesti kulttuuritoimintaan vaikuttavia poliittisia asioita ovat kuntaliitosten mahdollisuus ja kuntien tehtävien uudelleen määrittäminen sekä tietysti yleisesti kuntapäättäjien kulttuurimyönteisyys. Toisaalta positiivisia odotuksia voi ladata esimerkiksi maakuntaohjelman 2014-2018 valmistumiseen, jossa kulttuurille uskotaan saatavan enemmän näkyvyyttä kuin ennen. Myös Kaakkois-Suomen Luovien alojen kehittämistyö (ELY-keskuksen käynnistämänä ja vetämänä) ja toimintaohjelman laatiminen vuosille 2013-2015 on meneillään. Taloudellisissa toimintaympäristötekijöissä keskeisiä ovat mm. kuntaliitosten mahdollisuus, kaupungin tuottavuusohjelmat ja resurssien muuttumattomuus tai supistuminen. Molemmissa tapauksissa samaan tai kasvavaan palvelutarpeeseen tulisi kyetä vastaamaan jatkuvasti pienemmällä raha- ja henkilöstömäärällä. Yleinen taloudellinen ahdinko näkyy kulttuuritoiminnassa myös sponsoritukirahojen vähenemisenä ja asiakkaiden ostopotentiaalin tai -halukkuuden muutoksina, siis lipputulojen laskuna. Positiivisena asiana voidaan mainita se, että yksittäiset kulttuuritoimijat ovat perustaneet toiminimiä, mikä helpottaa palvelujen ostamista ja paketoimista esim. kulttuurimatkailutuotteiksi. Yleisinä sosiaalisina toimintaympäristötekijöinä voidaan mainita väestön ikääntyminen ja työpaikkojen menetykset. Toisaalta ihmiset jäävät parempikuntoisina eläkkeelle ja eläkeläiset, etenkin naiset, ovat Suomessa kaikkein aktiivisimpia kulttuurin kuluttajia. Yleiseen yhteiskunnalliseen muutokseen liittyy myös painotus jokaisen oikeudesta kulttuuriin eli kulttuurin saatavuus ja saavutettavuuskysymykset niin ikäryhmittäin, erityisryhmittäin kuin maantieteellisestikin tarkasteltuina. Asiakaskunnan pirstaloituminen (osittain liittyen edelliseen, mutta osittain myös makutottumuksiin) ja sen myötä tuleva paine palvelujen räätälöintiin yhä erityisemmiksi eri kohderyhmille on myös yksi yleisen kehityskulun piirre. Yleisinä, mutta myös alueellisina ja paikallisina positiivisina kehityskulkuina voidaan mainita kylätoimikuntien kulttuuritoiminnan vahvistuminen ja yhteisöllinen painotus toiminnassa sekä asukkaiden kuulemiskanavien lisääminen. Kulttuuritoiminnan tilannetta Haminassa pohditaan yksityiskohtaisemmin eri kehittämisnäkökulmien yhteydessä.
5. NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN - KOHTEET JA TOIMENPITEET Kulttuurikentän kehittämistä on ohjelmassa pohdittu seuraavista näkökulmista: - nykyiset asiakasryhmät - potentiaaliset asiakasryhmät - kulttuuritoiminnan- ja toimijoiden tilakysymykset - eri taiteenalojen tilanne - harrastajien toimintaedellytykset - kulttuuriyrittäjyys ja ammattilaisten toimintaedellytykset eli kulttuuri elinkeinona - rakennettu ja henkinen ympäristö - kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus - koulutusnäkökulma - terveyttä kulttuurista -näkökulma - kulttuurimatkailu Seuraavissa osioissa käydään tiiviisti läpi niitä kehittämiskohteita, joita eri näkökulmista Haminan kulttuuritoimintaa tarkastellen on noussut esille. Kehittämiskohteiden yhteydessä on jo esitetty toimenpiteitä asian eteenpäin viemiseksi. Lisäksi on määritelty aikatauluja sekä nimetty toimija- ja vastuutahoja. 5.1. Nykyiset asiakasryhmät - potentiaaliset asiakasryhmät Nykyisiä ja potentiaalisia asiakasryhmiä on pohdittu tavoitteena tunnistaa ryhmät, joille ei joko ole olemassa lainkaan kulttuuritoimintaa, tai ryhmät, joille on olemassa palveluja ja joille nähtäisiin olevan kulttuuritoiminnasta hyötyä, mutta joita palvelut eivät syystä tai toisesta tavoita. Haminassa lapset ja nuoret on määritelty kulttuuritoiminnan painopisteeksi. Päiväkoti- ja peruskouluikäisten koulun ja päiväkodin kautta tapahtuva kulttuuritoiminta on sekä määrällisesti että myös laadullisesti hyvällä tasolla. Kulttuurin tasapuoliseen saatavuuteen koulun tai päiväkodin maantieteellisestä sijainnista riippumatta on kiinnitetty runsaasti huomiota viime vuosina. Kielikysymyksiä on kyetty huomioimaan sen verran, että niille päiväkodeille, joissa on paljon venäläisiä maahanmuuttajalapsia, on maahanmuuttajayhdistys Rodnik ry:n tuella pystytty tarjoamaan jonkin verran kulttuuritoimintaa myös venäjän kielellä. Kaupungin koko kouluverkossa toteutetaan opetussuunnitelmapohjaista kulttuuripolkutoimintaa, jossa lapsi ja nuori peruskoulun aikana tutustutetaan kattavasti eri taiteenaloihin ja oman kunnan kulttuurilaitoksiin. Kulttuuripolkutoimintaa toteutetaan pääasiallisesti Lasten kulttuuriviikkojen ja Nuorten kulttuuriviikkojen aikana. 9. - luokkalaisille on käytössä kulttuuripassi. Haminan kouluissa kulttuuriin suhtautuminen on myönteistä ja koulut järjestävät kulttuuritoimintaa myös itsenäisesti. Päiväkoti-ikäisille on oma kulttuuritoiminnan teemaviikkonsa, Satuviikko. Haminassa tarjotaan taiteen perusopetusta musiikin (Kotkan seudun musiikkiopisto), kuvataiteen (Haminan kuvataidekoulu), käsityön (Taitokymenlaakso), teatterin (Haminan Teatteriyhdistys) ja sirkuksen (Haminan Teinisirkus) alueilla. Kaupungissa toimii noin kolmekymmentä osittain tai pelkästään kulttuuritoimintaa toteuttavaa yhdistystä, joten useat yhdistykset tarjoavat myös muita kulttuuriharrastusmahdollisuuksia. Kehitysvammaisille nuorille Haminassa on bändi- ja teatteritoimintaa kansalaisopiston toimintana. Paikkakunnan kokoon nähden kulttuuriharrastustarjonta on hyvä ja pelkästään taiteen perusopetuksen piirissä on 450-500 lasta ja nuorta, eli neljännes Haminan peruskouluikäisistä. Taideharrastukset tosin jonkin verran kertyvät samoille yksilöille. Lapsille ja lapsiperheille suunnattuja kulttuuritapahtumia järjestetään jonkin verran.
Vauvaperheille suunnattua toimintaa on kokeiltu, mutta kysyntä on ollut vaatimatonta. Pelkästään kulttuurisisältöisiä lasten- ja nuortenleirejä ei järjestetä, mutta niin sanottuihin yleisleireihin on yhdistetty jonkin verran kulttuuritoimintaa. Nuorille ja nuorille aikuisille vapaa-ajalla suunnattuja tapahtumia järjestetään vähän. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa nähdään jatkossa tarpeellisena nuorten aktivoiminen esimerkiksi museoiden, kirjaston ja kansalaisopiston palvelujen käyttäjinä. Nuorten sanataidetoiminta on nostettu esille keinona parantaa lukutaitoa ja lisätä lukemisen harrastamista. Nuoria yritetään aktivoida toteuttamaan omaehtoista (omista ideoista nousevaa ja itse tuotettua) kulttuuritoimintaa vapaa-ajalla. Keski-ikäisten tai iäkkäämpien, mutta edelleen itse aktiivisesti osallistuvien asukkaiden ovat Haminassa hyvällä tasolla ja he muodostavat aktiivisimman kulttuurin kuluttajaryhmän. Tarjontaa on erityisesti kulttuuriyhdistysten toteuttamana paljon. Edelleen kotona asuvat ikäihmiset, jotka eivät kykene kotoa enää yksin liikkumaan ja osallistumaan ovat väliinputoajaryhmä kulttuuripalveluissa. Laitoksissa asuville ikäihmisille toimintaa on jonkin verran, mutta tarvetta palveluille olisi enemmän. Uutena toimintamuotona on saatu vastikään käynnistettyä kirjaston toimesta lukutuntitoiminta kolmessa vanhainkodissa. Maantieteellisesti tarkasteltuna kulttuuritoiminta keskittyy voimakkaasti kaupungin keskustaan. Kylistä Mäntlahti profiloituu erityisesti kulttuuritoimintaan. Kyläyhdistysten perustamisen myötä kylien aktiivisuus on kasvanut, ja myös kulttuuriavustuksilla on tuettu kylien kulttuuritoiminnan aktivoimista. Kylien toiveissa on saada omien tapahtumien lisäksi kylille myös kulttuurivierailuja. Kylien välistä yhteistyötä voisi myös lisätä. Tarvetta palvelujen räätälöintiin erilaisille asiakasryhmille on olemassa jonkin verran. Esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattuja kulttuuripalveluja järjestää Haminassa tällä hetkellä Rodnik ry. Sosiaalipalvelujen eri asiakasryhmät voisivat hyötyä kulttuuritoimintaan osallistumisen tuomasta aktiivisuudesta ja kulttuurin voimauttavasta ja kuntouttavasta vaikutuksesta. Lapsiperheitä tukeva toimintamuoto voisi olla vaikkapa taideparkkitoiminta. Eri toimintamuotoja tulee toteuttaa hallinnonalojen välisenä moniammatillisena yhteistyönä ja erilaisten muiden yhteistyöverkostojen avulla. Nuorten ja nuorten aikuisten kulttuuritoiminta - osallistumisen lisääminen rytmiklubitoiminnan käynnistäminen, yhdistykset ja yksityiset henkilöt yhteistyössä 2015 - nuorten omaehtoisen kulttuuritoiminnan aktivoiminen avustukset nuorten osallisuus toimintojen suunnittelussa yksittäiset nuoret ja nuorten ryhmät, nuorisovaltuusto nuorisopalvelut jatkuvaa työtä kirjasto- ja museopalvelujen sanataidetoiminta (ks. kohta 5.3.) museo- ja
kiinnostavuuden lisääminen nuorille Kotipalvelun piirissä olevien vanhusten osallistuminen räätälöidyt palvelut (ks. kohta 5.8.) kylien kulttuuritoiminnan (ks. kohta 5.6.) kulttuuriaktiviteettien lisääminen vanhainkodeissa ja Haminan sairaalassa kirjaston ns. olohuoneena nuorten osallisuus toimintojen suunnittelussa kulttuurikaveritoiminnan toimintamallin esim. musiikkitoiminta varhaisvaiheen dementiaa sairastaville kulttuuritarjotintoiminta yhdistys-/tai kulttuurikummitoiminta yhdistysten tai yksityisten henkilöiden vapaaehtoistoimintana kirjastopalvelut yhteistyössä nuorten ja eri yhteistyötahojen kanssa vanhuspalvelut,, ulkopuoliset asiantuntijat ja vapaaehtoiset vanhuspalvelut,, kansalaisopisto asiantuntijat yhdistykset terveyspalvelut vanhuspalvelut taiteilijat jatkuvaa työtä 2014-2015 kokeilu alkaa keväällä 2014 jatkuvaa 5.2. Kulttuuritoiminnan- ja toimijoiden tilakysymykset Haminassa on kaupungin kokoon nähden paljon kulttuuritoimintaan sopivia tiloja. Ehkä tästä syystä tila-asiat eivät ole nousseet keskusteluissa erityisesti esille, vaikka yleisesti tiedossa on, että esimerkiksi Haminan teinisirkus etsii uutta toimintatilaa ja Haminan Teatteriyhdistykseltä puuttuu myös vakituisempi kesäteatteritila. Tämän lisäksi muutama toimija toimii melko ahtaissa tiloissa ja taiteen perusopetus hyötyisi yleisesti sijoittumisesta saman katon alle. Myös väliaikaisesti näyttelytiloiksi muuntuville tiloille olisi tarvetta. Yleisiä kehittämistarpeita nähdään etenkin tilojen yhteiskäyttömallien kehittämisessä, käyttöasteen lisäämisessä, tilojen muunneltavuudessa ja käytön terävämmässä profiloinnissa markkinointia ajatellen. Bastionin tulevaisuusvision luominen kehittämissuunnitelman laatiminen elinkeinotoimi, matkailupalvelut,, 2015 - Tapahtumatilojen profilointi toiminnallinen tilatietojen kokoaminen ja julkaisu www-sivuilla, muu markkinointi matkailupalvelut /Cursor muut toimijat 2015-2016
kesäteatteritila kulttuurilaitosten vahvistamista keskuksiksi ja keskusten vahvistamista kulttuurilaitoksina kirjastot museot Raittiustalo jne. Haminan Teatteriyhdistys ry,, tekniset palvelut uusi kesäteatteripaikka käytössä kesällä 2015 jatkuvaa työtä 5.3. Eri taiteenalojen tilanne Kansainvälisesti Hamina tunnetaan sotilasmusiikista ja Hamina Tattoosta. Kaupungin kokoon nähden Haminassa on valtavan aktiivinen toiminta klassisen musiikin alalla. Paikkakunnalla asuu ja työskentelee eniten tämän taiteenalan ammattilaisia ja heillä on voimakas säteilyvaikutus kotikuntaansa. Kaupungissa toimii useita kuororyhmiä, joista useimmat kansalaisopiston alaisina. Muiden musiikin lajien edustus on vähäisempää. Haminassa toimii useita aktiivisia tanssiyhdistyksiä, kaikki eri tavalla erikoistuneina. Elokuvateatteri Kino Haminan toiminta on kaupungin omaa toimintaa. Haminan Teinisirkus on Suomen vanhin nuorisosirkus, vahva ja vanha toimija, jolla on legendaksi muodostunut ja kiinnostava historia ja historiansa kautta selkeästi erotettava vaikutus paikkakunnan ominaislaatuun. Hamina on sirkuspaikkakunta. Se on myös historian harrastajien paikkakunta. Kaupungissa on useita teatteriryhmiä, joista monet toimivat kansalaisopiston alaisuudessa. Säännöllisiä teatteripalveluja tuottaa Haminan Teatteriyhdistys. Näitä vahvuuksia on muistettava tukea edelleen. Viime aikoina kulttuurin uusia valopilkkuja ovat olleet esimerkiksi nuorten miesten sirkusryhmän perustaminen sekä kirjailijakahvilatoiminta. musiikkielämän rytmiklubitoiminnan 2015 monipuolistaminen aloittaminen lasten ja nuorten sanataidetoiminta kulttuuritoiminnan avustukset vuokra-avustukset: nuorten yhtyeiden treenikämppätuki avustusten turvaaminen yksittäiset musiikin ammattilaiset, yhdistykset ja yhteistyössä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta kirjastopalvelut kirjailijayhdistykset Jamilahden opisto alueen ammattilaiskirjailijat kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 2014 Ks. myös kohdat 5.1. Potentiaaliset asiakasryhmät ja 5.6. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.
5.4. Harrastajien toimintaedellytykset Kulttuuritoimijoiden kuulemistilaisuuksissa on tullut erityisesti esille halu madaltaa raja-aitoja eri toimijoiden ja taiteenalojen välillä, tarve yhteisöllisyyteen ja yhteiseen tekemiseen. Toimijoiden koulutustarpeet liittyvät esimerkiksi yhdistystoiminnassa kouluttautumiseen, esitystekniikkaosaamiseen sekä kulttuurituotteiden paketointiosaamiseen. Yhteisöllisyyden/ yhteistoiminnan lisääminen Kulttuuripalvelut harrastajien koulutustarpeet (ks. kohta 5.7.) kulttuuritoiminnan avustukset matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille kulttuuriasioista kiinnostuneille: Kulttuurikahvila Kuulolla? avustusten turvaaminen kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta Ks. myös kohta 5.2. Kulttuuritoiminnan ja -toimijoiden tilakysymykset. alkuun loppuvuodesta 2014-1krt/kk 5.5. Kulttuuriyrittäjyys ja ammattilaisten toimintaedellytykset - kulttuuri elinkeinona Paikkakunnalla asuvilla taiteilijoilla on usein merkittäviä positiivisia säteilyvaikutuksia asuinpaikkakuntaansa ja yhteisöönsä. Kulttuuriyhdistysten tuottama toiminta on Haminassa erittäin tärkeässä roolissa, sillä kaupungissa toimii vain muutamia luovien alojen yrityksiä ja asuu ja työskentelee melko vähän ammattitaiteilijoita. Kulttuurituotanto-osaamista paikkakunnalla on kuitenkin paljon. Erityisesti tarvetta olisi yhteisöllisesti suuntautuneen taiteen tekemiseen. Yksittäisenkin taiteilijan saaminen paikkakunnalle voi korjata tilannetta merkittävästi. taiteilija-apuraha kuntataiteilija-apurahan kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 2014 perustaminen 4.5. Ympäristö - rakennettu ja henkinen "Vahva ja vireä kulttuurielämä näkyy laajasti koko yhteisön elämisen laadussa." Taide ja kulttuuri nivoutuu rakennettuun ympäristöön sekä fyysisestä että toiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Rakennus tai rakennettu ympäristö on joskus itsessään taideteos tai aina ainakin rakennuskulttuurin ilmentymä, se on osa kulttuurista ympäristöä ja sen täyttää tietynlainen kulttuurinen toiminta. %-periaatteella tarkoitetaan julkisten taidehankintojen huomioimista peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa niin, että tietty määrä rakennushankkeen
kokonaiskustannuksista sijoitetaan taiteeseen. Taidehankinnat nostavat kiinteistön arvoa ja tekevät kaupunkikuvasta kiinnostavamman. Ne voivat toimia maamerkkeinä ja imagotekijöinä, mutta niillä on myös muita tutkittuja sosiaalisia vaikutuksia. Tiedetään mm. että klassinen musiikki suojaa rakennuksia ilkivallalta ja julkiset taideteokset saavat usein olla paremmin rauhassa, kun ne on toteutettu yhteisötaiteellisten projektien osana tai lopputulemana, eli alueen asukkaat ovat joko fyysisesti tehneetkin teoksen tai tuottaneet sen idean tai osan siitä. Taiteen sijoittaminen asuinkiinteistöihin saa asukkaat kokemaan kollektiivista omistajuutta ja ylpeyttä teoksia kohtaan/teoksista. Alunperin ulkopuolisen valitsemasta taiteesta tulee "meidän taideteos". Haminan kaupungin taidehankintamäärärahoista on luovuttu 90-luvun alkupuolella, eikä kaupunki ole sitoutunut %-periaatteen noudattamiseen. Ahtaassa taloudellisessa tilanteessa useiden kaupunkien ja kuntien ainoa keino hankkia julkista taidetta rakennuksiin on, joko löytää ulkopuolisia sponsoreita tai sisällyttää %-periaate ehtona tonttien luovutussopimuksiin. Kaupunkiympäristö tarkoittaa myös paikkakunnan henkistä tilaa. Kulttuuriohjelmaan liittyvissä keskusteluissa on tullut paljon esille yhteisöllisyyden tarve ja toive. Kaupunkilaisten kuuleminen ja kannustaminen omaan luovaan toimintaan, arjesta kumpuavien tapahtumien ja toimintojen tekemiseen, omasta asuinympäristöstä huolehtimiseen sekä fyysisenä ympäristönä että ilmapiirinä on kaikkien etu. Yhteisöllisyyden tukemisessa toiminnan säännöllisyys on tärkeä asia. yhteisöllisyyden/ yhteistoiminnan lisääminen jatkuvaa työtä hyvinvointia lisäävät ympäristöt yhteisöllisyyden/ yhteistoiminnan lisääminen yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen eri-ikäisten ihmisten yhteen saattaminen kaupunginosien ja esim. puistojen, Tervasaaren ja kauppatorin toiminnallisina tiloina matalan kynnyksen kohtaamispaikat: Kulttuurikahvila Kuulolla? ryhmittymien muodostumisen ja yhteistoiminnan tukeminen, yhteistyöhön kannustaminen yhteisötaidehankkeet asukkaiden arjesta nousevat tapahtumat Kauppatorin kehittämistyöryhmä, Kaupungin Tekniset palvelut ja, matkailu- ja tapahtumatuotanto, Kehittyvä Hamina ry, asukas- ja kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset ja aloitteelliset asukkaat Kulttuuripalvelut kuntataiteilija Asukas- ja kaupunginosayhdistykset, alkuun loppuvuodesta 2014 1krt/kk jatkuvaa työtä
%-periaatteen edistäminen ja kulttuurinäkökulman huomioiminen kaupunkisuunnittelussa kulttuurin edustajat mukaan erilaisiin alueiden ja rakennushankkeiden suunnitteluryhmiin esim. Tervasaari Kehittyvä Hamina ry, Linnoituksen Wanhat talot, muut yhdistykset, aloitteelliset asukkaat tekniset palvelut ja, taiteilija-asiantuntijat 2014- %-periaatteen sisällyttäminen tonttien luovutussopimuksiin tekniset palvelut 2014- hyvinvointia lisäävät ympäristöt esim. Saviniemen hoivakodin siiven remontointi, terveyskeskuksen remontointi tekniset palvelut, vanhuspalvelut, terveyspalvelut,, Taiteen edistämiskeskus 2014-5.6. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus Kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta käsitellään useissa kohdin ohjelma-asiakirjaa. Se liittyy niin palveluiden säilyvyyteen, asiakasryhmittäiseen saatavuuteen kuin maatieteelliseenkin tavoittavuuteen. Erityisen paljon keskusteluissa on ollut esillä kylien kulttuuritoiminta. Kylien kulttuuritoiminnan aktivoiminen ja 2015 - lasten ja nuorten kulttuuritoiminta yleisesti säännölliset yhteispalaverit, kyläkummiverkosto, tapahtumien kierrättäminen kylien kesken (Art Goes Kylät), Hamina-viikon kulttuuritarjotintoiminta kulttuuripolkutoiminnan sisältöjen edelleen työpajamuotoisen toiminnan tarjonnan lisääminen kulttuurileiritoiminta kyläyhdistykset ja avoimet toimijaryhmät sekä yksittäiset kyläläiset itsenäisesti sekä yhteistyössä kaupungin ja muiden kylätoimijoiden kanssa (Kymenlaakson kylät, Sepra ry jne.) yhteistyössä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa yhteistyössä taiteen perusopetuksesta jatkuvaa työtä kokeilu 2016
vastaavien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa kulttuurilaitospalvelujen (kirjasto, museot, elokuvateatteri) turvaaminen ja edelleen taideparkkitoiminta päämuseon ympärivuotisen aukiolon turvaaminen Ruissalon säilyttäminen ja lähikirjastona yhteistyössä taiteen perusopetuksesta vastaavien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa kirjastopalvelut, museopalvelut,, kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto kokeilu 2016 elokuvateatteritoiminnan jatkuvuuden turvaaminen palvelumarkkinointi, kulttuurikeskuksina Ks. myös kohdat 5.1. Potentiaaliset asiakasryhmät ja 5.3. Eri taiteenalojen tilanne. 5.7. Koulutusnäkökulma Tässä kulttuuriohjelmassa koulutusnäkökulmaa on lähestytty lähinnä kulttuuritoimijoiden koulutustarpeiden kartoittamisen ja taiteen perusopetuksen järjestämisen ja kehittämisen näkökulmista. Ohjelmassa ei oteta kantaa esimerkiksi kulttuurialan ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen alueella. Keskusteluissa on tullut esiin halu luovien taitojen osaamisen lisäämiseen varhaiskasvatuksen ja vanhuspalvelujen henkilökunnan osalta. Säännöllisen koulutuksen tuomalla varmuudella tapahtuva luovan toiminnan lisääntyminen varhaiskasvatuksessa ja vanhuspalveluissa voi vaikuttaa erittäin myönteisesti asiakkaiden kulttuurimyönteisyyteen ja vireyteen. Taiteen perusopetuksen yhteisprojektit ja opettajavaihto hyödynnetään mahdollisuudet sijoittua tulevaisuudessa fyysisesti saman katon alle kansalaisopisto jatkuvaa työtä toimijoille tarpeelliset hallinnoinnin uudelleenorganisointi nuorille suunnattua koulutusta yhdistystoiminnassa, kansalaisopisto, matkailupalvelut, 2014 2015-2017 1koulutus/vuosi
koulutukset järjestysmieskoulutus, tuotteistuskoulutus esitystekniikkaosaaminen yhdistykset, osaamisaukkojen tunnistaminen varhaiskasvatuksen ja vanhustyön työntekijöiden säännöllinen kouluttaminen luovissa menetelmissä ja kädentaidoissa (esim. muistelutoimintakoulutus) lapsiperhepalvelut ja vanhuspalvelut ja loppuvuosi 2014 2015 (toistuvasti joka 4. vuosi) 5.8. Terveyttä kulttuurista -näkökulma Kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat yleisesti tiedossa ja tunnustettuja. Kulttuuritoiminnalla on vaikutusta esimerkiksi ihmisen keskittymiskykyyn, itsetuntemukseen ja tunteiden ilmaisu- ja käsittelytaitoon. Kulttuuritoiminnalla voidaan tietoisestikin vaikuttaa esimerkiksi itsetuntoa tukevasti tai luottamussuhteita rakentavasti. Kulttuurin yleinen hyvinvointivaikutus, joka tulee harrastamiseen liittyvän sosiaalisuuden ja sosiaalisten suhteiden kautta, on myös tunnustettu ja tiedossa. Keskimäärin kulttuurin harrastaminen lisää elinvuosia kahdella (Hyyppä, 2013). Tässä ohjelmassa terveyttä kulttuurista -näkökulma on otettu mukaan erityisesti tavoitteena tiivistää kaupunkiorganisaation sisäistä hallinnonalojen välistä yhteistyötä kulttuuripalvelujen ja perusturvapalvelujen sekä kulttuuripalvelujen ja teknisten palvelujen osalta (ks. kohta ympäristö - rakennettu ja henkinen). Tavoitteena on lisätä keskustelua ja toiminnan tuntemusta eri hallinnonalojen välillä. Kulttuuripalvelujen ja perusturvan yhteistyönä halutaan löytää ja saada aikaan pilottiprojekteja, joilla voitaisiin todella testata, onko kulttuuritoimintaan panostamisella mahdollista saada positiivisia tuloksia ja ehkä myös säästöjä perusturvan toiminta-alueilla, kuten esimerkiksi vanhustyössä. Kuntouttava ja räätälöidyt palvelut vanhuspalvelut voimauttava esim. musiikkitoiminta kulttuuritoiminta erilaisille ryhmille (ei varsinaista terapiatoimintaa) varhaisvaiheen dementiaa sairastaville kansalaisopisto musiikin ammattilaiset kulttuurikaveritoiminta (ks. kohta 5.1.) kokeiluna 2014 keväällä terveyttä kulttuurista näkökulman yleinen edistäminen eri sektoreilla hyvinvointia tukevat ympäristöt (ks. kohta 5.5.) tiedotusyhteistyö eri tahojen kanssa kulttuurikuntopäivät esim. Terveyskioski Kulttuuripalvelut yhteistyössä kulttuurilaitosten yhdistysten kanssa ja
5.9. Kulttuurimatkailu Haminan kulttuurimatkailua pohdittaessa on ollut keskeisesti esillä se usein pohdittu kysymys, että miten Haminan 1) arkkitehtuurisen erityislaadun, 2) menneisyyden historiallisten tapahtumien näyttämönä ja 3) historian linnoitus-, varuskunta-, satama- ja kauppakaupunkina - hyödyntämisajatukset saataisiin viimein jalostumaan systemaattisiksi, matkailua tukeviksi ja sen käyttöön sisältöjä tuottaviksi toimenpiteiksi, jolloin ne toimisivat matkailussa tuotteina, mutta myös tulomuuttajien kiinnostuksen herättäjänä ja asukkaiden kotiseuturakkauden kasvattajina. Lisäksi keskustelussa ovat olleet "tuo tapahtumasi Haminaan - markkinoinnin" tehostaminen ja kaupungin suurimpien kulttuurifestivaalien (Hamina Tattoo, Elokuun illat, Marian urkuviikko, Valojen yö, Haminaviikko jne.) entistä parempi hyödyntäminen matkailullisesti. Kaupungin imagolle tärkeiden tapahtumien toimintaedellytykset tulisi turvata, mutta myös kyetä tukemaan uusia aloitteita. Kulttuurimatkailuun liittyy kulttuuritoimijoiden ilmaisema tarve tuotepaketointiosaamisen lisäämiseen. Toimenpiteitä tulee toteuttaa Kotkan-Haminan seudun matkailun ja tapahtumatuotannon strategiaa (2011) ja siinä määriteltyjä työnjakoja noudattaen. kaupunkihistorian jatkuvaa työtä tuotteistaminen tapahtumatilamarkkinointi tuotepaketointiosaamisen lisääminen tiedotusyhteistyön ulkomaalaisturistien huomioiminen ja mobiilipalvelut työryhmän perustaminen (erityispiirteiden esilletuominen, esim. erikoistuminen aikamatkailuun?) kartoitus, profilointi, markkinointitoimenpiteet koulutukset kulttuuritoimijoille ja matkailuyrittäjille toimintamallien kyltitysten ja kieliversioiden saattaminen ajan tasalle, mobiilipalvelujen rakentaminen matkailupalvelut,, kulttuuri-, historia- ja kotiseutuyhdistykset, yksityishenkilöt asiantuntijaroolissa matkailupalvelut, Cursor, tapahtumatuotanto, matkailupalvelut matkailupalvelut vakiintuneet tapahtumat matkailupalvelut, Cursor, eri toimijat 2016 2015 jatkuvaa työtä
6. RESURSSIT Kulttuurin ja kulttuuritoiminnan todellinen arvostus ei näy juhlapuheissa. Kuten muunkin toiminnan arvostus, se näkyy kunnan organisaatiossa ja resursseissa. Haminan kulttuuritoiminta on niin kulttuurilaitosten kuin yleisen kulttuuritoiminnan osalta, ja niin henkilöstö- kuin talousresursseiltaankin aliresurssoitua. Myös kulttuuritoimijoiden avustukset ovat liian usein tarkastelun alla nimenomaan siinä mielessä, että ne ovat uhattuina. Kulttuuriohjelmaa ei ole kuitenkaan haluttu lähteä rakentamaan narisemismielialalla tai asettamalla hintalappuja jokaisen kehittämistoiminnan perään, vaan lujalla uskolla siihen että yhdessä, monialaisella yhteistyöllä pystytään saamaan asioita aikaiseksi. Ei voi odottaa muutosta ja uutta lopputulosta, jos toimii aina samalla tavalla. Tämä on yksi syy siihen miksi kehittämisohjelmia tarvitaan.
Kulttuuriohjelman valmisteluaikataulu liikunta 30.10. museot 31.10., 8.11. KULVA 6.11. 1. kulttuuritoimijatapaaminen 12.11. kansalaisopisto 13.11, 26.11., 11.12. kirjastopalvelut 14.11. tekninen toimi 15.11. perusturva 3.12. matkailu/tapahtumatuotanto 18.11. Kulttuuri- ja vapaa-aikaltk seminaari 20.11. elinkeinotoimi 2.12. sosiaalityö 24.1.2014 vanhuspalvelut 13.12. lapsiperhepalvelut 11.12. kultt.palv. oma 10.12. KULVA 11.12. nuoriso 19.12. terveyspalvelut 13.12 2. kulttuuritoimijatapaaminen 5.12. Lausuntokierros: tammikuu 2014 (kultt.yhdistykset) viimeistely ja valmis helmikuu 2014