UUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA. Kuntien 6. ilmastokonferenssi Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö

Transkriptio

1 UUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA Kuntien 6. ilmastokonferenssi Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö Direktiiviehdotuksen sisällöstä Kansallinen energiatehokkuuden tavoite (3 artikla) Julkisten rakennusten esimerkillinen rooli (4 artikla) Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa (5 artikla) Energiansäästön velvoiteohjelma (6 artikla) Energiakatselmukset ja energianhallintajärjestelmät (7 artikla) Mittarointi ja informatiivinen laskutus (8 artikla) Seuraamukset eli sanktiot (9 artikla) Sähkön ja lämmön yhteistuotannon & kaukolämmön edistäminen (10 art.) Pätevöitymis- ja sertifiointijärjestelmät (13 artikla) Energiapalvelut (14 artikla) Muut toimet energiatehokkuuden edistämiseksi (15 artikla) Delegoidut säädökset (17 ja 18 artikla) Raportoinnit (19 artikla)

2 Ehdotus direktiiviksi energiatehokkuudesta Komission ehdotus Puolan puheenjohtajakausi 7-12/2011 Kaksi tekstiversiota: ja Bilateraalineuvottelu lokakuussa 2011 Syksyllä saatiin putsattua pääosa hankalista/tehottomista/kalliista velvoitteista Tanskan puheenjohtajakausi 1-6/2012 Tekstiversiot: 2.2., 2.3., 29.3., 16.4., Osa ongelmien poistumisesta varmistui, mutta muutama iso uusi ongelma Neuvoston Energiatyöryhmässä neuvotteluja käyty viikottain Erillisessä teknisessä komiteassa viisi kokousta erityisaiheista Parlamentin ITRE-valiokunnassa äänestys muutosehdotuksista Neuvottelumandaatti neuvoston pj-maalle Tanskalle Coreperissa Ensimmäiset kolmikantaneuvottelut eli trilogit ja Toukokuu-kesäkuu: viisi trilogia ja Coreperia agendalla Viimeinen Coreper , Energianeuvosto EED-paketti on joko valmis tai sitten siirtyy Kyprokselle Neuvoston, komission ja parlamentin tulee olla yksimielisiä sen sisällöstä Kansallinen energiatehokkuuden tavoite Kansallinen energiatehokkuuden tavoite (3 artikla) Jäsenvaltio voi asettaa oman ohjeellisen tavoitteensa ( ) absoluuttisena primäärienergian tai energian loppukulutuksen tasona energiansäästölle primäärienergiassa tai energian loppukulutuksessa energiaintensiteettinä (primäärienergian kulutus / bruttokansantuote) Tulee ottaa huomioon EU:n 20 % säästötavoite Tulee ilmoittaa komissiolle, mitä tavoite tarkoittaa absoluuttisena primäärienergian ja energian loppukulutuksen tasona Kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (NEEAP) Ensimmäinen toimintasuunnitelma toimitettava mennessä Komissio arvioi mennessä, miten todennäköistä on, että EU saavuttaa vuoden 2020 tavoitteensa primäärienergiankulutus enintään 1474 Mtoe tai energian loppukäyttö 1078 Mtoe Komissiolla on oikeus tehdä uusia aloitteita EU-säädöksiksi, ei tarvitse erikseen tästä velvoitetta komissiolle direktiiviin kirjoittaa

3 Julkisten rakennusten esimerkillinen rooli Alun perin 4 artiklan ehdotus oli, että kaikista julkisen sektorin rakennuksista on peruskorjattava vuosittain 3 % Koskee rakennuksia, jotka eivät täytä kansallisia energiatehokkuuden minivaatimuksia (joita ei ole eikä tule olemaankaan?) Pienet ja virallisesti suojellut rakennukset voidaan rajata ulos Laskettiin, että tästä tulisi noin1 Mrd. vuotuinen lisäkustannus Nyt rajaus valtion keskushallinnon omistamat ja sen käytössä olevat Voidaan käyttää kaavamaisen peruskorjauspakon sijaan muita toimia edellyttäen, että saavutetaan sama energiansäästön määrä Uusi kolmas vaihtoehto on rahasto, johon laitettava investointeja vastaava määrä rahaa Jäsenvaltioiden tulee rohkaista julkisyhteisöjä (kuntia) Ottamaan käyttöön energiatehokkuuden toimintasuunnitelman, jossa on energiansäästötavoitteet Ottamaan käyttöön energianhallintajärjestelmän, joka sisältää mm. energiakatselmukset Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa Alun perin ehdotus oli, että kaikkien julkisyhteisöjen tulee hankkia vain laitteita, palveluja ja rakennuksia, joiden energiatehokkuuden taso on korkea. Tarkemmat vaatimukset erillisessä liitteessä. Laitteet, joilla on energiamerkintä - vain korkeimman luokan laitteita Kaikissa palvelusopimuksissa edellytettävä, että palvelun tarjoaja käyttää vain parhaan energiatehokkuusluokan laitteita Julkisyhteisö saa hankkia ja vuokrata vain rakennuksia, jotka täyttävät kansalliset energiatehokkuuden minimivaatimukset Voi ottaa huomioon kustannustehokkuuden, taloudellisuuden, teknisen toimivuuden ja kilpailuttamisen mahdollisuudet Joka tapauksessa muotoilu jäsenvaltion on varmistettava, että olisi edellyttänyt säätämistä lain kautta Nyt muotoilu on jäsenvaltion tulee rohkaista julkisyhteisöjä hankkimaan Parempi näin, koska liitteen III vaatimuksia, erityisesti palvelusopimusten ja rakennusten osalta ei millään saatu järjelliseen muotoon. Parlamentin muutosehdotuksista on keskusteltu

4 Energiatehokkuuden velvoiteohjelma Tällä hetkellä hankalin 6 artikla on rakennettu siitä näkövinkkelistä, että jäsenvaltioilla on energiayhtiöille kohdistettu velvoiteohjelma Artiklaa ja sen liitettä on viritetty siten, että eräät jäsenvaltiot voivat jatkaa nykyisiä velvoiteohjelmiaan, mutta muille artiklan velvoitteet eivät ole helppoja On niin monta liikkuvaa osaa, että vaikutusten arviointi on hankalaa Pihvi on vuotuinen ja käytännössä sitova 1,5 % energiansäästötavoite Tulkinta oli pitkään, että kysymys on 9,0 10,5 % säästötavoitteesta vuodelle 2020 ja että lähinnä neuvotellaan siitä, mistä vuodesta lähtien säästöjä saa laskea (varhaistoimet). Komission ehdotus 2011, nyt tekstissä vuosi Komission uusi tulkinta on, että kysymys on ns. kumulatiivisesta säästöstä jaksolla Meille 9 % = 22,5 TWh säästöä vuonna 2020, mutta kumulatiivisena 80 TWh saavutettua säästöä koko jaksolla tai tai Tanskan pj-kaudella tuodut uudet reunaehdot ovat ongelmallisia Säästöä hyväksytään vain niistä toimista, jotka on toteutettu jonkun politiikkatoimen seurauksena, omin nokkineen tehty toimi ei tuota säästöä Jos laitteelle on nyt (tai tulee myöhemmin) EU:sta energiatehokkuuden minimivaatimus, säästöä syntyy vain, jos hankitaan tätä tasoa parempaa. Mittarointi ja informatiivinen laskutus Alun perin varsin tiukat ja kattavat vaatimukset mittaroinnista ja laskutuksesta Komission näkemys on ollut (ja lienee edelleen), että kaikki mahdollinen kaasuhellasta lähtien on erikseen mittaroitava ja kaikesta kulutetusta energiasta on kuukausittain laskutettava Kaikenkattavat ja ylimittaiset vaatimukset monelle jäsenvaltiolle iso ongelma ja sen vuoksi 8 artiklaan on tullut merkittävästi lievennyksiä Suomen keskeinen huoli oli vaatimus huoneistokohtaisesta lämpöenergian mittaamisesta ja laskuttamisesta (jokaiseen patteriin Suomessa ns. heat cost allokaattori) Vaatimusta huoneistokohtaisesta mittaamisesta ei tarvitse ottaa käyttöön, jos jäsenvaltio voi osoittaa, että se ei ole kustannustehokasta Artiklassa on lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden mittarointivaatimukset lukuisien muutosten jäljiltä aika sekavassa muodossa Pieni riski on tulkinnasta, että kaukolämpöön liitetyissä taloissa jouduttaisiin käyttöveden lämmityksen lämmönvaihdin mittaroimaan erikseen

5 Sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja kaukolämmön edistäminen Alun perin varsin tiukasti kytketty kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun Käytännössä vaatimukset jopa sillä tasolla, että uusia asuinalueita olisi saanut rakentaa vain kaukolämpöverkon viereen Kaavoitukseen ja maankäyttöön puuttumisen todettiin olevan ns. toissijaisuusperiaatteen vastaista Suomen eduskunta ja puolenkymmentä muuta kansallista parlamenttia lähetti 10 artiklasta perustellun huomautuksen Kytkennän kaavoitukseen poistettiin, mutta tanskalaiset tekivät artiklaan ja sen liitteeseen sellaiset muotoilut, että lopputuloksen epäiltiin johtavan samaan tilanteeseen Saatiin huhtikuussa yksinkertaistettua ymmärrettävään muotoon Artikla 10 tulee teettämään kohtalaisesti hallinnollista työtä, mutta nykyisessä muodossaan se ei velvoita investoimaan yhteistuotantoon ja kaukolämpöön Yhtä sun toista pienempää on velvoitteita, jotka aiheuttavat ylimääräistä hallinnollista työtä ilman, että siitä mitään erityisempää hyötyä seuraa on ylimittaisia kaikkea kaikille velvoitteita, joiden toimeenpano tismalleen vaatimusten mukaisesti tuskin keneltäkään onnistuu on epäselviä muotoilua, jotka jättävät asioita tulkinnanvaraiseksi on kohtia, jotka elävät ja joissa pienillä muutoksilla voi olla merkittävät seuraamuksia hyvään ja huonoon suuntaan on kiire ja poliittiset paineet saada paketti Tanskan pj-kaudella hyväksyttyä eräästä catering-palvelusta todettiin aikanaan kiireessä kelpaa huonompikin, mutta ei ole paras mahdollinen periaate lainsäädäntötyössä