Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä: Tutkimusajankohta: EU-28 (27 801 EU:n kansalaista) 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut 29. marraskuuta 9. joulukuuta 2014, tekijä: TNS Opinion JOHDANTO... 3 I. EUROOPAN PARLAMENTTI... 19 A.TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA... 19 1. Muistikuvat media-altistuksesta... 19 2. Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta... 22 B.MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA JA SEN ROOLI... 25 1. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista... 25 2. Euroopan parlamentin rooli... 28 C.EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT... 31 1. Euroopan parlamentin toimintatapa... 31 2. Euroopan parlamentin päätösten hyväksymistapa... 34 3. Euroopan parlamenttia koskevat tiedot kokonaisuudessaan... 37 II. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI... 43 A.IDENTITEETTI, JÄSENYYS JA EUROOPAN INTEGRAATION TAHTI... 43 1. Eurooppalaisen identiteetin elementit... 43 2. Euroopan unionin jäsenyys... 46 3. Euroopan integraation tahti... 49 4. EU: ta parhaiten edustava instituutio... 53 B.EUROOPAN KANSALAISTEN ÄÄNI... 56 1. Äänelläni on merkitystä... 56 2. Uuden komission nimittäminen... 62 C.POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT... 65 1. Tärkeimmät politiikat... 65 2. Euroopan parlamentin arvot... 70 D.EU-JÄSENYYDESTÄ ETUAÄ VAI EI... 74 1

Huomautus On pantava merkille, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. On myös muistettava, että mielipidetutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus riippuu siitä, kuinka suuri otos on ja kuinka suuren osuuden se muodostaa tutkimuksen kohteista, kun muut tekijät pysyvät muuttumattomina. Noin tuhannen haastattelun otoksessa (jäsenvaltioissa tavallisesti käytetty otoksen koko) todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelisivat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Prosenttiosuudet 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % Virhemarginaali +/- 1,9 prosenttiyksikköä +/- 2,5 prosenttiyksikköä +/- 2,7 prosenttiyksikköä +/- 3,0 prosenttiyksikköä +/- 3,1 prosenttiyksikköä 2

JOHDANTO Parlametri on Euroopan parlamentin vuotuinen kyselytutkimus. Sen ensimmäisessä osassa mitataan eurooppalaisten mielikuvaa Euroopan parlamentista, sen julkisuuskuvasta ja roolista sekä eurooppalaisten tietoja Euroopan parlamentista. Toisessa osassa keskitytään eurooppalaisiin ja Euroopan unioniin. Siinä esitetään kysymyksiä identiteetistä ja EU-jäsenyydestä sekä siitä, tuntevatko eurooppalaiset äänellään olevan merkitystä EU:ssa, ja komission puheenjohtajan valinnasta. Ensimmäistä kertaa eurooppalaisilta kysyttiin myös, tarjoaako EU heidän mielestään lisäarvoa 15 eri alalla. Kyselytutkimus tehtiin 29. marraskuuta 9. joulukuuta 2014. TNS Opinion toteutti tutkimuksen haastattelemalla henkilökohtaisesti 27 801:ä kansalaista Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa. Tulokset esitetään yleisellä tasolla tämän yhteenvedon johdanto-osassa. Lukija voi tutustua yksityiskohtaisiin eurooppalaisiin ja kansallisiin tuloksiin kunkin kysymyksen osalta asiakirjan toisen osan taulukoissa, kartoissa ja kuvissa. Euroopan tilanne Kuten kaikissa tämän tyyppisissä kyselytutkimuksissa, on erittäin tärkeää määritellä tilanne, jossa tutkimus tehdään. Haastattelut tehtiin Junckerin komission virkaanastumista seuraavilla viikoilla, mikä luultavasti vaikutti tiettyihin kysymyksiin annettuihin vastauksiin. 3

Tärkeimmät tulokset Samalla tavalla kuin vuoden 2009 Eurooppa-vaalien jälkeen vuoden 2014 lopulla voitiin havaita, että monien eurooppalaisten (60 prosenttia) käsityksiin vaikutti merkittävä Eurooppa-vaaliefekti, joka johtui parlamentin esilläolosta tiedotusvälineissä. Kyselytutkimus osoitti, että vaikka ihmiset olivat kuulleet puhuttavan Euroopan parlamentista, heillä ei kuitenkaan tuntunut olevan asiasta erityisen hyviä tietoja. Itse asiassa suurin osa eurooppalaisista katsoi, että he eivät tiedä paljoakaan parlamentin toiminnasta. Eurooppalaisilla on paljolti neutraali mielikuva Euroopan parlamentista. Tämä tilanne oli 21 jäsenvaltiossa. Lähes puolet eurooppalaisista toivoi, että Euroopan parlamentilla olisi merkittävämpi rooli. Yli neljäsosa vastaajista katsoi kuitenkin, että Euroopan parlamentilla olisi oltava vähäisempi rooli. Tämä osuus kasvaa 26 jäsenvaltiossa. Eurooppalaisten tiedot parlamentin rakenteesta ja toiminnasta ovat parantuneet kesäkuusta 2013. Eurooppalaisilla näyttää olevan poliittisempi mielikuva Euroopan parlamentista, mikä mahdollisesti johtuu parlamentin roolista komission puheenjohtajan valinnassa. Tässä voidaan havaita kaksi ilmiötä. Toisaalta vastaajien tiedot siitä, miten Euroopan parlamentin jäsenet ryhmittyvät, on korkeimmalla tasolla siitä lähtien kun tämä kysymys on esitetty Parlametrissa (elokuusta 2007). Toisaalta ensimmäistä kertaa hienoinen enemmistö vastaajista katsoo, että Euroopan parlamentin päätökset tehdään jäsenten poliittisen suuntauksen perusteella. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että päätökset tehdään niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat. Puolet eurooppalaisista pitää Euroopan parlamenttia toimielimenä, joka parhaiten edustaa Euroopan unionia. Kysyttäessä eurooppalaisen identiteetin rakennuselementeistä vastaajat asettivat selvään kärkeen demokratian ja vapauden arvot. Tämä näkemys yleistyi 22 jäsenvaltiossa. Yhteisvaluutta, joka vuosi sitten oli ensimmäisellä sijalla, on nyt toisena, mutta edelleen identiteetin tärkeä osatekijä kaikissa euroalueen maissa. Kymmenessä euroalueen maassa pidettiinkin euroa identiteetin tärkeimpänä rakennuselementtejä. 4

Eurobarometrin perinteiseen kysymykseen Euroopan unionin jäsenyydestä eurooppalaisten selvä enemmistö vastasi, että se on hyvä asia. Tämä vastaus saatiin myös maissa, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Ajallisessa tarkastelussa (2009 2014) vastauksissa ei havaittu suuria muutoksia sen enempää positiiviseen, negatiiviseen kuin neutraaliinkaan suuntaan. EU:n yhdentymisen tahdista yhä useammat eurooppalaiset (lähes joka toinen) olivat sitä mieltä, että on parempi odottaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita ennen kuin tehostetaan uusien yhteisten politiikkojen kehittämistä. Tämä mielipide oli yleisin maissa, joita kriisi on koetellut eniten. Kun kysyttiin, samalla tavalla kuin vuonna 2013, uskovatko vastaajat, että heidän äänellään on merkitystä, lähes 60 prosenttia katsoi, että heidän äänellään on merkitystä omassa maassa, ja yli 40 prosenttia uskoi, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Tässä on tapahtunut jonkin verran edistystä, vaikka jäsenvaltioiden välillä oli todellisia eroja, erityisesti kriisistä eniten kärsimään joutuneiden maiden ja muiden maiden välillä. Niiden eurooppalaisten, jotka katsovat, että heidän äänellään ei ole merkitystä EU:ssa, lukumäärä on laskenut, vaikka he ovat vielä enemmistönä. Selvä enemmistö vastaajista kaikissa jäsenvaltioissa katsoo, että komission puheenjohtajan ja koko Euroopan komission valinta eurovaalien tulosten perusteella edustaa merkittävää demokratian kehitystä EU:ssa. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta saa yhä enemmän kannatusta ja on edelleen tärkein politiikanala, josta Euroopan parlamentin on ensisijaisesti huolehdittava 25 jäsenvaltiossa. Maahanmuuttoon ja terrorismin torjuntaan liittyvien asioiden suosio kasvoi eniten ja näyttivät aiheuttavan uusia eroja jäsenvaltioiden välille. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta kehitys oli samanlainen. Eurooppalaisten mielestä ihmisoikeuksien suojelu on ehdottomasti tärkein arvo, jota Euroopan parlamentin tulisi puolustaa. Sen jälkeen tulevat miesten ja naisten välinen tasa-arvo ja sananvapaus, joiden suosio on niin ikään kasvamassa. Vain yksi arvo on menettämässä suosiotaan unionin tasolla: EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus. Kun vastaajilta kysyttiin, mikä olisi heidän maansa tilanne, jos se olisi Euroopan unionin ulkopuolella, enemmistö katsoi, että heidän maansa pärjäisi huonommin ilman EU:ta 11:llä 15:stä kysytystä alasta. 5

Neljällä muulla alalla enemmistö katsoi, että heidän maansa ei pärjäisi paremmin eikä huonommin, jos olisi EU:n ulkopuolella. Mielipiteet olivat sen sijaan erittäin jakautuneet vaihtoehtojen paremmin ja huonommin välillä seuraavilla aloilla: inflaatio ja elinkustannukset, maahanmuutto ja maatalous. 6

Tärkeimmät tulokset I. EUROOPAN PARLAMENTTI A. EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT 1. Toukokuun 2014 vaalit ovat yhä ihmisten mielissä Samalla tavalla kuin vuoden 2009 Eurooppa-vaalien jälkeen vuoden 2014 lopulla voitiin havaita, että monien eurooppalaisten (60 prosenttia) käsityksiin vaikutti merkittävä Eurooppa-vaaliefekti, joka johtui parlamentin esilläolosta tiedotusvälineissä. Euroopan tasolla 58 prosenttia vastaajista olikin hiljattain kuullut puhuttavan Euroopan parlamentista, mikä oli 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin kesäkuussa 2013. Vain 40 prosenttia vastaajista sanoi, että he eivät muista viime aikoina kuulleensa Euroopan parlamentista (10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kesäkuussa 2013). Kansallisella tasolla muistikuva parlamentin esilläolosta tiedotusvälineissä lisääntyi eniten Sloveniassa (86 prosenttia, +23) ja Luxemburgissa (78 prosenttia, +21) sekä Puolassa (56 prosenttia, +21) ja Virossa (75 prosenttia, +19). Muistikuva kasvoi merkittävästi myös Ranskassa (44 prosenttia, +18), vaikka se ja Irlanti (47 prosenttia, +3) olivat ainoat maat, joissa alle 50 prosenttia vastanneista totesi, että he ovat hiljattain kuulleet Euroopan parlamentista. 2. Tunne siitä, että on selvillä Euroopan parlamentin toiminnasta Eurooppalaisten tunne siitä, että he ovat selvillä Euroopan parlamentin toiminnasta on edelleen heikko, mutta ei ole muuttunut aiemmasta (marraskuusta 2011). Vähän alle kolmannes (30 prosenttia) eurooppalaisista katsoo, että he ovat hyvin selvillä Euroopan parlamentin toiminnasta. Sitä vastoin 67 prosenttia katsoo, että he ovat huonosti selvillä parlamentin toiminnasta. Kansallisella tasolla vain Liettuassa enemmistö vastaajista (52 prosenttia) sanoi, että he ovat hyvin selvillä. Ranskassa kyselyyn osallistuneista kaikkein pienin osuus vastaajista (19 prosenttia) sanoi olevansa hyvin selvillä parlamentin toiminnasta. 7

Vastaajia, jotka sanoivat, että he ovat huonosti selvillä Euroopan parlamentin toiminnasta, oli eniten Ruotsissa (80 prosenttia), Ranskassa (78 prosenttia) ja Espanjassa (77 prosenttia). Kyselytutkimuksen analyysi osoitti, että vaikka ihmiset olivat kuulleet puhuttavan Euroopan parlamentista, he eivät olleet siitä erityisen hyvin selvillä. Henkilöistä, jotka olivat hiljattain kuulleet Euroopan parlamentista 41 prosenttia katsoi olevansa hyvin selvillä ja 57 prosenttia katsoi, että he olivat huonosti selvillä. Kansallisella tasolla esimerkiksi Ruotsissa haastatelluista henkilöistä vain 20 prosenttia tunsi olevansa hyvin selvillä, kuitenkin 69 prosenttia muisti asian olleen esillä tiedotusvälineissä. Nousua oli 14 prosenttiyksikköä kesäkuusta 2013. Sosiodemografisella tasolla vanhemmat henkilöt muistivat paremmin Euroopan parlamentin olleen esillä tiedotusvälineissä, mutta heidän tunteensa selvillä olosta oli erittäin heikko. Kuten useissa eri kyselytutkimuksissa toimihenkilöt (39 prosenttia) ja korkeammin koulutetun henkilöt (37 prosenttia) tunsivat olevansa paremmin selvillä. B. MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA JA SEN ROOLI 1. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista Eurooppalaisten mielikuva Euroopan parlamentista on jonkin verran kohentunut, vaikka huomattavalla enemmistöllä 22 jäsenvaltiossa mielikuva on neutraali. Mielikuva Euroopan parlamentista ei ole muuttunut kesäkuusta 2013. Positiivinen mielikuva on 30 prosentilla vastaajista ja neutraali mielikuva 43 prosentilla (+1) vastaajista. Negatiivinen mielikuva laski kahdella prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin. Kansallisella tasolla: neutraali mielikuva vallitsi 22:ssa 28 jäsenvaltiosta; positiivinen mielikuva on negatiivista voimakkaampi 23 jäsenvaltiossa. Voidaan havaita, että positiivinen mielikuva kesäkuuhun 2013 verrattuna o yleistyi selvästi Espanjassa (29 prosenttia, +10), Ruotsissa (34 prosenttia, +9) ja Kyproksessa (34 prosenttia, +8) sekä Latviassa (25 prosenttia, +6) ja Portugalissa (30 prosenttia, +5), vaikka nämä tasot ovat yhä matalia; o on neutraalia yleisempi Romaniassa, Bulgariassa, Italiassa ja Maltassa; 8

o on vähentynyt huomattavasti Irlannissa (40 prosenttia, 10), Bulgariassa (48 prosenttia, 8) ja Belgiassa (34 prosenttia, 7). Sitä vastoin negatiivinen mielikuva on positiivista yleisempi Kreikassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa ja Alankomaissa. 2. Euroopan parlamentin rooli Lähes puolet eurooppalaisista toivoi, että Euroopan parlamentilla olisi tärkeämpi rooli. Yli neljäsosa vastaajista katsoi kuitenkin, että parlamentilla olisi oltava vähemmän tärkeä rooli. Tämä osuus kasvaa 26 jäsenvaltiossa. Kysyttäessä, millaisen roolin vastaajat haluaisivat Euroopan parlamentille tulevaisuudessa, suuri enemmistö eurooppalaisista kannatti vieläkin tärkeämpää roolia (47 prosenttia, 2 verrattuna kesäkuuhun 2013). Voidaan panna merkille, että niitä vastaajia, jotka spontaanisti haluavat Euroopan parlamentille saman roolin, on yhä vähemmän (12 prosenttia, 8), kun taas niitä, jotka haluavat parlamentille vähemmän tärkeän roolin (27 prosenttia, +7) ja niitä, jotka eivät osaa sanoa (14 prosenttia, +3), on yhä enemmän. Kansallisella tasolla: Toive siitä, että parlamentilla olisi tärkeämpi rooli, saa taakseen selvän enemmistön 16 jäsenvaltiossa, ja 22 jäsenvaltiossa se on enemmistön kanta, kärjessä Kypros (84 prosenttia, +5), Malta ja Portugali (67 prosenttia, vastaavasti +2 ja +7), Espanja (65 prosenttia, +9) ja Romania (65 prosenttia, + 0). Toive tärkeämmästä roolista saa enemmän kannatusta Portugalissa ja Espanjassa, joita kriisi on koetellut enemmän, ja sama tilanne on myös Kreikassa (63 prosenttia, +2) ja Italiassa (49 prosenttia, +4). Parlamentin tärkeämmän roolin kannatus kasvoi eniten Latviassa (58 prosenttia, +16) ja Liettuassa (64 prosenttia, +15). Toive Euroopan parlamentin vähemmän tärkeästä roolista eteni 26 jäsenvaltiossa Kyprosta ja Puolaa lukuun ottamatta. Tämä vastaus oli enemmistönä kuudessa 6 jäsenvaltiossa, jotka olivat Tanska (46 prosenttia, +12), Suomi (44 prosenttia, +25), Ruotsi (49 prosenttia, +25), Yhdistynyt kuningaskunta (43 prosenttia, +4), Tšekin tasavalta (43 prosenttia, +19) ja Alankomaat (48 prosenttia, +13). Voidaan erityisesti panna merkille, että toive parlamentin vähemmän tärkeästä roolista kasvaa enemmän euroalueen maissa kuin euroalueen ulkopuolisissa maissa. 9

C. EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT Eurooppalaisten tiedot parlamentin rakenteesta ja toiminnasta ovat parantuneet selvästi kesäkuusta 2013. Tämä johtuu toukokuussa 2014 pidetyistä Euroopan parlamentin vaaleista ja parlamentin näkemisestä poliittisempana mutta liittyy ehkä myös komission puheenjohtajan valintaan. Kuten jo johdannossa todettiin, Euroopan parlamentin keskeinen rooli komission puheenjohtajan valinnassa ja koko kollegion virkaanasettamisessa epäilemättä myötävaikutti siihen, että eurooppalaisilla on nyt poliittisempi näkemys Euroopan parlamentista. 1. Euroopan parlamentin toiminta 48 prosenttia vastaajista tietää, että europarlamentaarikot istuvat parlamentin istuntosalissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti, mikä merkitsee viiden prosenttiyksikön lisäystä kesäkuusta 2013. Vastaajista 35 prosenttia ( 4) uskoo, että he istuvat kansalaisuutensa mukaisesti. Niiden osuus, jotka eivät osaa sanoa, miten parlamentin jäsenet istuvat, on laskenut 17 prosenttiin ( 1). Kansallisella tasolla vastaajien, jotka tietävät, että jäsenet istuvat istuntosalissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti, osuus on noussut 23 jäsenvaltiossa kesäkuusta 2013. Suurin kasvu tapahtui Liettuassa (60 prosenttia, +18), Ruotsissa (70 prosenttia, +16) ja Tanskassa (60 prosenttia, +14). 2. Euroopan parlamentin päätöksentekomenetelmä Ensimmäistä kertaa enemmistö vastaajista katsoo, että Euroopan parlamentin päätökset tehdään jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan. Tätä mieltä on nyt 40 prosenttia eurooppalaisista, kun taas 38 prosenttia arvelee, että päätökset tehdään niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat. Kansallisella tasolla voidaan havaita, että Enemmistö 15 jäsenvaltiossa uskoo, että päätökset tehdään jäsenen poliittisen suuntauksen mukaan. Osuus oli suurin Ruotsissa (62 prosenttia, +15), Suomessa 10

(55 prosenttia, +13), Sloveniassa ja Alankomaissa (51 prosenttia, vastaavasti +4 ja +9). Sitä vastoin 11 jäsenvaltioissa enemmistö uskoo, että päätökset tehdään kansallisen edun mukaan. Eniten tätä mieltä oltiin Tšekin tasavallassa (56 prosenttia, 3), Slovakiassa (54 prosenttia, 2) ja Kreikassa (52 prosenttia, +4). 3. Yleistiedot Euroopan parlamentista Vaikka objektiivinen tietämys Euroopan parlamentista on yhä korkealla tasolla, se ei enää kasva perustajavaltioissa. Objektiivista tietoa Euroopan parlamentista mitataan neljällä kysymyksellä, jotka koskevat Euroopan parlamentin suoria vaaleja, jäsenten lukumäärää jäsenvaltioittain ja tapaa, jolla unionin talousarvio ja lainsäädäntö hyväksytään. Unionin tasolla oikeita vastauksia oli keskimäärin 59 prosenttia ja vääriä vastauksia 19 prosenttia. Näiden rohkaisevien tulosten lisäksi on huomattava, että niiden vastaajien osuus, jotka kertoivat, että he eivät osaa sanoa, kasvoi kesäkuusta 2013 (22 prosenttia, +4). Vaikka lähes kaikissa jäsenvaltioissa objektiivista tietämystä Euroopan parlamentista voidaan pitää hyvänä, kesäkuuhun 2013 verrattuna tämä tietämys on vähentynyt perustajavaltioissa. Bulgariassa oikeat vastaukset kyseisiin neljään kysymykseen ovat kuitenkin lisääntyneet kesäkuusta 2013. 11

II. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI A. TOIMIELIN, JOKA PARHAITEN EDUSTAA EU:TA Eurooppalaisten selkeä enemmistö pitää Euroopan parlamenttia toimielimenä, joka parhaiten edustaa Euroopan unionia. Itse asiassa 50 prosenttia vastaajista (sama osuus kuin kesäkuussa 2013) pitää Euroopan parlamenttia toimielimenä, joka parhaiten edustaa Euroopan unionia. Vastaajista 16 prosenttia (+1) mainitsee komission ja 9 prosenttia ( 6) Euroopan unionin neuvoston. On pantava merkille, että 23 prosenttia (+4) vastaajista ei tiedä, mikä toimielin parhaiten edustaa Euroopan unionia. Kansallisella tasolla parlamentti oli ykkösenä kaikissa jäsenvaltioissa (vaikka en osaa sanoa -osuuden alapuolella Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Parlamentti mainittiin useimmin Slovakiassa (67 prosenttia) ja Kroatiassa (57 prosenttia), ja harvimmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (36 prosenttia) ja Latviassa (44 prosenttia). Sosiodemografisella tasolla parlamentti oli niin ikään johdossa kaikissa kategorioissa. B. IDENTITEETTI, JÄSENYYS JA YHDENTYMISEN NOPEUS 1. Eurooppalaisen identiteetin rakennuselementit Vastaajilta kysyttiin, mitä ovat eurooppalaisen identiteetin tärkeimmät rakennuselementit. Demokratiaa ja vapautta koskevat arvot olivat nousussa 22 jäsenvaltiossa. Eurooppalaiset pitivät niitä eurooppalaisen identiteetin tärkeimpinä osatekijöinä. Tulokset kaikista 28 jäsenvaltioista osoittavat, että demokratian ja vapauden arvot ovat vahvassa nousussa (47 prosenttia, +7 vuodesta 2013) ja ovat nyt nousseet yhteisvaluutan (40 prosenttia, 2) ohi. Kulttuuri on kolmantena (28 prosenttia) ja sen jälkeen historia (24 prosenttia), Euroopan talouden onnistumiset (20 prosenttia) ja maantiede (18 prosenttia). Maantieteen merkitys on vähentynyt 25 jäsenvaltiossa. 12

Kansallisella tasolla demokratian ja vapauden arvot etenevät suurimmassa osassa jäsenvaltioista, Alankomaissa +17 prosenttiyksikköä (65 prosenttia) vuodesta 2013, +16 prosenttiyksikköä Belgiassa (57 prosenttia) ja +15 prosenttiyksikköä Suomessa (60 prosenttia). Ne mainittiin useimmin EU:n pohjoisosassa: Ruotsi 69 prosenttia, Saksa 67 prosenttia, Alankomaat 65 prosenttia, Tanska 63 prosenttia ja Suomi 60 prosenttia. Sitä vastoin nämä arvot mainitaan harvemmin maissa, joihin kriisi on vaikuttanut eniten: Espanja 30 prosenttia (+1), Kreikka 34 prosenttia (+5), Italia 37 prosenttia ( 2) ja Kypros 43 prosenttia ( 3). Nämä luvut ovat EU:n keskiarvon eli 47 prosentin alapuolella. Euro, yhteisvaluutta, on identiteetin selvä osatekijä, sillä se mainittiin keskimääräistä useammin (40 prosenttia) euroalueen jäsenvaltioissa paitsi Portugalissa (39 prosenttia). 2. EU-jäsenyys Yhä useammat eurooppalaiset pitävät kuulumista Euroopan unioniin hyvänä asiana. Tämä koski myös maita, jotka eivät kuulu euroalueeseen. 54 prosenttia (+4 verrattuna kesäkuuhun 2013) eurooppalaisista katsoo, että EUjäsenyys on hyvä asia. 29 prosenttia (-2) eurooppalaisista ajattelee, että se ei ole hyvä eikä huono asia. 14 prosenttia ( 3) katsoo, että se on huono asia. Kansallisella tasolla niitä, jotka ajattelivat, että EU-jäsenyys on hyvä asia, oli eniten Luxemburgissa (83 prosenttia, +12 verrattuna kesäkuuhun 2013), Saksassa (72 prosenttia, +4) ja Belgiassa (70 prosenttia, +6). Huomattavimmat muutokset tässä vastauksessa olivat Virossa ja Romaniassa, molemmissa 68 prosenttia (+13), Luxemburgissa (83 prosenttia, +12), Espanjassa (59 prosenttia, +12), Portugalissa (46 prosenttia, +10) ja Puolassa (63 prosenttia, +10). Sen sijaan maissa, joissa vastaajat katsoivat useimmin, että jäsenyys on huono asia, ja joista kahta ensimmäistä kriisi on koetellut ankarasti, tulokset olivat vakiintuneet tai laskeneet: Kreikka (30 prosenttia, + 0) ja Kypros (30 prosenttia, 6). Luvut olivat vakiintuneet Yhdistyneessä kuningaskunnassa (27 prosenttia, + 0) ja hieman nousseet Itävallassa (23 prosenttia, +2). Sosiodemografisella tasolla ihmiset, jotka suhtautuivat EU-jäsenyyteen myönteisimmin, olivat entiseen tapaan etenkin miehiä, nuoria, korkeammin koulutettuja ja sosiaalisesti ja ammatillisesti ylemmissä yhteiskuntaryhmissä. 13

3. Euroopan unionin yhdentymisen nopeus Kysyttäessä yhdentymisen nopeudesta eurooppalaisille annettiin kaksi vaihtoehtoa: Jotta voidaan tehostaa unionin yhteistä poliittista kehitystä tietyillä tärkeillä toimintaalueilla, olisiko odotettava, että kaikki maat ovat siihen valmiita, vai olisiko edettävä odottamatta muita jäsenvaltioita? Yhä useampi eurooppalainen (lähes 50 prosenttia) katsoo, että on parempi odottaa, kunnes kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita ennen kuin lisätään yhteistä poliittista päätöksentekoa. Tämä mielipide oli yleisin maissa, joita kriisi on koetellut eniten. Tulokset osoittavat siten, että lähes puolet eurooppalaisista (49 prosenttia, +3) pitäisi parempana odottaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita etenemiseen, kun taas 39 prosenttia ( 4) katsoi, että toiset voivat edetä muita odottamatta. Kansallisella tasolla maat, joita kriisi on koetellut eniten, suhtautuivat myönteisimmin ajatukseen, että odotetaan, että kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita ennen uusien yhteisten politiikkojen kehittämistä: Portugali (70 prosenttia, + 0), Kreikka (62 prosenttia, +4), Espanja (61 prosenttia, +3) ja Kypros (60 prosenttia, 2) ja Irlanti (53prosenttia, 2). Eniten niitä, jotka valitsisivat toisen vaihtoehdon (ei odoteta), oli Alankomaissa (61 prosenttia, +3), Sloveniassa (53 prosenttia, +1) sekä Liettuassa ja Itävallassa (52 prosenttia, vastaavasti +7 ja + 0 kesäkuuhun 2013 verrattuna). C. EUROOPAN KANSALAISTEN ÄÄNI 1. Äänelläni on merkitystä Onko unionin kansalaisilla tunne, että heidän äänellään on merkitystä omassa maassaan ja EU:ssa? Tulokset osoittavat, että tämä tunne on voimakkaampi oman maan kohdalla kuin unionin tapauksessa. a. Äänelläni on merkitystä omassa maassani: Kesäkuusta 2013 niiden eurooppalaisten osuus, jotka katsovat, että heidän äänellään on merkitystä omassa maassaan, on pysynyt samana (58 prosenttia, + 0), kun 39 prosenttia ( 1) katsoo, että näin ei ole. 14

b. Äänelläni on merkitystä EU:ssa Eurooppalaisten äänen merkityksestä EU:ssa marras-joulukuussa 2014 41 prosenttia (+2) vastanneista antoi kielteisen vastauksen. Vuoden 2009 vaalien jälkeen tämä osuus oli 38 prosenttia. Vaikka ne eurooppalaiset, jotka katsovat, että heidän äänellään ei ole merkitystä EU:ssa, olivat yhä enemmistönä, heidän osuutensa on laskenut kahtena kuluneena vuotena (53 prosenttia, 4 kesäkuusta 2013). Kansallisella tasolla tässä voidaan havaita suuria eroja aina 54 prosenttiosuuteen asti. Vastaajat, jotka vahvimmin olivat sitä mieltä, että heidän äänensä kuuluu EU:ssa, olivat Ruotsissa (74 prosenttia, +10), Tanskassa (62 prosenttia, + 0), Luxemburgissa (59 prosenttia, +6), Belgiassa, Alankomaissa ja Kroatiassa (58 prosenttia, vastaavasti 2, +9 ja +1) ja Saksassa (57 prosenttia, +5). Sitä vastoin eniten ihmisiä, jotka ajattelevat, että heidän äänensä ei kuulu EU:ssa, oli Kreikassa (78 prosenttia, 3), Kyproksessa (75 prosenttia, 5), Tšekin tasavallassa, Espanjassa ja Italiassa (68 prosenttia, vastaavasti 4, + 0 ja +2) ja Portugalissa (66 prosenttia, 1). 2. Uuden komission virkaanasettaminen Oli tärkeää mitata eurooppalaisten mielipidettä, kun Lissabonin sopimusta sovellettiin ensimmäistä kertaa niin että Euroopan parlamentti valitsi komission puheenjohtajan ja koko komission. Osoittautui, että selvä enemmistö vastaajista kaikissa jäsenvaltioissa katsoo, että komission puheenjohtajan ja koko komission valinta Euroopan parlamentin vaalien tulosten perusteella edustaa merkittävää demokratian edistystä EU:ssa. Unionin tasolla 63 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä tästä, 18 prosenttia oli eri mieltä ja kantaansa ei esittänyt 19 prosenttia vastaajista. Kansallisella tasolla Luxemburgissa haastatellut suhtautuivat kaikkein myönteisimmin tähän kantaan (81 prosenttia). Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastanneet olivat kaikkein useimmin eri mieltä (28 prosenttia). Virossa vastaamatta jättäneitä oli enemmän kuin muualla (35 prosenttia). 15

D. POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT 1. Ensisijaiset politiikat Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta saa yhä enemmän kannatusta ja on edelleen tärkein politiikanala, josta Euroopan parlamentin on ensisijaisesti huolehdittava 25 jäsenvaltiossa. Maahanmuuttoon ja terrorismin torjuntaan liittyvien kysymysten suosio kasvoi eniten, ja ne näyttivät aiheuttavan uusia eroja jäsenvaltioiden välille. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta kehitys oli samanlainen. Unionin tasolla 25 jäsenvaltiossa katsotaan, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan olisi oltava ensisijainen politiikanala (54 prosenttia, +3 kesäkuusta 2013). Tanskassa ja Ruotsissa sen kuitenkin voitti ilmastonmuutoksen torjunta ja Virossa turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä. Talous-, budjetti- ja veropolitiikkojen yhteensovittaminen nousi toiselle sijalle (31 prosenttia ja +1) jättäen taaksensa kuluttajan ja kansanterveyden suojan parantamisen (30 prosenttia ja 3). Seuraavana 29 prosentilla ja neljän prosenttiyksikön lisäyksellä kesäkuusta 2013 tulee yksilön vapauksia kunnioittava kamppailu terrorismia vastaan. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä sai 27 prosentin (+1) kannatuksen ennen lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttamista, joka nousi vastauksissa eniten (25 prosenttia, +6). On mielenkiintoista, että eurooppalaisilla ja kansainvälisillä uutisilla näyttää olevan selvä vaikutus maahanmuuttoa, terrorismin torjuntaa ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeviin kysymyksiin ja että ne paljastavat uusia eroja tiettyjen jäsenvaltioiden välillä. Kansallisella tasolla kaksi ensimmäistä politiikkaa (maahanmuutto ja kamppailu terrorismia vastaan) lisäsivät kannatusta 19 jäsenvaltiossa, joista 16:ssa nämä politiikat ovat muuttuneet samaan suuntaan. Kuten jo vuoden 2014 vaalien jälkeen tehdyssä mielipidetiedustelussa todettiin, maahanmuuttopolitiikka on lisäämässä kannatustaan. Muutos on erittäin merkittävä eräissä maissa kuten Italiassa (36 prosenttia, +20), Maltassa (44 prosenttia, +17) ja Ruotsissa (32 prosenttia, +13). Kamppailu terrorismia vastaan eteni eniten Puolassa (29 prosenttia, +13), Tšekin tasavallassa (35 prosenttia, +11), Maltassa (31 prosenttia, +11) ja Itävallassa (27 prosenttia, +10). 16

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta vastauksiin erittäin todennäköisesti vaikutti Ukrainan tilanne. Se lisäsi suosiotaan 15 jäsenvaltiossa, joista Baltian maissa muutos oli ennätyksellinen: +21 prosenttiyksikköä Liettuassa (38 prosenttia), +19 prosenttiyksikköä Virossa (45 prosenttia) ja +13 prosenttiyksikköä Latviassa (35 prosenttia). On pantava merkille myös +16 prosenttiyksikön lisäys Alankomaissa (34 prosenttia) ja vastakkainen kehitys eli 18 prosenttiyksikön vähennys Romaniassa (29 prosenttia). 2. Arvot, joita Euroopan parlamentin tulisi ensisijaisesti puolustaa Ihmisoikeuksien suojelu eteni arvona voimakkaasti kesäkuusta 2013 (60 prosenttia, +6). Myös kaksi seuraavaa arvoa eli miesten ja naisten välinen tasa-arvo (36 prosenttia, +3) ja sananvapaus (34 prosenttia, +1) lisäsivät kannatustaan. Vain yksi arvo menetti kannatustaan unionin tasolla. Se oli EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus (30 prosenttia, 3). Tämä lasku voidaan havaita 20 jäsenvaltiossa. Vaikka Euroopan unionin ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus nousi 2 prosenttiyksikköä 22 prosenttiin, pitkällä aikavälillä sen suosio on laskenut 10 prosenttiyksikköä lokakuusta 2007. Kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu on pysynyt vakaalla 20 prosentin tasolla kuluneiden kolmen vuoden aikana, mutta pudonnut 8 prosenttiyksikköä lokakuusta 2007. E. LISÄARVOA (VAI EI) EUROOPAN UNIONISTA Ensimmäistä kertaa parlemetrissa eurooppalaisilta kysyttiin heidän maansa tilanteesta, jos se olisi EU:n ulkopuolella. Heille esitettiin eri aloja, joista heidän oli arvioitava, pärjäisikö heidän maansa paremmin, huonommin vai ei paremmin eikä huonommin. 15 kysyttyä alaa olivat kauppa, työllisyys, tieteellinen tutkimus, ulkopolitiikka, koulutus, maatalous, maahanmuutto, terveys, sukupuolten tasa-arvo, ympäristö ja ympäristönmuutoksen torjunta, teollisuus, inflaatio ja elinkustannukset, energia, talous sekä henkilötietojen suoja. Enemmistö eurooppalaisista oli sitä mieltä, että 11 alalla heidän maansa ei pärjäisi yhtä hyvin EU:n ulkopuolella. 17

Mielipiteet jakautuivat kuitenkin voimakkaasti kolmella alalla: inflaatio ja elinkustannukset (34 prosenttia huonommin EU:n ulkopuolella ja 33 prosenttia paremmin EU:n ulkopuolella), maahanmuutto (33 prosenttia huonommin ja 32 prosenttia paremmin ) ja maatalous (36 prosenttia huonommin ja 34 prosenttia paremmin ). Neljällä alalla enemmistö vastasi ei paremmin eikä huonommin : sukupuolten tasa-arvo (46 prosenttia), terveys (37 prosenttia), sekä koulutus ja henkilötietojen suoja, molemmat 35 prosenttia. 18

I. EUROOPAN PARLAMENTTI A. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. Muistikuvat media-altistuksesta 1) EU-keskiarvo 19

2) Kansalliset tulokset 20

3) Kansalliset tapahtumat 21

2. Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta 1) EU-keskiarvo 22

3) Kansalliset tapahtumat * EK = ei kysytty. Kysymystä ei kysytty tässä maassa aikaisemman kyselyn aikana. 24

B. MIELIKUVA EUROOPAN PARLAMENTISTA JA SEN ROOLI 1. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista 1) EU-keskiarvo 25

2. Euroopan parlamentin rooli 1) EU-keskiarvo 28

C. EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT 1. Euroopan parlamentin toimintatapa 1) EU-keskiarvo 31

2. Euroopan parlamentin päätösten hyväksymistapa 1) EU-keskiarvo 34

3. Euroopan parlamenttia koskevat tiedot kokonaisuudessaan 1) EU-keskiarvo 37

2) Kansalliset tulokset a. Kunkin jäsenvaltion kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suoralla vaalilla 38

b. EU-tason lainsäädännölliset puitteet (lait ja direktiivit) on sovittava Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä yhteisesti 39

c. Euroopan parlamentti ja jäsenmaat päättävät Euroopan unionin budjetista yhdessä 40

d. Jokaisella EU maalla on Euroopan parlamentissa sama määrä edustajia 41

II. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI A. IDENTITEETTI, JÄSENYYS JA EUROOPAN INTEGRAATION TAHTI 1. Eurooppalaisen identiteetin elementit 1) EU-keskiarvo 43

3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset neljä kohtaa 45

2. Euroopan unionin jäsenyys 1) EU-keskiarvo 46

3. Euroopan integraation tahti 1) EU-keskiarvo 49

2) Kansalliset tulokset a. Odottaa, kunnes kaikki EU-jäsenvaltiot ovat valmiita toteuttamaan ne 50

b. Edetä odottamatta muita EU-jäsenvaltioita 51

4. EU: ta parhaiten edustava instituutio 1) EU-keskiarvo 53

B. EUROOPAN KANSALAISTEN ÄÄNI 1. Äänelläni on merkitystä 1.1 Äänelläni on merkitystä Suomessa 1) EU-keskiarvo 56

1.2 Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa 1) EU-keskiarvo 59

2. Uuden komission nimittäminen 1) EU-keskiarvo 62

C. POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT 1. Tärkeimmät politiikat 1) EU-keskiarvo 65

a. Ensimmäiset kuusi kohtaa 66

b. Viimeiset kuusi kohtaa 67

3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset kuusi kohtaa 69

2. Euroopan parlamentin arvot 1) EU-keskiarvo 70

3) Kansalliset tapahtumat Ensimmäiset kuusi kohtaa 73

D. EU-JÄSENYYDESTÄ ETUAÄ VAI EI 1) EU-keskiarvo 74

2) Kansalliset tulokset a. Maatalous 75

b. Inflaatio ja elinkustannukset 76

c. Maahanmuutto 77

d. Työllisyys 78

e. Talous 79

f. Terveys 80

g. Koulutus 81

h. Teollisuus 82

i. Henkilötietojen suojaaminen 83

j. Kauppa 84

k. Energia 85

l. Ulkopolitiikka 86

m. Ympäristö ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu 87

n. Sukupuolten välinen tasa-arvo 88

o. Tieteellinen tutkimus 89