ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1 (5) Eduskunnan sivistysvaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI SEKÄ LAEIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN JA OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUKSESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 41/2018 vp) Totean Opetushallituksen puolesta otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä seuraavan. Esitys lukiolaiksi Hallituksen esitys lukiolaiksi uudistaa lukiolain kokonaisuudessaan, ajantasaistaa sen ja eheyttää lakimuutoksia sisältävää lukiolainsäädäntöä. Uudistuksen lähtökohtana on muun muassa lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja parantaa oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea- asteelle. Uudistuksella halutaan edistää lukiolaisen hyvinvointia, tukea lukion toimintakulttuurin kehittymistä nykyistä yhteisöllisemmäksi sekä voimistaa opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista. Esityksessä korostuva lukion tehtävän laaja-alaisuus ja opintojen nykyisenlaajuinen pakollisuus tukevat lukiokoulutusta yleissivistävänä koulutusmuotona. Opetushallitus pitää esityksen keskeisiä uudistuksia kannatettavina ja oikeansuuntaisina. Laaja-alainen yleissivistys ja akateemiset taidot ovat tulevaisuustaitoja. Tiedon hallinta, ajattelun taidot ja geneerinen osaaminen antavat keskeistä perustaa oppimiselle. Kansainvälistynyt ja kulttuurisesti aiempaa moninaisempi yhteiskunta asettaa uudenlaisia vaatimuksia osaamiselle. Nyky-yhteiskunnassa tarvitaan erityisesti vuorovaikutus-, ongelmanratkaisu- ja teknologiataitoja, monilukutaitoa, kriittistä ajattelua ja luovuutta. Yksilön hyvän elämän edellytyksiin kuuluvat myös esteettinen ja eettinen osaaminen, itsetuntemus sekä yleinen elämän- ja arjenhallinta. Lukio-opinnoissa kehitetään myös opiskelijoiden taitoa perustella näkemyksiään ja toimia yhdessä osaamistaan jakaen. Lukiokoulutuksessa laaja-alainen osaaminen voidaan kytkeä osaksi tiedon- ja taidonalojen osaamista. Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian osaamista voidaan kehittää matematiikassa, kielissä, taide- ja taitoaineissa jne. aina sen mukaan kuin se on tiedon- ja taidonalan näkökulmasta mielekästä. Oppiainerajat ylittävä osaamisen kehittämisen rinnalla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus saavuttaa hyvä osaaminen eri tiedonaloilla. Yhteiskunnassa pyritään tietoon perustuvaan päätöksentekoon, ja lukiokoulutuksen tulee myös tulevaisuudessa antaa opiskelijoille riittävä perusta yliopisto-opinnoille eri tieteissä ja taiteissa. Lukiolakiesitykseen sisältyy entistä suurempia ja monitahoisempia yhteistyövelvoitteita (8, 13 3 mom.), jotka tuovat opiskeluun oman lisänsä. Lakiesityksen
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2 13 :n 3 momentin mukaan lukiokoulutuksen järjestäjän on järjestettävä osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Lukioyhteistyö olisi tarpeen ottaa huomioon myös korkeakoululainsäädännössä. Koulutuksen järjestäjien tilanteet, toimintaolosuhteet ja resurssit ovat erilaisia ja laajana säädettävät yhtäaikaiset velvoitteet voivat muodostua joillekin lukiokoulutuksen järjestäjille aika suuriksi vaateiksi. Lakiesityksen mukaan (11 2 mom.) lukiokoulutuksen oppimäärä voi sisältää myös eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavia erityistä osaamista ja harrastuneisuutta osoittavan näytön sisältäviä opintokokonaisuuksia (lukiodiplomi). Taitoja taideaineissa suoritettavilla lukiodiplomeilla on oma vakiintunut asemansa lukiokoulutuksessa. Lukiodiplomien kehittämisen ja käyttöönoton lähtökohta on ollut alun perin erityisen osaamisen ja harrastuneiden näyttö taito- ja taideaineissa, joissa ei järjestetä ylioppilastutkinnon kokeita. Tältä osin tilanne ei ole olennaisesti muuttunut. On arvioitava tarkoin, millaisia mahdollisuuksia lukioissa on toteuttaa uusia lukiodiplomeita rajallisin resurssein ja miten tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta rinnakkaisen näyttöjärjestelmän luominen ylioppilastutkintoaineisiin olisi. Erilaisten näyttöjen ja vastaavien lisääminen lisää myös opiskelijoiden paineita suorittaa niitä. Lukion koe- ja näyttöpainotteisuutta ei ole syytä lisätä. Lakiesityksen 11 :n 4 momentissa säädetään valtioneuvoston asetuksella säädettävistä asioista. Esityksen perustelujen mukaan pakollisten opintojen osalta koulutuksen järjestäjä päättäisi opintojaksojen muodostamisesta. Nykyisiä valtakunnallisia syventäviä kursseja vastaavia opintoja olisi tarjottava kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina, mutta niitä voitaisiin kuitenkin yhdistellä laajemmiksi opintokokonaisuuksiksi. Koulutuksen rakenteen muuttuminen antaa koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden yhdistellä lukion pakollisia opintoja monin eri tavoin sekä koostumukseltaan että laajuudeltaan. Menettely antaa uudenlaisia järjestäjäkohtaisia mahdollisuuksia, mutta se näyttäisi tarkoittavan myös koulutuksen järjestäjittäin erilaistuvaa lukiokoulutusta. On pidettävä huoli siitä, että tämä ei muodostu esteeksi lukiosta toiseen siirryttäessä tai etäopetuksen toteuttamiselle eikä kavenna valinnaisten opintojen suorittamismahdollisuuksia. Lakiesityksen 12 1 momentissa Opetushallitukselle säädettävä toimivalta määrätä opetussuunnitelman perusteista on entistäkin tärkeämpi lukiokoulutuksen kannalta ja tehtävä tulee entistä haasteellisemmaksi koulutuksen rakenteen muuttuessa. Sillä, millaisille osioille Opetushallitus kohdentaa tavoitteet ja keskeiset sisällöt laatiessaan lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteita, on merkitystä lukio-opetuksen ja -opintojen, koulutuksen ohjauksen sekä myös opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laadittavien opetussuunnitelmien laadintatyön sekä myös siihen sisältyvän työmäärän ja tarvittavan ajan kannalta. Esimerkiksi tavoitteiden ja sisältöjen opintopistekohtainen kohdentaminen voisi helpottaa opintojaksojen muodostamista, mutta johtaisi helposti myös lukio-opintojen aikaisempaa suurempaan pirstaloitumiseen. Lakiesitys sisältää tärkeitä näkökulmia kokonaisvaltaisesti opiskelijan oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Ohjauksen saatavuutta parannetaan, ja myös ilman
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 3 jatko-opiskelupaikkaa jääneiden ja lukiokoulutuksen keskeyttävillä on mahdollisuus saada ohjaus (25 ). Henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla (26 ) parannetaan opintojen suunnitelmallisuutta ja opiskelijalle annetaan tarvittaessa erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea (28 ). Nämä ovat kannatettavia toimia, mutta ne myös asettavat haasteita lukiokoulutuksen järjestäjille resurssien kannalta. Opiskelijan oikeus saada opetusta riippuu siitä (25 ), mitä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa päätetään. Esimerkiksi opetuksen ajallisesta järjestämisestä ei päätetä opetussuunnitelmassa, vaan nykyisellään lähinnä opetussuunnitelmaan perustuvassa vuosittaisessa suunnitelmassa. Opiskelijan oikeusturvan kannalta olisi tarkoituksenmukaista säätää opiskelijalle oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen nykyiseen tapaan. Lakiesityksen 27 :n 2 momentin säännös siitä, että koulutuksen järjestäjän on tunnustettava toisessa tämän lain mukaista koulutusta antavassa oppilaitoksessa suoritetut 11 :ssä tarkoitetut opinnot hyväksi lukemalla ne osaksi lukiokoulutuksen oppimäärää, voi olla käytännössä ongelmallinen, vaikka asia onkin lähtökohtana kannatettava. Säännöksen pohjalta voidaan esittää esimerkiksi opiskelijan ruotsinkielisessä lukiossa suorittamien äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen lukemista suomenkielisessä lukiossa lukiokoulutuksen oppimäärään. Samoin oppimäärään voisi tulla sisällytettäväksi sellainen vieras kieli, jota kyseissä lukiossa ei opeteta, ja tulisiko opiskelijalle tällöin myös oikeus osallistua kyseisen kielen ylioppilastutkinnon kokeeseen uudessa lukiossaan. Jotta muualla hankitun osaamisen tunnustaminen toimisi joustavasti, vastaavuus olisi Opetushallituksen käsityksen mukaan katsottava tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin. Jos vastaavuutta selvitetään opetussuunnitelman sisältöihin, on vastaavuusarviointi tarkempaa ja vähemmän joustavaa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyöstä säädetään lakiesityksen 31 :ssä. Opetushallitus korostaa, että koulutuksen järjestäjän tulisi tiedottaa kodeille lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista yleisesti sen jälkeenkin, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta. Luvussa 6 käytetään ilmaisua opiskelijan arviointi, kun lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään ilmaisua opiskelijan oppimisen arviointi. Opiskelijan arviointiin tulee lakiesityksestä lisähaasteita, koska opintojaksot saattavat koostua esimerkiksi eri oppiaineista ja jokainen opintojakso arvioidaan sen suorittamisen päätteeksi (37 ). Kun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvat opinnot tulevat suoritetuiksi, annetaan jokaisen oppiaineen oppimäärästä päättöarviointina arvosana. Pohdittavaksi tulee, annetaanko monen oppiaineen opintojaksosta yksi kokonaisarvosana vai arvosanat oppiaineittain ja painotetaanko niitä jotenkin. Oma kysymyksensä on, milloin opintojakso on hylätty ja milloin hyväksytty, ja miten tällaisten opintojaksojen arvioinnin kanssa menetellään oppiaineen oppimäärän arviointia tehtäessä. Lakiesityksen perusteluissa ei näitä asioita tuoda esille.
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 4 Lakiesityksen 57 :ssä säädetään henkilöstöstä. Siihen ei sisälly nykyiseen tapaan valtuutusta, että Opetushallitus voi tarvittaessa antaa asetuksen säännöksiä täydentäviä määräyksiä. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 21 :ään sisältyy Opetushallitukselle valtuutus antaa määräyksiä riittävistä opinnoista eräissä erikseen säädetyissä tapauksissa. Kelpoisuusasetuksen 21 :ään sisältyvä toimivalta jää lukiokoulutuksen osalta ilman laintasoista normiperustaa. Lukiolakiesityksen 58 :ssä säädetään oikeudesta luovuttaa tietoja opiskelijaa koskevissa asioissa. Opiskelijoiden tukemisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta olisi entistä tärkeämpää, että lukion osalta säädettäisiin perusopetuslakia vastaavasti mahdollisuudesta poiketa salassapitosäännöksistä: - Opiskelijan opiskelijahuoltotyöhön osallistuvilla tulisi olla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskelijan opettajalle, rehtorille ja lukiokoulutuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle opiskelijan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. - Jos alle 18-vuotias opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän lukiolain tai ammatillista koulutusta koskevan lain mukaisesti järjestämään koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän olisi salassapitosäännösten estämättä toimitettava opiskelijan koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voitaisiin antaa myös uuden koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. - Koulutuksen järjestäjällä tulisi olla salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta opiskelijan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Esitys ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta Opetushallitus pitää lakiesityksen 1 :n 1 momentin toisen virkkeen muotoilua liian kategorisena. Sen tulisi noudattaa nykyistä muotoilua, jonka mukaan selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Esitys laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Opetushallitus pitää kannatettavana, että lukiouudistuksen lisäkustannuksia rahoitetaan erikseen. Uudistuksen vaikutuksista Uudistus muuttaa lukiokoulutuksen rakennetta ja siirtää toimivaltaa lukiokoulutuksen järjestäjille. Lukiokoulutuksen rakenteen muuttaminen merkitsee nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä niiden mukaan laadittavien opetussuunnitelmien uudistamista. Valmistelutyötä on aikaisempaa enemmän sekä opetussuunnitelman perusteiden että paikallisten opetussuunnitelmien osalta. Työ tulee ehdotetulla aikataululla tehtäväksi kiireellä ja varsin nopeasti edellisen opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen. Lukiokoulutuksen rakenteen muuttuminen ja suoritettavien opintojaksojen erilaisuus edellyttävät muutoksia
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 5 myös oppijan verkkopalveluihin kuten Koski-järjestelmään. Kustannuksia tulee sekä työstä että tietojärjestelmämuutoksista. Lukiokoulutuksen rakenteen muuttumisen ja paikallisen toimivallan lisääntymisen myötä lukiokoulutus on muuttumassa entistä monimuotoisemmaksi. Tämä voi tarjota osin mahdollisuuksia uudenlaiseen toimintaan ja pedagogiikkaan. Käytännössä on myös mahdollista, että opiskelijan valinnanmahdollisuudet tosiasiassa kaventuvat paikallisten ratkaisujen myötä, kun esimerkiksi opintojaksoja koostetaan monin eri tavoin koulutuksen järjestäjien päätöksillä. Lakiesitys vahvistaa opiskelijoiden ohjausta ja lukiolaisten oppimisen tukea, mikä parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia saada lukio-opintonsa suoritettua. Tämä myös lisää lukiokoulutuksen henkilöstön työtä ja tuo myös erityisopettajat lukiokoulutukseen. Oma haasteensa on, onko tehtäviin rekrytoitavissa muodollisesti kelpoista henkilöstöä. Myös laajat yhteistyövelvoitteet voivat tuoda vaikeasti ennakoitavia lisäkustannuksia. Uudistuksen aikataulu Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 mukaan laadittujen opetussuunnitelmien käyttöönotto on alkanut asteittain 1.8.2016 lukien. Lukion kolmessa vuodessa suorittavista yksikään ikäluokka ei ole suorittanut lukiota uusien opetussuunnitelmien mukaan. Lukio-opintojen rakenteen muuttuminen ja muut uudet asiat edellyttävät aikaisempaa enemmän työtä ja aikaa sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamiseen että niiden pohjalta laadittavien paikallisten opetussuunnitelmien laatimiseen. Osa nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmisteluajasta on varattava myös asiakirjojen kääntämiselle. Opetushallituksen käsityksen mukaan aikataulu on tiukka ja sitä olisi tarpeen muuttaa niin, että uusien lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otettaan käyttöön asteittain esitetyn elokuun 2021 sijasta elokuun 2022 alusta lukien. Opetusneuvos Petri Lehikoinen