Lukutaidon kokeen ohjeistus Äidinkielen digitaalinen ylioppilaskoe
Äidinkielen koe on edelleen kaksipäiväinen ja kaksiosainen. Ma 17.9. 2018 pidetään äidinkielen (suomi ja ruotsi) lukutaidon koe (koeaika 6 tuntia), jossa keskitytään erityisesti lukutaidon arviointiin. Ti 25.9.2018 pidetään äidinkielen (suomi ja ruotsi) kirjoitustaidon koe (koeaika 6 tuntia), jossa keskitytään erityisesti kirjoitustaidon arviointiin. Kokelaan on edelleen osallistuttava molempiin kokeisiin. Kokeessa arvioidaan edelleen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Uusi koe nivoutuu vanhaa koetta tiiviimmin äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisältöihin ja mahdollistaa uudenlaiset aineistot molemmissa kokeissa ja ns. monilukutaidon arvioinnin. Molemmissa kokeissa edellytetään, että tekstit kirjoitetaan yleiskielellä.
Lukutaidon kokeessa vastataan kahteen tehtävään Lukutaidon koe koostuu A- ja B-osasta. Molemmissa osissa on kaksi vaihtoehtoista tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta. Huomaa, että tehtävä saattaa olla yksi- tai kaksiosainen. Jos tehtävä on kaksiosainen, vastaa molempiin osiin. Vastausten suositeltavat pituudet ilmoitetaan tehtävänannossa (vastaustilassa merkkimäärälaskuri, ei laske välilyöntejä).
Lukutaidon kokeen A-osan tehtävät koostuvat media- ja asiateksteistä Asia- ja mediateksteihin keskittyvän A-osan tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan tekstejä, nostamaan esiin tekstien näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä. A-osassa voidaan myös pyytää pohtimaan väitteiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittamisen avulla tai analysoimaan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. A-osassa korostuu erityisesti erittelevä ja kriittinen lukutaito, ja siinä aineistona on ns. asia- ja mediatekstit.
Esimerkkitehtäviä A-osasta (linkki Digabin mallikokeeseen) Lue oheiset kolme koulujen uskonnonopetusta ja Suvivirren asemaa käsittelevää tekstiä. a) Mikä on kunkin tekstin pääteesi? b) Millaisia perusteluja kunkin tekstin kirjoittaja esittää? Katso Lastensairaalan kampanjavideo Lohtu. a) Arvioi videon sisältämiä vaikuttamiskeinoja. b) Millaiselle kohderyhmälle video on suunnattu? Lue internetissä ilmestynyt kirja-arvio ja sitä koskeva keskustelu. a) Millaisin perustein kirjaa suositellaan? Vastaa lyhyesti noin 300 sanalla. b) Pohdi kirjasta esitettyjen väitteiden uskottavuutta ja luotettavuutta.
Lukutaidon kokeen B-osan tehtävät koostuvat kaunokirjallisista ja fiktiivisistä teksteistä B-osa keskittyy kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analyysiin ja tulkintaan. Tehtävänannot ohjaajat esimerkiksi analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sopivia käsitteitä käyttäen, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. B-osassa korostuu erityisesti tekstien tulkinnan taito.
Esimerkkitehtäviä B-osasta (linkki Digabin mallikokeeseen) Lue ensin Jonna Tervomaan tekemän Tikapuut-laulun sanoitus. a) Mistä sanoitus kertoo? Katso ja kuuntele sen jälkeen Mika Ronkaisen käsikirjoittama ja ohjaama musiikkivideo Jonna Tervomaan laulusta. b) Mitä lisämerkityksiä videon kuvakerronta tuo laulun sanoitukseen? Lue Philip Teirin novelli Petos/Paatos. Miten novellin juoni on rakennettu?
Viittaaminen aineistoon lukutaidon kokeessa Lukutaidon kokeessa tehtävänanto määrittelee, mitä aineistoja vastauksessa tarkastellaan. Nykyisen tai vanhenevan tekstitaidon kokeen tapaan lukutaidon kokeen oletuksena on, että vastaustekstin lukija tuntee aineiston ja tietää, mistä siinä on kyse, joten aineistoa ei tarvitse erikseen esitellä. Vastauksessa pyritään tiiviyteen, ja siksi myös viittaustapa on tarkoituksenmukaista pitää lyhyenä eikä tarkkoja lähdetietoja ole tarpeen mainita. Ensimmäisellä kerralla aineistoon viitatessaan kirjoittaja nimeää käyttämänsä aineiston ja mainitsee tekstin tekijän, jos se on tiedossa. Aineiston voi nimetä esimerkiksi tekstin lajin, nimen tai otsikon mukaan. Myöhemmin samaan tekstiin viitattaessa riittää lyhyempi viittaustapa. Mallin aineistoon viittaamisen tavasta saa usein jo tehtävänannosta. Mikäli samassa vastauksessa tarkastellaan useita aineistoja, siitä on selvästi käytävä ilmi, mitä tekstiä kirjoittaja käsittelee.
Esimerkkejä viittaamistavoista lukutaidon kokeessa Tehtävä 1a: Lue ensin Jonna Tervomaan Tikapuut-laulun sanoitus. Mistä tekstissä on kyse? Ensimmäinen viittaus: Jonna Tervomaan Tikapuut-laulun sanoitus alkaa - -. Myöhempi viittaus: Tervomaan teksti tuo esiin - -. Tikapuut-laulun sanoitus on - -. Sanoituksessa mainitaan - -.
Esimerkkejä viittaamistavoista lukutaidon kokeessa jatkuu Tehtävä 1b: Katso ja kuuntele sen jälkeen Mika Ronkaisen käsikirjoittama ja ohjaama musiikkivideo Jonna Tervomaan laulusta. Mitä lisämerkityksiä video tuo laulun sanoitukseen? Ensimmäinen viittaus: Mika Ronkaisen musiikkivideo alkaa - -. Myöhempi viittaus: Ronkaisen video vahvistaa Tervomaan sanoituksen - -. Video vahvistaa sanoituksen teemaa - -.
Esimerkkejä viittaamistavoista jatkuu Tehtävä 2: Lue oheiset kolme koulujen uskonnonopetusta ja Suvivirren asemaa käsittelevää tekstiä. A. Mikä on kunkin tekstin pääteesi? Ensimmäinen viittaus: Tiina Raevaaran kolumnissa - -. Ulla Appelsinin artikkelin - -. Veera Oksanen esittää artikkelissaan, että - -.
Lukutaidon tehtävään vastaamisen keskeinen periaate Tehtävänannon kysymyksestä tehdään päätelmiä ja ne perustellaan tekstistä käsin nostamalla aineistosta lainauksia tai selostamalla omin sanoin tekstiä. Tämä keskeinen periaate on edelleen sama kuin aikaisemmassa tekstitaidon tehtävässä. Sopivien käsitteiden käyttö vastauksessa on myös hyödyllistä. Erinomaisissa vastauksissa päätelmät ovat oivaltavia, ja tulkinta on perusteltu vakuuttavasti teksti- ja kontekstihavaintojen perusteella.
Millaisia kirjoitettavien vastaustekstien tulisi olla lukutaidon tehtävissä? Kaikki kokeen vastaukset kirjoitetaan kokonaisin virkkein. Poikkeus voi olla lukutaidon kokeessa silloin, jos tehtävänannossa pyydetään tekemään luettelo (esimerkiksi Luettele viisi keskeisintä - -). Kaikki tekstit jaksotetaan eli niihin laaditaan kappalejako. (Paitsi silloin, jos lukutaidon kokeessa pyydetään laatimaan luettelo.) Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. Otsikointi: lukutaidon kokeessa vastaustekstiä ei otsikoida. Kirjoitettavien tekstien toivottu pituus ilmoitetaan merkkimäärinä. Merkkimäärät ovat suuntaa antavia, eivät ehdottomia vaatimuksia. Järjestelmä laskee ja näyttää käytetyn merkkimäärän. Kirjoita myös lukutaidon vastaukset hyvällä yleiskielellä.
Vinkkejä työskentelyyn Abitti-ympäristössä Vastauksen voi kirjoittaa suoraan kokeen vastaustilaan, joka suurenee kirjoittamisen edetessä. Vastauslaatikon saa halutessaan suuremmaksi painamalla Enteriä. Abitti tallentaa automaattisesti vastausta pienin väliajoin. Tekstin voi suunnitella ja kirjoittaa vaihtoehtoisesti LibreWriter-ohjelmassa, joka avautuu Sovelluksista. Jos käytät sovelluksia, esim. LibreWriteria tai muita sovelluksia, muista tallentaa aluksi asiakirja koneelle ja nimetä se. Tallenna tekstiäsi aika ajoin koko kirjoittamisen ajan, sillä sovellusohjelmat eivät tallenna tekstiä automaattisesti lainkaan. Muista kopioida lopuksi valmis tekstisi aina Abitti-kokeen vastausruutuun, jos olet kirjoittanut tehtävää sovelluksessa. Huomaa, että Writerin muotoilut eivät kopioidu, kun siirrät tekstin vastauslaatikkoon. Älä käytä sisennystä Writerissa vaan tyhjää riviväliä kappaleen vaihtumisen merkiksi.
Vinkkejä työskentelyyn Abitti-ympäristössä jatkuu Näyttöön voi avata rinnakkain kaksi ikkunaa, esimerkiksi aineiston ja Abittivastaustilan tai LibreWriterille tekemäsi vastausluonnoksen ja aineistosivun (jossa voi olla omia alleviivauksia). Aineistoihin voi tehdä merkintöjä, esimerkiksi alleviivauksia tai korostuksia kopioimalla aineiston LibreWriteriin tai Oculariin ja muokkaamalla tekstejä siellä. LibreWriterissa voi muokata odt-muotoisia aineistoja ja Ocularissa pdf-muotoisia aineistoja. Älä tee lukutaidon kokeessa mitään merkintää sellaisen tehtävän vastauslaatikkoon, jos et tarkoita vastata. Paperia saa edelleen käyttää vastausten luonnosteluun.
Lukutaidon kokeen arviointi ja pisteytys Lukutaidon kokeesta saa enimmällään 60 pistettä. Arvioinnin pääpaino on luetun ymmärtämisessä sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidoissa. A-osasta saa enintään 30p. / B-oasta enintään 30 p. (Kaksiosaiset tehtävät: 12 p. + 18 p. = 30 p.) Lukutaidon kokeen arvioinnissa korostuvat erityisesti lukutaidon taso ja vastauksen sisältöainekset. Lukutaidon kokeen kieltä ei korjata, mutta opiskelijan on tarpeen kirjoittaa vastaus hyvällä yleiskielellä, sillä vastauksen esitystapa on yksi arvioinnin kohde. Sen sijaan lukutaidon virheet (väärä käsite, virhetulkinta tms.) merkitään. Tarkemmin lukutaidon kokeen arviointikriteereistä osoitteesta: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/ohjeet/koekohtaiset/fi_maaraykset_aidinkieli _digitaalinen_koe.pdf