Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Samankaltaiset tiedostot
Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Kunnostustyön haasteet Kiinassa ja Suomessa

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hanke LOPPURAPORTTI

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Maatalouden valumavesien suodattimet ravinteiden sitojamateriaalikokeiden tuloksia

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Vesiensuojelukosteikot

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Kosteikot vesienhoidossa

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Laskuojien katselmointi

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

TASO-hankkeen esittely

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)

Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttö Aineistojen käyttökelpoisuus, laadunvarmistuksen edistäminen ja tiedon avoimuus

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Mirva Ketola, Henri Vaarala

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

1. Yleiskuvaus ja tavoitteet

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Vesienhoito 2012 ja 2013

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Elintarvikeketjun kiertotalouspäivä Tervetuloa! Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Pyhäjärven suojeluohjelma Ajankohtaista 01/2018

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Transkriptio:

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1

Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys 5.4 m Maksimisyvyys 26 m Rantaviiva 8 km Viipymä 3-5 yr Valuma-alue 615 km 2 Yläneenjoki 234 km 2 Pyhäjoki 77,5 km 2 Maankäyttö Maatalous 22 % Metsä 5 % Suot 2 % Sources: National Land Survey of Finland, Finnish Environment Institute http://thematicmapping.org/downloads/world_borders.php 2

Pyhäjärven valuma-alueen vesiensuojelutoimet Toteuttaminen aloitettiin 199 alussa Pyhäjärvi-instituutin, maanomistajien ja viranomaisten yhteistyönä Toteuttamalla suojavyöhykkeitä (viherkesantoja jokivarsilla) jo ennen EU-aikaa Pyhäjärven suojelurahaston, ympäristötuen ja hankkeiden rahoittamana. Pyhäjärven valuma-alueella on toteutettu runsaasti (yli 1 kohdetta) maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä Laskeutusaltaita Kosteikkoja Eri tyyppisiä suodattimia Suojavyöhykkeitä Eri toimenpiteiden yhdistelmiä Kehitetty uusia menetelmiä 3

Pyhäjärven valuma-alueen vesiensuojelutoimet http://www.pyhajarvensuojelu.net/valumaaluetyo/index.html 4

Kosteikot on pyritty toteuttamaan luontaisiin painanteisiin: ojien tai purojen notkelmat, tulva-alueet jne. mahdollisimman vähällä kaivutyöllä eli patoamalla. turvaamalla kalojen kulku luonnonmukaisella padolla. poistamalla ravinteikas fosforipitoinen pintamaa tarvittaessa. Esimerkkeinä Kärrilänojan kosteikko Imponojan allas-kosteikko-suodatin Ekmanin kosteikko Löytäneen lampi 5

Kärrilän allas ja kosteikko Rakennettiin vuonna 1999 Kunnostettiin 21 Valuma-alue 8,51 km 2,7 ha <,1 % valuma-alueen pinta-alasta Peltoa 9,4 %, muu metsää ja suota Yläpuolella turvetuotantoalue Vesi humuspitoista 6

7 5 1 15 2 25 3 35 4 14.4.1993 2.7.1993 12.1.1993 19.1.1994 9.5.1994 25.7.1994 14.9.1994 13.12.1994 14.3.1995 24.4.1995 19.7.1995 9.1.1995 28.11.1995 29.9.28 27.5.29 1.9.29 13.1.29. 28.4.21 27.5.21 3.8.21 2.9.21 13.1.21. 1.5.211 18.7.212 12.9.212 1.11.212. 24.7.213 31.1.213 8.4.215 19.5.215 23.6.215 Kok P µg/l Kärrilänoja Yläpuol i Maaliskuu 21 ruoppaus 2 4 6 8 1 12 14 14.4.1993 14.6.1993 1.8.1993 12.1.1993 15.12.1993 3.3.1994 9.5.1994 13.7.1994 16.8.1994 14.9.1994 8.11.1994 11.1.1995 14.3.1995 5.4.1995 3.5.1995 19.7.1995 26.9.1995 24.1.1995 28.11.1995.. 27.5.29 17.8.29 15.9.29 13.1.29 1.12.29 7.4.21 28.4.21 1.5.21 8.6.21 3.8.21 17.8.21 14.9.21 13.1.21 16.11.21 28.4.211 1.5.211 18.6.212 14.8.212 12.9.212 18.1.212 2.11.212. 1.7.213 21.8.213 31.1.213. 21.4.215 19.5.215 16.6.215 Kiintoaine µg/l Kärrilänoja Yläpuol i Maaliskuu 21 ruoppaus

14.4.1993 2.7.1993 12.1.1993 19.1.1994 9.5.1994 25.7.1994 14.9.1994 13.12.1994 14.3.1995 24.4.1995 19.7.1995 9.1.1995 28.11.1995 29.9.28 27.5.29 1.9.29 13.1.29. 28.4.21 27.5.21 3.8.21 2.9.21 13.1.21. 1.5.211 18.7.212 12.9.212 1.11.212. 24.7.213 31.1.213 8.4.215 19.5.215 23.6.215 PO4-P µg/l 5 4 Yläpuoli Alapuoli Kärrilänoja Maaliskuu 21 ruoppaus 3 2 1 Kärrilänojan kosteikon vaikutus virtaamia tasaava maisemallinen monimuotoisuutta lisäävä tilan kartoitus 215: kunnostuksen jälkeen kertynyt 3-4 m 3 kiintoainesta Ei ravinteiden pidätyskykyä 8

9

Imponojan vesiensuojelukokonaisuus Laskeutusallas Kosteikko Suodatin Pinta-ala (allas+kost.),37 ha Valuma-alueesta,2 % Allas 2/29/215 Suodatin 1998/21 Kosteikko 1995/25 1

11 2 4 6 8 1 142 1552 1262 1382 1892 2212 2343 2153 1663 2873 2683 2293 213 18113 1146 1266 676 2986 1396. 1649 2249 459 1789 1599 1319 1129 741 151 1851 861 381 2481 1491 1311 16111 11411 1511 6911 18712 29812 12912 27912 18112 131112 31212 13613 24713 26913 211113 21415 19515 16615 Kiintoaine mg/l Imponoja Yläpuoli Alapuoli HUOM. KEVÄT 29 VAIN ALLAS!! ALTAAN KUNNOSTUS HUHTIKUUSSA 29 5 1 15 2 25 3 35 4 142 1552 1262 1382 1892 2212 2343 2153 1663 2873 2683 2293 213 18113 1146 1266 676 2986 1396. 1649 2249 459 1789 1599 1319 1129 741 151 1851 861 381 2481 1491 1311 16111 11411 1511 6911 18712 29812 12912 27912 18112 131112 31212 13613 24713 26913 211113 21415 19515 16615 Kok P µg/l Imponoja Yläpuoli Alapuoli

1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1649 2249 459 1789 1599 1319 1129 741 151 1851 861 381 2481 1491 1311 16111 11411 1511 6911 18712 29812 12912 27912 18112 131112 31212 13613 24713 26913 211113 21415 19515 16615 PO4-P µg/l Yläpuoli Alapuoli 142 1552 1262 1382 1892 2212 2343 2153 1663 2873 2683 2293 213 18113 1146 1266 676 2986 1396. Imponoja HUOM. KEVÄT 29 VAIN ALLA ALTAAN KUNNOSTUS HUHTIKUUSSA 29 12

Imponojan kunnostus 215 29 kunnostuksen jälkeen P-pitoisuudet ap noin 16 % alhaisemmat kuin yp Kunnostus vuonnan 215: poistettiin 3-4 m 3 massaa sijoitettiin talon piha-alueelle 13

: 1:3 3: 4:3 6: 7:3 9: 1:3 12: 13:3 15: 16:3 18: 19:3 21: 22:3 : 1:3 3: 4:3 6: 7:3 9: 1:3 12: 13:3 15: 16:3 18: 19:3 21: 22:3 : 1:3 3: 4:3 6: 7:3 9: 1:3 12: 13:3 15: 16:3 18: 19:3 21: 22:3 Sameus NTU Vedenlaatumittarin tuloksia: Imponoja AP (kosteikko) 25.-27.6.215 14 12 1 25.6. 26.6. 27.6. Ruoppaus klo 8-13 8 6 4 2 14

Imponojan kosteikko-allas-yhdistelmän vaikutuksia Tasaa virtaamia. Pidättää kiintoainesta ja ajoittain fosforia. Lisää monimuotoisuutta (kasvillisuus, linnut, kalasto, hyönteiset?) Maisemallinen hyöty. Opetus- ja demonstraatiokohde Virkistyskäyttö (mm. geokätkö) 15

Ekmanin kosteikko Pinta-ala,45 ha,2 % valuma-alueesta 16

17 5 1 15 2 25 3 35 2741 251 2451 2551 2751 2751 3151 861 571 381 28411 1511 8415 21415 5515 19515 1615 16615 23615 12516 17516 Kok P ug/l Ekman YP AP 5 1 15 2 25 2741 251 2451 2551 2751 2751 3151 861 571 381 2841 1 151 1 8415 2141 5 5515 1951 5 1615 1661 5 2361 5 1251 6 1751 6 3151 6 Kiintoaine mg/l Ekman YP AP 53

2741 251 2451 2551 2751 2751 3151 861 571 381 28411 1511 8415 21415 5515 19515 1615 16615 23615 12516 17516 PO4-P ug/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 YP AP Ekman Tasaa virtaamia. Pidättää fosforia, myös liukoista. Lisää monimuotoisuutta. Maisemallista etua. 18

Löytäneen lampi Pyhäjärveen laskevan Pyhäjoen pääuomassa Sydänmaan kylä Tavoitteena Virtaamien tasaus Kylän kohtaamispaikka Monimuotoisuuden lisääminen P-a 2 ha, v-a 4 km 2, peltoa 38% 19

3.4.214 17.4.214 1.5.214 15.5.214 29.5.214 12.6.214 26.6.214 1.7.214 24.7.214 7.8.214 21.8.214 4.9.214 18.9.214 2.1.214 16.1.214 3.1.214 13.11.214 27.11.214 11.12.214 1.4.215 24.4.215 8.5.215 22.5.215 5.6.215 19.6.215 3.7.215 17.7.215 31.7.215 14.8.215 28.8.215 11.9.215 25.9.215 9.1.215 23.1.215 6.11.215 2.11.215 4.12.215 18.12.215 Sameus NTU Sameutta mitattu jatkuvatoimisella mittarilla (kuvassa päiväkeskiarvot) Vuonna 214 ap keskimäärin 25 % pienempi kuin yp 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Yläpuoli Q (m³/s) Alapuoli Löytäneenlampi 6 5 4 3 2 1 Virtaama m 3 /s 14.5.214 ruoppausnäytös 19.5.214 ukkoskuuroja 2

Summa summarum Allas-kosteikko yhdistelmät: pidättävät jonkin verran kiintoainetta, mutta ravinteiden pidätys vaihtelee kohteittain ja vuodenajoittain. Monivaikutteiset kosteikot tuovat parhaimmillaan vesiensuojeluhyötyä, mutta eivät aina. Miten parannetaan kosteikkojen ravinteiden pidätystä? Suurempia kosteikkoja / paljon pieniä kosteikkoja? Suunnittelun kehittäminen, uusia rakenteita, innovaatioita yhdistäminen muihin menetelmiin Talviajan haasteet!!! Tutkimus- ja kehittämistarpeita Veden laadun seuranta? Hydrauliikka ja hydrologia Sedimentit Kasvillisuus ja eläimistö 21

ILMASTONMUUTOS 22

Kiitos mielenkiinnosta! teija.kirkkala@pji.fi 23