Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

Samankaltaiset tiedostot
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Maan kasvukunnon korjaaminen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Rikinpuute AK

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kasvuohjelmaseminaari

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Kaura vaatii ravinteita

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Karjanlannan käyttö nurmelle

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

MegaLab tuloksia 2017

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maan kasvukunnon korjaaminen. Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2014

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Myllyvehnän lannoitus AK

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luomuliiton ympäristöstrategia

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Maan kasvukunnon korjaaminen. Siilinjärvi Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kasvuvoimaa maanparannusaineista. kerääjäkasveista. Elina-hanke Hollola Kaisa Riiko Baltic Sea Actio Group Järki hanke

Transkriptio:

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus 12.3.2018

Soilfoodin kautta kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100 t rikkiä

Hiilitase 2016 28 000 t + 5400 t + 1000 t - 1000 t CO2-päästöjä säästyi, kun kuituja ei poltettu. CO2-päästöjä säästyi käytettäessä kierrätyskalkkeja kalsiittikalkin sijaan. CO2-päästöjä säästyi korvaamalla mineraalityppeä. kuljetuksen ja levityksen CO2-päästöt = 33400 t josta 11 000 t sitoutui pitkäaikaisesti maaperään orgaanisena hiilenä.

Kausaliteetti eli syy ja seuraus

Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja huonon lohkon osan välillä noin 30% keskimäärin laskettuna eri lohkoilla. Luomutuotannossa satotasoero 60% MIKÄ ON MAATILAN TÄRKEINTÄ JA TUOTTAVINTA PÄÄOMAA? Keller et al. 2012. Soil & Tillage Research 124, 68-77. Tuomas Mattilan esityksestä

Perusasiat kuntoon pellolla 1. Vesitalous kuntoon ojituksen ja pinnanmuotoilun avulla 2. Ehkäise maan tiivistymistä oikealla töiden ajoituksella, välttämällä märällä pellolla ajamista, riittävän kevyillä koneilla sekä alhaisilla rengaspaineilla 3. Poista haitalliset tiivistymät yhdessä syväjuuristen kasvien ja syväkuohkeutuksen avulla. 4. Ylläpidä monivuotista viljelykiertoa, jossa vuorottelevat yksi- ja monivuotiset kasvit, syyskasvit ja typensitojat. Hyödynnä alus- ja kerääjäkasveja.

Rod Smith: Syysvehnän maailmanennätys 2015 Ennätyssato 2015: 16 520kg/ha Ennätyslohkon koko 11,53ha Koko tilan keskisato > 14 t/ha 2014 keskisato: 12,67-13 t/ha Isä Jimmy 1999: 11,6 t/ha keskisato Lehtilannoituksessa kasvianalyysin perusteella: Mn, Cu, Zn, B ja Mg

Kaikelle on aikansa

Miksi eloperäistä ainesta? Lisää pieneliöstöä Parantaa vesitaloutta Eloperäinen aines Parantaa rakennetta B Zn Cu Mg Ca Pidättää K ravinteita P N Mn S Ehkäisee eroosiota Kasvien avulla voidaan ylläpitää, orgaanisilla maanparannusaineilla voidaan lisätä

Kuvat: Vastavalo Eloperäinen aines Vedenläpäisy ja -pidätyskyky

Tilannekuva kohdilleen KVK Ravinteiden pidätyskyky K + - - - Ca 2+ H + - Na - + -- Kationinvaihtokapasiteetti kertoo maan kyvyn varastoida ravinteita TCEC - - - Ca 2+ H + Mg 2+ 0, jos ph > 7 (7-pH) x 15, jos 6 < ph < 7 H = 195 (30 x ph), jos 5 < ph < 6 Karkeilla mailla alhainen, savilla ja M = 11,4 - ph eloperäisillä mailla korkea, orgaanisilla maanparannusaineilla erittäin korkea KVK>25 KVK<10

Pitkäaikaiset vaikutukset hiilen määrään Peruna, juurikasvit -760-1300 kg hiiltä/ha/vuosi Viljat, öljykasvit -280-400 kg hiiltä/ha/vuosi Palkoviljat +160 +240 kg hiiltä/ha/vuosi Aluskasvit +200 +300 kg hiiltä/ha/vuosi Nurmet +600 +800 kg hiiltä/ha/vuosi Taustalla lähtöoletuksena tietty maan hiilipitoisuus ja hiilen hajoamisnopeus Luvut saksalaisesta lähteestä, tarkoittavat maassa pitkäaikaisesti säilyvää eloperäistä ainesta: VDLUFA 2004. Humusbilanzierung - Methode zur Beurteilung und Bemessung der Humusversorgung von Ackerland. Saatavilla internetistä (14.3.2013): www.vdlufa.de/joomla/dokumente/standpunkte/08- humusbilanzierung.pdf

Keinoja eloperäisen aineksen lisäämiseen t/ha ka pit. t ka OM t ka/a OM Humus hiiltä t/a Yhden %- yks. lisäyksen kesto, vuotta Aluskasvit, joka vuosi 4 0,2 6 Viherlannoitusnurmi, 2 vuotta viidestä 25 5 0,32 5 Kuivalanta, joka toinen vuosi 30 33 10 5 0,6 5 Maanparannuskuitu, joka vuosi 70 33 23 23 3,5 1 Tilavuuspaino Maakerroksen syvyys Maan massa 1,5 t/m3 0,15 m 2250 t/ha 1% 22,5 t

Maanparannus Tehdään kesällä tai syksyllä, kun pelto kantaa hyvin! Maanparannustoimenpiteitä esim.: Syväkuohkeutus (biologis-mekaaninen) Kalkitus Eloperäisen aineksen lisääminen peltoon Vedenpidätyskykyä Ravinteidenpidätyskykyä Muokattavuutta Pieneliöstölle ruokaa ja maata terveemmäksi Orgaanisista tuotteista pitkäaikaista ravinnevaikutusta

Ravinteiden vapautuminen Lietteet Lannokset Ravinnekuidut Orgaaniset ravinteet vapautuvat pitkän ajan kuluessa kasvin käyttöön Olosuhteet vaikuttavat vapautumisen nopeuteen

Eloperäistä ainesta maanparannuslannoksesta kg/t 10 Liukoinen N 2,86 29 Kokonais N 8,87 89 Liukoinen P 0,09 0,9 Kokonais P 8,58 86 (51,5) Kalium (K) 2 20 Rikki (S) 4 40 Magnesium (Mg) 1,17 12 Mangaani (Mn) 0,4 4 Boori (B) 0,01 0,1 Orgaaninen aines 175,89 1759 Maanparannuslannos Mahdollisuus merkittävään eloperäisen aineksen lisäämiseen. Huomattava lannoitusvaikutus Suuri osa typestä orgaanisessa muodossa, joka ei ole herkkä valumille SOPII ERINOMAISESTI MYÖS SYYSLEVITYKSEEN Liukoinen typpi ja fosfori määrittää käyttömäärän Fosfori kasveille käyttökelpoista, mutta vain 60% huomioidaan tasauslaskelmissa

Ravinteita ravinnelietteestä Honkajoki kg/t kg/20t Liukoinen N 3,33 67 Kokonais N 5,71 114 Liukoinen P 0,05 0,99 Kokonais P 0,6 12 (7,2) Kalium (K) 2,3 46 Rikki (S) 0,65 13 Magnesium (Mg) 0,11 2,2 Mangaani (Mn) 0,02 0,4 Boori (B) 0 0,09 Orgaaninen aines 15,44 309 Sianliete kg/t kg/20t 2,4 48 3,7 74 0,8 16 1,8 36 0 0,02 Naudanliete kg/t kg/20t 1,7 34 3 60 0,5 10 2,9 58 0 0,024 Biokaasulaitoksen prosessista tuleva ravinneliete on kotieläinperäisiä huomattavasti ravinteikkaampaa Prosessissa ravinneliete hygienisoidaan, jolloin mm. mahdolliset rikansiemenet ja bakteerit kuolevat HUOM! Kokonaistyppirajoite ei koske biokaasulaitoksen lannoitteita! Puhdistamolietevapaita lannoitteita saatavilla! Luomua selvitetään.

Kasvien ravinnetarve Alkukaudelle nopeita ravinteita + lietteen ravinteet = Mainio yhdistelmä kasvukaudelle Korrenkasvu alkaa

Orgaanisen lannoitteen väkevöinti Honkajoki + väkevöinti AMS kg/t kg/20t kg/t 0,20 Yht/ha Liukoinen N 3,33 67 88 18 85 Kokonais N 5,71 114 88 18 132 Liukoinen P 0,05 0,99 0,99 Kokonais P 0,6 12 (7,2) 12 (7,2) Kalium (K) 2,3 46 46 Rikki (S) 0,65 13 110 22,5 35,5 Magnesium (Mg) 0,11 2,2 2,2 Mangaani (Mn) 0,02 0,4 0,4 Boori (B) 0 0,09 0,09 Orgaaninen aines 15,44 309 0 0 309 Väkevöinnillä voidaan nostaa nopeasti vapautuvan typen osuutta lietteessä, jolloin lannoitusvaikutus tulee nopeammin. Lisäksi saadaan rikkiä. Biolietteillä ei yhtä suurta tarvetta väkevöinnille kuin kotieläinlietteillä. Luomussa väkevöintiin soveltuu vinassi tai melassi

Lannoituskokonaisuus Honkajoki + väkevöinti AMS + Suomensalpietari kg/t kg/20t kg/t 0,20 Yht/ha kg/t 0,09 Yht/ha Liukoinen N 3,33 67 88 18 85 268 24,12 109 Kokonais N 5,71 114 88 18 132 268 24,12 156 Liukoinen P 0,05 0,99 0,99 0,99 Kokonais P 0,6 12 (7,2) 12 (7,2) 12 (7,2) Kalium (K) 2,3 46 46 10 0,9 47 Rikki (S) 0,65 13 110 22,5 35,5 40 3,6 39 Magnesium (Mg) 0,11 2,2 2,2 10 0,9 3,1 Mangaani (Mn) 0,02 0,4 0,4 0,4 Boori (B) 0 0,09 0,09 0,2 0,018 0,11 Orgaaninen aines 15,44 309 0 0 309 0 0 309 Ennen kylvöä tai oraalle Kylvön yhteydessä

Ominaisuuksien vertailua Honkajoki + AMS + startti Y3 kg/t kg/20t Yht/ha kg/t 0,474 Liukoinen N 3,33 67 109 230 109 Kokonais N 5,71 114 156 230 109 Liukoinen P 0,05 0,99 0,99 Kokonais P 0,6 12 (7,2) 12 (7,2) 30 14 Kalium (K) 2,3 46 47 80 38 Rikki (S) 0,65 13 39 30 14 Magnesium (Mg) 0,11 2,2 3,1 Mangaani (Mn) 0,02 0,4 0,4 Boori (B) 0 0,09 0,11 0,2 0,09 Orgaaninen aines 15,44 309 309 0 0 Vertailu täsmäytetty liukoisen typen perusteella Kemiallisen lannoitteen runsas nitraattityppi on herkkä valumille ja haihtumiselle vs. Orgaanisten ravinteiden mukaanotto pienentää hävikkiä Orgaanisesta typestä merkittävä osa vapautuu satokaudella ja osa vapautuu pitkällä aika aikavälillä. Edesauttaa mm. valkuaispitoisuuteen. Orgaanisen aineksen määrä hidastaa multavuuden putoamista

Lannoitustapojen kustannusvertailu Honkajoki + AMS + startti Y3 kg/t kg/20t Yht/ha kg/t 0,474 Liukoinen N 3,33 67 109 230 109 Kokonais N 5,71 114 156 230 109 Liukoinen P 0,05 0,99 0,99 Kokonais P 0,6 12 (7,2) 12 (7,2) 30 14 Kalium (K) 2,3 46 47 80 38 Rikki (S) 0,65 13 39 30 14 Magnesium (Mg) 0,11 2,2 3,1 Mangaani (Mn) 0,02 0,4 0,4 Boori (B) 0 0,09 0,11 0,2 0,09 Orgaaninen aines 15,44 309 309 0 0 Kustannus /ha 3 60 104,7 366 174

Ympäristökorvauksen multaamistuen hyödyntäminen Honkajoki + AMS + startti Y3 kg/t kg/20t Yht/ha kg/t 0,474 Liukoinen N 3,33 67 109 230 109 Kokonais N 5,71 114 156 230 109 Liukoinen P 0,05 0,99 0,99 Kokonais P 0,6 12 (7,2) 12 (7,2) 30 14 Kalium (K) 2,3 46 47 80 38 Rikki (S) 0,65 13 39 30 14 Magnesium (Mg) 0,11 2,2 3,1 Mangaani (Mn) 0,02 0,4 0,4 Boori (B) 0 0,09 0,11 0,2 0,09 Orgaaninen aines 15,44 309 309 0 0 Kustannus /ha 3 60 104,7 366 174 ml. multaamistuki 40 20 /ha 65 /ha 174 /ha

Tärkeää, että kaikki voittavat Teollisuudelle edullisempaa ja puhtaampi imago Terveet, hyväkuntoiset pellot kannattava ja päästötön maatalous Ravinneomavarainen Suomi Ilmastonmuutos hallintaan

Kiitos! KIITOS! sampo.jarnefelt@soilfood.fi 040 148 3545 aki.laaksonen@soilfood.fi 040 861 9668

Eloperäinen aines Vedenpidätyskyky 5 1 1 4 2 3

Ammoniumsulfaattilla N ja S Kuutiossa 88kg liukoista typpeä ja 110kg rikkiä Typpi nopeasti kasville käyttökelpoista Nestettä: Levitettävyys ruiskulla testauksessa Lietteen väkevöintiin! Testattu K-Trion, Ariane S, Tooler, Logranin ja Glyfosaatin kanssa Hinta 67 + rahti Lahdesta Löytyy myös kiteisenä: 210kg typpeä ja 240kg rikkiä Levitys esim. pintalevittimellä Bulkkina (ei säkissä) Hinta 170 + rahti Harjavallasta 5 1 1 4 2 3

Vinasseilla huippusatoihin NKS-vinassi (N 3,7 K 7,1 S 2,1) Runsaasti liukoista typpeä ja kaliumia (alk. 90 /t toimitettuna) NS-vinassi (N 3,1 S 1,1) Edullinen liukoinen typpi isoon osaan Suomea (alk. 68 /t toimitettuna) NK-melassi (N 2,3 K 3,0) Reilun 100km säteelle Naantalista 50 /t toimitettuna Lietteen väkevöintiin tai nestelannoitukseen sellaisenaan Saatavilla koko maahan

Vinassilla luomuun ravinteita NKS-vinassi (N 3,7 K 7,1 S 2,1) Runsaasti liukoista typpeä ja kaliumia (alk. 90 /t toimitettuna) NS-vinassi (N 3,1 S 1,1) Edullinen liukoinen typpi isoon osaan Suomea (alk. 68 /t toimitettuna) NK-melassi (N 2,3 K 3,0) Reilun 100km säteelle Naantalista 50 /t toimitettuna Lietteen väkevöintiin tai nestelannoitukseen sellaisenaan Saatavilla koko maahan

Ravinteita Satakunnan maissa 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Happamuus (ph) % Fosfori (P) % Kalium (K) % Kalsium (Ca) % Magnesium (Mg) % Rikki (S) % Kupari (Cu) % Sinkki (Zn) % Mangaani (Mn) % Boori (B) % Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea Lähde: Viljavuuspalvelu

Liikkuvia ja 1 liikkumattomia hiveniä 1 5 4 2 3 Kuva: Kali GmbH Tässä vaiheessa jo 50% sadosta menetetty

Hiveniä tarpeeseen Maan kautta: 4 Rakeiset lannoitteet Myös orgaanisissa lannoitteissa ja maanparannusaineissa 5 1 1 2 3 Lehtilannoitus: Erityisesti mangaani Monivuotinen ravinnereservi. Hyvä kasvukunto tärkeää Nopea vaikutus Lannoitusvaikutusta myös, kun juuristo ei toimi Kuva: N-xt.com

Maan kautta Hivenlannoitteita Sinkkisulfaatti, rakeinen 2-4mm (2650 alv 0 + rahti) Käyttömäärä 25kg/ha Toistetaan kunnes tasot kohdallaan Kuparisulfaatti, rakeinen 2-4mm (3800 alv 0 + rahti) 20-30kg/ha viljavuusanalyysistä riippuen Lannoiteboraatti noin 5v. vaikutus (1400 alv 0 + rahti) 5 1 1 4 2 3