Kirjoitustaidon koe ÄIDINKIELEN DIGITAALISEEN KOKEEN 2. OSA

Transkriptio

1 Kirjoitustaidon koe ÄIDINKIELEN DIGITAALISEEN KOKEEN 2. OSA

2 Kirjoitustaidon kokeen tavoite ja aineistot Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänä on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaaottava teksti aineistojen pohjalta. Kokeessa on tietty, tyypillisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin liittyvä laajahko teema. Teemaan liittyviä aiheita on 5 7, ja niistä kokelas valitsee yhden, täsmentää tai rajaa näkökulmaansa ja kirjoittaa tekstin teemaan liittyviä aineistoja hyödyntäen. Teksti otsikoidaan valitun näkökulman mukaisesti. Kokeessa on tarjolla teemaan liittyviä aineistoja, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä, tieto- ja kaunokirjallisuutta eri muodoissaan. Aineistot voivat perinteisiä painettuja aineistoja, multimodaalisia (sisältävät liikkuvaa kuvaa ja ääntä) tai pelkkiä äänitiedostoja. Tarjolla on tyypillisesti 6-8 aineistoa, joista kokelaan on käytettävä vähintään kahta.

3 Kirjoitustaidon kokeen kaikki tehtävät ovat aineistopohjaisia Uutta kirjoitustaidon kokeessa on se, että kirjoittaja rajaa itse aiheen sisällä näkökulmansa ja sopivat aineistot, eli entiseen tapaan valmiita tehtävänantoja ei ole. Kirjoittaja voi käyttää aineistoja eri tavoin oman tekstinsä tavoitteen, valitun aiheen ja oman rajauksen mukaan. Kirjoittaja valitsee myös itse käyttämänsä lähteet ja niiden käyttötavan. Joskus voi esimerkiksi olla tarkoituksenmukaista keskittyä enemmän yhteen lähteeseen ja avata sen teemaa ja nostaa esiin yksittäisiä näkökulmia ja täydentää pohdintaa toisen aineiston sisältämien tietojen avulla. Aineistosta voi myös nostaa esiin vaikkapa yksittäisiä näkökulmia, tietoja, väitteitä ja niiden perusteluja ja tarkastella aihetta niiden perusteella. Kirjoittaja otsikoi itse tekstinsä.

4 Esimerkki kirjoittamistaidon tehtävästä Kirjoita aineiston pohjalta. Tutustu oheisiin aineistoihin. Pohdi valitsemasi aineiston pohjalta, mitä sukujuuret ja kieli merkitsevät ihmisen identiteetille. Rajaa näkökulmasi itse, mutta hyödynnä kirjoituksessasi vähintään kahta annetuista aineistoista a g. Aineistot: a) Traileri Mika Ronkaisen dokumenttielokuvaan Laulu koti-ikävästä b) Anna Järvisen & Månskensorkesternin musiikkivideo Laulu koti-ikävästä c) Krister Björklundin verkkoartikkeli Muuttuva ruotsinsuomalaisuus

5 Esimerkki kirjoittamistaidon tehtävästä jatkuu d) Anna-Liina Kauhasen artikkeli Miltä näyttää ruotsinsuomalainen? e) Elävän arkiston julkaisu Kieletön kansa vaikenee kahdelle kielellä f) Katkelmia Suomen Lapista ja 1970-luvulla Ruotsiin muuttaneiden elämäkertahaastatteluista Hanna Snellmanin (2003) tutkimuksesta Sallan suurin kylä Göteborg. g) Asko Solen (2010) novelli Pahennustapa hyvinkin antologiasta Jossakin itkee pikkuveli Ruotsinsuomalaista tämän päivän elämää kuvaavia kertomuksia ja novelleja. Toim. Anneli Tikkanen-Rózsa. Sivut LÄHDE

6 Aineistoon viittaaminen kirjoitustaidon kokeessa Kirjoitustaidon kokeessa kirjoittaja laatii useampia tarjottuja aineistoja hyödyntäen omaäänisen tekstin. Teksti muistuttaa siis paljon aikaisempaa aineistopohjaista kirjoitelmaa. Aineistoviittausten avulla kirjoittaja erottelee, milloin tekstissä on kyse kirjoittajan omasta äänestä, milloin taas aineistosta peräisin olevasta sisällöstä. Kirjoitustaidon kokeessa lähtökohtana on, ettei lukija tunne aineistoa ennakkoon. Siksi valittuja aineistoja tulee esitellä lukijalle riittävästi ja viitata niihin tarkasti ja selkeästi. Kirjoittaja voi käyttää aineiston sisältämiä tietoja ja ajatuksia omassa kirjoituksessaan sekä omin sanoin referoiden että suoraan lainaten. Mikäli kirjoittaja hyödyntää aineistojen sisältöjä viittaamatta aineistoon mitenkään, on kyseessä plagiaatti. Aineiston plagiointi on kiellettyä ja voi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen!

7 Aineistoon viittaaminen kirjoitustaidon kokeessa jatkuu 1. kertaa aineistoon viitattaessa siitä annetaan tarkoituksenmukaiset perustiedot: tekstin tekijä, otsikko, aihe tai tekstilaji ja julkaisuvuosi. Tehtävänannon lisäksi aineistoluettelo antaa osviittaa viittaamistavasta. Koska kokeen aineistot voivat olla monimuotoisia (myös videoita tai äänitiedostoja), kirjoittaja voi tilanteen ja tekstinsä tarkoituksen mukaan viitata esimerkiksi videossa esiintyvään puhujaan nimeltä tai hänen roolinsa (haastattelija, haastateltava) avulla. Viittauksissa ei ole tarpeen mainita tarkkoja yksityiskohtia, kuten kirjallisten aineistojen sivunumeroita, kustantajaa ja julkaisupaikkaa, verkkojulkaisun tarkkaa luontipäivämäärää ja verkko-osoitetta tai esimerkiksi mainosvideon koko tuotantoryhmä nimiä. Myöhemmin samaan aineistoon voi käsittelytavasta riippuen viitata tiiviimmin esimerkiksi tekijän sukunimellä, tekstin otsikolla tai vain sen lajilla.

8 Esimerkkejä aineistoviittauksista kirjoitustaidon kokeessa Ensimmäinen viittaus: Äidinkieli on tunteiden ja ajattelun kieli, kirjoittaa Harri Mantila (2003) artikkelissaan Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca. Myöhempi viittaus: Mantila ottaa artikkelissaan esimerkiksi Helsingissä asuvien saamelaisten identiteetin, jota on tutkinut Anna-Riitta Lindgren. Äidinkieli on Mantilan mukaan tunne-elämän ja ajattelun kieli. Hän mainitsee kansalliskielen yhdistävänä tekijänä, joka liittää yksiköt omaan kulttuuriinsa - -. Mantila tähdentää - -. Mantilan mukaan kielessä yhdistyvät fyysinen elinympäristö, maasto, historia ja henkinen kulttuuri.

9 Esimerkkejä aineistoviittauksista kirjoitusmistaidon kokeessa jatkuu Ensimmäinen viittaus: Elävän arkiston julkaisu Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä (2011) kertoo jokseenkin surullisia esimerkkejä siitä, kun lapsi jää avuttomana kahden kielen väliin. Myöhempi viittaus: Näin saattaa Elävän arkiston videon mukaan jatkua vuosikausia ja lopulta lapset häpeävät omaa kielettömyyttään niin, etteivät kehtaa paljastaa sitä edes lähimmille tutuilleen. Ensimmäinen viittaus: Ylioppilaslehdessä vuonna 2011 julkaistussa artikkelissa Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen kerrotaan Anna Järvisen muutosta Ruotsiin. Myöhempi viittaus: Artikkelin mukaan Järvinen piti taustansa salassa useita vuosia, sillä - -.

10 Millainen teksti pitäisi syntyä kirjoitustaidon kokeessa? Kaikki kokeen vastaukset kirjoitetaan kokonaisin virkkein. Kaikki tekstit jaksotetaan eli niihin laaditaan kappalejako. Otsikointi: kirjoitustaidon tehtävä otsikoidaan aina (aiheen numero oman otsikon eteen). Jätä otsikon alle tyhjä rivi, samoin kappaleiden väliin. Kirjoitustaidon kokeen sopiva pituus on noin 6000 merkkiä. Merkkimäärä on suuntaa antava suositus, ei ehdoton vaatimus. Järjestelmä laskee ja näyttää käytetyn merkkimäärän. Kirjoitustaidon tehtävässä kieli on tärkeä arvioinnin kohde, joten kirjoita teksti hyvällä yleiskielellä. Näkökulma ja aineistot on valittu oman tekstin tavoitteeseen sopivasti ja vähintään kahta aineistoa on käytetty oman tekstin osana ja niihin on viitattu asianmukaisesti. Aineistot täytyy esitellä lukijalle, jotta tekstistä tulee ehyt ja se on ymmärrettävissä ilman aineistoa.

11 Vinkkejä työskentelyyn Abitti-ympäristössä Vastauksen voi kirjoittaa suoraan kokeen vastaustilaan, joka suurenee kirjoittamisen edetessä. Vastauslaatikon saa halutessaan suuremmaksi painamalla Enteriä. Abitti tallentaa automaattisesti vastausta pienin väliajoin. Tekstin voi suunnitella ja kirjoittaa vaihtoehtoisesti LibreWriter-ohjelmassa, joka avautuu Sovelluksista. Jos käytät sovelluksia, esim. LibreWriteria tai muita sovelluksia, muista tallentaa aluksi asiakirja koneelle ja nimetä se. Tallenna tekstiäsi aika ajoin koko kirjoittamisen ajan, sillä sovellusohjelmat eivät tallenna tekstiä automaattisesti lainkaan. Muista kopioida lopuksi valmis tekstisi aina Abitti-kokeen vastausruutuun, jos olet kirjoittanut tehtävää sovelluksessa. Huomaa, että Writerin muotoilut eivät kopioidu, kun siirrät tekstin vastauslaatikkoon. Älä käytä sisennystä Writerissa vaan tyhjää riviväliä kappaleen vaihtumisen merkiksi.

12 Vinkkejä työskentelyyn Abitti-ymparistössä jatkuu Näyttöön voi avata rinnakkain kaksi ikkunaa, esimerkiksi aineiston ja Abittivastaustilan tai LibreWriterille tekemäsi vastausluonnoksen ja aineistosivun (jossa voi olla omia alleviivauksia). Aineistoihin voi tehdä merkintöjä, esimerkiksi alleviivauksia tai korostuksia kopioimalla aineiston LibreWriteriin tai Oculariin ja muokkaamalla tekstejä siellä. LibreWriterissa voi muokata odt-muotoisia aineistoja ja Ocularissa pdfmuotoisia aineistoja. Paperia saa edelleen käyttää tekstin luonnosteluun.

13 Kokeen arviointi ja pisteytys Kirjoitustaidon kokeesta saa maksimissaan 60 pistettä (toinen 60 p. lukutaidon kokeesta). Äidinkielen kokeen maksimipistemäärä on siis 120 pistettä. Kirjoitustaidon kokeen arvioinnissa korostuvat erityisesti kokonaiskuva kirjoitustaidosta, tekstin tavoitteen ja näkökulman selkeys, lähteiden valinta ja käyttötapa, sisällön monipuolisuus, tekstin rakenne sekä kieli ja tyyli. Lisää kirjoitustaidon tehtävien arvioinnista: maaraykset_aidinkieli_digitaalinen_koe.pdf

14 Lähteet ylioppilaskokeen sähköistämisestä: Abitti-järjestelmästä: Äidinkielen kokeen tehtävistä: Äidinkielen digitaalisen kokeen määräykset ja kokeen arviointi: i_maaraykset_aidinkieli_digitaalinen_koe.pdf