ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT Otso Huitu 1, Riitta Julkunen-Tiitto, Juhani Korhonen, Virpi Virjamo & Heikki Henttonen 1 Metla Suonenjoki otso.huitu@metla.fi
Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä runsaslukuisia; syklinen kannanvaihtelu monipuoliset elinympäristöt avainlajeja säätelevät petokantoja voimakas vaikutus kasvillisuuteen tautien kantajia
Myyrät metsätuholaisina
Myyrät metsätuholaisina talvi 2008/09: täystuhoa 20 000 ha, lievempää tuhoa 60 000 ha ⅓ koko istutusmäärästä 20 000 ha = 36 10 6 taimea = 18 miljoonaa vastaavia tuhomääriä raportoitu P-Amerikasta & muualta Euraasiasta
Myyrätuhojen torjunta myyriä kaikkialla, alttiita taimikoita kaikkialla perinteiset jyrsijätuholaisten torjuntakeinot maastossa turhia!
Myyrätuhojen torjunta myyriä kaikkialla, alttiita taimikoita kaikkialla perinteiset jyrsijätuholaisten torjuntakeinot maastossa turhia! pidettävä myyrät pois taimikoista TAI istutettava vähemmän maistuvia taimia
Miksi myyrät syövät taimia energia o hiilihydraatit o rasvat ylläpito o aminohapot (typpi) o vitamiinit o mikroravinteet vesi lääkintä (loiset?)
Miksi luonto on vielä vihreä..? kasveilla lukematon määrä vihollisia: patogeenit, loiset ja herbivorit -> puolustautumiskeinot tarkoituksena parantaa kasvin kelpoisuutta ja elinkykyä mekaanisia kemiallisia
Tausta & kysymykset Havainto: istutetut taimet ovat huomattavasti alttiimpia myyrätuholle kuin luonnontaimet
Tausta & kysymykset Havainto: istutetut taimet ovat huomattavasti alttiimpia myyrätuholle kuin luonnontaimet 1. Onko istutustaimissa enemmän ravinteita (N) ja vähemmän puolustusyhdisteitä kuin luonnontaimissa? 2. Valikoivat myyrät korkean ravinnepitoisuuden ja alhaisen puolustusyhdistepitoisuuden taimia?
Tutkimusmenetelmät taimitarhataimia istutettiin luonnontaimien viereen toukokuussa ja syyskuussa kaikkia taimia siirrettiin myyräaitauksiin marraskuussa peltomyyriä vapautettiin aitauksiin talveksi tuhojen määritys toukokuussa 3.2.2014 11
Tutkimusmenetelmät taimista otettiin kuorinäytteet ravinteiden ja puolustusyhdisteiden määritystä varten keväällä, syksyllä ja alkutalvella typpi ja pii alkaloidit (ml. piperidiinit) fenolit (ml. stilbeenit)
N % Si, mg/kg Tulokset 1/4 a. b. 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 A B C luonnon luont kevätist. kevätist. syysist. luonnon luont kevätist. syysist. Koetaimien keskimääräiset (±se) a) typpi- ja b) piipitoisuudet syksyllä, ennen syöttökoetta Syysistutetut taimet ovat ravinnonlaadullisesti parhaita myyrille Si-pitoisuus, mg/kg 280 A 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 3.2.2014 13 A BA
piperidiinialkaloidipitoisuus µg/mg Tulokset 2/4 C B A luonnon kevätist. syysist. Syysistutetuissa taimissa on korkeimmat piperidiinialkaloidipitoisuudet 3.2.2014 14
stilbeenipitoisuus mg/g Tulokset 3/4 A A B luonnon kevätist. syysist. Syysistutetuissa taimissa on alhaisimmat stilbeenipitoisuudet 3.2.2014 15
vaurioitettujen taimien osuus 0.2 proportion damaged seedlings 0.0 Tulokset 4/4 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 natural spring autumn b. Damage class 50-100% C B A natural spring autumn luonnon kevätist. syysist. Syystaimilla kaksinkertainen tuhoriski verrattuna kevätistutettuihin (3 vrt. luonnontaimiin) 3.2.2014 16
Pohdintaa 1. Onko istutustaimissa enemmän ravinteita (N) ja vähemmän puolustusyhdisteitä kuin luonnontaimissa? KYLLÄ JA EI
Pohdintaa 1. Onko istutustaimissa enemmän ravinteita (N) ja vähemmän puolustusyhdisteitä kuin luonnontaimissa? KYLLÄ JA EI 2. Valikoivat myyrät korkean ravinnepitoisuuden ja alhaisen puolustusyhdistepitoisuuden taimia? KYLLÄ JA EI
Pohdintaa myyrille vaikuttaa olevan merkityksellisempää tärkeiden ravinteiden (N) saanti kuin kemiallisten yhdisteiden välttäminen stilbeenit haitallisia mutta piperidiinialkaloidit eivät haitallisia myyrille? muiden sekundääriyhdisteiden merkitys, esim. terpeenit ja muut pihka-aineet? taimien genotyyppi / alkuperä?
Pohdintaa taimitarha-aikainen lannoitus lieventää istutusstressiä ja parantaa 1. kasvukauden kasvua ovatko ravinnetankkauksen hyödyt suuremmat kuin kohonneen myyrätuhoriskin aiheuttamat haitat..? etenkin kuusen syysistutuksia olisi vältettävä suuren myyrätuhoriskin vuosina
Myyrätilanne syksy 2013 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0
Lisätietoja: otso.huitu@metla.fi puh. 050 391 4917 3.2.2014 22