Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Samankaltaiset tiedostot
BioTar-hankkeen yleisesittely

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Uusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun

TASO-hankkeen esittely

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Turvetuotannon vesistökuormitus

Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Orgaaninen kiintoaines turvemaiden valumavesissä keinoja kuormituksen vähentämiseksi

Metsätalouden vesiensuojelu

Östersundomin pienvesien kartoitus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Maija Taka Pienvesitapaaminen

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

GTK:n sedimenttitutkimukset. Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Hulevesien laadun hallinta

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta

Transkriptio:

Osatehtävä 3 - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Sedimentti ja kiintoaine selvitykset (1/2) Tavoite: Selvittää kiintoaineen ja sedimentin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet pehmeäpohjaisilla turvetuotannon ja turvemetsätalouden kuormittamilla latvavesillä Lisäksi selvitetään mm. sedimentin kerroksellisuutta ja huokosveden ominaisuuksia Arvioida maankäytön vaikutusta sedimentin ja kiintoaineen ominaisuuksiin Selvitetään mahdollisuutta erottaa orgaanisen kiintoaineen kuormituslähteet hyödyntäen hiilen ( 13 C) ja typen ( 15 N) isotooppeja, partikkelimorfologiaa ja geokemiallisia ominaisuuksia.

Sedimentti ja kiintoaine selvitykset (2/2) Tavoite: Selvittää kulkeumaan ja eroosioriskiin vaikuttavat tekijät Maasto ja laboratorioselvitykset, hyödynnetään mm. eroosiota suoraan mittaavaa CSM-laitetta (Cohesive Strength Meter) Selvittää, testata ja kehittää uusia menetelmiä seurantaan ja näytteenottoon pehmeäpohjaisilla latvavesillä Erilaiset keräimet Menetelmät kertaluontoiseen näytteenottoon Kiintoaineen ja sedimentin ominaisuuksien selvitys menetelmät Aineistoa käytetään tukemaan biologisen vesistötarkkailun kehittämistä Kiintoaine ja sedimentti aineisto käytetään selittämään biologisen aineiston vaihtelevuutta yhtenä ympäristötekijänä

Seurantakohteiden valintakriteerit (1/4) Intensiiviseuranta kohteet Perustetaan 1-3 intensiiviseurantakohdetta, jossa biologisia ja fysikaalisia ominaisuuksia seurataan purojatkumossa (ojitusalue + luonnonuoma) Kohteilla seurataan kiintoaineen kulkeutumista, sedimentoitumista, ominaisuuksia sekä biologisia tekijöitä eri menetelmillä mukaan lukien jatkuvatoimiset mittaukset (virtaaman, ph, sameus, lämpötila) Testataan voidaanko erilaisia sedimentti- ja kiintoainekeräimiä käyttää vesistökuormituksen seurannassa Puron valuma-alueella oltava turvetuotantoa ja turvemetsätaloutta. Kummankin maankäyttömuodon valumavedet valuttava omaan erilliseen uomahaaraan, jotka yhdistyvät myöhemmin.

Seurantakohteiden valintakriteerit (2/4) Seurantakohteet Osatehtävissä 2 ja 3 hyödynnetään samoja seurantakohteita Valitaan 30-60 seurantakohdetta yhdessä hankkeen toimijoiden ja ELY-keskusten biologisista tarkkailuista vastaavien henkilöiden kanssa Kohteiden valinnoissa hyödynnetään sekä ympäristöhallinnon seurantoja että olemassa olevia tarkkailukohteita Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden projektien kanssa kuten Korpi, SuHe ja Sulka

Seurantakohteiden valintakriteerit (3/4) Seurantakohteet Kohteita valitaan turvemetsätalouden ja turvetuotannon vaikutuksen alaisilta ja luonnontilaisilta pienvaluma-alueilta Kohteiden valinta karttatiedustelun perusteella on aloitettu ja mahdollisista kohteista laaditaan alustava lista (yli 100 kohdetta), joista lopulliset seurantakohteet valitaan talven 2011/12 aikana Ehdotukset seurantakohteista ohjausryhmälle helmikuun 2012 kokoukseen

Seurantakohteiden valintakriteerit (4/4) Turvemetsätalous Turvetuotanto Luonnontilainen Uusi kunnostusojitus Tuotantoon otettava (5) Karu (5) Ohut turpeinen (5)* Paksuturpeinen (5) Tuotannossa oleva (5) Mesotrofinen (5) Vanha kunnostusojitus > 5 vuotta Tuotannosta poistuva (5) Ohut turpeinen (5) Paksuturpeinen (5) Jälkikäyttö (5)? Ennallistaminen (5)? Kemikalointi (5) * seurantakohteiden vähimmäislukumäärä Muita kommentteja toivoisimme ehdotuksena ohjausryhmältä Maankäytön ominaisuudet (esim. erilaiset tuotantotavat, vesiensuojelumenetelmät) Valuma-alueen ominaisuudet (geologia, koko, ym.) Latvavesistön ominaisuudet (virtaveden koko, virtaama, valuma-alue, ym.) Luonnonuoma vai mennäänkö kaivettuun ojastoon, mahdollisimman lähelle kuormituspistettä? (tehdään intensiivikohteilla)

Kysymyksiä? Kiitos!