Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi

Samankaltaiset tiedostot
Nestemäisen kierrätysravinteiden maatalouskäyttö (NESTERAVINNE)

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Lannan typpi

Nestemäiset kierrätysravinteet

Mädätysjäännöksen peltokäyttö

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

Karjanlannan hyödyntäminen

Envor Group Hämeenlinna

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Karjanlannan käyttö nurmelle

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

Tutkittua tietoa luomusta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Yhdyskuntalietteen käyttö

Orgaanisten lannoitevalmisteiden patterointi ja kuivarakeen levittäminen

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Rikinpuute AK

Kaura vaatii ravinteita

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Transkriptio:

Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi Kierrätyslannoitteiden varastointi ja levitys Pyhäjärvi-insituutti, Sepäntie 7, Eura 26. maaliskuuta 2018 Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Itäinen Pitkäkatu 4 A (PharmaCity 7. krs.) 20520 TURKU

Kierrätyslannoitetuotteet Pääosa kierrätyslannoitetuotteista on maanparannusaineita. Lannoitteiden osuus on pieni. Suurin osa ravinnekierrosta on kuitenkin maatalouden sisäistä ravinteiden kierrätystä raakalantana (18 milj. tonnia vuodessa). Raakalantaa ei yleensä tuotteisteta, vaan se siirtyy tiloilta toisillekin luovutussopimuksiin perustuen. 2 26.3.2018

Kierrätysravinnevirrat Puhdistamolietteen kuiva-ainemäärä on noin 150 000 t/v, joka vastaa noin 0,5 milj. tonnia lietetuotetta, jonka kuivaainepitoisuus on 30 %. Levitysalatarve on noin 25.000 ha/v mutta sama pelto viiden vuoden välein On siellä, missä on asutuskin. Se vastaa alle 10 % lannan kuiva-ainemäärästä ja vain noin 5 % siitä käytetään tilastojen mukaan maataloudessa. Epävirallisten arvioiden mukaan maatalouskäytön osuus on kuitenkin selvästi suurempi, 41 % (2016) (Vilpanen ja Toivikko 2017). Biojätteen määrä on noin 370 000 t/v. 3 26.3.2018

Kierrätysravinnevirrat Kierrätysravinteet tulevat peltoon pääasiassa: raakalantana tai lannoitevalmisteina sellaisenaan maanparannusaineena käytettävinä sivutuotteina, orgaanisissa maanparannusaineissa. Useat näistä sellaisenaan maanparannusaineena käytettävinä sivutuotteista ovat lietetuotteita, jolloin niihin sovelletaan lannoitevalmisteasetuksen 11 a :n vaatimuksia. Varsinaisia lietetuotteita ovat yli 10 % puhdistamolietettä tai vastaavaa raaka-aineena sisältävät sellaisenaan maanparannusaineena käytettävät sivutuotteet. 4 26.3.2018

Kierrätysravinnevirrat Maatalouskäytössä nämä maanparannusaineet ovat lähinnä ravinteiden lähteitä ja maanparannusvaikutus jää suhteellisen vähäiseksi ympäristökorvauksen sallimilla käyttömäärillä. Kiinteät lietetuotteet ovat pääasiassa fosforin lähteitä. Nestemäisillä lietetuotteilla liukoinen typpi on rajoittava tekijä. Orgaanisten kierrätyslannoitteiden käyttömäärät ovat pienet suhteessa maanparannusaineiden käyttöön. Sen lisäksi on epäorgaanisia kierrätyslannoitteita, kuten ammoniumsulfaattia typpivesi Muita kierrätysravinteita kuin typpeä on esimerkiksi tuhkassa. 5 26.3.2018

Erään tyypillisen mädätetyn puhdistamolietteen käyttö Ohra, tyydyttävä fosforiluokka Ympäristökorvaus sallii 10 kg/ha vuosi, 50 kg/ha 5 vuotta kasveille käyttökelpoista fosforia. 20,4 t/ha kerran viidessä vuodessa 10,4 kg liuk. N/ha 12,2 kg K/ha 5,7 t/ha kuiva-ainetta 2,6 t/ha orgaanista ainesta Fosfori rajoittaa käyttöä varsin vahvasti. Voidaan varastoida peltopatterissa. 6 26.3.2018

Erään tyypillisen nestemäisen mädätetyn lietteen käyttö Ohra, vähämultainen tai multava maa, 4000 kg/ha Ympäristökorvaus sallii 100 kg liuk. N/ha vuosi, puolet tästä on 50 kg liuk. N/ha 26,3 t/ha vuodessa 15,2 kg kasveille käyttökelpoista fosforia vuodessa 21,0 kg K/ha 1,3 t/ha kuiva-ainetta 0,5 t/ha orgaanista ainesta Fosfori ei rajoita käyttöä oleellisesti Käyttö varsin samanlaista kuin lietelannan Vaatii erillisen varaston 7 26.3.2018

Erään biojätepohjaisen kompostin käyttö Ohra, tyydyttävä fosforiluokka Ympäristökorvaus sallii 10 kg/ha vuosi, 50 kg/ha 5 vuotta kasveille käyttökelpoista fosforia. 134 t/ha kerran viidessä vuodessa 10,4 kg liuk. N/ha 69,4 kg K/ha 60,5 t/ha kuiva-ainetta 25,4 t/ha orgaanista ainesta => Käyttöä rajoittaa fosfori tässä tapauksessa 8 26.3.2018

Typen tappiot ja sen käyttökelpoisuus kasveille Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen tappiot voivat olla prosentuaalisesti suuret. Muista ravinteista poiketen typen tappiota syntyy myös kaasumaisessa muodossa, mikä tekee tappioiden vähentämisestä haasteellisen tehtävän. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen kasveille käyttökelpoinen osa on käytännössä sen liukoinen typpi. Lannan levitysaika, -menetelmä ja ravinnemäärät ovat keskeisessä asemassa tappioiden määrässä. Typpilannoitusta ei käytännössä voi tehdä varastoon. Se typpi, joka kasvukauden kasvusto ei käytä, joutuu käytännössä hukkaan. 9 26.3.2018

Keskeisin tappio typen kierrätyksessä - ammoniakkiemissio Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ammoniumtyppi muuttuu ammoniakiksi joutuessaan tekemisiin ilman kanssa ja haihtuu ilmaan. Ammoniakin haihtumisnopeuteen vaikuttaa mm. lämpötila, ph ja ilman nopeus. Haihtuvan määrän kannalta on oleellista myös pinnan laatu. Nopea imeytyminen pellon pintaan vähentää haihtuvaa määrää. Haihtumista voidaan vähentää multaamalla lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste nopeasti levityksen jälkeen, jolloin ammoniumioni tarttuu maapartikkeleihin eikä haihdu ilmaan ammoniakkina. 10 26.3.2018

Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden sijoittamisen hyödyt ja haitat Lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet poikkeaa mineraalilannoista oleellisesti nimenomaisesti siinä mielessä, että niiden ammoniumtyppi haihtuu ilmaan. Esimerkiksi nurmen kannalta typen pintalannoitus on paras ja toimiva tapa mineraalilannoitteilla, mutta ei toimi lietelannalla, koska pintaan levitetyn lannan ammoniumtyppi haihtuu ilmaan ammoniakkina. Viljoilla perinteisessä kylvötavassa paras paikka lannalle ja orgaanisille lannoitevalmisteille olisi se, minne mineraalilannoitekin sijoitetaan kylvölannoituksen yhteydessä. S.o. joka toisen kylvörivin väliin hieman kylvöpohjan sisään, jolloin etäisyys kylvöriviin on enimmillään 6,5 cm. 11 26.3.2018

Kylvölannoitus lietelannalla Optimoimalla levitystekniikka tarve täydennystyppilannoitukseen vähenee. 12 26.3.2018

Lietelannan ja nestemäisen orgaanisen lannoitevalmisteen sijoittamisen hyödyt ja haitat Vaikka lietelanta tai nestemäiset orgaaniset lannoitevalmisteet mullattaisiin nopeasti, se ei takaa, että niiden lannan liukoinen typpi tulisi tehokkaasti hyödynnettyä. Muokkauskerrokseen mullattu typpi jää helposti viljakasveilta käyttämättä, koska se ei liiku kuivassa muokkauskerroksessa. Tällöin typen vaikutus myöhästyy kasvien typenotosta aiheuttaen sadonalennuksia. Lannan ja orgaanisen lannoitevalmisteen typen liikkuvuutta suhteessa mineraalilannoitteiden vastaavan vähentää se, että sen liukoinen typpi on käytännössä kokonaan ammoniummuodossa tai liukoisina orgaanisina typpiyhdisteinä. 13 26.3.2018

Peltopattereiden huuhtotuminen simulaattoritutkimuksena Valuma edustaa peltopatterin keskiosaa Petri Kapuinen

Patterisimulaattorissa patteroitujen orgaanisten maanparannusaineiden ominaisuuksia Metsäpirtin maanparannuskomposti Kymen Bioenergian kuivattu mädätysjäännös Kemicondliete Kuiva-ainepitoisuus 27,4 29,3 23,3 Orgaanista ainesta, % ka:sta 61,3 55,5 72,4 Tilavuuspaino, kg/m3 570 650 680 ph 4,8 8,0 6,0 Kokonaistyppi, kg/t 6,8 11,4 11,0 Liukoinen kokonaistyppi, kg/t 1,0 2,9 3,8 Kokonaisfosfori, kg/t 7,7 9,4 4,5 Liukoinen fosfori, g/t 7,1 97,0 19,0 Kokonaiskalium, kg/t 0,34 1,41 0,35 Porin Kemicond-liete oli varsin märkää, millä on vaikutuksia tuloksiin. Oulusta tuleva vastaava tuote on kuivaainepitoisuudeltaan vastaava muiden kanssa. Metsäpirtin maanparannuskompostissa oli eniten nitraattia. Orgaaniset liuk. N-yhdisteet, % 9,4 22,1 30,0 Ammonium-N, % 68,4 65,9 63,9 Nitraatti-N, % 22,3 12,0 6,2 Petri Kapuinen

Valuma patterisimulaattoreista Sadanta tai valuma kg/m 2 = 1 mm 250 200 150 100 50 0 0 50 100 150 200 250 300 Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Metsäpirtin Maanparannuskomposti, sade Kymen bioenergian kuivattu Kymen bioenergian kuivattu, sade Kemicond-liete Kemicond-lietteen suuri valuma (yhtenäinen viiva) johtuu ennen kaikkea erän märkyydestä. Maanparannuskompostista tuli valumaa vain sadettamalla (poikkiviivat pystyssä). Pelkkä kuiva-ainepitoisuus ei selitä valumaa, mutta valumattoman materiaalin kuiva-ainepitoisuus on noin 30 %. Petri Kapuinen

Liukoisen kokonaistypen huuhtouma patterisimulaattoreista kg liuk. N/ha 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Kymen bioenergian kuivattu Kemicond-liete Märän Kemikond-lietteen typpikuormitus patterin alla on raju. Petri Kapuinen

Kokonaisfosforin huuhtouma patterisimulaattoreista kg tot. P/ha 60 50 40 30 20 10 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Kymen bioenergian kuivattu Kemicond-liete Fosforikuorma vastaa Kemicond-lietteelläkin normaalia noin viiden vuoden käyttömäärää. Petri Kapuinen

Metsäpirtin maanparannuskompostin huuhtoutuman liukoisen typen komponenttien pitoisuudet kg/t 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 1,3 1,2 0,0 0,0 0,0 126 161 Vrk perustamisesta DON (1:60) Ammoniumtyppi Nitraattityppi Nitraattityppi on huuhtoutumassa hallitsevana. Petri Kapuinen

Kymen bioenergian kuivatun mädätysjäännöksen huuhtoutuman liukoisen typen komponenttien pitoisuudet kg/t 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,1 1,5 1,1 0,7 0,3 0,2 121 142 168 Vrk perustamisesta Ammoniumtyppi on hallitseva. DON (1:60) Ammoniumtyppi Nitraattityppi Petri Kapuinen

Kemicond-lietteen huuhtoutuman liukoisen typen komponenttien pitoisuudet kg/t 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 3,1 3,4 3,4 3,4 4,2 5,2 5,8 2,0 1,0 0,0 1,6 1,5 1,7 1,5 1,8 1,8 2,0 0 4 6 24 44 77 121 Vrk perustamisesta Ammoniumtyppi on hallitseva. DON (1:60) Ammoniumtyppi Nitraattityppi Petri Kapuinen

Pystykelalevitin 22 26.3.2018

Levityslautasilla varustettu vaakakelalevitin 23 26.3.2018

Levitystasaisuus Lietelannan ja vastaavan nestemäisen orgaanisen lannoitevalmisteen levitystasaisuus on yleensä selvästi parempi kuin kiinteiden. Huono levitystasaisuus johtaa typpilannoituksen suureen vaihteluun, mistä aiheutuu sadon määrällisiä ja laadullisia tappiota. Kiinteissä lannoissa ja lannoitevalmisteissa liukoisen typen osuus on yleensä pieni, mikä vähentää levityksen epätasaisuudesta syntyvää haittaa. 24 26.3.2018

Levityskuviomittauksia eri pohjakuljettimen nopeuksilla Suuri pohjakuljettimen nopeus saa levitettävän tuotteen tulvimaan yli levityslautasten ja levityskuviosta tulee huipukas. Tavara tulvii keskeltä yli levityslautasten ja reunoilla tulviminen lyhentää lentorataa. 25 26.3.2018

Levityskuvion vaikutus levitystasaisuuteen Liian suuri pohjakuljettimen nopeus vie levitystasaisuuden. Pohjakuljettimen nopeuden pudottaminen pudottaa työsaavutuksen kolmasosaan ja nostaa levityskustannuksen tonnia ja hehtaaria kohti kolminkertaiseksi. Levityksen maksajalla, urakoitsijalla ja ympäristöllä on vakava eturistiriita. 26 26.3.2018

Lannanlevittimen levityskuvio Levitysmäärä, t/ha Lannanlevitin 60 50 40 30 20 10 0-10 -5 0 5 10 15 20 Etäisyys ensimmäisen ajokaistan keskilinajalta, m Tehollinen työleveys 4 m Yksittäinen levityskuvio Vaatimattomalla työleveydelläkin saa tasaista jälkeä, kun valitsee tehollisen työleveyden oikein. 27 26.3.2018

Kuivarakeiden tai jauheiden levityslaitteisto Kalkinlevitin on paras vaihtoehto, koska levitysmäärä (t/ha) on sama kuin kalkilla. Petri Kapuinen

Unia RCW 8200 plus -kalkinlevitin Lannoitteen ja kalkin levitykseen tarkoitetulla laitteella päästään potentiaalisesti parempaan levitystasaisuuteen kuin puhdasverisellä kalkinlevittimellä. 29 26.3.2018

Nestemäiset ja kiteiset kierrätyslannoitteet Ammoniumsulfaatti Typpivesi Konsentraatti Konsentroitu perunan soluneste Melassi Vinassi 30 26.3.2018

Nestemäiset ja kiteiset kierrätyslannoitteet Ammoniumsulfaatti Nestemäinen Forssa 5 m 3 /pv = 1825 m 3 /v Riihimäki 3 m 3 /pv = 1095 m 3 /v Kiteinen Typpivesi Konsentraatti Harjavalta noin 100 000 t/v Vehmaa Konsentroitu perunan soluneste Melassi Vinassi 31 26.3.2018

Ammoniumsulfaatti AMS Tällä hetkellä realistisin vaihtoehto biolaitokselle tuottaa typpilannoitetta. Sitä syntyy strippaustuotteena, kun vastaanottoliuoksena on rikkihappo. Sille on ominaista suuri rikin määrä (1,15-kertainen) suhteessa typen määrään Nestemäisessä ammoniumsulfaatissa on noin 90 kg/m 3 typpeä ja 103 kg/m 3 rikkiä. Logistisesti mielekäs vain suhteellisen lähellä valmistuspaikkaa Rakeisessa ammoniumsulfaatissa on 21 % typpeä ja 24 % rikkiä. Nikkelinvalmistuksen sivutuote Logistisesti mielekäs kauempanakin 32 26.3.2018

Ammoniumsulfaattikontti

Ammoniumsulfaatti AMS Lisälannoituksen ammoniumsulfaatilla voi tehdä rikkakasvien torjuntavaiheessa tai myöhemmin torjunta-aineen kanssa tai ilman Tankkiseokset on syytä testata ennen laajempaa käyttöä.

Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot ohralla Käyttämällä yhteensopivaa tankkiseosta voidaan yhdistää lisälannoitus rikkakasvintorjuntaan. Ei tehon paranemista, mutta ei välttämättä huononnustakaan.

Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten rikkakasvien torjuntatehot kauralla Vaikutukset kauralla ovat varsin samanlaiset kuin ohralla.

Ammoniumsulfaatin ja herbisidien tankkiseosten satovaikutukset ohralla ja kauralla Jonkinlaista viitettä satohyödyistä ohralla Kauralla lisälannoitus olla jopa haitaksi liian suuren peruslannoituksen aiheuttaman lakoontumisen takia.

Rakeinen ammoniumsulfaatti Varsin toimiva ratkaisu on levittää rakeinen ammoniumsulfaatti (noin 100 kg/ha) 21 kg N/ha ja 24 kg S/ha) starttilannoitelaatikosta. Päälannoitteessa ei ole tällöin rikkiä mutta mielellään seleeniä. Typpilannoituksessa ammoniumtypen osuus kasvaa.

Rakeinen ammoniumsulfaatti Järkevän levitysmäärän (noin 100 kg/ha) levittäminen keskipakoislevittimellä voi olla haasteellista. Seulomattoman kiteen levityskuvio ei ole optimaalinen ja tehollinen työleveys jää suhteellisen pieneksi.

Ammoniumsulfaatti ja rikkilannoitus sokerijuurikkaalla Ilmeisesti viljavuusrikki on lohkolla huono. Oikeassa reunassa rikkilisä näkyi kasvustossa erittäin hyvin ihan paljain silmin. Ammoniumsulfaatti (200 l/ha) annettu hivenlannoituksen kanssa.

Typpivesi Vastaanottoliuos strippauksessa on rikkihapon sijasta vesi. Typpipitoisuudeltaan selvästi laimeampi (noin 30 kg/m 3 ) kuin ammoniumsulfaatti Sillä voidaan kattaa suurempi osa typpilannoituksesta, koska rikkiä ei ole. Potentiaalinen käyttömäärä on noin 3 4 m 3 /ha, joka on outo olemassa olevalle kalustolle. Korkea ph Typpi haihtuu helposti ilmaan ammoniakkina. Potentiaalisin käyttö: Sijoitus nurmeen

Typpivesi Pintaan levitetyn typpiveden typpi haihtuu helposti ilmaan korkean ph:n takia. Typpivesi pitäisi sijoittaa.

Nurmen starttilannoitus ensimmäisen niiton jälkeen typpivedellä ja ammoniumsulfaatilla Letkulevitetyn typpiveden satovaste jäi pieneksi ammoniakkitappion takia. AMS:n satovasteen olivat typpimääränsä mukaisia.

Konsentraatti Valmistetaan rejektivedestä haihduttamalla siitä vettä Lannoitevalmistekäytössä sen raaka-aineissa ei voi olla yli 10 % puhdistamolietettä. Se kuuluu konsentroinnin jälkeen edelleen tyyppinimeen rejektivesi. Sisältää samoja ravinteita kuin raaka-aineena oleva rejektivesi. Fosforin määrä suhteessa typen määrää on pieni. Siihen lisätään yleensä rikkihappoa ph:n alentamiseksi, koska korkeassa ph:ssa ja ammoniumtypen konsentraatiossa ammoniakkitappiot olisivat suuret. Rikin määrä suhteessa typen määrään on lähes yhtä suuri kuin ammoniumsulfaatissa.

Konsentraatti ja typpivesi Konsentraatin satovasteet ohrakasvustossa olivat typpisisällön mukaisia. Sen sijaan typpivesi letkulevitettynä ei toiminut yhtä hyvin ammoniakkitappioiden takia.

Konsentroitu perunan soluneste Valmistetaan perunan solunesteestä poistamalla siitä valkuainen tärkkelyksen poistamisen jälkeen. Suomessa on kaksi syntypaikkaa Kaliumlannoite Tuotantoprosessin takia hapan Potentiaaliset käytöt: Runsaasti kaliumia vaativat avomaan puutarhakasvit Levitysmäärä on tyypillisesti 3 4 m 3 /ha, joka on outo olemassa olevalle kalustolle. Tarvitaan uusi kone

Laite ja konekehitys Suorakylvökoneet nestelannoitusvarustuksella Pumppaus ja putkisto lietelantavaunuun pienten nestemäärien (< 10 m 3 /ha) sijoitukseen

Laite ja konekehitys

Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatin tehon parantamisella pyritään sen ja sen hajoamistuotteen AMPA:n jäämien vähentämiseen glyfosaattiannosten pienentämisen kautta. Jäämien pienentämisen kautta pyritään siihen, että glyfosaattia voidaan käyttää jatkossakin. Jos glyfosaatin käyttö kielletään, merkitsee se viljelymenetelmissä paluuta aikaan ennen glyfosaattia 70- luvun alkuun, koska korvaava torjunta-ainetta ei ole näköpiirissä.

Glyfosaatin tehon parantaminen ammoniumsulfaatilla Glyfosaatti on varsin välttämätöntä, jos juolavehnäkontaminaatio on suuri. Kirjallisuustiedot 10 %:n seoksen (57 l/ha) oikeellisuudesta vahvistuivat.

Kevätvehnä, Quarna, 2013, Jokioinen, As kg/ha 4000 3500 3000 2500 2000 Kuivaamattomat lietetuotteet 1500 14,2-15,1 kg P/ha 1000 Kuivatut lietetuotteet 33,9 143,8 kg P/ha 500 0 0 30 60 90 120 150 180 kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N- täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N- täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N- täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N- täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N- täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä Jotta saataisiin mineraalilannoitteella saatavaan nähden verrannollinen sato, on yleensä vähintään puolet liukoisesta typestä tultava täydennyslannoituksena mineraalilannoitteesta (täytetyt symbolit), joka on sijoitettu optimaaliseen paikkaa. Kuivatuilla ei juuri muuta mahdollisuutta olekaan fosforin takia. 51 26.3.2018

Täydennyslannoitus Kierrätysravinteiden, niin lannan kuin orgaanisten lannoitevalmisteidenkin, täysimääräinen hyväksikäyttö edellyttää riittävää, yleensä vähintään puolet liukoisen typen kokonaisannoksesta, täydennystyppilannoitusta mineraalilannoitteella sinne, mihin se muutoinkin on tarkoituksenmukaisinta antaa. 52 26.3.2018

Nestemäisten tuotteiden logistiikka 53 26.3.2018

Nestemäisten tuotteiden logistiikka 54 26.3.2018

Nestemäisten tuotteiden logistiikka 55 26.3.2018

Nestemäisten tuotteiden logistikka 56 26.3.2018

Kiitos! 57 26.3.2018

58 Teppo Tutkija 26.3.2018