1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 23 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31 3 ALLEKIRJOITUS 41

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Ilmatieteen laitos tilasi kansainvälisen evaluaation sekä 22 tahoa kattavan sidosryhmätutkimuksen vuosien toimikauden suunnittelemiseksi. Yleisesti ottaen IL:n toiminnan taso todettiin kansainvälisesti erittäin korkeatasoiseksi ja edistykselliseksi. Sidosryhmät ovat myös erittäin tyytyväisiä laitoksen toimintaan. Laitoksen suositeltiin ottavan enemmän kansainvälisiä johtavia rooleja erikoisaloillaan sekä panostavan tutkimustoiminnan tuottamiin hyötyihin sää- ja meripalveluille. Tulevina vuosina voimavaroja suunnataan entistä enemmän säänennustusmallien kehittämiseen, ilmasto- ja merimallitukseen sekä ilmastopalveluihin. Tutkimuslaitosuudistus eteni vuoden 2013 aikana. Ehdotus Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen fuusiosta todettiin epätarkoituksenmukaiseksi pääministeri Kataisen hallituksen toimesta. Se sijaan Ilmatieteen laitoksen budjetista siirretään rahoitusta vapaasti kilpailtavaksi asteittain vuoteen 2017 mennessä, jolloin vähennys on 4,3 milj. euroa vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on saada näin lisärahoitusta yliopistoille. Mikäli strategisen tutkimuksen aihepiirit eivät ole Ilmatieteen laitoksen erityisalalle soveltuvia tai kilpailussa rahoituksesta ei menestytä, uhkaa laitoksen T & K toimintaa näivettyminen. Tällöin vaarantuisi myös kyky kehittää suomalaiselle yhteiskunnalle laadukkaita sää- ja meripalveluja sekä tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa tutkimustietoa. LVM aikoo vähentää Ilmatieteen laitoksen IT-toimintojen rahoitusta noin miljoonalla eurolla vuosittain, mikä merkitsee 17 % leikkausta laitoksen tietohallinnon vuosibudjetista. Tämä vaarantaa IL:n laadukkaan sää- ja meripalvelujen tuotannon ja heikentää palvelujen ja havaintojen toimitusvarmuutta asiakkaille. IL:n kehittämä omana tuotantona ylläpidetty massiivinen tietojärjestelmä on erittäin kustannustehokas verrattuna kaupallisesti tuotettuihin, ulkoistettuihin IT-palveluihin. Laitos joutuu heikentämään tulostavoitteitaan näiltä osin, mikäli leikkaus toteutetaan LVM:n esittämällä tavalla. Toinen laadukkaita IT-toimintoja uhkaava hanke on valtion TORI. Ilmatieteen laitokselle on välttämätöntä pitää operatiiviset tuotantojärjestelmät omissa käsissä samoin kuin poikkeusolojen toimitilat. Nämä toiminnot ja tilat ovat kriittisiä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuudelle esimerkiksi radioaktiivisen laskeuman tai muiden vaarallisten aineiden leviämisen tilanteissa sekä valmiuden ja varautumisen kannalta. Ilmatieteen laitos ja Finavia ovat toteuttaneet menestyksekkäästi lentosäätoimintojen uuden työnjaon, missä sekä havaintotoiminta että lentoliikenteen palvelujen tuottaminen on siirretty täysin IL:n vastuulle. Parhaillaan luodaan konseptia Suomen, Viron, Latvian, Norjan, Tanskan ja Ruotsin ilmatilat kattavien, nykyistä kustannustehokkaampien lentosääpalvelujen tuottamiseksi. Tätä ns. NAMCON-hanketta vetää Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö. Ilmatieteen laitoksen tuloksissa saavutettiin useita kaikkien aikojen ennätyksiä. Näitä olivat lämpötila- ja tuuliennusteiden osuvuudet, IT- ja havaintojärjestelmien käytettävyydet, asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyydet, ulkopuolisen rahoituksen määrä, tieteellisten julkaisujen määrä sekä työtyytyväisyys. Tuottavuus kehittyi edellisvuosia paremmin. Kokonaistuottavuus kasvoi 1,88 %, mutta työn tuottavuus laski 0,5 % uuden henkilöstön rekrytoinnin myötä.

4 3 IL avasi tuottamansa havainto- ja malliaineistot vapaasti käytettäviksi kesäkuussa 2013 ja lentosäähavainnot vuoden 2014 alusta. Aineistoilla oli vuoden 2014 alussa 4000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Vapaa datapolitiikka lisää IL:n toiminnasta saatavia yhteiskunnallisia hyötyjä merkittävästi. Samalla julkiseen käyttöön on avattu uudet ilmaiset palvelut Windows-, Androidja Apple-alustoille. IL:n suosittuja www-sivuja, joilla on ollut jopa 50 miljoonaa latausta/kk, ollaan uudistamassa. Näin suurelle yleisölle voidaan tarjota entistä monipuolisempia ja laadukkaampia ilmaisia palveluja. Ilmastonmuutokseen liittyvälle tiedolle ja ilmastopalveluille on kasvavaa kysyntää. IL onkin panostanut uudessa organisaatiorakenteessaan näihin entistä enemmän. Uusimman IPCC:n tiederaportin mukaan säähän liittyvien luonnonkatastrofien määrä on jo kasvanut ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi. Ilmastonmuutos on kiihtyvässä vaiheessa, ja päästöjen kasvu on ollut ennätyksellisen nopeaa erityisesti kehittyvillä talousalueilla. Arktinen osaaminen on eräs Suomen keskeisiä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ilmatieteen laitos tuottaa skenaarioita alueen kehityksestä lähivuosikymmeninä sekä operatiivisia sää-merijääpalveluja alueen toimijoille. Osaamisella tuetaan myös suomalaisten yritysten menestymistä alueen uusissa toiminnoissa. Suomen Akatemia ja TEKES ovat käynnistämässä merkittäviä arktisia T & K ohjelmia, ja IL pyrkii olemaan niissä merkittävä toimija. Vuonna 2013 saatiin käyttöön viiden lidarin laitteisto muun muassa tuhkapilvien ja metsäpalosavujen havainnointiin. Tähän mennessä asennetun kuuden uuden kaksoispolarisaatiotutkan myötä sateen eri olomuotoja voidaan havainnoida entistä paremmin, mikä parantaa muun muassa teiden ja lentokenttien talvikunnossapitoa ja turvallisuutta. Tutkaverkosta puuttuvista neljästä tutkasta voidaan vuonna 2014 toteuttaa Kiteelle sijoitettava tutka saadun lisärahoituksen turvin. Sen avulla voidaan esimerkiksi varoittaa kesäisistä rajuilmoista entistä paremmin. Suomessa on vielä tutkien katvealueita Keski-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa. Osaavan ja työstään innostuneen henkilöstön tuloksellisuus ja hyvinvointi ovat IL:n esimiestyön ytimessä. IL:n henkilöstön työtyytyväisyys nousikin uuteen ennätykseen 3,75. Laitos myös käynnisti uuden tutkimusprofessorien urapolkuohjelman nimeämällä kuusi uutta asiantuntijaa laitoksen tulevan kehityksen kannalta strategisille aloille. 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa todetaan, että IL:n rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa on tuottaa tietoa ja palveluja liikenneturvallisuuden ja muiden elintärkeiden toimintojen turvallisuuden tarpeita varten sekä toimia johtavana asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä tukien liikenne ja viestintäministeriötä erityisesti ILPO-ohjelman toteuttamisessa ja seurannassa. Lisäksi Ilmatieteen laitos osallistuu myös muille hallinnonaloille asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Näitä hallinnonaloja ovat mm. sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Hallinnonalan yhteisten linjausten mukaisesti Ilmatieteen laitoksen julkisia tietovarantoja avattiin vuonna 2013.

5 4 Kesän 2013 aikana laitoksen sidosryhmät sekä viisi kansainvälistä evaluaattoria arvioivat IL:n organisaatiorakennetta ja toimintaa. Molemmat ryhmät arvioivat laitoksen palvelut korkeatasoisiksi. Laitos vaikuttaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja on monilla mittareilla alansa kansainvälistä kärkeä. Laitoksella on keskeinen asema alansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten WMO:ssa, EUMETSAT:ssa sekä ECMWF:ssä. Useissa maissa selvitetään sääpalvelujen kustannusten ja hyötyjen suhdetta. Suomessa sääpalvelujen hyödyt ovat kymmenkertaiset kustannuksiin nähden. IL on mukana useissa kehitysmaahankkeissa, joissa tehdään myös sää- ja ilmastopalvelujen taloudellista arviointia. IL on mukana myös Maailman Pankin rahoittamassa hankkeessa, jossa tehdään kansallisille sääpalveluille tarkoitettu käsikirja sää- ja ilmastopalvelujen arvioimiseksi. Laitoksen painopistealueilla saatiin aikaan seuraavaa kehitystä: Painopiste 1: Sää ja turvallisuus; yhteiskunnan sääherkkyyteen reagoiminen Ilmatieteen laitoksen rooli sää- ja meriturvallisuusviranomaisena vahvistui laitoksen datan vapauduttua vuoden 2013 alusta maksuttomasti uusien käyttäjien hyödynnettäväksi. Vuoden aikana rakennettiin verkkosivuille portaali, josta dataa voidaan ladata maksuttomasti. Palvelu on toiminut hyvin ja rekisteröityjä käyttäjiä on noin Maksuton tietoaineisto on INSPIREdirektiivissä määriteltyä laajempi. Suomi on muita Euroopan ilmatieteen laitoksia jonkin verran edellä avoimen datan toteutuksessa. Tietovarantoja avataan lisää vuonna 2014, jolloin myös lentosäähavainnot muuttuvat maksuttomiksi. Tämän jälkeen kaikki IL:n omistama data on maksutonta. Tiedon vapauttamisella saavutettava kustannushyöty yhteiskunnalle on jopa monikymmenkertainen tulokompensaatioon verrattuna. Finavialta Ilmatieteen laitokseen siirtynyt lentosäähavainnointi toimi laitoksessa ensimmäisen kokonaisen vuoden. Nyt IL vastaa koko lentosääpalvelun tuotantoketjusta havainnoista ennusteisiin. EU säätelee yhä tarkemmin tuotettavia lennonvarmistuspalveluja. Taustalla on Euroopan lennonjohtoalueiden yhtenäistäminen. Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon. Yhteistyöstä etsitään mm. kustannussäästöjä ja turvallisuuden parantamista. Tutkien uusintaa jatkettiin. Säätutkatutkimuksessa kehitettiin kaksoispolarisaatiota hyödyntäviä menetelmiä, joilla sademittausten tarkkuutta ja sateen olomuotojen sekä muiden kohteiden tunnistamista parannetaan. Lisäksi luotiin säätutkamittauksiin perustuvia rankkasateiden lähihetkiennustusmenetelmiä, joita testattiin koko Euroopan säätutkaverkossa ja joita ollaan valmistelemassa operatiivisiksi meteorologien ja asiakaspalvelun käyttöön. Uuden teknologian ansiosta meteorologit pystyvät ennustamaan sateiden voimakkuutta ja olomuotoa entistä tarkemmin. Ilmatieteen laitos vaihtoi oman vaaraa aiheuttavan sään tiedotteen nimeä sekaannusten välttämiseksi. Tammikuusta asti tiedotteen nimi on ollut LUOVA-tiedote. Tiedotteella varoitetaan viranomaisia silloin, kun säätilanne vaatii varautumista. Tiedotteen vaaratasoja ja terminologiaa myös harmonisoitiin Onnettomuustutkintakeskuksen suositusten mukaisesti. Ilmatieteen laitoksen osaamista luonnonkatastrofien seurannassa ja varoittamisessa sekä viranomaisyhteistyössä on kansainvälisissä hankkeissa viety kehittyviin maihin kuten Nepaliin, Sudaniin ja Uzbekistaniin.

6 5 Marraskuussa Ilmatieteen laitos seurasi Geodeettisen laitoksen kanssa GOCE-satelliitin putoamista ja välitti tietoa viranomaisille LUOVA-järjestelmän kautta sisäasiainministeriön toimeksiannon mukaisesti. Euroopan avaruusjärjestö ESAn toimittamissa putoamisennusteissa merkittävä epätarkkuuden lähde olivat avaruussään aiheuttamat yläilmakehän tiheyden vaihtelut. Ilmatieteen laitos seurasi niiden esiintymistä ja toimitti mallinnustuloksia myös ESAlle. Ilmatieteen laitoksen sääpalveluissa tehdyt toimet ennusteiden laadunhallinnassa, verifioinnissa sekä meteorologien osaamisen kehittämisessä meteorologien TOpMet koulutusohjelman myötä näkyvät nyt erinomaisina tuloksina ennusteiden laadussa. Ennusteiden osuvuudet on kesäkuusta 2013 lähtien julkaistu reaaliaikaisena myös laitoksen www-sivuilla. Laitoksen www-sivuilla tehtiin kävijäennätys ennätyksellisenä ukkospäivänä: kävijää. Keskimääräinen kävijämäärä on eri kävijää vuorokaudessa. Ilmatieteen laitos perusti yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa Tulvakeskuksen, joka aloitti toimintansa Tulvakeskus tuottaa valtakunnallisia tulvaennusteita, vesitilannepalveluita ja tulvavaroituksia koko yhteiskunnalle sekä ylläpitää vesi- ja tulvatilannekuvaa. Painopiste 2: Ilmastonmuutos ja yhteiskunta; tietoa päätöksenteon tueksi IL osallistui YK:n ilmastopaneelin IPCC:n, Arktisen neuvoston ja Itämeren suojelukomission ilmastonmuutoksen arviointiraporttien asiantuntijatyöhön sekä uuden Suomen ilmastopaneelin toimintaan. IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen fysikaaliseen taustaan keskittyvä raportti julkaistiin syyskuussa. Raportti sisältää entistä tarkempaa alueellista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kaikkein suurimmat muutokset on havaittu pohjoisen napaalueen monivuotisessa jäässä ja sen heijastavuudessa sekä syksyisessä jääpeitteen kattavuudessa. Hiilen kiertokulun (ilmakehä-biosfääri-meret) mittausjärjestelmän kehittämiseen panostettiin yhdessä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. ICOS (Integrated Carbon Observing System) on EU-tutkimusinfrastruktuuri, jonka päämajan toiminta alkoi Kumpulassa vuonna Päämaja työllistää 4-6 henkilöä Suomessa ja Eurooppa-tasolla tutkimusinfrastruktuurin keskustoiminnoissa työskentelee yli 50 henkilöä. Uutena avauksena lisättiin panostusta kasvihuonekaasujen mittausteknologiaan perustamalla tenure track professuuri kasvihuonekaasujen kaukokartoitukseen. Ensimmäisessä vaiheessa aloitettiin kaukokartoitusmittauksia simuloivan ohjelmiston kehittäminen tavoitteena ymmärtää mittaustekniikkaa entistä paremmin. NASA:n kasvihuonekaasuja mittaavien ryhmien kanssa aloitettiin yhteistyö mm. maanpintavalidoinnissa, missä Sodankylän asema on keskeinen. Auringon pitkäaikaiset muutokset ovat ilmastoon vaikuttava tuntematon tekijä, jota tutkitaan laitoksen yhteistyöprojektissa Oulun yliopiston kanssa. Tutkimusala vahvistui huomattavasti Suomen Akatemian huippuyksikköstatuksen saamisen myötä. Huippuyksikkö tutkii magneettisen aktiivisuuden pitkäaikaista vaihtelua ja sen vaikutusta Maan lähiavaruudessa käyttäen apunaan mm. Ilmatieteen laitoksen magneettisia mittauksia ympäri Suomea. Painopiste 3: Itämeri ja arktiset alueet; onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja liikenteen sujuvuuden edistäminen palveluja kehittämällä Ilmatieteen laitoksella on kehitetty meren automaattista havaintotoimintaa ja ennustemalleja. IL on ensimmäisenä toimijana Itämeren alueella käyttänyt automaattisia Argo-poijuja meren

7 6 lämpötilan, suolaisuuden ja happitilanteen seurannassa. Poijut ovat osoittautuneet kustannustehokkaaksi tavaksi saada reaaliaikaista tietoa meren tilasta. Merijään havainnointiin on kehitetty uusia menetelmiä hyödyntää olemassa olevia VTS-tutkia ja uusia satelliitteja. Menetelmiä on sovellettu sekä Itämerellä että Arktisilla reunamerillä. Virtauksien, lämpötilan, suolaisuuden ja vedenkorkeuden ennustamisen mallintamiseen on otettu käyttöön uusi ennustemalli. Jäänennustemallia on kehitetty siten, että jään puristavuus on uusi ennustettava suure. Tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Itämeren olosuhteisiin on jatkettu useissa hankkeissa. Uusia tutkimustuloksia on saatu vedenkorkeuden ääriarvojen muutoksista ja jääolojen mahdollisista muutoksista tulevaisuudessa. IL on osallistunut Itämeren yhteisen toisen ilmastonmuutosraportin, BACC-2, kirjoittamiseen merkittävällä panoksella. Ilmatieteen laitos on myös aktiivisesti tutkinut Pohjoisen Jäämeren muutoksia. Tutkimukset perustuvat laivoille tehtyihin mittauksiin ja pitkäaikaisiin satelliittiaikasarjoihin. IL on kehittänyt Utön merellistä ICOS- asemaa. Vuonna 2013 rakennettiin havaintorakennus ja merenalainen mittausmasto sekä asennettiin ensimmäiset meren ominaisuuksia mittaavat laitteet. Sodankylän satelliittidatakeskusta on kehitetty laaja-alaiseksi erityisesti arktisten alueiden tarpeisiin suunnatuksi kansalliseksi satelliittipalvelukeskukseksi. Keskuksessa tuotetaan muun muassa globaaleja satelliittituotteita terrestriaalisten kryosfääriprosessien seurantaan. Etenkin lumipeitteen ja roudan kehityksen historialliset aikasarjat ja reaaliaikainen seuranta ovat ainutlaatuisia maailmassa. Toiminta vastaa myös arktisen alueen uusiin käyttötarpeisiin. Italialaisen COSMO-SkyMed tutkasatelliittijärjestelmän aineistojen vastaanotto- ja prosessointijärjestelmä mahdollistaa mm. Jäämeren alueen jääpalvelujen kehittämisen. Näitä palveluja kehitetään useassa ulkopuolisesti rahoitetussa tutkimus- ja kehityshankkeessa. Painopiste 4: Liikenne ja energia; älyliikenteen edistäminen Älyliikenteen edistämiseen keskityttiin kehityshankkeissa, joissa tutkimus- ja yhteistyöverkostoissa tuotettiin tietoa sään ja liikenteen välisistä yhteyksistä sekä kehitettiin älyliikenteen sovelluksia ja palveluiden edellyttämää tuotantojärjestelmää. Älyliikenteen sovelluksiin tähtäävässä työssä hyödynnettiin erityisesti Ilmatieteen laitoksen tiesäämallia ja siihen liittyvää osaamista. Kauden aikana aloitettiin valmistautuminen tiesäämallin tarjoamiseksi palveluna myös Suomen ulkopuolisiin kohteisiin. Laitos mm. osallistui tiesääennustamisjärjestelmän kehitykseen Sotshin olympiakisoja varten. Viranomaisyhteistyötä älyliikennesektorilla toteutettiin osallistumalla liikenteen osaamis- ja innovaatioverkoston Fintripin toimintaan sekä liikennejärjestelmän tilannekuvan kehittämiseen hallinnonalalla, osallistumalla teiden talvihoidon laadun seurannan kehittämiseen Liikenneviraston kanssa sekä valmistelemalla liikenteen sää- ja kelipalvelujen tarjoamista viranomaisten yhteistyönä. Datan avaamiseen keskittyneessä hankkeessa Ilmatieteen laitos järjesti tiesäähavainnot mukaan osaksi vapaita aineistoja yhdessä Liikenneviraston kanssa. Maaliikenteen ohella aktiivisuus kohdistui meriliikenteen asiantuntijapalveluihin ja yhteistyöhön erityisesti arktisten ja muiden jääpalvelun sidosryhmien, tuottajien ja käyttäjien välillä sekä uusien palvelukonseptien tarjolle tuomiseen. Kuopion yksikkö yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa otti käyttöön ILMARI-tutkimuslaboratorion, jossa tutkitaan polttoprosessien päästöjen ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia.

8 7 Syksyllä 2013 järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen mittauskampanja yhdessä saksalaisen Helmholtz-instituutin tutkijoiden kanssa. Siinä pyrittiin määrittämään, mitkä päästöjen komponentit dieselajoneuvojen sekä puun pienpolttolaitteiden päästöissä ovat monien havaittujen negatiivisten terveysvaikutusten taustalla. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2011 Tulos 2012 Tulos 2013 Tavoite 2013 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Työn tuottavuuden kehittyminen, % -3,05-3,78-0,50 1,0 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % -0,32-3,22 +1,88 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot olivat euroa ja toiminta tuotti 17 % ylijäämää. Kustannusvastaavuus oli 120 %, joten tavoite ylitettiin ja ennakoitu alijäämä onnistuttiin välttämään. Datatulot jäivät saamatta, mutta muita tuloja onnistuttiin lisäämään ja kustannuksia alentamaan. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot vastasivat kustannuksia. Mukaan laskettujen suoritteiden määrä väheni, koska uuden maksuasetuksen mukaisesti pääosaan siviili-ilmailun suoritteista sovelletaan EU-komission asetusta eikä niitä siten voida enää lukea mukaan julkisoikeudellisiin suoritteisiin. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista kertyi tuloja ja suoraa ulkopuolista rahoitusta yhteensä euroa. Kaikkiaan ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 64 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitetason. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Tuottavuuden laskentaperusteita uudistettiin jonkin verran vuonna 2013 ottamalla mukaan lisää suoritteita, jotta panos ja tuotostiedot olisivat tasapainossa. Loppusuoritteiksi määriteltiin maksuttomat ja maksulliset suoritteet, referoidut julkaisut, havaintodata (bittimäärä), mallidata (bittimäärä), tutkimusdatan jakelu ja kasvihuonekaasudata. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa suoritetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Kokonaistuottavuus kasvoi, mutta ei aivan saavuttanut tavoitetasoa. Kasvu johtui pääasiassa referoitujen julkaisujen määrän merkittävästä lisääntymisestä sekä siitä, että toiminnan kulut pienenivät edellisvuoteen verrattuna. Työn tuottavuus laski, sillä henkilötyövuosien määrä kasvoi suhteessa enemmän kuin julkaisujen, maksullisen ja maksuttomien tuotteiden ja datan määrä. Deflaattoreina käytettiin edellisen vuoden toteutuneita deflaattoreita. Lopulliset deflaattorit saadaan vasta kesällä.

9 8 Toiminnan kustannukset Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Sitä hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) Muutos Osuus 2013 Palkkakustannukset % 55 % Käyttökustannukset % 38 % Pääomakustannukset % 7 % Kustannukset yhteensä % 100 % Henkilötyövuodet % Kustannukset/htv 101,05 106,89 107,83 Laitoksen kokonaiskustannukset kasvoivat 3 % edellisestä vuodesta. Syynä oli viime vuosina toteutetut investoinnit sekä kasvaneet palkkakustannukset. Palkkakustannukset muodostivat 55 % kokonaiskustannuksista. Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) Muutos Osuus 2013 Sää- ja turvallisuus % 38 % Tutkimus ja kehitys % 40 % Hallinto ja esikunta * % 22 % Kustannukset yhteensä % 100 % * sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) Muutos Osuus 2013 Sää- ja turvallisuus % 41 % Tutkimus ja kehitys % 53 % Hallinto ja esikunta % 6 % Henkilötyövuodet yhteensä % 100 % Tutkimus- ja kehitys- tulosalueen osuus laitoksen kokonaiskustannuksista oli edelleen suurin. Sen kustannukset kuitenkin alenivat edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas muiden tulosalueiden kustannukset kasvoivat.

10 9 Henkilömäärä kasvoi edelleen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvun myötä. Lisäksi lentosäähavaintotoiminnan siirtyminen IL:een kesken vuotta 2012 lisäsi vielä jonkin verran vuoden 2013 henkilötyövuosia. Eniten henkilöstöä oli Tutkimus ja kehitys- tulosalueella. Ainoastaan hallintohenkilöstön määrä väheni. Tutkimus Osuus 2013 Meteorologia % Ilmanlaatu % Ilmastonmuutos % Uudet havaintomenetelmät % Arktinen tutkimus % Kuopion yksikkö % Konsultointipalvelut % Merentutkimus % Muu tutkimustoiminta % Yhteensä % Tutkimustoiminnan kustannukset pienenivät 8 % edellisestä vuodesta. Ilmastonmuutos oli edelleen suurin tutkimusohjelma 23 %:n kustannusosuudella. Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Liiketoiminnan myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta Sisäisten tukipalvelujen ostot Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 34,53 % 34,53 % 37,17 %

11 10 YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset Ecomet-hinnoiteltu data Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 15,09 % + 15,36 % + 16,63 % Kustannusvastaavuus 118 % 118 % 120 % Henkilöstökustannusten osuus: Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 17 % ylijäämää ja kustannusvastaavuus oli 120 %. Tuotot alenivat, koska maksullinen data vapautettiin vuoden 2013 alusta maksuttomaan käyttöön. Saatu kompensaatio riitti juuri puuttuneiden datatulojen kompensointiin sekä siihen, että voitiin rakentaa tarvittavat tietojärjestelmät datan jakeluun maksuttomasti. Vaikka datatulot jäivät saamatta, konsultointi- ja muita datasta riippumattomia tuloja onnistuttiin lisäämään ja lisäksi liiketoiminnan kustannuksia pystyttiin alentamaan. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tuotot yhteensä Edellisen vuoden ylijäämätasaus Kirjanpidon mukaiset tuotot ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 47 % 61 % 48 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2)

12 11 Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) Laitostaso Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % - 0,7 % - 0 % - 1,5 % Kustannusvastaavuus % % 99 % Henkilöstökustannusten osuus : ) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä, havaintopalveluista ja tietohallintopalveluista Vuonna 2013 julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot ja kustannukset alenivat merkittävästi edellisestä vuodesta, koska pääosaan ilmailun sääpalveluista sovelletaan lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä annettuja komission asetuksia (EY) 1794/2006 ja (EU) 1191/2010. Siksi niitä ei ole enää vuonna 2013 laskettu mukaan julkisoikeudellisiin suoritteisiin, vaan niistä on tehty erikseen kustannusvastaavuuslaskelma. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot vastasivat melko hyvin kustannuksia. Komission asetuksella määrättävän ilmailun sääpalvelun kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2013 Tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 70 %

13 12 YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) Laitostaso Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % 6 % Kustannusvastaavuus % 106 % Henkilöstökustannusten osuus : Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 euroa) TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus EU:lta saadut tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset Muiden yksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset Yhteiskustannukset muista yksiköistä Yhteiskustannukset yhteensä

14 13 Kokonaiskustannukset yhteensä Tuotot - kustannukset Tuotoilla rahoitettu osuus-% % % % Omarahoitusosuus-% 39 % 35 % 36 % Henkilöstökustannusten osuus: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 0,53 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tuotoilla katettiin 64 % kustannuksista, joten omarahoitusosuus oli 36 %. Vuoden 2013 laskelman kustannuksissa on mukana arvonlisäveroa euroa. Tuotoissa on mukana arvonlisäveroa euroa. Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Muutos 2011/2012 HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk Budjettirah. henk Ulkopuolisrah. henk Henkilöstö yhteensä MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat Kulutusmenot Investoinnit Yhteensä Ulkopuolisrah. menot - Palkat Muut menot Yhteensä Menot yhteensä TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv Tulot yhteisrahoitteisesta toiminnasta Muut tulot Tulot yhteensä

15 14 KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus Nettomääräraha Ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Laitoksen kokonaismenot kasvoivat 3,83 milj. euroa. Syynä olivat investoinnit sää- ja turvallisuuspalveluihin sekä mm. uusien tutkimushankkeiden myötä kasvaneet palkkamenot. Tulospalkkion osuus palkkamenoissa oli 1,42 milj. euroa, mikä on 0,27 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tulot vähenivät yhteensä 0,36 milj. euroa, mikä johtui datan muuttumisesta maksuttomaksi. Tuloja kertyi kuitenkin arvioitua enemmän, koska konsultointitulot sekä yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tuotot kasvoivat. Vuoden 2013 rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Nettorahoitus Tulorahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Suora ulkopuolinen rahoitus Htvosuus % Sää- ja turvallisuus % % Tutkimus ja kehitys % % Hallinto ja esikunta % 40 6 % Rahoitus yhteensä % % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen rahoituksesta 50 % katettiin tällä ulkopuolisella rahoituksella. Sää- ja turvallisuus tulosalueella tulorahoituksen osuus oli 36 %. Hallinnon ja esikunnan tulorahoitus oli 18 %. Talousarviosta saatuun rahoitukseen sisältyy kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 4,73 milj. euroa. Sää- ja turvallisuus oli rahoituksen mukaan suurin tulosalue. Tutkimus- ja kehitys- tulosalueella oli kuitenkin eniten henkilöstöä.

16 15 Tulosalueiden rahoitus Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Talousarviorahoitus Sää- ja turvallisuus Tutkimus ja kehityshallinto ja esikunta Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne 38% Talousarviorahoitus 62% Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta

17 16 Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain 6 % 15% 40% Sää- ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta KV järjestömenot 39 % Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain Sää- ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta

18 17 Henkilötyövuosien jakautuminen rahoituspohjan mukaan 278 Talousarviosta rahoitetut Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla rahoitetut Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2011 Tulos 2012 Tulos 2013 Tavoite 2013 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 91,0 87,3 86,4 83,5 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk ( %) 73,2 72,5 71 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia ,7 100 Tuulivaroitusten osuvuus 1-2 vrk, % 76,1 81,8 78 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 90,6 90,9 88 Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus (%) 99,26 99,09 98 Sidosryhmien tyytyväisyys (1-5) 4,2 4,2 4,04 4

19 18 Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,12 4 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, euroa Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl Tulosmittarit uudistettiin vuoden 2012 alusta lukien, joten kaikista tuloksista ei ole olemassa seurantatietoa vuodelta Kaikki sääennusteiden osuvuustavoitteet saavutettiin. Samoin toimitusvarmuustavoite sekä asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteet saavutettiin. Vuonna 2013 IL oli mukana LVM:n hallinnonalalla yhteisesti toteutetussa sidosryhmätutkimuksessa, jonka teki Taloustutkimus. Aikaisemmin tutkimuksen on tehnyt IL:n toimeksiannosta econtact. Vuoden 2013 tutkimuksessa vastaajamäärä oli 122, kun se esim. edellisenä vuonna oli 56. Tutkimuksen sisältö oli sama kuin aiempina vuosina. Myös tutkimustoiminnan julkaisutavoite sekä tavoite ulkopuolisesta rahoituksesta saavutettiin. Tutkimustoiminnan tulokset jatkoivat kasvuaan viime vuosien tapaan. Seurattavat mittarit Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2013 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5 vrk ( %) 75,98 75,3 72,5 Luova tiedotteiden osuvuus, % ,5 Luova tiedotteiden ennustettavuus, tuntia 25,5 34,8 22 Palvelujen toimitusvarmuus Sääennusteiden ja varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,9 99,97 99,96 99,5 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,0 4,1 3,8 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 4,1 3,9 4,0 3,9 Kansalaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 4,1 3,64 3,74 3,8 Seurattavat mittarit eivät ole tulostavoitteita, mutta myös niistä lähes kaikki ylittivät itse asetetun tavoitearvon.

20 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Seurattavat mittarit Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2013 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi 3,7 3,74 3,75 3,5 (1-5) Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, htv Laitoksen henkilöstömäärä yhteensä, htv Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,75, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitteen. Tulos parani taas hieman edellisestä vuodesta. Myös kyselyn kaikki osa-alueet tuottivat selvästi valtion keskiarvoja paremmat indeksiluvut. Vastausprosentti oli 71,6 %. Työhyvinvointia edistettiin tukemalla edelleen henkilöstön liikuntamahdollisuuksia ja panostamalla työterveyshuoltoon. Vuonna 2013 syksyllä toteutettiin laaja terveyskysely, jonka tulokset auttavat kohdentamaan toimenpiteitä ja kehittämään entisestään laitoksen työterveyshuoltoa. Sairauspoissaoloja kertyi 5,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Laitoksen henkilöstöä kehitettiin laajasti monella eri osa-alueella. Operatiivisten meteorologien ja tutkijoiden kaksivuotinen koulutus- ja kehittämisohjelma TOpMet saatiin vuoden lopussa menestyksellisesti päätökseen. Ohjelma vastasi laitoksen kasvavaan rooliin 24/7 - turvallisuusviranomaisena sekä asiantuntijapalvelujen antajana. Suurin yksittäinen koulutuspanos osallistujamääräisesti on ollut jo muutamia vuosia kielikoulutus. Kielikoulutusta järjestetään niin ulkomaisille työntekijöille suomen kielestä kuin suomenkielisille työtekijöille työtehtävissä tarvittavista vieraista kielistä. Muita henkilöstön kehittämistoimia oli vuoden 2013 aikana mm. ikäjohtamisen teemalla sekä esimiehille että työntekijöille työstetty kattava ohjeistus ja tietopaketti mielekkään lopputyöuran suunnittelusta. Kaikkiaan 415 henkilötyövuoden palkat rahoitettiin talousarviosta. Datan vapauttamisen vuoksi tämän henkilöstön osuus kasvoi kuudella henkilötyövuodella, kun datan tuottamisesta vastanneiden henkilöiden palkat oli aiemmin rahoitettu osaksi maksullisella toiminnalla. Laitoksen henkilöstön kokonaismäärä oli 693 henkilötyövuotta, mikä on 14 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääosa kasvusta johtuu laitoksen menestymisestä kilpailussa ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Finavialta kesällä 2012 siirtynyt lentosäähavaintotoiminta lisäsi henkilömäärää 6 htv, josta kasvuvaikutus viime vuodelle oli 3 htv. Tuloilla rahoitettiin 271 henkilötyövuoden ja suoralla ulkopuolisella rahoituksella 7 henkilötyövuoden palkat.

21 20 Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 720 henkilöä, joista naisia oli 284 ja miehiä 436. Henkilöstön lukumäärä väheni edellisestä vuodesta 11 henkilöllä. Eniten väheni osa-aikaisten määrä. Henkilötyövuosien määrä kuitenkin kasvoi. Henkilöstön lukumäärät Naiset Miehet Vakinaiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Henkilöstön lukumäärä yhteensä Henkilötyövuodet ( htv) Henkilöstön keski-ikä 43,7 43,8 44,1 Henkilöstön ikärakenne vuoden lopussa Muutos % % % % % % Yhteensä % Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koko henkilöstö ,7 5,7 5,9 5,9 5,9 6,2 5,8 5,8 6,1

22 21 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2012 koulutustasoindeksi oli 6, Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 76,07 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,83 milj. euroa, mikä johtui investoinneista sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvusta. Palkkoihin sisältyi 1,42 milj. euron tulospalkkio, joka oli 0,27 milj. euroa edellisvuotista pienempi. Menoista katettiin tulorahoituksella 28,12 milj. euroa (37 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 0,57 milj. euroa (1 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 47,37 milj. euroa (62 %). Talousarviorahoituksen osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä datan avaamisen vuoksi, koska aikaisemmin tulorahoitettu data kompensoitiin talousarviorahoituksella Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2013 talousarviomäärärahoja yhteensä 47,2 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 10,67 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 10,49 milj. euroa. Maksullisen palvelun tulot olivat 13,24 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 14,43 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,4 milj. euroa ja maksullisen toiminnan tulot pienenivät 0,68 milj. euroa. Siirtyvä erä pieneni 0,18 milj euroa edellisvuodesta. Siirtyvään erään sisältyy keskeneräisiä investointeja kuten tutkahankintoja ja suurteholaskennan uusimista Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot pienenivät 0,34 milj. euroa edellisvuodesta, koska datan vapauttaminen vähensi maksullisen toiminnan tuottoja. Yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden lisääntyneiden tuloutusten ansiosta tuottoja kertyi kuitenkin arvioitua enemmän. Toiminnan kulut kasvoivat 2,15 milj. euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut kasvoivat 1,62 milj. euroa. Palkkoja kasvatti lähinnä tutkimusprojekteihin hankittu lisähenkilöstö. Vuokrakulujen kasvu johtui toimitilojen vuokrista, jotka kasvoivat 0,52 milj. euroa edellisvuodesta. Myös poistot kasvoivat viime vuosien investointien johdosta. Satunnaiset tuotot pienenivät 0,14 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion kirjauksista. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä kasvoi 3,54 milj. euroa edellisvuodesta Tase Taseen loppusumma kasvoi edellisvuoden 24,68 milj. eurosta 29,18 milj. euroon eli 4,5 milj. euroa. Kasvu kohdistui kaikkiin tase-eriin. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 17,14 milj. eurosta 18,90 milj. euroon. Suurin erä, koneet ja laitteet, kasvoi 0,75 milj.euroa. Viime vuosien investoinnit uuden teknologian tutkimus- ja havaintolaitteisiin näkyvät tuon ryhmän tasearvon kasvuna. Meneillään

23 22 olevat tutka- ja superkonehankinnat näkyvät keskeneräisten hankintojen 1,36 milj. euron kasvuna. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo kasvoi 7,54 milj. eurosta 10,27 milj. euroon. Syynä oli siirtosaamiset, joita kasvatti komission asetuksiin perustuvan siviili-ilmailun sopimusjärjestelyt. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto vastaa siitä, että laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt, jotka varmistavat laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta Ilmatieteen laitoksessa vuodelta 2013 perustuu johdon ja esimiesten strategiapäivillä tuotettuun aineistoon, ulkoiseen arviointiin ja auditointeihin sekä sisäisen tarkastuksen työhön. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin valtiovarainministeriön controller toiminnon suosituksen mukaista COSO ERM viitekehystä. Lisäksi sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seuranta- ja arviointitoimintaa. Toiminnan ja talouden lainmukaisuutta, varojen turvaamista, toiminnan tuloksellisuutta sekä oikeiden ja riittävien tietojen antamista koskevia menettelyjä voidaan pitää olennaisilta osin hyvinä. Ilmatieteen laitoksen sisäinen hallinnollinen ohjeistus on asianmukaista ja kattavaa. Ohjeistuksen jalkauttamiseen ja yhdenmukaiseen soveltamiseen tulee kuitenkin edelleen kiinnittää huomiota. Sisäiset prosessit olisi hyvä saada entistä sujuvammiksi ja tehokkaammiksi. Lisäksi arkistonmuodostussuunnitelma olisi hyvä saattaa ajan tasalle. Kertomusvuonna Ilmatieteen laitos vapautti tietoaineistojaan kansalaisille maksuttomaan käyttöön. Datan vapauttamiseksi tehtävä työ jatkuu tulevana vuonna. Datapolitiikan muutos on ollut laitokselle myös sisäinen toimintakulttuurimuutos. Se on osaltaan asettanut haasteita laitoksen toiminnalle, mutta myös tehostanut laitoksen sisäisiä prosesseja ja sisäistä viestintää. Sisäisen valvonnan arvioidaan toimivan Ilmatieteen laitoksen toiminnan laajuuteen ja laatuun sekä niihin liittyviin riskeihin nähden hyvin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille talousarvioasetuksessa 69 :ssä säädetyt vaatimukset. 1.8 Arviointien tulokset Kesän 2013 aikana toteutettiin sidosryhmätutkimus, jossa haastateltiin 22 IL:n asiakkaan ja yhteistyökumppanin edustajaa. Myös viisi kansainvälistä evaluaattoria arvioivat IL:n organisaatiorakennetta ja toimintaa. Molemmat ryhmät arvioivat laitoksen palvelut korkeatasoisiksi. IL on monilla mittareilla alansa kansainvälistä kärkeä. Myös kehittämiskohteita esitettiin, ja ne otettiin huomioon laitoksen strategiaa ja organisaatiorakennetta suunniteltaessa. Hieman uudistettu organisaatio tuli voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Tutkimuksen yksiköitä järjestettiin uudelleen, jotta tärkeitä toimintoja voidaan vahvistaa ja toisaalta osin hajallaan olleita toimintoja yhdistää. Myös tutkimuksen ja sää- ja turvallisuuspalvelujen yhteistyötä lisätään entisestään, jotta voidaan paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin. Laitoksen on myös otettava entistä enemmän johtavia rooleja

24 23 kansainvälisesti. IL:n on uusiuduttava menestyäkseen EU:n ja uuden strategisen tutkimusrahoituksen kilpailussa. Laitoksen roolin ymmärtäminen turvallisuusviranomaisena ja toisaalta kaupallisena toimijana edellyttää myös entistä selkeämpää sidosryhmäviestintää. Taloustutkimuksen tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos saavutti jälleen selvän ykkössijan julkishallinnon toimijoiden joukosta arvosanalla 7,99. Kysely kohdistui suomalaisiin ylimpiin päättäjiin ja vaikuttajiin. Taloustutkimuksen tekemän kansallisen yritysmielikuvakyselyn mukaan IL oli myös paras arvosanalla 8, Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2013 kohdistunut väärinkäytöksiä.

25 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN 24

26 25 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2013 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio T oteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,27 0,00 100, Arvonlisävero , ,27 0,00 100, Sekalaiset tulot , ,80 0,00 100, Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot , ,80 0,00 100, EU-rahoitus , ,80 0,00 100, Korkotulot, osakkeiden myyntitulot 172, ,00 0,00 100,00 ja voiton tuloutukset Osinkotulot, pääomanpalautukset ja 172, ,00 0,00 100,00 osakkeiden nettomyyntitulot Osinkotulot, pääoman- 172, ,00 0,00 100,00 palautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Tuloarviotilit yhteensä , ,07 0,00 100,00

27 26 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion 2013 määrärahojen käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu T alousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 208, ,18 0,00 179,18 0, , , ,24 0, Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 208, ,18 179,18 0, Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 208, ,18 179,18 0, Lähialueyhteistyö (S3V) 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , ,24 0, Liikenne- ja viestintäministeriön , , , ,54 0, , , , ,48 hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) , , ,54 0, Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) , , , ,00 0, , , , , IL:n toimintamenot , , , ,00 0, , , , , Etelä-Manner , , , ,00 0, , , , , Työ- ja elinkeinoministeriön 3 943, ,87 0, ,87 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 hallinnonala Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 3 943, , ,87 0, Ympäristöministeriön hallinnonala 0, , , ,80 0, , , , , EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) 0, , , ,80 0, , , , ,48 Määrärahatilit yhteensä , , , ,39 0, , , , ,96

28 27 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden 2013 valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa 2014 TA:ssa Talousarviomenot 2013 Määrärahatarve 2014 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Ilmatieteen laitoksen toimintamenot Vuonna 2013 käytettävissä olleet valtuudet Yhteensä ) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä j niistä aikaisempina varainhoitovuosina p käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista y aiheutuu yj menoja tulevina varainhoitovuosina. y, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia. 5) Talousarviolain 10 :n 2 momentissa säädetyn laajuus- tai kustannusarvion perusteella myönnetyt valtuudet. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää talonrakennushankevaltuuksia.

29 28 Ilmatieteen laitoksen tuotto- ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,47 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,37 Muut toiminnan tuotot , , , ,13 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,69 Henkilöstökulut , ,43 Vuokrat , ,50 Palvelujen ostot , ,71 Muut kulut , ,01 Poistot , ,39 Sisäiset kulut , , , ,54 JÄÄMÄ I , ,41 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 889, ,73 Rahoituskulut , , ,13-723,40 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,42 Satunnaiset kulut , , , ,64 JÄÄMÄ II , ,17 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta , , , ,81 Siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöi , ,18 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille , , , ,77 JÄÄMÄ III , ,13 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,89 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,34 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,47