Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki Säädösten kehitys Vielä 195 1967 voimassa oli vuoden 1928 metsälaki, jonka lähtökohta oli luontainen uudistaminen. 193-luvulla avohakkuita oli n. 5 ha vuodessa. Vuoden 1948 harsintajulkilausuma muutti tilanteen. Julkilausuma vaati, että jatkuvasta kasvatuksesta siirrytään metsikkötalouteen, jossa tarpeen mukaan tehdään myös avohakkuita ja metsänviljelyä. Matti Kärkkäinen 218 2
Muutoksen toimeenpano Vuonna 1949 perustettiin Tapion aloitteesta toimikunta, jossa olivat mukana metsätalouden edistämisjärjestöt ja metsäteollisuus. Toimikunta ehdotti, millaisia muutoksia tarvittiin metsäpolitiikkaan ja organisaatioihin metsänviljelyn (ja avohakkuiden) edistämiseksi. V. 1928 lakia ei muutettu. Matti Kärkkäinen 218 3 Puunkorjuu Ennen sotia ja 195-luvun alussa yksityismetsistä puu myytiin pystykaupoilla. Suurimmillaan hankintakauppojen osuus oli 1957 1967, noin 6 %. Hankintakaupat perustuivat harvoin avohakkuuseen. Tämä hidasti avohakkuiden lisääntymistä. Matti Kärkkäinen 218 4
Tilastotiedot Jos avohakkuu määritellään viljelyä vaativaksi toimeksi, kylvön ja istutuksen summa (metsänviljely) osoittaa avohakkuiden määrää. Viive avohakkuusta metsänviljelyyn lienee ollut yleensä 3 vuotta. Kylvön ja istutuksen tilastotietoja voi pitää luotettavina. Matti Kärkkäinen 218 5 Metsänviljely 195 217 1 ha 16 14 12 1 8 6 4 2 195 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Metsäntutkimuslaitos 6
Avohakkuutilastot Vuodesta 1964 alkaen löytyy Metsäntutkimuslaitoksen tilastollisista vuosikirjoista tieto kunkin vuoden avohakkuupinta-alasta. Tilastopohja vaihtelee omistajan mukaan. Yksityismetsissä kyse on pääasiassa aikomuksesta tehdä luvanvarainen avohakkuu. Avohakkuutieto on samaa tasoa metsänviljelyn kanssa. Matti Kärkkäinen 218 7 2 18 16 14 12 1 1 ha 8 6 4 2 Metsänviljely 195 217 ja avohakkuut 1964 217 Metsänviljely Avohakkuut 195 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Metsäntutkimuslaitos 8
Trendiviivat: mitä ne kertovat? 2 18 16 14 12 1 1 ha 8 6 4 2 Metsänviljely Avohakkuut 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29 214 Metsäntutkimuslaitos 9 1 ha 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Suomen avohakkuut 1964 217 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Luonnonvarakeskus 11
14 12 1 8 6 4 2 Suomen siemen- ja suojuspuuhakkuut 1964 217 1 ha 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Luonnonvarakeskus 12 Suomen uudistushakkuut 1964 217 1 ha 3 25 2 15 1 5 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Luonnonvarakeskus 13
6 5 Suomen kasvatushakkuut 1964 217 1 ha 4 3 2 1 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Luonnonvarakeskus 14 8 7 6 5 4 3 2 1 Suomen hakkuupinta-alat 1964 217 1 ha 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Luonnonvarakeskus 15
7 6 5 4 3 2 1 Teollisuuspuun hakkuut 1964 217 Milj. m 3 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Luonnonvarakeskus 16 16 14 12 1 8 6 4 2 Puutavara/hakkuupinta-ala 1964 217 m 3 /ha 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Luonnonvarakeskus 17
Avohakkuukiellon vaikutukset 1 Suurimmat ongelmat syntyisivät vanhoissa jätemetsissä, joita on runsaasti kolmen pohjoisimman maakunnan valtionmetsissä. Esimerkiksi jos männylle sopivalta kasvupaikalla on vuosikymmeniä sitten hakattu pois tukkipuumännyt ja jätetty kasvupaikalle sopimattomat kuuset, jatkuva kasvatus tuottaisi puuta vähän, olisi taloudellisesti huonotuottoista ja sitoisi hiiltä vähän. Puulajin vaihdosta on saatu hyviä kokemuksia. Matti Kärkkäinen 218 19 Avohakkuukiellon vaikutukset 2 Kuusen luontainen uudistuminen on näissä jätemetsiköissä kokemuksen mukaan heikkoa. Jos heikosta uudistumisesta huolimatta jatkuvan kasvatuksen hakkuita jatkettaisiin, lopputulos olisi erittäin vähäpuustoinen jätemetsä, jossa ei voitaisi tehdä hakkuita lainkaan. Matti Kärkkäinen 218 2
Avohakkuukiellon vaikutukset 3 Jos metsätaloudessa saisi käyttää vain luontaista uudistamista, kasvua kohottavaa jalostushyötyä (15 2 %) ei saada. Myöskään jalostuksen tuottamaa laadun paranemista ei hyödynnettäisi. Ilmaston muutokseen sopeutuminen heikkenisi, kun ei voitaisi käyttää muuta kuin nykymetsien puista varisevaa siementä. Matti Kärkkäinen 218 21 Avohakkuukiellon vaikutukset 4 Jos maannousemasienen saastuttamaa lahoa kuusikkoa ei saisi avohakata ja istuttaa kuusen tilalle lahonkestävää koivua, ei saataisi arvokkaita saha- ja vaneritukkeja, vaan lahokuusi menisi pääasiassa energiapuuksi. Metsätaloudesta saatavat tulot alenisivat merkittävästi, koska tukeista saadaan valtaosa kantorahatuloista. Matti Kärkkäinen 218 22
Avohakkuukiellon vaikutukset 5 Hiilen sidonta on suorassa suhteessa puuston kasvuun. Mitä heikommin puusto kasvaa, sitä vähäisempi on hiilensidonta. Kun ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkein ympäristöteko. Siksi on tärkeää, että metsät sitovat vuosittain paljon hiiltä. Matti Kärkkäinen 218 23 Koealavertailu Lapista Kuusikon ikä 3 vuotta, puustoa 8 m 3 /ha. Avohakkuun jälkeen paras puulaji oli tuottoisa. Metsikön ikä 8 vuotta, puustoa 3 m 3 /ha. Avohakkuukielto olisi vastuutonta hiilensidonnan kannalta. Matti Kärkkäinen 218 24
Vaikutus monimuotoisuuteen Avohakkuukielto lisäisi maannousemalahoa, mutta ei muuten lisäisi lahopuun määrää, joka on tärkein monimuotoisuuteen vaikuttava tekijä. Avohakkuukielto heikentäisi lajeja, jotka vaativat suuria yhtenäisiä elinympäristöjä. Aurinkoisuutta ja lämpöä vaativat lajit heikkenisivät avohakkuualojen puuttuessa. Matti Kärkkäinen 218 25 Monimuotoisuuden edistäminen Lahopuusta riippuvia lajeja on Suomessa 4 5 eli noin kymmenesosa kaikista maamme lajeista. Uhanalaisista metsälajeista kolmasosa elää lahopuulla. Tekopökkelöiden lisääminen talousmetsissä edistää monimuotoisuutta paremmin kuin mikään avohakkuukielto. Matti Kärkkäinen 218 26
Arvio vaikutuksista Avohakkuiden kieltämiselle ei ole perusteita puuntuotannon kannalta. Avohakkuiden kieltämiselle ei ole perusteita hiilen sidonnan kannalta. Monimuotoisuuden kannalta täydellinen avohakkuukielto olisi ongelmallinen ja tehoton. Hyvässä metsätaloudessa tulisi sallia sekä avohakkuut että jatkuva kasvatus, aivan kuten nykyisin eli painottaa metsätalouden monimuotoisuutta. Matti Kärkkäinen 218 27 Hallinnollinen arvio Markkinataloudessa poliitikkojen (= eduskunta) tulisi välttää keino-ohjaamista eli välttää antamasta teknisiä ohjeita, joilla jotkin tavoitteet saavutetaan. Sitä vastoin on sopivaa, että annetaan tavoitteita, joihin ohjauksessa olevien toimijoiden tulee päästä. Avohakkuukielto ei ole hallinnollisesti nykyaikaa. Matti Kärkkäinen 218 28
Päätelmä Avohakkuiden kielto olisi vahingollista ihmiselle ja luonnolle. Matti Kärkkäinen 218 29