TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS 2015 WWW.ILMATIETEENLAITOS.FI

SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2 1.2 Vaikuttavuus 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 7 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 18 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 19 1.6 Tilinpäätösanalyysi 22 1.6.1 Rahoituksen rakenne 22 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 22 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 22 1.6.4 Tase 23 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 23 1.8 Arviointien tulokset 24 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 24 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN 25 2.1 Talousarvion toteutumalaskelma 26 2.2 Tuotto- ja kululaskelma 29 2.3 Tase 30 2.4 Tilinpäätöksen liitetiedot 32 3 ALLEKIRJOITUS 40

2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Ilmatieteen laitoksen toimintavuosi 2015 oli kansainvälisen vaikuttamisen ja toimintojen kehittämisen sekä rakenteellisen sopeutumisen vuosi. Tavoitteiden saavuttamisen suhteen Ilmatieteen laitos ylitti jälleen kaikilla tulosmittareilla mitaten tulostavoitteensa ja saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Laitoksen asiakkaat ja kumppanit ovat edelleen erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin sekä yhteistyöhön laitoksen kanssa. Kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja vaikuttaminen on kaikkeen laitoksen toimintaan liittyvä keskeinen edellytys. Ilmatieteen laitoksen tavoitteena onkin ollut olla mitattavasti alansa kansainvälistä kärkeä. Laitoksen pitkäjänteisen, jo yli vuosikymmenen kestäneen kansainvälisen toiminnan ja vaikuttamisen kohokohta nähtiin Genevessä kesäkuussa kun Petteri Taalas valittiin YK:n alaisen maailman ilmatieteen järjestön, WMO:n, pääsihteeriksi Pohjoismaiden yhteisesti asettamana ehdokkaana. Valintaa voidaan pitää hyvin merkittävänä tunnustuksena Suomelle yleisesti ja suomalaiselle ilmakehäosaamiselle erityisesti. Ilmatieteen laitoksen huomattava panos alan uuden luonnontieteellisen tiedon tuottajana on tehnyt laitoksesta kansainvälisesti hyvin houkuttelevan yhteistyökumppanin ja mahdollistanut osaltaan myös laitoksen menestyksen esimerkiksi H2020 rahoituksen saamisessa. Aktiivisen kansainvälisen yhteistyön ansiosta laitos voi tarjota yhteiskunnalle laadukkaampaa ja kattavampaa tietoa ja palveluita ja siten lisätä yhteiskunnan olosuhdeturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kansainvälisellä toiminnalla tulee olemaan jatkossakin keskeinen rooli laitoksen toiminnassa. Esimerkiksi joulukuussa solmitun Pariisin ilmastosopimuksen kansallinen jatkotyö tulee edellyttämään laitokselta aktiivista asiantuntijaroolia. Ilmatieteen laitoksen toimintojen aktiivinen kehittäminen jatkui vuoden aikana. Laitoksen säätutkaverkosto täydentyi uudella Petäjävedelle asennetulla tutkalla. Suomen säätutkaverkosto käsittää nyt yhteensä kymmenen tutkaa. Jatkossa verkoston laajentamisen painopiste tulee olemaan pohjoisessa Suomessa. Toinen keskeinen investointihanke, joka käynnistyi vuoden puolella, oli Sodankylän satelliittidatakeskuksen tuleva täydentäminen toisella vastaanottoantennilla. Laajennuksen myötä Sodankylän satelliittidatakeskuksesta muodostuu erittäin merkittävä kansallinen vetovoimatekijä. Pohjoismaisen yhteistyön rooli muuttui vuoden 2015 aikana entistä merkittävämmäksi. Kokonaan uudenlaisena toimintamallina käynnistyi kesäkuussa Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin Ilmatieteen laitoksen (SMHI) yhteinen ilmailun sääpalvelutuotanto. Yhteispohjoismainen hanke yhteisen sääpalvelutuotannon kehittämisestä saavutti tavoitteensa; allekirjoitettiin yhteisymmärrysmuistio tietokonesääennusteiden yhteistuotannosta ja käynnistettiin asiaa valmisteleva projekti. Yhteispohjoismainen hanke tulee tulevaisuudessa nostamaan sääennusteiden osuvuutta, toimintavarmuutta ja käytettävyyttä.

3 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa todetaan, että IL:n tehtävä on liikenne- ja viestintäministeriön harjoittaman liikenne- ja viestintäpolitiikan ja sen hyväksymien strategioiden mukaisesti tuottaa tietoa ja palveluja liikenneturvallisuuden ja muiden elintärkeiden toimintojen turvallisuuden tarpeita varten sekä toimia johtavana asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Ilmatieteen laitos osallistuu myös muille hallinnonaloille asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Näitä hallinnonaloja ovat mm. sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Ilmatieteen laitoksen julkisia tietovarantoja avataan hallinnonalan yhteisten linjausten mukaisesti. Vuoden aikana täydennettiin IL:n omien datojen avaamista mm. mastohavaintojen sekä Helmimerijääennustemallin osalta. Lisäksi IL:n rajapinnassa avattiin kaikki Suomen ilmanlaadun seurannan reaaliaikaiset mittaustiedot. Mittaustiedot palveluun tuottaa Ilmatieteen laitos sekä kolmisenkymmentä muuta julkista tai teollista toimijaa. IL:n rajapinnan kautta avattiin myös Säteilyturvakeskuksen tuottamat ulkoisen säteilyn sekä ulkoilman radioaktiivisuuden mittaustulokset. Laitos vaikuttaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja on monilla mittareilla alansa kansainvälistä kärkeä. Laitoksella on keskeinen asema alansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten WMO:ssa, EUMETSAT:ssa, ECMWF:ssä ja Eumetnet:ssa. Laitoksen painopistealueilla toteutettiin seuraavia asioita: Painopiste 1: Sää ja turvallisuus; yhteiskunnan sääherkkyyteen reagoiminen Laitoksen verkkosivuille rakennettua avoimen datan portaalia täydennettiin vuoden aikana. Palvelu on toiminut hyvin ja rekisteröityjen käyttäjien määrä on kasvanut ja oli vuoden lopussa noin 9000. Tällä hetkellä kaikki IL:n omistama data on maksutonta. IL on edelleen kehittänyt ilmaisia sovelluksia mobiililaitteille. Tiedon vapauttamisella saavutettava kustannushyöty yhteiskunnalle on jopa monikymmenkertainen tulokompensaatioon verrattuna. IL vastaa koko lentosääpalvelun tuotantoketjusta havainnoista ennusteisiin. Usealle vuodelle ajoittuva lentosäähavaintotoiminnan laaja uudistaminen jatkui järjestelmän kehitystyönä ja kenttäkohtaisten havaintolaitteiden uusimisena. Vuonna 2015 toteutettiin useita projekteja, joilla saatiin siirrettyä viimeisiä teknisiä vastuita IL:lle. Uudistuksen myötä laatua voidaan parantaa ja automaation osuutta kasvattaa lentosäähavaintotoiminnassa. Lisäksi tämä mahdollistaa reaaliaikaisten havaintovirtojen hyödyntämisen äärisäiden havainnoinnissa. Toinen painopistealue oli panostaminen kansainväliseen yhteistyöhön. Tämä näkyi osallistumisena aktiivisesti kehityshankkeisiin sekä entistä läheisempänä yhteistyönä pohjoismaiden kesken (Namcon). Yhteistyöstä etsitään mm. kustannussäästöjä ja turvallisuuden parantamista, vuoden 2015 aikana onnistuttiin tekemään jo ensimmäisiä yhteisiä tuotteita. Esimerkiksi kesäkuussa 2015 IL ja Ruotsin Ilmatieteen laitos (SMHI) yhdistivät osan ilmailun sääpalvelutuotannostaan. Säätutkaverkon laajentamista jatkettiin. Lokakuussa kaksoispolarisaatiota hyödyntävä Petäjäveden säätutka vihittiin käyttöön. Se on IL:n verkoston kymmenes säätutka. Tutka poistaa Keski-Suomen katvealueen talviaikoina, parantaa sademittausten tarkkuutta ja sateen

4 olomuotojen sekä muiden kohteiden tunnistamista sekä tuottaa tarkempaa tietoa esim. teiden kunnossapidon tarpeisiin. Ilmatieteen laitos seuraa ja varoittaa vaarallisesta säästä Suomessa ja luonnononnettomuuksista maailmalla. Vuoden 2015 aikana otettiin huomattavia edistysaskeleita liittyen ennusteiden ja varoitusten tuotantoon ja jakeluun. Turvallisuusviranomaisille suunnattuja sääbriefauksia on alettu pitää säännöllisesti videoneuvottelutekniikalla, mikä mahdollistaa työpöydän jaon ja entistä vuorovaikutteisemman viranomaisyhteistyön. Timanttiteko palkinnolla palkittua LUOVA järjestelmää on myös kehitetty ja arvioita vaaraa aiheuttavasta säästä voidaan antaa jopa yli 5 vrk eteenpäin. Laitoksen www-sivuilla keskimääräinen kävijämäärä oli noin 280 000 eri kävijää vuorokaudessa. Paikallissään verkkosivuja uudistettiin lisäämällä kotimaisten reaaliaikaisten havaintojen määrää, paikallissääennusteita koko maailmalle, uudistamalla sivujen ulkoasua ja toteuttamalla responsiivinen sivusto, joka parantaa käytettävyyttä eri kokoisilla päätelaitteilla. Tarjolla on nyt interaktiivisia kuvaajia ja aineistot on räätälöity ladattavaksi niin kuvina kuin taulukkoina. Suurta yleisöä ja mediaa on tavoitettu entistä tehokkaammin myös sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi laitoksen Twitter tilillä on v. 2015 lopussa yli 120 000 seuraajaa. Tämän lisäksi FMI-TV tuotantoa kehitettiin edelleen ja sisältöä tuotettiin Youtube:een sääennusteiden lisäksi mm. eri sääilmiöiden taustatekijöistä ja ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa ylläpidettiin myös Ilmasto-opas.fi -sivustolta. Ilmastopalveluita automatisoitiin ja monipuolistettiin. Laitoksen tuottamien sääennusteiden osuvuus parani edelleen merkittävästi. Lämpötila, -sade- ja tuuliennusteiden osalta saavutettiin tänäkin vuonna kaikkien aikojen parhaimmat osuvuustulokset. Sodankylän kansallisessa satelliittipalvelukeskuksessa (NSDC) aloitettiin v. 2015 lähesreaaliaikainen satelliittitutkakuviin perustuva tulva-alueiden kartoituspalvelu. Kauden aikana laitos otti aktiivisesti osaa NordNWP esiselvitysvaiheeseen. Projektissa suunnitellaan yhteispohjoismaista supertietokonehankintaa, jonka avulla tehdään sääennusteiden ja palveluiden yhteistuotantoa. Näin saavutettaisiin ennusteiden parempi laatu ja toimintavarmuus. Painopiste 2: Ilmastonmuutos ja yhteiskunta; tietoa päätöksenteon tueksi Ilmatieteen laitos on liittynyt EC-Earth -ilmastomallinnuskonsortioon, joka osallistuu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n seuraavassa raportissa käytettävien ilmastomallisimulaatioiden tuottamiseen. Ilmatieteen laitos osallistui alueellisen ilmastomallinnuksen EURO-CORDEX yhteistyöhön, jolla tuotetaan IPCC:n 5. arviointiraporttiin tehtyihin globaalisimulaatioihin pohjaavat alueellisesti tarkennetut ilmastoskenaariot Euroopalle. Ilmatieteen laitos on panostanut ilmastosysteemiin kytketyn biosfäärimallinnuksen kehittämiseen, tehnyt hiilitase-estimaatteja ja arvioinut hiilenkiertoon liittyvien havaintojen käytettävyyttä alueellisessa ja globaalissa kontekstissa. Laitos osallistui moniin EU-tutkimushankkeisiin, joissa tavoitteena on tutkia sopeutumista ilmastonmuutokseen. Keinoina tässä voidaan käyttää uusia innovaatioita mm. uusia sää- ja ilmastopalveluita. Ilmatieteen laitos koordinoi ydinturvallisuutta tukevan SAFIR2018-tutkimusohjelman EXWE (Extreme weather and nuclear power plants) osahanketta. Tutkimuksessa keskityttiin mm.

5 rajuilmoihin, jäätäviin sateisiin, runsaisiin lumisateisiin, meteotsunameihin, myrskyihin ja avaruussääilmiöiden haittoihin ja etenkin näiden toistuvuuksien muutoksiin ydinvoimalaitosten alueilla. Tätä sivuavaa työtä tehtiin myös useissa kahdenkeskisissä tilaustutkimuksissa mm. energia- ja liikennesektoreille sekä EUMETSAT-rahoitteisessa yhteistutkimuksessa, jota IL koordinoi. Integrated Carbon Observation System (ICOS) on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri eli tutkijoiden, tutkimusasemien, mittalaitteiden ja mittausaineiston verkosto, jonka tarkoituksena on seurata kasvihuonekaasujen pitoisuuksia, vapautumista ja sitoutumista. Varsinainen toiminta alkoi vuonna 2013 ja se jatkuu vuoteen 2031 asti, tänä aikana Suomi isännöi ICOS-EU:n päämajaa. Aerosol, Clouds, and Trace gases (ACTRIS) on vastaava verkosto aerosolien, pilvien ja hivenkaasujen havainnointiin. ACTRIS koostuu havaintoasemista, erilaisista tutkimusalustoista, instrumenttien kalibrointikeskuksista ja datakeskuksista. ACTRIS on valittu ESFRI -tiekartalle vuoden 2015 lopussa. Suomi johtaa ACTRIS-infrastruktuurin eurooppalaista valmistelua ja vastaa alustavasta päämajasta. Ilmatieteen laitos on osallistunut kansainvälisen AeroCom -projektin ilmastomallikokeisiin, joissa on pyrkimyksenä kehittää ilmastomallien kykyä simuloida pienhiukkasten ilmastovaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, miten muutokset pienhiukkaspitoisuuksissa vaikuttavat ihmisten odotettuun elinaikaan sekä ilmakehän lämpötilaan. Painopiste 3: Itämeri ja arktiset alueet; onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja liikenteen sujuvuuden edistäminen palveluja kehittämällä Vuoden 2015 aikana Ilmatieteen laitos on panostanut merten automaattisen havaintotoiminnan kehittämiseen. Tärkeimmät kehityskohteet ovat olleet Utön ICOS-aseman merimittauksien laajentaminen, merta luotaavien Argo-poijujen käyttäminen Itämerellä ja Grönlannin merellä sekä merihavaintojen tekeminen Rajavartiolaitoksen Turva-aluksella. Täysin uutena kehityskohteena on ollut merten havainnointi ns. meriroboteilla, jotka ovat itsenäisiä satelliitin avulla ohjattavia havaintolaitteita. IL:n ensimmäinen laite, Slocum Glider, hankittiin osana FINMARI-tutkimusinfrastruktuuria syksyllä 2015. Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti myös koko Euroopan merialueet kattavan automatisoidun merihavaintoverkoston kehittämiseen ja toteutukseen useiden EU:n rahoittamien H2020-hankkeiden osana. IL on edistänyt merenkulun sujuvuutta ja turvallisuutta tuottamalla Itämeren yhteistä meriennustepalvelua sekä kehittämällä merijään havainnointia rannikko- ja satelliittitutkien avulla. Uutena tutkimussuuntana IL on aloittanut merten sinistä kasvua tukevaa tutkimusta. Sinisellä kasvulla tarkoitetaan merten luonnonvarojen ja hyötykäytön kestävää kehitystä. Tähän aihepiiriin keskittyy IL:n koordinoima Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama SmartSea -hanke. Pohjoisen Jäämeren tutkimus on vahvistunut uusien hankkeiden myötä. IL:n vastuulla on ollut merijään dynamiikan ja meren hydrografiset tutkimukset. IL on myös kehittänyt Pohjoisen Jäämeren ennustemallia. Kaukokartoituksen saralla IL on tutkinut miten valleja, jäävuoria ja muita meriliikenteelle haittaa aiheuttavia jääoloja voidaan havainnoida uusilla satelliiteilla.

6 Sodankylän satelliittidatakeskuksen toiminnat kasvoivat ja laajenivat kansalliseksi satelliittipalvelukeskukseksi. Olennainen kehitystyö oli EU:n Copernicus Sentinel -satelliittien vastaanotto sekä palvelutuotanto osana Euroopan avaruusjärjestön (ESA) koordinoimaa Collaborative Ground Segment -verkostoa. Tämä mahdollistaa Sentinel-satelliittien havaintoaineistojen sekä tuotteiden jalostuksen ja toimituksen suomalaisille ja kansainvälisille asiakkaille. Toiminta vastaa myös arktisen alueen uusiin käyttötarpeisiin. Italialaisen COSMO- SkyMed -tutkasatelliittijärjestelmän aineistojen vastaanotto sekä muiden palvelujen kaupallinen toimitus asiakkaille kasvoi voimakkaasti v. 2015 aikana. Ilmatieteen laitos sai vuoden 2015 viimeisessä lisäbudjetissa 3,5 M määrärahan Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kehitystyöhön käytettäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Painopiste 4: Liikenne ja energia; älyliikenteen edistäminen Älyliikenteen osalta IL:llä oli 2015 käynnissä sekä käynnistymässä useita kehityshankkeita, joilla varmistetaan kyky tarjota palveluita uusiin liikenteen konsepteihin. Lisäksi liikenteen sektorilla hankittiin useita asiakkuuksia ja olemassa olevia palveluita laajennettiin esimerkiksi kehittämällä uusia tietolajeja (vesiliirto, sivutuuli). Kauden aikana tiesääosaamista tarjottiin useaan maahan ja Virossa tuotettiin jo palveluita vuonna 2015. Ilmatieteen laitoksella oli osasto ITS World kongressissa Bordeaux:ssa, jossa esiteltiin älyliikenteen tutkimusta ja palveluita. Älyliikennesektorilla jatkettiin yhteistyötä muiden viranomaistahojen kanssa. Vuonna 2015 Ilmatieteen laitos tuotti tiesääpalvelut ELY-keskukselle ja teiden talvikunnossapidon käyttöön sekä tarjosi tiesäähavaintoja osana vapaita aineistoja yhdessä Liikenneviraston kanssa. Ilmatieteen laitos osallistui Liikenneviraston AURORA-verkoston toimintaan erityisesti viestinnällisissä tehtävissä ja osallistumalla tutkimusinnovaatioiden ja mahdollisuuksien kartoittamiseen. Meriliikennesektorilla Ilmatieteen laitos solmi uusia kumppanuuksia, joiden avulla pystytään tarjoamaan entistä laajempaa kokonaispalvelua meriliikenteen ja erityisesti arktisen meriliikenteen asiakkaille. Tätä kehitystyötä tehtiin useassa TEKES:in hankkeessa. IL oli aktiivisena mukana TEAM ARCTIC- yritysryppään toiminnassa markkinoiden palveluitaan useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Energiasektorilla vahvistettiin IL:n tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kauden aikana aloitettiin kolme merkittävää energia-aiheista tutkimusprojektia, joiden rahoittajina ovat Strategisen Tutkimuksen Neuvosto ja Suomen Akatemian Uusi Energia-tutkimusohjelma. Hankkeissa kehitetään malleja ja havaintoja palvelemaan uusiutuvan energian tuotannon ennustamista ja energiapotentiaalin arvioimista.

7 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2013 Tulos 2014 Tulos 2015 Tavoite 2015 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 120 118 105 102 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 99 97 91 100 Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 64 63 61 50 Työn tuottavuuden kehittyminen, % -0,50 1,48 4,11 1,0 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 1,88 1,98 2,75 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tuotot olivat 5 189 693 euroa ja toiminta tuotti 5 % ylijäämän. Kustannusvastaavuus oli 105 %, joten asetettu tulostavoite saavutettiin. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot eivät täysin vastanneet kustannuksia, vaan toiminnasta syntyi 10,4 % alijäämää. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista kertyi tuottoja yhteensä 15 071 640 euroa. Kaikkiaan ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 61 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitetason. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteita ovat: referoidut julkaisut, budjettirahoitteiset suoritteet, havaintodata (bittimäärä), mallidata (bittimäärä), tutkimusdatan jakelu, kasvihuonekaasudata sekä maksulliset suoritteet. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa suoritetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Työn tuottavuustavoite ylitettiin 3,11 %-yksiköllä.. Tämä johtui htvmäärän selvästä laskusta edellisvuoteen verrattuna. Kokonaistuottavuuden osalta tavoite saavutettiin. Tavoite ylitettiin 0,75 %-yksiköllä. Positiivisen tuloksen sai aikaiseksi suoritemäärän kasvu kaikissa muissa tuoteryhmissä paitsi referoiduissa julkaisuissa ja toisaalta kokonaispanoksen lasku edellisvuoteen verrattuna. Toiminnan kustannukset Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Sitä hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa.

8 Kustannukset lajeittain (1000 euroa) 2013 2014 2015 Muutos 2014-2015 Osuus 2015 Palkkakustannukset 41 215 40 084 39 820-1 % 53 % Käyttökustannukset 28 678 29 818 28 673-4 % 38 % Pääomakustannukset 4 832 5 584 6 350 14 % 8 % Kustannukset yhteensä 74 725 75 486 74 843-1 % 100 % Henkilötyövuodet 693 686 670-2 % Kustannukset/htv 107,83 110,04 111,71 Laitoksen kokonaiskustannukset laskivat 1 % edellisestä vuodesta. Syynä oli käyttökustannusten ja palkkakustannusten lievä lasku. Investointeja sen sijaan toteutettiin edelleen paljon. Palkkakustannukset muodostivat 53 % kokonaiskustannuksista. Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) 2013 2014 2015 Muutos 2014-2015 Osuus 2015 Sää- ja turvallisuus 28 302 29 667 28 778-3 % 38 % Tutkimus ja kehitys 29 625 29 259 33 787 15 % 45 % Hallinto ja esikunta * 16 798 16 560 12 279-26 % 16 % Kustannukset yhteensä 74 725 75 486 74 843-1 % 100 % * Sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia 4 730 4 925 6 061 Kustannuslaskentaan tehdyn muutoksen johdosta kustannusallokaatio muuttui eri tulosalueiden välillä. Tukitoimintojen kustannukset kohdistettiin substanssiin henkilölukumäärän suhteessa. Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) 2013 2014 2015 Muutos 2014-2015 Osuus 2015 Sää- ja turvallisuus 282 291 285-2 % 43 % Tutkimus ja kehitys 371 355 345-3 % 51 % Hallinto ja esikunta 40 40 40 0 % 6 % Henkilötyövuodet yhteensä 693 686 670-2 % 100 % Henkilötyövuosimäärät alenivat sekä tutkimus ja kehitys että sää- ja turvallisuustulosalueilla toiminnan tehostamistoimenpiteiden ansiosta. Koko laitoksen henkilömäärä väheni 16 henkilötyövuotta.

9 Tutkimusohjelmat Tutkimus 2013 2014 2015 Osuus 2015 Meteorologia 2698 2781 3 557 11 % Merentutkimus 3026 2980 3 472 10 % Uudet havaintomenetelmät 4109 3895 4 902 15 % Arktinen tutkimus 4605 4128 4 087 12 % Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus 1532 1370 1 556 5 % Asiantuntijapalvelut 2231 2379 2 961 9 % Ilmastokeskus 2031 2 534 7 % Ilmastotutkimus 2122 2 470 7 % Ilmakehän koostumuksen tutkimus 6308 8 159 24 % Ilmanlaatu 3656 0 % Ilmastonmuutos 6707 0 % Muu tutkimustoiminta 1061 1264 89 0 % Yhteensä 29 625 29 259 33 787 100 % Tutkimustoiminnan kustannukset nousivat 15 % edellisestä vuodesta. Tutkimusohjelmia uudistettiin vuoden 2014 alussa. Ilmanlaatu- ja Ilmastonmuutos-nimiset tutkimusohjelmat lopetettiin. Suurin tutkimusohjelma oli Ilmakehän koostumuksen tutkimus.

10 Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2013 2014 2015 Liiketoiminnan myyntituotot 4 194 665 4 529 583 4 189 419 Liiketoiminnan muut tuotot 882 505 908 530 1 000 274 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 077 170 5 438 113 5 189 693 ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset -408 844-384 727-479 739,29 Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelöusta ja havaintotekniikasta -553 853-739 851-701 847,92 Sisäiset tuotantopalvelujen ostot tutkimuksesta -1 225 467-1 330 772-1 508 502,49 Sisäisten tukipalvelujen ostot -1 003 552-1 085 069-1 209 846,29 Erilliskustannukset yhteensä -3 191 716-3 540 419-3 899 936 Palvelukate 1 885 454 1 897 694 1 289 757 Palvelukate % 37,14 % 34,90 % 24,85 % YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset -714 357-767 376-748 162 Ecomet-hinnoiteltu data -326 563-294 952-294 816 Yhteiskustannukset yhteensä -1 040 920-1 062 328-1 042 978 Kokonaiskustannukset yhteensä -4 232 636-4 602 747-4 942 914 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) 844 534 835 366 246 779 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % 16,63 % 15,36 % 4,76 % Kustannusvastaavuus 120 % 118 % 105 % Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 5 % ylijäämän ja kustannusvastaavuus oli 105 %. Liiketoiminta on kuitenkin pysynyt edellisvuosien tapaan kannattavana.

11 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2013 2014 2015 Tuotot yhteensä 1 763 193 1 620 399 1 445 284 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -629 516-660 050-631 954 Muut erilliskustannukset -290 170-297 708-264 856 Erilliskustannukset yhteensä -919 686-957 758-896 809 Palvelukate 843 507 662 641 548 475 Palvelukate % 48 % 41 % 38 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) -407 374-397 289-399 542 Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) -192 144-7 812-33 168 Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) -150 668-181 654-162 764 Laitostaso -119 965-130 717-103 203 Yhteiskustannukset yhteensä -870 151-717 472-698 677 Kokonaiskustannukset yhteensä -1 789 837-1 675 230-1 595 487 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) -26 644-54 831-150 202 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % -1,5 % -3,4 % -10,4 % Kustannusvastaavuus 99 % 97 % 91 % 1) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset (satelliittidata) 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä ja tietohallintopalveluista Vuoden 2015 tuotot sisältävät vuodelle 2014 kuuluvaa hyvitystä 38 528. Tämä vähentää vuoden 2015 tuottoja. Tuotot ovat vähentyneet kustannuksia enemmän, mistä johtuu alijäämäinen tulos 150 202.

12 Komission asetuksella määrättävän siviili-ilmailun sääpalvelun kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2013 2014 2015 Tuotot yhteensä 6 398 442 4 053 318 4 204 965 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -1 902 300-2 715 071-2 940 103,64 Erilliskustannukset yhteensä -1 902 300-2 715 071-2 940 104 Palvelukate 4 496 142 1 338 247 1 264 861 Palvelukate % 70 % 33 % 30 % YHTEISKUSTANNUKSET Säädata ja tuotteet -2 964 092-274 803-432 592 Muut siviili-ilmailun suoritteiden yhteiskustannukset -1 172 492-964 116-843 793 Yhteiskustannukset yhteensä -4 136 584-1 238 919-1 276 385 Kokonaiskustannukset yhteensä -6 038 884-3 953 990-4 216 489 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) 359 558 99 328-11 524 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % 6 % 2 % 0 % Kustannusvastaavuus % 106 % 103 % 100 % Siviili-ilmailussa tuotot ja kustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Erilliskustannukset kasvoivat siviili-ilmailulle tehtävien projektien seurauksena ja säädata ja tuotteet kasvavien kansainvälisten jäsenmaksujen sekä satelliittitoimintaan tehtyjen investointien seurauksena. Siviiliilmailu tuotti kokonaisuudessaan hieman alijäämäisen tuloksen kustannusvastaavuuden ollessa kuitenkin 100%.

13 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2013 2014 2015 Muilta Yhteisrahoitteisen valtion virastoilta saatu toiminnan rahoitus kustannusvastaavuuslaskelma 7 736 237 8 695 898 9 133 163 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitu 2 895 673 2 736 312 2 586 734 EU:lta saadut tuotot 4 402 319 3 552 519 3 351 743 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 15 034 229 14 984 729 15 071 640 ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannuk -12 876 924-13 213 913-12 030 153 Muiden yksiköiden erilliskustannukset -1 129 494-1 198 155-1 328 247 Erilliskustannukset yhteensä -14 006 418-14 412 068-13 358 400 YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannuk -8 988 762-8 786 990-10 454 959,45 Yhteiskustannukset muista yksiköistä -658 678-641 795-808 743,99 Yhteiskustannukset yhteensä -9 647 440-9 428 785-11 263 703 Kokonaiskustannukset yhteensä -23 653 858-23 840 853-24 622 104 Tuotot - kustannukset -8 619 629-8 856 124-9 550 464 Tuotoilla rahoitettu osuus - % 64 % 63 % 61 % Omarahoitusosuus-% 36 % 37 % 39 % Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat n. 87 000 euroa edellisestä vuodesta. Tuotoilla katettiin 61 % kustannuksista, joten omarahoitusosuus oli 39 %. Vuoden 2015 erilliskustannuksissa on mukana arvonlisäveroa 113 328 euroa. Tuotoissa on mukana arvonlisäverotuloja 9 962. Yhteiskustannukset kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna, koska kustannuslaskentajärjestelmään tehtiin muutos, jossa tukitoimintojen kustannukset kohdistettiin substanssiin henkilömäärän suhteessa.

14 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2013 Toteutuma 2014 Toteutuma 2015 Muutos 2014/2015 HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk. 271 262 257-5 Budjettirah. henk. 415 419 408-11 Ulkopuolisrah. henk. 7 5 5 0 Henkilöstö yhteensä 693 686 670-16 MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat 40 576 39 943 39 107-836 - Kulutusmenot 28 871 29 618 28 303-1 315 - Investoinnit 6 046 6 171 4 294-1 877 Yhteensä 75 493 75 732 71 704-4 028 Ulkopuolisrah. menot - Palkat 327 166 184 18 - Muut menot 246 394 451 57 Yhteensä 573 560 635 75 Menot yhteensä 76 066 76 292 72 339-3 953 TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv. 13 239 11 112 10 755-357 Tulot yhteisrahoitteisesta toiminnasta 14 425 14 421 14 673 252 Muut tulot 455 427 247-180 Tulot yhteensä 28 119 25 960 25 675-285 KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus 28 119 25 960 25 675-285 Nettomääräraha 47 374 49 772 46 029-3 743 Ulkopuolinen rahoitus 573 560 635 75 Rahoitus yhteensä 76 066 76 292 72 339-3 953 Laitoksen kokonaismenot vähenivät 3,9 milj. euroa. Syynä olivat investointien väheneminen sekä aloitetut palkka- ja kulutusmenojen säästötoimet. Tulot pysyivät lähes edellisvuoden tasolla.

15 Vuoden 2015 rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Talousarvio - rahoitus Tulorahoitus Suora ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Htvosuus % Sää- ja turvallisuus 18 393 8 495 26 888 37 % 285 43 % Tutkimus ja kehitys 12 140 15 238 490 27 868 39 % 345 51 % Hallinto ja esikunta 15 496 1 942 145 17 583 24 % 40 6 % Rahoitus yhteensä 46 029 25 675 635 72 339 100 % 670 100 % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella rahoituksella. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen rahoituksesta 56 % katettiin tällä ulkopuolisella rahoituksella. Sää- ja turvallisuus tulosalueella tulorahoituksen osuus oli 32 %. Hallinnon ja esikunnan tulorahoitus oli 12 %. Hallinnon ja esikunnan talousarviorahoilla maksettiin kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 6,0 milj. euroa.

16 Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne 36% 64% Talousarviorahoitus Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain 8% 16% 37% 39% Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta Kv. järjestömenot

17 Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain 6% 43% 51% Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta Henkilötyövuosien jakautuminen rahoituspohjan mukaan 262 408 Talousarviosta rahoitetut Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla rahoitetut

18 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2013 Tulos 2014 Tulos 2015 Tavoite 2015 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk, % 86,4 88,4 89,9 84,5 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk, % 72,5 74,8 74,8 71,5 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia 100,7 104,8 104,8 104 Tuulivaroitusten osuvuus 1-2 vrk, % 81,8 84,2 84,2 81 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 90,9 89,8 90,4 89 Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus, % 99,09 99,97 99,76 98 Sidosryhmien (1-5) tyytyväisyys 4,04 4,13 4,02 4 Asiakastyytyväisyys (1-5) 4,12 4,14 4,18 4 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, 15 034 14 985 15 071 12 300 1000 euroa Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl 336 356 354 280 Kaikki sääennusteiden osuvuustavoitteet sekä toimitusvarmuustavoite saavutettiin. Samoin asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteet saavutettiin. Myös tutkimustoiminnan julkaisutavoite sekä tavoite ulkopuolisesta rahoituksesta saavutettiin.

19 Seurattavat mittarit Toteutuma 2013 Toteutuma 2014 Toteutuma 2015 Tavoite 2015 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5 vrk ( %) 75,3 77,5 77,7 74 Luova tiedotteiden osuvuus, % 83 80 80 73 Luova tiedotteiden ennustettavuus, tuntia 34,8 25,8 40 22 Palvelujen toimitusvarmuus Sääennusteiden ja varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,96 99,97 99,64 98 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 4,1 4,2 4,3 3,9 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 4,0 4,1 4,1 3,9 Tutkimus Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet 15 054 17 650 15 888 14 500 Seurattavat mittarit eivät ole tulostavoitteita, mutta myös niiden osalta kaikki tavoitearvot ylitettiin. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Seurattavat mittarit Toteutuma 2013 Toteutuma 2014 Toteutuma 2015 Tavoite 2015 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,75 3,72 3,73 3,2 Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv 415 419 408 410 Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, htv 278 267 262 273 Laitoksen henkilöstömäärä yhteensä, htv 693 686 670 683

20 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,73, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitteen. Indeksi oli hieman noussut edellisen vuoden 3,72:stä. Vastausprosentti oli kasvanut ja oli 73,28. Työterveyshuollon kanssa tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä. Terveyspalveluita Ilmatieteen laitokselle toimittaa Suomen Terveystalo. Käydyt yt-neuvottelut aiheuttivat haasteita henkilöstön jaksamiselle. Tukea tarvittiin muutosprosessin aikana ja jälkeen. Yhtenä tukitoimenpiteenä laitos tarjosi henkilöstön käyttöön tehostettuja työterveyshuollon palveluita. Työhyvinvointia pyrittiin ylläpitämään erilaisin tukitoimin sekä viestimällä avoimesti prosessin eri vaiheista. Viestinnästä saatiinkin positiivista palautetta sekä laitoksen henkilöstöltä että työntekijäjärjestöiltä. Esimiehiä koulutettiin muutosprosessin eri vaiheisiin. Ilmatieteen laitoksen sairauspoissaoloprosentti pysyi alhaisena. Vuonna 2015 sairauspoissaolopäiviä kertyi 4,4 työpäivää henkilöä kohden, kun edellisenä vuonna luku oli 5,3. Henkilöstön liikuntaa ja työkyvyn ylläpitämistä tuettiin mm. liikuntasetelein ja tarjoamalla ohjattua liikuntaa ja palloiluvuoroja Dynamicumin ja Unisportin tiloissa. Henkilökunnalla on myös mahdollisuus käyttää viikoittain tunti liikuntaan. Henkilöstön kehittämisessä painottuivat uusien esimiesten valmennus sekä Kiekun käyttöönottoa ja tähän liittyvien uusien toimintatapojen omaksumista tukeva koulutus. Kielikoulutusta järjestettiin ulkomaisille työntekijöille suomen kielestä sekä suomenkielisille työntekijöille työtehtävissä tarvittavista vieraista kielistä. Valtiohallinnon yhteisen valtiolle.fi rekrytointijärjestelmän käyttöönoton myötä panostettiin rekrytointiprosessiin ja esimiesten tukeen. Kaikkiaan 408 henkilötyövuoden palkat rahoitettiin talousarviosta. Laitoksen henkilöstön kokonaismäärä oli 670 henkilötyövuotta, mikä on 16 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloilla rahoitettiin 257 henkilötyövuoden palkat ja suoralla ulkopuolisella rahoituksella 5 henkilötyövuoden palkat. Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 683 henkilöä, joista naisia oli 263 ja miehiä 420. Määrä väheni edellisestä vuodesta 40 henkilöllä.

21 Henkilöstön lukumäärät 2013 2014 2015 Naiset 284 273 263 Miehet 436 450 420 Vakinaiset 510 509 487 Määräaikaiset 210 214 196 Kokoaikaiset 609 622 593 Osa-aikaiset 111 101 90 Henkilöstön lukumäärä yhteensä 720 723 683 Henkilötyövuodet ( htv) 693 686 670 Henkilöstön ikärakenne vuoden lopussa 2013 2014 2015 Muutos 2014-2015 -24 22 23 10-56,5 % 25-34 187 172 160-7% 35-44 167 175 175 0 % 45-54 170 170 158-7,1 % 55-64 167 168 165-1,8 % 65-7 15 15 0 % Yhteensä 720 723 683-5,5 % Henkilöstön keski-ikä 44,1 44,6 45,1 1,1 %

22 Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koko henkilöstö 2013 2014 2015 5,9 6,1 6,1 6,2 6,2 6,4 6,1 6,2 6,3 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2015 koulutustasoindeksi oli 6,3, mikä on hieman edellisvuotta korkeampi. 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 72,34 milj. euroa. Menot laskivat edellisestä vuodesta 3,95 milj. euroa, mikä johtui toiminnan tehostamisesta sekä investointien alenemisesta. Menoista katettiin tulorahoituksella 25,67 milj. euroa (35 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 0,63 milj. euroa (1 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 46,03 milj. euroa (64 %). Talousarviorahoituksen osuus väheni yhden prosenttiyksikön. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2015 talousarviomäärärahoja käytettävissä yhteensä 48,8 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli 9,49 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 12,26 milj. euroa. Määrärahoihin sisältyi Mars-tutkimusta koskeva valtuus, jota käytettiin 0,216 milj. euroa. Vuodelle 2016 siirtyneessä rahassa on tätä valtuutta 0,092 milj. euroa. Maksullisen palvelun tulot olivat 10,75 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 14,67 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tulot pienenivät 0,36 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat 0,25 milj. euroa. Siirtyvä erä kasvoi 2,77 milj. euroa edellisvuodesta, ilman Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kehitystyön määrärahaa siirtyvä erä olisi jäänyt alle 9 milj. euron. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot pienenivät 0,28 milj. euroa edellisvuodesta. Muun toiminnan tuotot sisältävät pääasiassa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden tuottoja, joita kertyi hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnan kulut vähenivät 0,59 milj. euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut alenivat 0,26 milj. euroa henkilömäärän vähenemisen ansiosta. Poistot kasvoivat edellisten vuosien investointien johdosta 0,84 milj. euroa. Toinen kasvanut kuluerä oli muut kulut, jossa nousua oli 1,2 milj. euroa, nousu johtuu kansainvälisten jäsenmaksujen korotuksista. Palvelujen ostot vähenivät 1,59 milj. eurolla, muutos johtuu suurelta osalta havaintopalveluostojen määrän alenemisesta.

23 Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä pieneni 1,46 milj. euroa edellisvuodesta. 1.6.4 Tase Taseen loppusumma oli 29,84 milj. euroa, eli 1,3 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 21,08 milj. eurosta 21,20 milj. euroon. Suurin erä oli koneet ja laitteet, 20 milj.euroa. Viime vuosien investoinnit uuden teknologian tutkimus- ja havaintolaitteisiin kasvattivat tuon ryhmän tasearvoa 1,86 milj.eurolla. Ennakkomaksujen ja keskeneräiset hankintojen arvo väheni, koska mm. Keski- Suomen tutka aktivoitiin vuonna 2015. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo oli 8,53 milj. euroa, missä vähenemää edellisvuodesta oli 1,53 milj. euroa. Muiden lyhytaikaisten saamisten määrän kasvu, 1,8 milj. euroa johtuu kirjaamistavan muuttumisesta, Kieku-järjestelmässä yhteisrahoitteiset tuotot sisältyvät muihin lyhytaikaisiin saamisiin eivätkä myyntisaamisiin kuten aiempina vuosina. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto vastaa siitä, että laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt, jotka varmistavat laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta Ilmatieteen laitoksessa vuonna 2015 perustuu johdon ja esimiesten strategiapäivillä tuotettuun aineistoon, laitoksen asiakirjaaineistoon kuten ohjeisiin, johtoryhmän pöytäkirjoihin ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksiin, yksiköiden riskienhallinta-arviointeihin sekä sisäisen tarkastuksen työhön. Lisäksi sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seuranta- ja arviointitoimintaa. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin valtiovarainministeriön controller toiminnon suosituksen mukaista COSO ERM viitekehystä. Sisäisen valvonnan arvioidaan toimivan Ilmatieteen laitoksen toiminnan laajuuteen ja laatuun sekä niihin liittyviin riskeihin nähden hyvin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille talousarvioasetuksessa 69 :ssä säädetyt vaatimukset. Johdon tekemässä riskianalyysissä korostuivat seuraavat asiat: 1) Ilmatieteen laitoksen taloustilanteen kehitystä ja henkilöresurssien vähenemisen vaikutuksia käsiteltiin useissa eri yhteyksissä. Rahoitusrakenteen muuttuminen, budjettileikkaukset ja tutkimusrahoitusuudistusten vaikutukset heijastuvat laitoksen tulevaisuuden toimintakykyyn ja toimintaprosesseihin. Menosäästöjen edistämiseksi annettiin täsmentäviä ohjeita liittyen matkustuskäytäntöihin, kokoustarjoiluihin, lehtitilauksiin ja hankintoihin. Lisäksi hankintaosaamiseen panostettiin järjestämällä hankintakoulutuksia kaikille kiinnostuneille. Kiekun myötä kustannuslaskentajärjestelmää päivitettiin vastaamaan monipuoliseen kustannusten seurantatarpeeseen ja palvelemaan entistä paremmin sisäistä ja ulkoista raportointitarvetta.

24 2) Hallinnonalan tulosohjausta kehitetään strategisemmaksi ja yhtenäisemmäksi, Ilmatieteen laitos on mukana hallinnonalatasoisessa tulosopimusmallin kehitystyössä. Konserniohjaus ja hallitusohjelman toteuttaminen näkyy entistä selkeämmin myös laitoksen omassa strategiaprosessissa. Lisäksi riskienhallintaprosessia kehitetään siten, että se integroituisi paremmin uudistuvaan strategiaprosessiin. 3) Kieku järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2015. Käyttöönotto toi merkittäviä muutoksia toimintatapoihin etenkin esimiesten toimintaan. Kieku palvelujen sisällön laadukkuus ja yhteistyön sujuvuus Palkeiden kanssa noussee erityisen tärkeäksi. Laitoksen sisäisen hallinnollisen ohjeistuksen uudistamistyö käynnistettiin loppuvuonna, erityisesti tullaan panostamaan ohjeiden ajantasaisuuteen, selkeyteen ja saatavuuteen. 4) Laatujärjestelmän käyttöönoton laajentuminen käynnistettiin. Johto hyväksyi laitoksen uudet viestinnän linjaukset ja tavoitteet syksyllä 2015. 1.8 Arviointien tulokset Varsinaisia evaluointeja ei tehty vuoden 2015 aikana. Taloustutkimuksen tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä suomalaiset päättäjät arvioivat Ilmatieteen laitoksen julkisen sektorin parhaaksi organisaatioksi jo yhdennettätoista vuotta peräkkäin. Arvosana oli 8,23. Taloustutkimuksen tekemän kansallisen yritysmielikuvakyselyn mukaan IL oli myös ykkönen yleisarvosanalla 8,16. Toisella sijalla olevan yleisarvosana oli 7,71. Parhaat arvosanat laitos sai asiantuntemuksesta, julkisesta näkyvyydestä, tiedottamisesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Toimittajien keskuudessa Ilmatieteen laitoksen viestintä sai parhaan yleisarvosanan 8,50. Taloustutkimuksen vuotuisen verkkobrändien arvostuksesta ja suosittelusta kertovan tutkimuksen mukaan Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelu oli vuonna 2015 toiseksi arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Vain Yle Areena oli IL:n verkkobrändiä suositumpi. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2015 kohdistunut väärinkäytöksiä.

2. Tilinpäätöslaskelmat liitteineen 25

2.1 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2015 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio T oteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 984 042,09 1 110 139 1 110 138,93 0,00 100,00 11.04.01. Arvonlisävero 984 042,09 1 110 139 1 110 138,93 0,00 100,00 12. Sekalaiset tulot 542 591,43 562 192 562 191,89 0,00 100,00 12.35.99. Ympäristöministeriön hallinnonalan 525 000,55 419 204 419 203,89 0,00 100,00 muut tulot 12.35.99.3. EU-rahoitus 525 000,55 419 204 419 203,89 0,00 100,00 12.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 13 666,73 133 026 133 025,64 0,00 100,00 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 3 924,15 9 962 9 962,36 0,00 100,00 13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot 1 500,00 300 300,00 0,00 100,00 ja voiton tuloutukset 13.03.01. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot (nettob) 13.03.01.1. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot 1 500,00 300 300,00 0,00 100,00 1 500,00 300 300,00 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä 1 528 133,52 1 672 631 1 672 630,82 0,00 100,00 26

27 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Talousarvion 2015 määrärahojen käyttö vuonna 2015 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2015 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2015 Käyttö vuonna 2015 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 35 234,84 40 000 40 000,00 40 000,00 0,00 29.40.53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat 35 234,84 40 000 40 000,00 40 000,00 0,00 tieteen edistämiseen (A) 29.40.53.7. Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusten edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 35 234,84 40 000 40 000,00 40 000,00 0,00 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 54 270 483,16 53 218 419 40 954 776,12 12 263 642,62 53 218 418,74 0,00 9 770 263,66 58 571 263,66 46 174 595,40 12 263 642,62 31.01.21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon- 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 278 000,00 278 000,00 144 974,36 0,00 alan tuottavuusmääräraha (S2V) 31.01.29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 31.50.01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (nettob) (S2V) 5 501 483,16 4 417 419 4 417 418,74 4 417 418,74 0,00 48 769 000,00 48 801 000 36 537 357,38 12 263 642,62 48 801 000,00 0,00 9 492 263,66 58 293 263,66 46 029 621,04 12 263 642,62 31.50.01.1. IL:n toimintamenot 47 920 000,00 47 952 000 35 728 511,09 12 223 488,91 47 952 000,00 0,00 9 439 037,55 57 391 037,55 45 167 548,64 12 223 488,91 31.50.01.2. Etelä-Manner 849 000,00 849 000 808 846,29 40 153,71 849 000,00 0,00 53 226,11 902 226,11 862 072,40 40 153,71 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 4 873,33 38 368 38 368,41 0,00 38 368,41 0,00 0,00 31 054,72 31 054,72 0,00 32.01.29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon 4 873,33 7 314 7 313,69 7 313,69 0,00 arvonlisäveromenot (A) 32.30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (S2V) 0,00 31 055 31 054,72 0,00 31 054,72 0,00 0,00 31 054,72 31 054,72 0,00 32.30.51.07. Palkkatuettu työ, valtionhallinto 0,00 31 055 31 054,72 0,00 31 054,72 0,00 0,00 31 054,72 31 054,72 0,00 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 980,00 546 781 235 650,09 311 130,71 546 780,80 0,00 183 553,80 730 334,60 419 203,89 311 130,71 35.01.29. Ympäristöministeriön hallinnonalan 980,00 0 0,00 0,00 0,00 arvonlisäveromenot (A) 35.10.64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen 0,00 546 781 235 650,09 311 130,71 546 780,80 0,00 183 553,80 730 334,60 419 203,89 311 130,71 ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) Määrärahatilit yhteensä 54 311 571,33 53 843 568 41 268 794,62 12 574 773,33 53 843 567,95 0,00 9 953 817,46 59 332 652,98 46 624 854,01 12 574 773,33

28 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus Aikaisempien liittyy 2) vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden 2015 valtuudet Talousarviomenot 2015 Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa 2016 TA:ssa Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä 31.50.01 Ilmatieteen laitoksen toimintamenot 0 0 3 443 3 443 216 3 227 3 227 216 330 420 410 2 067 3 227 Vuonna 2015 käytettävissä olleet valtuudet 0 0 3 443 3 443 216 3 227 3 227 216 330 420 410 2 067 3 227 Yhteensä 0 0 3 443 3 443 216 3 227 3 227 216 330 420 410 2 067 3 227 1) 2) 3) 5) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". Esitetään yhteismäärä j niistä aikaisempina varainhoitovuosina pkäytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista yaiheutuu yjmenoja tulevina varainhoitovuosina. y jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia. Talousarviolain 10 :n 2 momentissa säädetyn laajuus- tai kustannusarvion perusteella myönnetyt valtuudet. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää talonrakennushankevaltuuksia.

29 2.2 ILMATIETEEN LAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 9 839 668,33 10 205 585,77 Vuokrat ja käyttökorvaukset 915 189,28 908 530,11 Muut toiminnan tuotot 14 918 730,34 25 673 587,95 14 844 091,92 25 958 207,80 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 4 166 650,32 4 971 594,04 Henkilöstökulut 39 819 515,49 40 084 152,88 Vuokrat 6 023 351,27 5 811 541,50 Palvelujen ostot 8 530 236,01 10 123 597,57 Muut kulut 9 267 482,46 8 064 350,56 Poistot 6 264 232,20 5 426 115,95 Sisäiset kulut 627 574,42-74 699 042,17 809 923,80-75 291 276,30 JÄÄMÄ I -49 025 454,22-49 333 068,50 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 469,67 1 421,84 Rahoituskulut -4 039,09-3 569,42-4 083,91-2 662,07 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 11 495,04 4 600,96 Satunnaiset kulut -61 396,46-49 901,42-37 102,77-32 501,81 JÄÄMÄ II -49 078 925,06-49 368 232,38 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Käyttötalouden tuotot EU:n toimielimiltä ja muilta 419 203,89 419 203,89 525 000,55 525 000,55 Siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 0,00-126 796,45 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 0,00-52 922,69 Siirtotalouden kulut valtionhallinnolle -69 472,71-69 472,71 0,00-179 719,14 JÄÄMÄ III -48 729 193,88-49 022 950,97 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 1 073 045,25 989 307,42 Suoritetut arvonlisäverot -4 425 290,25-3 352 245,00-5 507 784,78-4 518 477,36 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -52 081 438,88-53 541 428,33

30 2.3 ILMATIETEEN LAITOKSEN TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 31.12.2015 31.12.2014 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 301 996,52 345 348,52 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 301 996,52 10 845,83 356 194,35 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset 154 458,34 173 622,26 Rakennelmat 487 211,63 574 874,36 Koneet ja laitteet 19 856 781,40 17 998 762,03 Kalusteet 48 716,45 278 768,94 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 297 231,26 20 844 399,08 1 643 645,31 20 669 672,90 KÄYTTÖOMAISUUS ARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 53 000,00 53 000,00 56 379,00 56 379,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 21 199 395,60 21 082 246,25 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 110 272,00 110 272,00 0,00 0,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 2 349 794,63 3 460 515,63 Siirtosaamiset 4 346 808,19 6 535 072,43 Muut lyhytaikaiset saamiset 1 801 547,31 33 542,30 Ennakkomaksut 27 385,26 8 525 535,39 24 128,60 10 053 258,96 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 889,62 409,80 Muut pankkitilit 2 534,65 3 424,27 0,00 409,80 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 8 639 231,66 10 053 668,76 VASTAAVAA YHTEENSÄ 29 838 627,26 31 135 915,01

31 ILMATIETEEN LAITOKSEN TASE VASTATTAVAA 31.12.2015 31.12.2014 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 5 619 881,39 5 619 881,39 Edellisten tilikausien pääoman muutos 3 233 915,68 339 559,63 Pääoman siirrot 52 155 528,63 56 435 784,38 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -52 081 438,88 8 927 886,82-53 541 428,33 8 853 797,07 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 7 016 298,38 5 212 334,10 Ostovelat 2 715 768,11 4 427 772,80 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 794 657,48 766 162,76 Edelleen tilitettävät erät 724 398,35 720 266,68 Siirtovelat 9 116 106,88 10 284 361,34 Muut lyhytaikaiset velat 543 511,24 20 910 740,44 757 220,26 22 168 117,94 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 20 910 740,44 22 168 117,94 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 29 838 627,26 31 021 915,01

32 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot. Yhden pitkäaikaisen maksullisen toiminnan projektin tuloutuksessa on käytetty talousarvioasetuksen 5 b :n 2 momentin mukaista osakohdennusmenettelyä. * Kieku-järjestelmään siirryttäessä otettiin käyttöön Kiekun mukainen seurantakohdemalli 1.10.2015 alkaen. Käyttöönoton vuoksi myös osa poistoajoista muuttui kesken vuoden.

33 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2015 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio T oteutuma % 13.03.01. Bruttotulot 1 500,00 300 300,00 0,00 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot (nettob) Bruttomenot 0,00 0 0,00 0,00 Nettotulot 1 500,00 300 300,00 0,00 100,00 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Talousarvion 2015 määrärahojen käyttö vuonna 2015 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2015 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2015 Käyttö vuonna 2015 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 31.50.01. Bruttomenot 74 728 669,75 71 101 000 62 222 647,68 74 486 290,30 71 714 911,34 Ilmatieteen laitoksen Bruttotulot 25 959 669,75 22 300 000 25 685 290,30 25 685 290,30 25 685 290,30 toimintamenot (nettob) (S2V) Nettomenot 48 769 000,00 48 801 000 36 537 357,38 12 263 642,62 48 801 000,00 0,00 9 492 263,66 58 293 263,66 46 029 621,04 12 263 642,62

34 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 3 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Vuosi 2014 133 025,64 133 025,64 31.01.21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha 133 025,64 Pääluokat yhteensä 133 025,64 Vuosi 2014 133 025,64 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2015 2014 Henkilöstökulut 32 900 358,57 32 860 677,64 Palkat ja palkkiot 32 524 986,73 32 862 721,97 Tulosperusteiset erät 4 286,00 34 343,43 Lomapalkkavelan muutos 371 085,84-36 387,76 Henkilösivukulut 6 919 156,92 7 223 475,24 Eläkekulut 6 034 311,92 6 446 978,96 Muut henkilösivukulut 884 845,00 776 496,28 Yhteensä 39 819 515,49 40 084 152,88 Johdon palkat ja palkkiot, josta 2 535 578,96 2 592 207,87 - tulosperusteiset erät 4 286,00 91 823,38 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 098,88 3 019,44 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 3 098,88 3 019,44

Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset 35 Omaisuusryhmä Raindance Kieku Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % 3-4 -merkkiset vain Raindance, 7-merkkiset KOM-luokat Kieku ja Raindance, jos käytössä oli sama poistoaika Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 x * 1120010 Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 1123010 Liittymismaksut tasapoisto 10 vuotta 10 0 x x 1129010 Muut aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 114 Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto vuokra-aika 0 x 1140010 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1149000 Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 x 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoa Aineelliset hyödykkeet 1229 Muut rakennukset tasapoisto 10 vuotta 10 0 x 1229010 Muut rakennukset tasapoisto 20 vuotta 5 0 x 1230 Rakennelmat tasapoisto 8 vuotta 12,5 0 x * 1230040 Rakennelmat tasapoisto 10 vuotta 10 0 x x 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 2 vuotta 50 0 x * 1250010 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1251010 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x 1253020 Raskaat työkoneet tasapoisto 10 vuotta 10 0 x x 1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1254010 Kevyet työkoneet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 x * 1255010 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 x x 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 x 1256010 Toimistokoneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 2 vuotta 50 0 x * 1257010 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 x * 1258010 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 x * 1259010 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x 1260 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 4 vuotta 25 0 x * 1260030 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x x 1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 2 vuotta 50 0 x * 1269010 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 1269020 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 10 vuotta 10 0 x x 1270010 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1270 Asuinhuoneisto- ja tomistokalusteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x * 1270 Asuinhuoneisto- ja tomistokalusteet tasapoisto 10 vuotta 10 0 x 1279 Muut kalusteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 x * 1279010 Muut kalusteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1279 Muut kalusteet tasapoisto 10 vuotta 10 0 x 1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 1 vuosi 100 0 x * 1289010 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 1299010 Muut keskeneräiset aineelliset ei poistoa x x käyttöomaisuushankinnat Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut sijoitukset 1301010 Muut osakkeet ei poistoa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Raindance-ohjelman mukaiset poistoajat käytössä 31.8.2015 asti. Kieku-ohjelman mukaiset poistoajat 1.9.2015 alkaen. *) MTL:stä 1.1.2009 siirtyneelle käyttöomaisuudelle määriteltiin poistoajat omaisuusryhmittäin jäljellä olleiden poistoaikojen perusteella.

Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1.2015 541 745,38 128 529,90 670 275,28 Lisäykset 44 809,10 0,00 141 788,10 Vähennykset 0,00 0,00 96 979,00 Hankintameno 31.12.2015 586 554,48 128 529,90 715 084,38 Kertyneet poistot 1.1.2015 196 396,86 117 684,07 314 080,93 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 88 161,10 10 845,83 99 006,93 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2015 284 557,96 128 529,90 413 087,86 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 301 996,52 0,00 301 996,52 Aineelliset hyödykkeet 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset harnkinnat 122 Rakennukset 123 Rakennelmat Hankintameno 1.1.2015 402 027,00 909 649,44 29 845 172,92 1 619 973,86 1 643 645,31 32 776 823,22 Lisäykset 135 000,00 0,00 7 546 458,75 10 671,24 276 582,45 7 692 129,99 Vähennykset 0,00 0,00 14 750,00 0,00 1 622 996,50 14 750,00 Hankintameno 31.12.2015 537 027,00 909 649,44 37 376 881,67 1 630 645,10 297 231,26 40 454 203,21 Kertyneet poistot 1.1.2015 228 404,74 334 775,08 11 837 917,05 1 341 204,92 0,00 13 742 301,79 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 491,67 0,00 0,00 491,67 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 154 163,92 87 662,73 5 682 674,89 240 723,73 0,00 6 165 225,27 Yhteensä Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2015 382 568,66 422 437,81 17 520 100,27 1 581 928,65 0,00 19 907 035,39 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 154 458,34 487 211,63 19 856 781,40 48 716,45 297 231,26 20 547 167,82 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno 1.1.2015 56 379,00 56 379,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 3 379,00 3 379,00 Hankintameno 31.12.2015 53 000,00 53 000,00 Kertyneet poistot 1.1.2015 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2015 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 53 000,00 53 000,00 36

Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut 37 Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 8 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 9 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit Kappale määrä Markkinaarvo 31.12.2015 Kirjanpitoarvo Omistusosuus % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot 31.12.2014 Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet Vaasan Puhelin Oy, Vaasa 0 0,00 874,00 Pohjanmaan Puhelinosuuskunta, 0 0,00 300,00 1 260,00 Ylivieska Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Ruovesi 0 0,00 437,00 Lännen Puhelin 0 0,00 404,00 Jakobstadsnejdens telefon 0 0,00 404,00 Culminatum Ltd Oy, Helsinki 20 11 000,00 11 000,00 Cleen Oy 40 40 000,00 40 000,00 Offshore Technology Center Oy 2 2 000,00 2 000,00 Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet yhteensä 53 000,00 300,00 56 379,00 Osakkeet ja osuudet yhteensä 53 000,00 300,00 56 379,00 Ilmatieteen laitoksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 11

Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve Määrärahatarve myöhemmin yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 12 610 260,73 13 333 496,84 14 249 719,84 14 768 454,65 182 618 738,14 224 970 409,47 38

39 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 13 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 14 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 15 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 16 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot * Ilmatieteen laitos on kirjannut Valtion ydinjätehuoltorahastolta saadun tutkimusrahoitusosuuden 14 399,00 euroa LKP-tilille 3979 0000 Muut yhteisrahoitteiset tuotot. * LKP-tilille 6199 0000 Muut satunnaiset kulut on kirjattu kansainvälisen järjestön ja Suomen valtion välisen sopimuksen mukaan maksetut verokompensaatiot 37 465,11 euroa sekä riitautetun palkkasaamisen kulut 23 931,35 euroa.

ILMATIETEEN LAITOS Erik Palménin aukio 1 00560 Helsinki puh. 029 539 1000 WWW.ILMATIETEENLAITOS.FI WWW.ILMATIETEENLAITOS.FI