EED vuosiraportti 2018

Samankaltaiset tiedostot
EED-vuosiraportti 2019

EED vuosiraportti 2015

EED vuosiraportti 2014

EED vuosiraportti 2016

EED vuosiraportti 2017

EED review lopputulos

EED vuosiraportti 2017

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Uusiutuvaa energiaa vai energiansäästöä mikä kelpaa ja miten laskettuna. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ulla Suomi, Motiva Oy

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0391/116. Tarkistus. Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET Juha Toivanen, Energiavirasto

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Seuranta ja raportointi

EED - mitä vaaditaan tulevaisuudessa, kuinka käy energiatehokkuussopimusten. Heikki Väisänen Energiaosasto

Ohjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Energiatehokkuussopimukset kausi

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta Hille Hyytiä

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Energia, ilmasto ja ympäristö

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2016/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

UUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA. Kuntien 6. ilmastokonferenssi Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

KETS yhdyshenkilöpäivät. Raportointi. Saara Elväs

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano Suomessa Energiapalveluiden ajankohtaisseminaari

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Energiatehokkuus Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Säästöjen laskenta ja dokumentointi päivitetty ohjeistus. KETS-yhdyshenkilöpäivät Ulla Suomi

Rakennusten energiatalous Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-3

energiatehokkuussopimus

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Yksikkö

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Energiatehokkuussopimukset Energiantuotannon toimenpideohjelma

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Teollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Yhteenveto elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen alakohtaisista tuloksista

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

Kivihiilen kulutus kasvoi 9 prosenttia tammi-maaliskuussa

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti. Elina Ojala, Motiva Oy

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Keski-Suomen energiatase 2014

EU:n energiapolitiikka: kehitys, toimeenpano ja näkymät. Energia-alan EU-päivä Riku Huttunen

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiapalvelujen toimenpideohjelma

ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVIN (2012/27/EU) 7 ARTIKLAN 9 KOHDAN MUKAINEN ILMOITUS SUOMEN KÄYTTÖÖNOTTAMISTA POLITIIKKATOIMISTA

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Transkriptio:

EED vuosiraportti 218 26.4.218 Energiatehokkuusdirektiivin (212/27/EU) artiklan 24 (1) mukainen raportointi Euroopan komissiolle

2 (23) EED Vuosiraportti 218

VUOSIRAPORTTI 218 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Suomen ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite 22... 5 3 Vuosiraportoinnissa esitettävät indikaattorit ja energian yhteistuotannon (CHP) tilastotiedot... 6 Indikaattorit... 6 Analyysi energiankulutuksen muutoksista... 7 Teollisuus... 7 Liikenne... 7 Kotitaloudet... 7 Palvelut... 8 Yhteistuotannon (CHP) sekä kaukolämmön ja jäädytyksen tilastotiedot... 8 4 Edellisen vuoden aikana toteutetut merkittävät toimenpiteet... 9 5 Keskushallinnon rakennukset 5... 1 6 Energiansäästöt 7 artikla... 11 Liite 1 EED Vuosiraportti Indikaattorikuvat... 12 EED Vuosiraportti 218 3 (23)

1 JOHDANTO EED Vuosiraportti 218 on Suomen viides energiatehokkuusdirektiivin (212/27/EU) mukainen vuotuinen raportointi. Vuosiraportissa esitetään energiatehokkuusdirektiivin raportointivaatimusten mukaisesti direktiivin liitteen XIV mukaiset tilastotiedot (indikaattorit) vuodelta 216, merkittävät vuoden 217 aikana toteutetut uudet toimet, joiden tavoitteena on edistää energiatehokkuutta koskevien kansallisten kokonaistavoitteiden saavuttamista, direktiivin 5 artiklan mukaiset valtion keskushallinnon energiansäästöt vuodelta 217 sekä energiansäästöt, jotka on saavutettu 7 artiklan 9 kohdan mukaisesti hyväksytyillä vuonna 216 toteutetuilla toimenpiteillä sekä arvio vuoden 22 lopussa saavutettavasta 7 artiklan mukaisesta kumulatiivisesta säästöstä. Suomen kansallinen kumulatiivinen jaksoa 214 22 koskeva 7 artiklan mukainen energiansäästötavoite on 49 TWh kum. Vuonna 216 toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden energiansäästövaikutus on yhteensä 6,5 TWh/a. Arvio jaksolla 214 22 toteutuvien toimenpiteiden kumulatiivisesta energiasäästövaikutuksesta vuoden 22 lopussa on 92,7 TWh kum. Valtion keskushallinnon energiansäästötavoite jaksolle 214 22 on 8 225 MWh. Vuosina 214 216 toteutetuilla toimilla saavutettu vuonna 217 voimassa oleva energiansäästö on yhteensä 13 24 MWh. Tästä pitkävaikutteinen vuoteen 22 saakka voimassa oleva energiansäästö on 11 396 MWh. Merkittävimmät vuoden 217 energiatehokkuuteen vaikuttavat toimet ovat uuden energiatehokkuussopimuskauden käynnistyminen sekä Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmistuminen syyskuussa. Indikaattorien osalta energiatehokkuusdirektiivi edellyttää vuoden 216 tietojen esittämistä. Niillä aloilla, joilla energiankulutus pysyy vakaana tai kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna, on muutoksia analysoitava. Indikaattorit on esitetty lukuarvoina vuosilta 215 ja 216 ja graafisesti jaksolta 2 216. 4 (23) EED Vuosiraportti 218

2 SUOMEN OHJEELLINEN KANSALLINEN ENERGIATEHOKKUUSTAVOITE 22 Suomen ohjeellinen kansallinen energiatehokkuustavoite vuodelle 22 on energian loppukulutuksen taso 31 TWh (26,6 Mtoe). Tätä vastaava primäärienergian kulutuksen taso on 417 TWh (35,86 Mtoe). Skenaarioissa käytetty vuoden 22 bruttokansantuotteen arvo on 159 miljardia euroa (vuoden 2 hinnoin 134,7 miljardia euroa vuonna 21). Kansalliset tavoitteet, jotka perustuvat vuonna 28 laadittuun ja vuonna 213 päivitettyyn energia- ja ilmastostrategiaan, ilmoitettiin komissiolle EED Vuosiraportissa 213. Uudessa vuonna 216 laaditussa energia- ja ilmastostrategiassa ei muutettu vuotta 22 koskevia tavoitteita. Eurostatin tietojen mukaan vuonna 216 Suomen primäärienergian kulutus oli 385 TWh (33,1 Mtoe) ja energian kokonaisloppukulutus 294 TWh (25,2 Mtoe). EED Vuosiraportti 218 5 (23)

3 VUOSIRAPORTOINNISSA ESITETTÄVÄT INDIKAATTORIT JA ENERGIAN YHTEISTUOTANNON (CHP) TILASTOTIEDOT Indikaattorit Taulukossa 1 on esitetty EED-vuosiraportin edellyttämät indikaattorit vuosilta 215 ja 216. Kahden peräkkäisen vuoden vertailun perusteella ei pitkälle meneviä johtopäätöksiä energiatehokkuuden muutoksista voi tehdä. Suomessa tilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti yksittäisen vuoden sää (lämmitystarve) ja energiaintensiivisen teollisuuden tuotantovolyymit. Taulukko 1. Energiankulutukseen liittyvät tilastotiedot 215 ja 216 1 INDIKAATTORI 215 216 YKSIKKÖ 1 Primäärienergian kokonaiskulutus 1 331 42 1 385 831 TJ 2 Energian kokonaisloppukulutus 1 15 24 1 57 119 TJ 3 Energian loppukulutus teollisuus 45 175 462 239 TJ 4 Energian loppukulutus liikenne 2 443 27 511 TJ 5 Energian loppukulutus kotitaloudet 25 7 221 552 TJ 6 Energian loppukulutus palvelut 113 636 119 788 TJ 7 Bruttoarvonlisäys teollisuus 2 43 943 44 858 M 8 Bruttoarvonlisäys palvelut 2 98 579 1 23 M 9 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 115 916 119 67 M 1 Bruttokansantuote (BKT) 3 186 85 19 794 M 11 Lämpövoimaloiden sähköntuotanto 49 42 49 797 GWh 12 Yhteistuotantolaitosten sähköntuotanto 21 665 21 759 GWh 13 Lämpövoimaloiden lämmöntuotanto 49 331 54 535 GWh 14 Yhteistuotantolaitosten lämmöntuotanto 32 621 34 677 GWh 15 Lämpövoimaloiden polttoainepanos 578 314 61 165 TJ 16 Matkustajakilometrit kokonaisuudessaan (pkm) 4 79 7 Ei saatavilla milj. hlö-km 17 Tonnikilometrit kokonaisuudessaan (tkm) 5 32 433 36 286 milj. t-km 18 Kokonaisväestö 5 471 753 5 487 38 hlö 19 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot keskimäärin 44 2 44 852 /talous 2 Kotitalouksien kokonaismäärä 2 634 339 2 654 657 kpl 21 Yhteistuotantolaitosten polttoainepanos 381 729 387 967 TJ 1 Kursiivilla taulukossa esitetyt indikaattorit sisältyvät komission vuosiraportointia koskevaan raportointiohjeistukseen (213) http://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/213116_swd_guidance_neeaps.pdf, mutta niitä ei edellytetä direktiivin raportointia koskevan liitteen XIV 1 osan kohdassa a) 2 25 kiintein hinnoin 3 21 kiintein hinnoin 6 (23) 4 Kotimaan tie-, rautatie- ja alusliikenne. Laskentatapojen muutosten vuoksi vuoden 216 luvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Vuoden 216 tieto oli Tilastokeskuksen raportoimana 71 milj. hlö-km (tietolähteenä Liikennevirasto). 5 Kotimaan tie-, rautatie- ja vesiliikenne. EED Vuosiraportti 218

INDIKAATTORI 215 216 YKSIKKÖ 22 Hävikki energian siirrossa ja jakelussa (kaikki polttoaineet) 7 668 8 28 GWh 23 Kaukolämmön erillistuotanto 6 157 71 489 TJ 24 Kaukolämmön erillistuotannon polttoainepanos 61 223 73 838 TJ Tiedot vuoden 218 vuosiraportissa ovat vuoden 217 tapaan pääosin Eurostatin tietoja, joihin on viitattu komission vapaaehtoisessa EED-vuosiraportoinnin Excel-pohjassa. Tietoja on täydennetty Tilastokeskuksen tiedoilla silloin kun Eurostatin tietoja ei ole ollut saatavilla (indikaattorit 16, 17, 19, 2, 21). Vuoteen 216 asti vuosiraportoinneissa käytettiin vain Tilastokeskuksen tietoja. Direktiivin liitteen XIV osassa 1 vuosittain raportoitavaksi määriteltyjen edelliseen taulukkoon koottujen indikaattoreiden tiedot on esitetty aikasarjoina 2 216 vuosiraportin liitteessä 1. Tiedot on esitetty sekä direktiivin mukaisesti vuosittain () että kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. Analyysi energiankulutuksen muutoksista Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää vuosiraportoinnin yhteydessä analysoimaan ja esittämään arvion energianloppukulutuksen muutoksista aloilla (teollisuus, liikenne, kotitaloudet, palvelut), joissa se on pysynyt vakaana tai kasvanut (EED, Liite XIV, osa 1). Sekä primäärienergiankulutus että energian kokonaisloppukäyttö kasvoivat vuonna 216 edellisestä vuodesta 4,1 %. Vuonna 216 energiankulutus kasvoi Eurostatin tietojen mukaan kaikilla sektoreilla: 2,7 % teollisuudessa, 3,5 % liikenteessä, 8, % kotitalouksissa ja 5,4 % palvelusektorilla. Suomessa energiankulutukseen vaikuttaa voimakkaasti lämmitystarpeen vuosittainen vaihtelu. Yksinomaan kylmän ja lämpimän vuoden välinen ero voi johtaa yli 5 % muutokseen Suomen energian loppukäytössä. Vuosi 216 oli huomattavasti vuotta 215 kylmempi lämmitystarveluvun ollessa 14,3 % edellisvuotta suurempi. Teollisuus Polttoaineiden kulutus vaihtelee vuosittain monista tekijöistä johtuen. Polttoaineiden käyttöön vaikuttavat polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, saatavuus, mahdolliset verotuksen muutokset, teollisuuden toimialoittainen kehitys, rakenteelliset tekijät yms. Vuonna 216 teollisuustuotannon volyymi-indeksi kasvoi vuotta aiemmasta ja bruttoarvonlisä oli 2,1 % vuoden 215 tasoa korkeampi. Liikenne Liikenteen energiankulutuksen kasvua selittää suoritteiden kasvaminen. Tavaraliikenteessä tonni-kilometrit kasvoivat 11,9 % ja ajoneuvokilometrit 2,8 %. Matkustajaliikenteestä ei ole vuodelta 216 käytettävissä vuoden 215 kanssa yhteismitallista suoritetietoa henkilökilometreistä. Henkilöautojen ajoneuvokilometrit kasvoivat,4 % vuodesta 215. Kotitaloudet Kotitalouksien energiankulutuksen kasvu johtuu pääosin vuotta 215 huomattavasti kylmemmästä säästä. Kun kotitalouksien kulutus oli 8, % edellistä vuotta suurempi kasvoi lämmitystarve samalla 14,3 %. Myös kotitalouksien sähkölaitteiden energiankulutuksessa oli merkittävä 5,3 %:n kasvu johtuen laitekannan lisääntymisestä. Väestö kasvoi,3 % ja kotitalouksien määrä,8 %. EED Vuosiraportti 218 7 (23)

Palvelut Palvelusektorilla bruttoarvonlisä kasvoi vuonna 216 1,7 % edellisvuodesta. Taloudellisen toiminnan vilkastumisen ohella merkittävämpi energiankulutuksen kasvuun vaikuttanut tekijä oli kylmempi sää, joka nosti lämmitystarvetta. Yhteistuotannon (CHP) sekä kaukolämmön ja jäädytyksen tilastotiedot Energiatehokkuusdirektiivi 24 artikla velvoittaa jäsenvaltion toimittamaan huhtikuun loppuun mennessä tilastotiedot vuodelta (x 2) 3 tehokkaalla ja matalatehoisella yhteistuotannolla tapahtuvasta kansallisesta sähkön- ja lämmöntuotannosta suhteessa sähkön- ja lämmöntuotannon kokonaiskapasiteettiin. Vastaavasti direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita toimittamaan kaukolämmitykseen ja -jäähdytykseen liittyviä tilastotietoja. Suomen kansallinen tilastoviranomainen (Tilastokeskus) on toimittanut vuotta 216 koskevat tilastotiedot Eurostatille edamis-portaalin kautta. 8 (23) 3 x = kuluva vuosi EED Vuosiraportti 218

4 EDELLISEN VUODEN AIKANA TOTEUTETUT MERKITTÄVÄT TOIMENPITEET Merkittävimmät vuoden 217 toimenpiteet olivat uusien energiatehokkuussopimusten (217-225) 4 käynnistyminen vuoden alussa ja Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) 5 valmistuminen syyskuussa. Uudet energiatehokkuussopimukset 217 225 ovat Suomessa keskeisessä roolissa EED:n 7 artiklan jaksoa 214 22 koskevan kumulatiivisen energiansäästötavoitteen saavuttamisessa. Lokakuussa 216 allekirjoitetun neljän sopimusalan ensimmäinen vuosi oli toiminnan käyntiinajoa ja sopimusjärjestelmän kattavuuden lisäämistä. Tavoitteena on saada uusien energiatehokkuussopimusten kattavuus vähintään samalle tasolle, jolla edellinen energiatehokkuussopimuskausi päättyi 31.12.216. Vuoden 217 loppuun mennessä oli tästä kattavuuden tavoitetasosta saavutettu jo 8 %. Valtioneuvosto hyväksyi 14.9.217 Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU), jonka laatimisesta säädettiin ilmastolaissa (69/215). Valtioneuvoston selonteko on käsitelty eduskunnassa, jossa se hyväksyttiin 14.3.218 pidetyssä täysistunnossa. KAISU linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Yhdessä marraskuussa 216 hyväksytyn energia- ja ilmastostrategian kanssa suunnitelma ohjaa Suomea polulle, jolla Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 23 mennessä. Energiatehokkuuden parantamisella ja energiatehokkuustoimilla on KAISUssa merkittävä rooli. 4 http://www.energiatehokkuussopimukset217-225.fi/ 5 http://www.ym.fi/ilmastosuunnitelma23 EED Vuosiraportti 218 9 (23)

5 KESKUSHALLINNON RAKENNUKSET 5 Suomi valitsi 5 artiklan toimeenpanossa artiklan 6 kohdan mukaisen vaihtoehtoisen toimintatavan. Komissiolle 18.12.213 toimitetussa toimeenpanoilmoituksessa 6 esitettiin direktiivin rajausten mukainen valtion keskushallinnon rakennuskanta (884 m 2 ) ja sen 3 % vuotuista peruskorjausvelvoitetta vastaava energiansäästö jaksolla 214 22 (8 225 MWh) sekä kahdeksan energiantehokkuustoimea, joilla tämä energiansäästö tullaan saavuttamaan. Taulukko 2. Energiatehokkuusdirektiivin 5 artiklan mukainen energiansäästötavoite ja toteutunut energiansäästö jaksolla 214 22 VUOSI SÄÄSTÖTAVOITE TOTEUTUNUT PITKÄAIKAINEN TOTEUTUNUT LYHYTAIKAINEN VOIMASSA OLEVA SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ YHTEENSÄ MWh MWh MWh MWh 214 1 285 878 7 948 8 826 215 2 531 3 358 1 513 13 871 216 3 741 6 331 5353 11 684 217 4 913 9 534 3 76 13 24 218 6 51 11 369 (918) 12 287 219 7 154 11 369-11 369 22 8 225 11 369-11 369 Vuonna 217 toteutettujen toimenpiteiden pitkäaikainen energiansäästövaikutus (3 67 MWh) koostuu 5 artiklan toimeenpanoilmoituksessa esitetystä toimesta 3 (1 25 MWh) ja toimesta 6 (2 42 MWh). Jälkimmäisen toimen 6 säästöissä on otettu huomioon sekä Senaatin että puolustusvoimien kiinteistökannassa toteutunut tilatehokkuuden parantuminen ja siitä aiheutunut tilojen lämmitysenergian tarpeen vähentyminen. Pitkävaikutteisten toimien osalta energiansäästö lasketaan täysimääräisenä toteutusvuotta seuraaville vuosille. Toteutusvuodelle energiansäästövaikutuksesta otetaan huomioon puolet. Vuonna 217 toteutettujen toimenpiteiden lyhytaikainen säästövaikutus koostuu 5 artiklan toimeenpanoilmoituksen Error! Bookmark not defined. toimista 1, 4, ja 8. Toimia 2, 5 ja 7 ei toteutettu vuoden 217 aikana. Ilman uusia toimia on vuonna 218 lyhytvaikutteista energiansäästöä voimassa 918 MWh. Lyhytvaikutteinen säästö lasketaan täysimääräisenä toteutusvuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle. Vuosina 214-217 toteutettujen toimenpiteiden yhteisvaikutus on 13 24 MWh vuonna 217. Ilman uusia toimia yhteisvaikutus olisi 12 287 MWh vuonna 218 ja 11 369 MWh vuosina 219 22. Koko 5 artiklan mukaisesta energiansäästötavoitteesta (8 225 MWh) on neljän vuoden toimin saavutettu noin 38 % eli säästöä on toteutunut tavoitetta enemmän 3 144 MWh. 6 http://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/213_fi_eed_article5_fi.pdf 1 (23) EED Vuosiraportti 218

6 ENERGIANSÄÄSTÖT 7 ARTIKLA Suomi valitsi EED:n 7 artiklan toimeenpanoon ns. vaihtoehtoiset politiikkatoimet. Suomen 7 artiklan mukainen kansallinen kumulatiivisen energiansäästön tavoite on 49 TWh kum. Energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaiseni säästötavoitteen toteutumisen seurannassa voidaan ottaa huomioon energiansäästöjä, jotka ovat seurausta kaudella 214 22 toteutetuista energiatehokkuustoimista. Vuonna 217 toimitetun kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP-4 7 ) liitteenä 1 oli vuoden 217 EED vuosiraportti. Vuosiraportin liitteessä 3 on esitetty artiklan 7 toimeenpanoon ilmoitettujen kahdeksan energiatehokkuustoimen yksityiskohtaiset kuvaukset ja kumulatiivisen energiansäästön laskentamenetelmät. Direktiivin mukaisesti vuosittain esitetään edellisen vuoden uusi vuotuinen säästövaikutus sekä arvio toimeenpanokaudella direktiivin mukaisesta kumulatiivisesta säästövaikutuksesta sen jaksoilla sekä yhteensä koko kaudella 214 22. Uusi vuotuinen energiansäästö on raportoitavissa vuodelta (x 2), jossa x on kuluva vuosi. Taulukossa 3 esitetään vuonna 216 toteutettujen toimenpiteiden energiansäästövaikutus sekä päivitetty arvio 7 artiklan mukaisesta kumulatiivisesta säästövaikutuksesta kaudella 214 22 sekä jaksoilla 214 216 ja 217 22. Taulukko 3. Kansalliseen energiatehokkuusohjelmaan kootut energiatehokkuustoimet ja niiden kumulatiiviset energiansäästövaikutukset (TWh kum ) 214 22 ENERGIATEHOKKUUSTOIMI VUOSI 216 8 GWh JAKSO 1 9 214 216 TWh kum JAKSO 2 7 217 22 TWh kum YHTEENSÄ 7 214 22 TWh kum KETO-1 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSTOIMINTA 1 117 22,34 1,4 32,38 KETO-2 LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN VEROTUS/TIELII- KENNE 3 265 8,99 13,4 22,3 KETO-3 ENERGIAKATSELMUSTOIMINTA 49 1,25,42 1,67 KETO-4 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSTOI- MINTA/ENERGIAPALVELUJEN TOIMENPIDE- OHJELMA JA HÖYLÄ ASIAKKAAT 1 139 3,41 4,51 7,92 KETO-5 PIENTALOJEN JA RIVITALOJEN LÄMPÖPUMPUT 272 8,6 2,61 1,67 KETO-6 LÄMPÖKESKUSINVESTOINNIT 81 1,35 1,7 2,42 KETO-7 ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYKSET KORJAUS- RAKENTAMISELLE JA PERUSPARANNUKSEN KÄYNNISTYSAVUSTUS 242 3,97 2,2 6,17 KETO-8 ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYKSET UUDISRA- KENTAMISELLE 372 6,18 3,23 9,41 YHTEENSÄ 6 538 55,53 37,13 92,66 1 7 https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/fi_neeap_217_fi.pdf 8 Uusi energiansäästö vuonna 216 9 Arvio 7 artiklan mukaisesta ko. kaudella toteutettujen toimien kumulatiivisesta säästövaikutuksesta vuonna 22 1 7 artiklan mukainen Suomen kansallinen tavoite on 49 TWh kum EED Vuosiraportti 218 11 (23)

LIITE 1 EED VUOSIRAPORTTI INDIKAATTORIKUVAT 1 8 1 Primäärienergian kulutus (i) 1 6 1 4 1 2 1 TJ 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo 1 2 2 Energian kokonaisloppukulutus (ii) 1 8 TJ 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo 12 (23) EED Vuosiraportti 218

6 3 Energian loppukulutus - teollisuus (iii) 5 4 TJ 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo 25 4 Energian loppukulutus - liikenne (iii) 2 15 TJ 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo EED Vuosiraportti 218 13 (23)

3 5 Energian loppukulutus - kotitaloudet (iii) 25 2 TJ 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo Normeerattu loppukulutus. Normeeratut tiedot laskettu Tilastokeskuksen tiedoista, joten ko. aikasarja ei ole yhteismitallinen muiden tietojen kanssa. 14 6 Energian loppukulutus - palvelut (iii) 12 1 8 TJ 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo 14 (23) EED Vuosiraportti 218

6 7 Bruttoarvonlisäys - teollisuus (iv) 5 Milj. euroa (25 hinnoin) 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 12 8 Bruttoarvonlisäys - palvelut (iv) 1 Milj. euroa (25 hinnoin) 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 EED Vuosiraportti 218 15 (23)

14 9 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (v) 12 Milj. euroa (käypiin hintoihin) 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 25 1 Bruttokansantuote (vi) 2 Milj. euroa (21 hinnoin) 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 16 (23) EED Vuosiraportti 218

8 11 Lämpövoimaloiden sähköntuotanto (vii) 7 6 5 GWh 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo 35 12 Yhteistuotantolaitosten sähköntuotanto (viii) 3 25 2 GWh 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo EED Vuosiraportti 218 17 (23)

7 13 Lämpövoimaloiden lämmöntuotanto (ix) 6 5 4 GWh 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo 45 14 Yhteistuotantolaitosten lämmöntuotanto, (ei sisällä teollisuuden hukkalämpöä)* (x) 4 35 3 GWh 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 * Eurostat-data ei sisällä teollisuuden hukkalämpöä. 3 vuoden liukuva keskiarvo 18 (23) EED Vuosiraportti 218

9 15 Lämpövoimaloiden polttoainepanos (xi) 8 7 6 5 TJ 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 3 vuoden liukuva keskiarvo 9 16 Matkustajakilometrit (xii) 8 7 6 Milj. hlö-km 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Tilastokeskus 3 vuoden liukuva keskiarvo Huom! Vuoden 216 tiedoissa on niin merkittävä aikasarjakatkos ettei raportoiminen ole mielekästä. EED Vuosiraportti 218 19 (23)

45 17 Tonnikilometrit (xiii) 4 35 3 Milj. tonni-km 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Tilastokeskus 3 vuoden liukuva keskiarvo 6 18 Väestö (xv) 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 2 (23) EED Vuosiraportti 218

5 19 Kotitalouksien käytettävissä oleva keskimääräinen tulo 45 4 Euroa/talous (käypiin hintoihin) 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 ja Tilastokeskus Komission indikaattori 3 2 Kotitalouksien lukumäärä 2 5 2 1 5 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Tilastokeskus Komission indikaattori EED Vuosiraportti 218 21 (23)

5 21 Yhteistuotantolaitosten polttoainepanos 45 4 35 3 TJ 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Tilastokeskus Komission indikaattori 3 vuoden liukuva keskiarvo 12 22 Energian siirto- ja jakeluhäviöt 1 8 GWh 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Komission indikaattori 3 vuoden liukuva keskiarvo 22 (23) EED Vuosiraportti 218

8 24 Kaukolämmöntuotannon polttoainepanos 7 6 5 TJ 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Komission indikaattori 3 vuoden liukuva keskiarvo EED Vuosiraportti 218 23 (23)