YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio

Samankaltaiset tiedostot
YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSET: MITÄ NE OVAT JA MITEN NIITÄ VOIDAAN TUTKIA? Hanna Falk, tutkija, VTT

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

MEIDÄN KÄY HYVIN jos pysymme yhdessä. Olli Valtonen Toiminnanjohtaja, HelsinkiMissio

YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen

Mielekästä ikääntymistä

Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO. Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija

Lasten yksinäisyys

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

Turun Kaupunkilähetys ry

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

Virittäytymistä. NDCBoqA

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Kansalaisuuden kynnykset

Suomalaisten yksinäisyys - hankkeen työpaja

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

MIELEN HYVINVOINTIA JA MYÖTÄTUNTOA OPISKELIJAYHTEISÖIHIN

Muistikylä projekti

Yksinäisyys elämänkulussa

Turvallisuus osana hyvinvointia

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - miten se on muuttunut 2000 luvulla?

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

Yksinäiset ja ulkopuoliset

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Tuettava kriisissä Eija Himanen

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

IKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYS JA KEINOT SEN VÄHENTÄMISEEN

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

M a r j o O u t i l a ikääntyneiden elämä teknologiavälitteisten palveluiden kontekstissa

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Vanhuus ja yksinäisyys

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

LNPN oikeus olla keskeneräinen

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Suomalaisten yksinäisyys -työpaja Hotelli Tallukka, Vääksy

Kokemuksia peliongelmasta kortit

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Yhdessä olemme enemmän

Transkriptio:

YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio

HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön missiona on haastaa kaikki suomalaiset toimimaan unohdettujen puolesta - yksinäisyyttä vastaan. Järjestö toimii noin 90 työntekijän ja n. 1000 vapaaehtoisten voimin. Toimintaa rahoittavat yksityislahjoittajat, yritykset, säätiöt, Helsingin kaupunki sekä STEA (RAY). Maksutonta keskusteluapua senioreille ja nuorille Koordinoitua vapaaehtoistoimintaa senioreiden, nuorten ja lapsiperheiden parissa 1 0 / 2 4 / 2 0 1 7 2

Mitä on yksinäisyys? Yksin oleminen versus yksinäisyys Vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja tukee itsenäisyyttä Negatiivinen yksinolo eli yksinäisyys on ahdistavaa Yksinäisyys voidaan määritellä: subjektiivisesti koetuksi, kielteiseksi tunnetilaksi, jonka syntymisen syynä ovat sosiaalisten suhteiden laatuun ja/tai määrään liittyvät tekijät Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista.

Sosiaalinen yksinäisyys - ihmissuhteiden ja lähiverkoston puute Emotionaalinen yksinäisyys - liittyy ihmissuhteiden koettuun laatuun. Emotionaalisesta yksinäisyydestä kärsivä kokee, että hänellä ei ole sellaisia ihmissuhteita, joissa hän tulisi kohdatuksi ja nähdyksi. (Weiss 1973). Yksinäiseksi itsensä kokee (2015) n. 400 000 suomalaista. Yksinäisimpiä nuoret aikuiset sekä ikääntyneet Yksinäisyyttä ei ole Suomessa muita maita enempää Ikääntyneet ja esim. työttömät ovat muita yksinäisempiä Mutta yksinäinen voi olla kuka tahansa 1 0 / 2 4 / 2 0 1 7 4

Yksinäisyyden vaikutukset Yksinäisyys aiheuttaa ahdistusta, masentuneisuutta, surua, vihaa Erilaisuuden ja erillisyyden tunteita, ulkopuolisuutta Yksinäisyys on käänteisessä yhteydessä terveyteen ja elämään tyytyväisyyteen Vaikuttaa haitallisesti mm. sydän- ja verenkiertoelinten toimintaan, vastustuskykyyn, uneen, hermojärjestelmään Altistaa lukuisille sairauksille Krooninen yksinäisyys on terveydelle haitallisempaa kuin esim. ylipaino Yksinäiset käyttävät paljon muita enemmän julkisia terveyspalveluja sairauksien, yksinäisyyden aiheuttamien oireiden sekä ihmiskontaktien kaipuun vuoksi.

YKSINÄISYYDEN HAITALLINEN KEHÄ Yksinäiset suhtautuvat sosiaalisiin kohtaamisiin kyynisemmin ja toisiin ihmisiin vähemmän luottavaisesti kuin ei-yksinäiset Ovat ylivalppaita sosiaalisille uhille ja sosiaalisten kontekstien negatiivisille puolille Arvioivat itseään ja muita negatiivisemmin Ovat itsetietoisempia sosiaalisissa tilanteissa Alhaisempi itsetunto Odottavat toisten torjuvan heidät useammin Tämä vaikuttaa käyttäytymiseen itseään toteuttavan ennusteen tavoin Omaksuvat toimintatapoja, jotka lisäävät torjunnan todennäköisyyttä Itsen vastuuttaminen sosiaalisista epäonnistumisista

Yksinäisyys vanhuudessa Yksinäisimpiä yli 70-vuotiaat. Aina tai usein yksinäisyyttä tuntee 5 10 prosenttia iäkkäistä Yksinäisyys ja turvattomuus ovat yhteydessä tuen ja avun saamiseen Ja niihin sisältyvään kanssakäymiseen ja kuulluksi tulemiseen Ikääntyneiden itsensä mielestä yksinäisyyttä lisäävät Sosiaalisten suhteiden vähentyminen terveyden sekä fyysisen toimintakyvyn heikentyminen Yhteiskunnan kielteiset asenteet iäkkäitä kohtaan Oman luonteen tai käyttäytymisen muuttuminen ikääntyessä. Yksinäisyyden syynä harvoin yksi yksittäinen asia

Moni seniori on vailla ihmiskontakteja. Toisaalta vaikka seniorilla olisi elämässään sukulaisia ja läheisiä, hän voi kokea itsensä yksinäiseksi. Lapsia ei haluta syyllistää tai vastuuttaa yksinäisyydestä. Luottamuksellisen ihmissuhteen puute lisää huomattavasti senioreiden masennuksen riskiä Monilla on elämää rajoittavia ongelmia, toisaalta yksinäisyys kasvattaa pienestä ongelmasta suuremman ja alentaa toimintakykyä Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään. Seniori voi päivittäin tavata monia ihmisiä, joista kaikki tapaavat senioria ammattityön pohjalta. Tällöin ihmissuhteen raamit määrittyvät ulkoapäin ja itsemäärittelyn mahdollisuus vähenee. 1 0 / 2 4 / 2 0 1 7 8

Ei ole ketään läheistä, eikä ajatusta siitä missä ja miten voisi tutustua toisiin Pelko ja häpeä: Voinko luottaa toiseen, voinko kertoa itsestäni? Vahva yksinpärjäämisen kulttuuri: Miten päästän toisen lähelleni, miten itse kurotan toista kohti? Kokemus siitä, että ei ole hyödyksi yhteiskunnalle 1 0 / 2 4 / 2 0 1 7 9

Emotionaalinen yksinäisyys parisuhteessa Yhteys on kadonnut tai sitä ei ole ollut Vanhat selvittämättömät asiat (esim uskottomuus, puolison alkoholin käyttö) nostavat päätään ja saavat miettimään luottamusta toiseen Hoitaako toi mua sitten, kun en itse enää pärjää? Onko tämä minun elämääni? Kuka minä olen, mitkä ovat minun toiveita ja halujani? Olenko elänyt vain toiselle? 1 0 / 2 4 / 2 0 1 7 10

JÄRJESTÖT YKSINÄISYYTTÄ VÄHENTÄMÄSSÄ Tukea, taitoja ja toimintaa yksilöille - ohjatut ryhmät, keskusteluapu ja neuvonta, ystävätoiminta, vapaaehtoistoiminta Yksinäisyyttä ei vähennä vain toisen ihmisen läsnäolo sinänsä, vaan vaikuttaviksi tekijöiksi nousevat vapaaehtoisen vertaissuhteen erityispiirteet: vastavuoroisuus, läsnäolo ja neutraalius suhteen keskeisenä elementtinä Yhteisöllisyyden muodostaminen - yhteisöllisen tilan tarjoaminen "avoimet ovet", yhteisölliset tilaisuudet (yhteislaulutilaisuudet, leikkikerhot, vertaistukiryhmät) Yhteiskunta- valistus, koulutus, vaikuttaminen (koulutus riskiryhmien parissa työskenteleville, kampanjat, vaikuttaminen rakenteellisiin tekijöihin) 1 0 / 2 4 / 2 0 1 7 11

Yksinäisyyttä ehkäisevää apua on se, että joku kysyy mitä kuuluu ja myös kuuntelee sen vastauksen KIITOS! 1 0 / 2 4 / 2 0 1 7 12