Hormanevan turvetuotannon laajentaminen, Karvia ja Kauhajoki

PÄÄTÖS Nro 229/2017/2 Dnro ESAVI/11754/2016 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2017 ASIA Hormanevan turvetuotannon laajentaminen, Karvia ja Kauhajoki HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on 23.12.2016 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksellaan pyytänyt ympäristölupaa osittain Karvian kunnan ja osittain Kauhajoen kaupungissa sijaitsevan Hormanevan 465,3 ha:n suuruisen tuotannossa olevan turvetuotantoalueen laajentamiseen 116,7 ha:lla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojelulain 29 :n 1 momentin mukaan toiminnan olennainen muuttaminen tarvitsee luvan. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 1 :n 2 momentin kohdan 7 c) nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 3.3.2006 antamallaan päätöksellä nro 27/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Hormanevan turvetuotantoon 492,4 ha:n suuruisella alueella, joka sisälsi laajennusalueita 112,1 ha, ja tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen päätöksessä maietelä-suomen ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (42) nituilla kiinteistöillä kulkevaan ojaan Karvian kunnassa ja Kauhajoen kaupungissa. Päätöksen lupamääräykset 2 ja 16 kuuluvat seuraavasti: 2. Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti 15.3.2005 päivätyn suunnitelman muutoksen mukaisten pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa asianomaisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 2 000 euroa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja 1 000 euroa VarsinaisSuomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Alueen kaavoitustilanne Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Kuivatusvesien johtamisreittinä toimivan Hormaluoman alapuolisella Karvianjärvellä on voimassa Karvianjärven-Rastiaisjärven rantaosayleiskaava. Kauhajoen kaupungin alue Kauhajoen kaupungin alueella hankealueella on voimassa ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistama Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa hankealue sijoittuu niin sanotulle valkealle alueelle. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa on kaikkea turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys I, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Lisäksi suunnittelumääräys III:n mukaan Karvianjoen valuma-alueella turvetuotannon suunnitte-

3 (42) lussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Hankealueella on voimassa myös maakuntavaltuuston 30.5.2016 hyväksymä ja 11.8.2016 julkaistulla kuulutuksella voimaan tullut EteläPohjanmaan II vaihemaakuntakaava, joka koskee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Kaavassa hankealueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu merkintöjä. Tuulivoimaa koskevassa ja ympäristöministeriön 31.10.2016 vahvistamassa ja 22.11.2016 julkaistulla kuulutuksella voimaan tulleessa I vaihemaakuntakaavassa hankealueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu merkintöjä. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti vuoden 2013 helmikuussa käynnistää Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia. III vaihemaakuntakaava on osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa. Karvian kunnan alue Karvian kunnan alueella hankealueella on ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama ja 13.3.2013 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä voimaan tullut Satakunnan maakuntakaava. Karvian kunnan puolella voimassa olevassa Satakunnan maakuntakaavassa hankealue on merkitty merkittäväksi turvetuotantoalueeksi (EO3). Kaavamerkintää koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa on huomioitava luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien säädökset. Hankealueen eteläpuolelle on merkitty moottorikelkkareitin yhteystarve. Satakunnan maakuntaliiton alueella on voimassa myös Satakunnan maakuntavaltuuston 1.12.2013 hyväksymä ja ympäristöministeriön 3.12.2014 vahvistama I vaihemaakuntakaava, joka koskee tuulivoimaa. Kaavassa ei ole osoitettu merkintöjä hankealueelle tai sen läheisyyteen. Satakunnan maakuntahallitus on käynnistänyt Satakunnan vaihemaakuntakaavan II laatimisen. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa II käsitellään energiantuotantoa (turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia), soiden moninaiskäyttöä (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppaa, maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Kaavoitus on osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Vapo Oy omistaa laajennusaluetta ja pintavalutuskenttää 3 (PVK3) varten tarvittavan alueen.

4 (42) Toiminnassa olevan tuotantoalueen ojitustyöt on aloitettu vuonna 1975 ja turvetuotanto vuonna 1979. Hormanevan turvetuotannosta on poistunut alueita 15,9 ha. Toiminnassa olevan tuotantoalueen pinta-ala on 465,3 ha ja haetun laajennusalueen pinta-ala on 116,7 ha sisältäen 6,6 ha auma-alueita. Laajennusalue sijoittuu nykyisen tuotantoalueen välittömään läheisyyteen samalle suoaltaalle. Kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat, reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 m:n välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan tarvittaessa sarkaojat tarvittaessa ja rakennetaan aumapaikat. Työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Hormanevan tuotantoalueella on tuotettu ympäristöturpeita vuoteen 2010 saakka. Alueella tuotetaan nykyisin jyrsinpolttoturvetta HAKUmenetelmällä ja palaturvetta. Jatkossa tuotanto tulee olemaan vuodessa 50 000 100 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta ja noin 100 000 m 3 palaturvetta. Laajennusalueella ympäristöturpeita tuotetaan 20 000 30 000 m 3 vuodessa. Myöhemmin ympäristöturpeen loputtua alue siirtyy energiaturpeen tuotantoon. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa aumaalueiden paikkaa vaihdellaan. Tuotantomenetelminä ovat HAKUmenetelmä, imuvaunu, mahdollisesti mekaaninen vaunu ja palaturpeella palamenetelmä. Vuodessa on noin 30 50 tuotantopäivää toukokuusta syyskuuhun. Palaturve toimitetaan pääosin rannikon kasvihuoneille ja jyrsinpolttoturve pääasiassa Poriin ja Tampereelle. Ympäristöturve toimitetaan lähialueen puutarhoille, kunnille sekä lietteenimeytykseen ja kuiviketurpeeksi lähialueen maatiloille. Toimituksia on ympäri vuoden. Vuosituotantomäärän ollessa 225 000 m 3 vuosittaiset turvekuljetukset ovat 1 800 1 900 rekkakuormaa. Hormanevan nykyisellä tuotantoalueella turvetuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2056 ja laajennusalueella vuonna 2066. Poistuman arvioidaan olevan noin 2 5 ha vuodessa. Lohkokohtainen arvio Hormanevan tuotantolohkojen tuotannon päättymisajakohdasta on taulukossa 1.

5 (42) Taulukko 1. Hormanevan tuotantoalueen lohkojen pinta-alat ja tuotannon kestoajat. Lohkon nro 1 2 3 4 5 6 7 (uusi) 8 (uusi) Pinta-ala (tuotanto- ja auma-alueet) ha 30,3 166,0 21,6 30,5 107,6 109,3 45,2 71,5 Poistunut tuotannosta ha 0 2,6 0,9 9,6 2,5 0,3 0 0 Arvioitu tuotannon päättymisvuosi 2046 2040 2056 2046 2040 2056 2066 2066 Tuotannon päätyttyä alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua tai muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavien osa-alueiden poistuessa tuotannosta alueet siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueilta. Luvan haltija kunnostaa omistamansa alueen uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti rajaamalla ne tuotannossa olevien alueiden ulkopuolelle. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan viranomaisten määräämän ajan. Seuraava maankäyttö on todennäköisesti maa- ja metsätaloutta sekä kosteikkoja. Vuokra-alueiden omistajat päättävät alueensa uudesta maankäytöstä. Vapo Oy:llä on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja ISO 9001 -standardin mukainen laatujärjestelmä. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Aiempi ja nykyinen vesienkäsittely sekä vesien johtaminen Kuivatusvedet on ennen vuoden 2006 ympäristölupapäätöstä johdettu kolmen eri laskuojan kautta seuraavasti: - Hormaluoma Karvianjärvi (tuotantoala 481 ha) Säkkijoki Karvianjärvi (tuotantoala 30 ha) Sauro-oja Nummijoki (tuotantoala 14 ha) Vesienkäsittelyrakenteina ovat olleet sarkaojarakenteet ja 13 laskeutusallasta. Vuoden 2006 jälkeen on rakennettu virtaamansäätöpatoja ja yksi laskeutusallas sekä vuoden 2007 toukokuussa käyttöön otetut kaksi pintavalutuskenttää. Valtaosa aiemmin Hormaluomaan johdetuista kuivatusvesistä on käännetty laskemaan pintavalutuskentän kautta Sauro-ojaan ja

6 (42) edelleen Nummijokeen. Lisäksi Hormaluomaan johdettavien kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan pintavalutuskentällä. Toiminnassa olevan Hormanevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahta reittiä alapuoliseen vesistöön seuraavasti: - Lohkojen 1 5 eli tuotantoalueen pohjoisosan (356,0 ha) kuivatusvedet johdetaan 14,8 ha:n suuruisen pintavalutuskentän PVK1 jälkeen seuraavasti: Laskuoja 3 Sauro-oja Nummijoki - Lohkon 6 eli tuotantoalueen eteläosan (109,3 ha) kuivatusvedet johdetaan 4,2 ha:n suuruisen pintavalutuskentän PVK2 jälkeen seuraavasti: Laskuoja 2 Hormaluoma Karvianjärvi PVK1:n osuus valuma-alueestaan on 4,0 % ja PVK2:n osuus valumaalueestaan 3,5 %. Veden laadun vuosikeskiarvot 2014 2016 pintavalutuskenttien yläpuolella (Y) ja alalapuolella (A) sekä puhdistustehot (T) on esitettu taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2. Vedenlaatu pintavalutuskentän 1 yläpuolella (Y), alapuolella (A) ja puhdistusteho (T) vuosina 2014 2016. 2014 2015 2016 Kesk. Kiintoaine Y A mg/l mg/l 16 10 8,8 5,8 6,0 4,7 10 6,8 T % 42 33 22 32 Y µg/ 88 80 80 83 Fosfori A µg/l 54 57 61 57 T % 32 29 23 28 Y µg/l 2528 2054 1910 2164 Typpi A µg/l 2108 1826 1755 1896 T % 20 10 6,6 12 Y mgo2/l 45 35 39 40 COD A mgo2/l 47 39 43 43 T % -10-10 -11-10 Taulukko 3. Vedenlaatu pintavalutuskentän 2 yläpuolella (Y), alapuolella (A) ja puhdistusteho (T) vuosina 2014 2016. 2014 2015 2016 Kesk. Kiintoaine Y A mg/l mg/l 7,1 3,6 6,9 2,7 7,7 2,9 7,2 3,1 T % 49 60 63 57 Fosfori Y A µg/ µg/l 141 41 125 83 65 42 110 55 T % 71 33 36 47 Y µg/l 2380 1914 2425 2240 Typpi A µg/l 1450 1511 1850 1604 T % 39 21 24 28 COD Y A mgo2/l mgo2/l 67 71 54 62 51 52 57 62 T % -5-15 -2,5-7,5 Tuleva vesienkäsittely ja vesien johtaminen Laajennusalueen käyttöönoton jälkeen nykyisin tuotannossa olevan alueen eristysojitusta parannetaan. Hormanevan pohjoisosan vesien johtamisreitti ei muutu.

7 (42) Laajennusalueen kuivatusvedet käsitellään perustason rakenteiden (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpato) lisäksi ympärivuotisesti uudella 6,5 ha:n suuruisella ojittamattomalla pintavalutuskentällä (PVK3), jonka osuus valuma-alueesta on 5,2 % ja joka täyttää turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mitoitussuosituksen. Kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden (lietetaskut, lietteenpidättimet) kautta kokoojaojaan, josta vedet ohjataan laskeutusaltaille. Laskeutusaltaista vedet johdetaan pumppausaltaaseen, josta ne pumpataan pintavalutuskentälle PVK3. Virtausta säädellään kokoojaojaan asennettavalla virtaamansäätöpadolla ja pumpulla. Pumpun tuottoa suuremmat valumat padottuvat tavallisesti tuotantoalueen ojastoon ja altaisiin, mutta pumppaamon ohitusmahdollisuus laskeutusaltaiden kautta mahdollistetaan pumppaamon häiriö- ja huoltotilanteiden varalta. Mahdollisesta ohitustarpeesta informoidaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Laajennusalueen (116,7 ha) kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän PVK3 jälkeen alapuoliseen vesistöön seuraavasti: Laskuoja 2 Hormaluoma Karvianjärvi Karvianjoki Hakijan mukaan Hormanevan pintavalutuskentällä 3 (PVK3) on saavutettava vähintään seuraavat puhdistustehot tai vaihtoehtoisesti enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet pintavalutuskentän käyttöönottoa seuraavan kolmannen vuoden alusta: Puhdistusteho Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 50 % 40 % 20 % Lähtevän veden pitoisuus 6 mg/l 60 μg/l 1 600 μg/l Uuden pintavalutuskentän toiminta vakiintuu ensimmäisten käyttövuosien aikana, minkä vuoksi on perusteltua, että vedenlaatuvaatimukset tulevat voimaan kolmantena vuonna pintavalutuskentän käyttöönottovuodesta lukien. Esitetyt pitoisuuden raja-arvot perustuvat laajaan selvitykseen Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys, vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 2011 2015 tarkkailuaineistojen perusteella, jossa on esitetty laskelmat eri vesienkäsittelyrakenteilla varustettujen tuotantoalueiden keskimääräisestä veden laadusta vuosina 2011 2015. Hakija on esittänyt päätöksessä määrättävän, että mikäli päätöksessä asetettavat pitoisuusrajat tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille eivät toteudu kahtena peräkkäisenä vuotena, luvan saajan on tehtävä selvitys ja tarkoituksenmukainen tehostamissuunnitelma toteutusaikatauluineen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Laskuojaa ei ole tarpeen perata. Laajennusalueen käyttöönoton myötä Hormaluomaan laskeva turvetuotantopinta-ala kasvaa nykyisestä 109,3 ha:sta 226 ha:iin.

8 (42) Päästöt vesistöön Hormanevan tuotantoalue on ollut mukana Läntisen Suomen EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden päästötarkkailussa. Kuormitustarkkailuraporttien mukaan Hormanevan keskimääräinen vuosittainen bruttokuormitus vuosina 2013 2015 on ollut orgaanista ainesta 73 000 kg/a, kokonaisfosforia 100 kg/a, kokonaistyppeä 3 600 kg/a ja kiintoainetta 18 000 kg/a. Hormanevan tulevan turvetuotannon kuormitusarvio perustuu pääosin turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitykseen. Arvio tulevasta kuormituksesta perustuu PVK1:n osalta pintavalutuskentän omiin päästötarkkailutuloksiin, koska kentällä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari ja alapuolelta on otettu runsaasti näytteitä useina vuosina. Hakijan arvio Hormanevan tuotantoalueen aiheuttamasta nykyisestä ja tulevasta kuormituksesta on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Hormanevan turvetuotannon aiheuttama tuleva vesistökuormitus, kun laajennusalue on tuotannossa. PVK1 (356 ha) PVK2 (109,3 ha) PVK3 (116,7 ha) Yhteensä PVK1 (356 ha) PVK2 (109,3 ha) PVK3 (116,7 ha) Yhteensä Bruttokuormitus (kg/a) Kiintoaine Kok. fosfori Kok. typpi 17 000 140 3 000 2 200 17 670 2 400 18 720 22 000 180 4 300 Nettokuormitus (kg/a) Kiintoaine Kok. fosfori Kok. typpi 15 000 41 2 200 1 700 7,9 440 1 900 8,5 470 19 000 57 3 100 CODMn 51 000 20 000 21 000 92 000 CODMn 4 500 0 0 4 500 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt aiheutuvat kuormauksesta HAKU-menetelmällä ja turpeen käännöstä. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 µm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM10, alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM2,5, alle 2,5 µm). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä vähentää tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Myös turveaumojen sijoittelulla mahdollisimman kauas asutuksesta voidaan pö-

9 (42) lyhaittaa vähentää. Aumat suunnitellaan vähintään 500 m:n etäisyydelle asutuista rakennuksista. Melutasot tuotantoalueiden ympäristössä vaihtelevat käytettävien koneyhdistelmien ja melun paikallisten leviämisolosuhteiden mukaan. Melun määrään voidaan vaikuttaa muun muassa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä riittävän leveillä ja tiheillä kasvillisuusvyöhykkeillä. Asutukselle ei arvioida aiheutuvan kohtuutonta rasitusta pölystä tai melusta. Ympäristöturvetta toimitetaan asiakkaille ympäri vuoden syksy-, talvi- ja kevätkauteen keskittyen. Myös energiaturvetta toimitetaan ympäri vuoden lämmityskauteen (syys toukokuu) keskittyen. Keskimääräinen tuotantomäärä 225 000 m3 vastaa noin 1 800 1 900 rekkakuormaa. Osa kuormista toimitetaan rekkakuormaa pienemmillä ajoneuvoilla. Hankealueelta tuleva liikenne ohjataan maantielle 6 700 ja edelleen käyttökohteisiin. Toiminnassa olevalta Hormanevan tuotantoalueelta kulkee lohkojen 1 ja 2 välissä pohjoisempi tie ja tuotantokenttien länsireunalla oleva työmaatie, jotka yhdistyvät lännessä Nummikoskelta pohjoiseen edelleen Säkkinevan länsipuolitse kulkevaan tiehen, jonka kautta on yhteys Nummijärvi-Sara -maantiehen. Pohjoispäästä on yhteys myös seututie 273:lle. Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia sekä valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 200 000 l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi voiteluöljyjä käytetään noin 1 400 l ja muita voiteluaineita noin 300 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueilla niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan noin 1 400 l jäteöljyä, noin 230 kg kiinteää öljyjätettä, noin 7 m3 kuivajätettä, noin 11 000 kg aumamuovia ja noin 1 000 kg rautaromua. Jätteet säilytetään tilapäisesti asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Paras käyttökelpoinen käytäntö (BEP) tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras Hakijan mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus ympärivuotisella pintavalutuskentällä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölystä ja melusta. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen

10 (42) sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hormanevan tuotantotoiminnassa sovelletaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Geologian tutkimuskeskuksen mukaan laajennusalueen luonnontilaisuusluokka on 1. Hormanevan hankealue sijaitsee noin 10 km Karvian kunnan keskustasta pohjoiseen ja noin 25 km Kauhajoen kunnan keskustasta kaakkoon. Hankealue sijaitsee osaksi Karvian kunnan ja osaksi Kauhajoen kaupungin alueella. Hormanevan turvetuotantoalue laajennusalueineen sijaitsee metsäisellä alueella lähes kauttaaltaan suon ja metsän ympäröimänä. Alle 500 m:n etäisyydellä Hormanevan tuotantoalueesta tai laajennusalueesta ei sijaitse asutusta. Lähin asuinrakennus on toiminnassa olevasta tuotantoalueesta noin 600 m itään sijaitsevalla kiinteistöllä Keitaanpää 230-409-4-83. Laajennusaluetta lähin asuinrakennus sijaitsee siitä noin 800 m:n etäisyydellä. Lähiympäristössä ei ole järviä eikä virkistysalueita. Hormanevan tuotantoaluetta lähinnä olevat turvetuotantoalueet ovat Säkkineva noin 1,1 km Hormanevasta luoteeseen ja Lupikistonneva noin 1,2 km Hormanevasta länteen. Karvianjoen yläosan valuma-alueella (36.04) sijaitsee Hormanevan tuotantoalueen lisäksi Vapo Oy:n Mustakeitaan tuotantoalue. Nummijoen valuma-alueella (36.07) sijaitsevia Vapo Oy:n turvetuotantoalueita ovat Lupikistonneva, Koihnanneva, Säkkineva, Kampinkeidas ja Viitalanneva. Hakijan tiedossa ei ole pöly- tai meluvalituksia kuluneelta lupakaudelta. Hormanevan tuotantoalue on suurelta osin vanha tuotantoalue ja tuotannosta aiheutuvat pöly- ja meluhaitat pysyvät lähivuosina ennallaan. Melulle ja pölylle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella etäisyydet huomioon ylity hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Laajennusalueen ja lähimmän asutuksen väliin jää puustoinen alue. Hormanevan toiminnassa olevasta tuotantoalueesta ja laajennusalueesta ei aiheudu asutukselle kohtuutonta pöly- tai meluhaittaa. Turve toimitetaan käyttökohteisiin lähinnä lämmityskauden aikana. Kuljetukset lisäävät jonkin verran kuljetusreitin teiden liikennemääriä, mutta vaikutukset liikenteen aiheuttamaan pölyyn, meluun tai liikenneturvallisuuteen eivät ole merkittäviä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi.

Luonto ja suojeluarvot 11 (42) Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka on suurelta osin maa- ja metsätaloutta. Hormanevan 116,7 ha:n laajennusalueella on tehty luonnontilaselvitys sekä kasvillisuus-, linnusto- ja direktiivilajiselvitykset. Hormanevan laajennusalueen luonnontilaisuusluokka on 1. Suon vesitalous on turvetuotannon ja metsäojitusten seurauksena muuttunut. Metsäojitusalueilla suo on kuivunut ja metsittynyt. Ympäristönsuojelulain 13 :n 4 momentin mukaan turvetuotanto voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Suon luonnontilan muutos on ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (527/2014) 44 :n mukaan merkittävä, jos suon vesitalous on muuttunut tai vedenpinnan taso suolla alentunut kauttaaltaan ja muutokset suon kasvillisuudessa ovat selviä kuten Hormanevalla. Laajennusalueen kasvillisuusselvityksen mukaan osa laajennusalueesta on ojitusten vuoksi muuttunutta ja luontoarvojaan menettänyttä rämettä. Laajennusalueella on myös yhtenäisiä luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia ominaispiirteitään säilyttäneitä räme- ja nevakuvioita. Kuviot on luokiteltu suoluokituksessa Etelä-Suomen uhanalaisiin suotyyppeihin. Tuotantoalueen reunaojat ovat osin aiheuttaneet pieniä muutoksia näille alueille. Laajennusalueen halki kaivettu turvetuotantoalueen entinen laskuoja on vaikuttanut alueen vesitalouteen kohtalaisen vähän pengerryksen ansiosta. Laajennusalueella ei havaittu uhanalaisia tai rauhoitettuja putkilokasvitai sammallajeja. Laajennusalueen maisema-arvot ovat heikentyneet alueen pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevien turvetuotantoalueiden vuoksi. Kokonaisuudessaan laajennusalueen tuotantoon ottamisen vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin arvioidaan vähäisiksi. Vuonna 2014 laajennusalueella tehdyn linnustoselvityksen mukaan eri suojeluluokituksissa mainittujen lajien määrä (9) on alueella kohtalainen. Suojeluluokituksissa mainittujen lajien parimäärät alueella vaihtelivat lajien välillä paljon. Silmällä pidettäviksi Suomen uhanalaisten lajien luokituksessa luokiteltuja niittykirvisiä havaittiin alueella kolme paria ja riekkoja kaksi paria. Linnustoselvityksen jälkeen on valmistunut uusi Suomen lintujen uhanalaisuusarviointi, jonka mukaan riekko on nykyisin vaarantunut (VU), niittykirvinen on edelleen silmälläpidettävä (NT) ja teeri on nykyisin elinvoimainen (LC). On todennäköistä, että turvetuotanto laajennusalueella heikentää kyseessä olevien lajien pesintämahdollisuuksia. Lähimmät korvaavat elinympäristöt ovat 4,7 km koilliseen sijaitsevalla Jäkälänevan suojelualueella ja 7 km länteen sijaitsevassa Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa. Hormanevan laajennusaluetta voidaan pitää suolinnustollisesti kohtalaisena kohteena, koska alueella on laajoja ojittamattomia suokuvioita. Kokonaisuudessaan laajennusalueen tuotantoon ottamisen linnustovaikutukset arvioidaan korkeintaan kohtalaisiksi, sillä pääosin alu-

Pohjavesialueet 12 (42) een linnusto on tavanomaista ja seudullisen lintukannan ei katsota hankkeen myötä vaarantuvan. Vuonna 2014 laajennusalueella tehdyn direktiivilajiselvityksen mukaan hankealueella ja sen vaikutusalueella saattaa esiintyä seuraavia luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisia lajeja: susi, karhu, ilves, liito-orava, saukko, viiksisiippa, isoviiksisiippa, pohjanlepakko, korvayökkö, viitasammakko, isolampisukeltaja ja sirolampikorento. Hankealueella ja sen ympäristössä on suotuisia elinympäristöjä suurpedoille kuten ilvekselle, karhulle ja sudelle. Aluetta ympäröivissä metsissä voi esiintyä viiksisiippa, isoviiksisiippa, pohjanlepakko ja korvayökkö. On myös mahdollista, että saukko ja liitoorava käyttävät aluetta reviiriliikkumiseen. Alueella on vain vähän sopivia elinympäristöjä sirolampikorennolle, isolampisukeltajalle tai viitasammakolle. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan pysyviä haitallisia vaikutuksia edellä mainituille lajeille. Muiden luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisten lajien esiintyminen selvitysalueella tai sen vaikutusalueella on epätodennäköistä. Hormanevan toisena kuivatusvesien johtamisreittinä toimiva Nummijoki kuuluu Karvian luomat -Natura-alueeseen (FI0200091, SCI). Alueen suojelu toteutetaan vesilailla ja metsälailla. Alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä ovat Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit sekä pikkujoet ja purot. Alueella tavataan säännöllisesti koskikara. Luomissa elää myös purotaimen ja uhanalainen saukko. Karvian luomat edustaa paikoin täysin luonnontilaisia puronvarsia. Vesi virtaa syvälle uurtuneessa uomassa, joka on hyvin kiemurainen ja paikoin suvantokohdiksi levennyt. Hanke ei muuta vaikutuksia Nummijokeen, koska jokeen johdettavien kuivatusvesien tuotantopinta-ala säilyy entisellään. Vaikutukset Karvian luomat -Naturaalueeseen eivät siten muutu. Seuraavaksi lähin Natura-alue Jäkäläneva-Isoneva (FI0200137, SCI) sijaitsee lähimmillään 2,7 km Hormanevan tuotantoalueesta itään. Naturaalue on suojeltu osaltaan myös soidensuojeluohjelma-alueena sekä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueena. Seuraavaksi lähin Natura-alue Kauhaneva-Pohjankangas (FI0800002, SPA) sijaitsee lähimmillään noin 3,5 km Hormanevasta länteen/lounaaseen. Se kuuluu osaltaan soidensuojeluohjelma-alueisiin ja on Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston aluetta (KPU100015). Riittävän etäisyyden johdosta Hormanevan turvetuotannolla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia suojelualueisiin. Hormanevan läheisyyteen ei sijoitu maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti eikä geologisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Hankealuetta lähinnä oleva luokiteltu pohjavesialue on noin 3,5 km hankealueesta itään sijaitseva Nummikankaan (1023213A ja 1023213B) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Riittävän etäisyyden vuoksi Hormanevan turvetuotannolla ei arvioida olevan eikä tiedetä olleen siihen vaikutuksia. Tiedossa ei ole yksityisiä kaivoja, joihin Hormanevan turvetuotanto voisi vaikuttaa.

13 (42) Vesistö Vesistö ja sen tila Hormanevan tuotantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Karvianjoen yläosan valuma-alueella (36.04) ja edelleen Hormaluoman valuma-alueella (36.045) ja Säkkijoen valuma-alueella (36.046) sekä pieneltä osin Nummijoen keskiosan valuma-alueella (36.072). Tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu aikaisemmin osittain Säkkijokeen, Hormaluomaan ja Sauro-ojaan. Nykyään kuivatusvedet johdetaan tuotantoalueen pohjoisosalta (356 ha) Sauro-ojan kautta Nummijokeen ja eteläosalta (109,3 ha) Hormaluomaan ja sieltä Karvianjärven kautta Karvianjokeen. Suunniteltujen uusien lohkojen 7 ja 8 kuivatusvedet johdetaan yhteensä 116,7 ha:n suuruiselta tuotantoalueelta ojittamattoman PVK3:n kautta Hormaluomaan ja siitä edelleen Karvianjärveen. Laajennusalueen kanssa Hormaluomaan johdettavien kuivatusvesien kokonaistuotantopintaala on 226 ha. Nummijoen keskiosan valuma-alueen pinta-ala Sauro-ojan alapuolella on 97 km2 ja järvisyys 6,2 %. Hormanevan tuotantoalueen pinta-alan osuus Nummijoen keskiosan valuma-alueesta on noin 3,7 %. Hormaluoman valuma-alueen pinta-ala on 17,0 km2 ja Hormanevan tuotantoalueen pintaalan osuus Hormaluoman valuma-alueesta on noin 13 % (nykyinen ja suunniteltu tuotantopinta-ala). Karvianjärven valuma-alueen (36.043) pintaala on 150 km2, josta Hormanevan olemassa olevan tuotantoalueen pintaalan osuus on 0,7 % ja laajennusalue mukaan lukien 1,5 %. Karvianjärvi on viljelysmaiden keskellä sijaitseva suuri (921 ha) ja suhteellisen matala järvi. Sen keskisyvyys on 1,4 m ja suurin syvyys 8,1 m sekä tilavuus 15,6 miljoonaa m3 ja keskiviipymä 130 d. Hankealueen valuman arvioinnissa on käytetty SYKE:n vesistömallista saatuja aikajaksolle 2000 2011 simuloituja arvoja sekä Kaiteran nomogrammia. Käytetyt valuma-arvot ja lasketut virtaamat Hormaluoman suulla, Karvianjärven luusuassa, Nummijoessa Sauro-ojan alapuolella ja Kirkkojärven luusuassa on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Purkuvesistön virtaamatiedot. MQ MNQ MHQ MQXII-III MQVI-IX MNQVI-IX MHQVI-IX Hormaluoma (F=17 km2) m3/s 0,19 0,004 1,46 0,20 0,06 0,005 0,27 Nummijoen keskiosa, (F= 97 km2) m3/s 1,07 0,00 9,22 1,16 0,36 0,00 2,43 Karvianjärvi (F =150 km2) m3/s 1,74 0,59 8,00 1,74 0,89 0,63 2,00 Kirkkojärvi (F =342 km2) m3/s 3,80 0,55 19,8 3,86 1,54 0,58 5,50 Hormaluoman vesi on hyvin tummaa, humus- ja rautapitoista ja melko sameaa. Sen kiintoainepitoisuudet ovat hieman koholla ja veden keskimääräinen ph-arvo on hieman happaman puolella. Keskimääräisen fosforipi-

Kalasto ja kalastus 14 (42) toisuuden perusteella vesi on erittäin rehevää ja keskimääräisen typpipitoisuuden perusteella rehevää. Hormaluoman vedenlaatuun vaikuttavat turvetuotannon lisäksi valuma-alueen maa- ja metsätalouden valumavedet. Karvianjoessa oleva Sarvikosken mylly vaikuttaa Karvianjärven vesipintoihin. Karvianjärven vesi on tummaa, humus- ja rautapitoista ja jonkin verran sameaa. Sen kiintoainepitoisuudet ovat olleet ajoittain jonkin verran koholla. Keskimääräisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella järven vesi on luokiteltavissa reheväksi. Erityisesti fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat järvessä melko korkeita. Veden keskimääräinen ph-arvo on hieman happaman puolella. Alusvedessä on talviaikaan ollut vähähappisuutta/hapettomuutta, myös pintavedessä on talviaikaan esiintynyt vähähappisuutta. Karvianjärven vedenlaatu määräytyy pitkälle Säkkijoen ja Mustajoen kautta tulevien vesien perusteella, sillä Karvianjärven valumaalueesta (152 km 2 ) Säkkijoen (48 km 2 ) ja Mustajoen (50 km 2 ) yhteinen osuus on noin 65 %. Hormaluoman valuma-alueen (13 km 2 ) osuus Karvianjärven valuma-alueesta on pieni. Nummijoen vesi on tummaa, humus- ja rautapitoista ja hieman sameaa. Veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet ajoittain hieman koholla. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella joen vesi on rehevää. Veden pharvo on ollut hieman happaman puolella. Keskimääräisten vedenlaatutuloksien perusteella vesi on hieman heikkolaatuisempaa Nummijoen alapuolisella pisteellä, jossa muun muassa ravinnepitoisuudet ovat hieman korkeampia. Hormaluoma ei sen vähäisten virtaamien vuoksi ole kalataloudellisesti merkittävä eikä uomassa todennäköisesti juuri kalasteta. Talvella Hormaluoma on suurelta osin jäässä ja kesällä kalojen elintilaa ja kalastusmahdollisuuksia rajoittaa veden vähyys. Hormanevan turvetuotannon kuormituksen osalta vesistövaikutukset PVK2:n ja PVK3:n osalta kohdistuvat arvion mukaan ensisijaisesti Hormaluomaan, jonka veden laatu on nykyisellään huono ja vesimäärä vähäinen. Veden laatuun vaikuttaa osaltaan myös maa- ja metsätalouden kuormitus. Karvianjärvellä harrastetaan melko runsaasti kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vuoden 2008 kalastustiedustelun perusteella 89 ruokakuntaa kalasti Karvianjärvellä verkoilla ja katiskoilla sekä vapavälineillä. Karvianjärveltä vuonna 2008 saatu kalasaalismäärä oli yhteensä noin 9 100 kg. Karvianjärven runsaimmat saalislajit olivat hauki (55 %), särki (13 %) ja ahven (12 %). Kuhaa saatiin Karvianjärvestä yhteensä 529 kiloa, mikä muodosti 6 % kokonaissaaliista. Särkikalojen saalisosuus oli 26 %. Vuonna 2008 Karvianjärvellä ilmoitti saalistaneensa rapua vain 3 ruokakuntaa, joiden saalis oli yhteensä 85 rapua. Karvianjärven suurimmiksi kalastusta haittaaviksi tekijöiksi vastaajat ilmoittivat muun muassa vähempiarvoisten kalalajien runsauden, pyydysten likaantumisen ja pohjien liettymisen, runsaan vesikasvillisuuden ja umpeenkasvun sekä levähaitat. Vuonna 2011 Karvianjärvellä kalasti yhteensä 118 ruokakuntaa ja kokonaissaalis järvestä oli

15 (42) 11 100 kg. Vuonna 2011 Karvianjärven runsaimmat saalislajit olivat hauki (55 %) ja särki (17 %). Kuhaa saatiin Karvianjärvestä yhteensä 1 280 kg ja oli kolmanneksi runsain saalislaji. Kuhan saalisosuus kasvoi selvästi edellisestä tiedusteluvuodesta (6 %). Särkikalojen saalisosuus oli 22 %. Vuonna 2011 kukaan vastaajista ei ilmoittanut kalastaneensa rapuja Karvianjärvestä. Vuoden 2014 kalastustiedustelussa Karvianjärvellä kalasti 91 ruokakuntaa ja kokonaissaalis järvestä oli 8 797 kg. Vuonna 2014 Karvianjärven runsaimmat saalislajit olivat hauki (40 %), särki (21 %) ja ahven (16 %). Kuhaa saatiin Karvianjärvestä yhteensä 1 100 kg, mikä on samaa tasoa vuoden 2011 saaliin kanssa. Särkikalojen saalisosuus kokonaissaaliista oli korkea (30 %). Vuonna 2014 yksi ruokakunta ilmoitti pyydystäneensä Karvianjärvellä rapua, mutta ei saanut saalista. Vuonna 2008 Karvianjärvellä suoritettiin verkkokoekalastus. Karvianjärveltä saaliiksi saatiin yhteensä 65,1 kg (24 verkkoa), mikä tarkoittaa 2 711 g/verkko. Saaliiksi saatiin ahventa, haukea, kiiskeä, kuhaa, lahnaa ja särkeä, joista suurin osa kappalemääräisesti oli särkeä (58 %) ja ahventa (25 %). Särkikalojen osuus Karvianjärven biomassasta oli noin 65 %. Karvianjärvellä suoritettiin myös vuonna 2011 verkkokoekalastus, jolloin saaliiksi saatiin yhteensä noin 80 kg. Kappalemääräinen saalis Karvianjärvellä oli 337 kpl/verkko ja massamääräinen saalis oli 3 340 g/verkko. Runsain saalislaji biomassaltaan oli särki (39 %) ja toiseksi suurin ahven (30 %) ja kolmanneksi kuha (11 %). Särkikalojen massamääräinen saalisosuus oli Karvianjärvellä 50 %. Vuonna 2014 Karvianjärvellä tehdyn verkkokoekalastuksen perusteella saalista saatiin yhteensä noin 70 kg. Kappalemääräinen saalis oli 6 209 kpl/verkko ja massamääräinen saalis 2 923g/verkko. Sekä kappalemääräisesti että biomassaltaan suurin saalislaji oli ahven (noin 51 %). Seuraavaksi yleisin oli särki (41 %). Kuhan osuus oli laskenut vuoteen 2011 verrattuna selvästi. Särkikalojen kilomääräinen saalisosuus oli Karvianjärvellä 47 %. Karvianjärveen kohdistuvat Hormanevan turvetuotannon vesistövaikutukset on arvioitu suhteessa vähäisiksi ja siten turvetuotannon jatkamisella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta järven kalastoon tai kalastukseen. Lisäksi Karvianjärven kalasto koostuu lähinnä veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä lajeista, kuten ahvenesta ja särjestä, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Vuonna 2008 Karvianjoen valuma-alueen jokivesissä tehtiin sähkökoekalastuksia. Nummijoen selvästi yleisin kalalaji oli kivennuoliainen, jonka kappalemääräinen saalisosuus vaihteli näytealoilla välillä 57 96 %. Muita saalislajeja olivat kivisimppu, ahven, hauki ja made. Havaintoalueilta saatiin yhteensä 6 taimenta. Nummijoen taimenkantaa ei voida pitää tiheänä. Vuoden 2011 sähkökalastuksissa Nummijoelta ei saatu yhtään taimenta saaliiksi. Tavanomaisten järvikalojen lisäksi Nummijoessa esiintyi virtavesikalalajeiksi luokiteltavia lajeja kuten kivennuoliaista ja kivisimppua. Vuonna 2011 Nummijoen kahdelta sähkökalastusalalta saatiin sen sijaan saaliiksi kohtalaisen harvinaisia nahkiaisia. Myöskään vuoden 2014 sähkökoekalastuksissa Nummijoesta ei saatu taimenia saaliiksi. Nummijoen sähkökalastusalojen kalakannan tiheydet ja biomassa jäivät myös keski-

Virkistyskäyttö 16 (42) määräistä alhaisemmalle tasolle vuonna 2014. Vuonna 2014 Nummijoen runsain saalislaji oli kivennuoliainen, saaliiksi saatiin myös muutamia nahkiaisia. Hormanevan turvetuotannon Nummijokeen kohdistuva vesistövaikutus PVK1:n osalta tulee pysymään saman tasoisena jatkossakin. Kalataloudellisen tarkkailun perusteella Nummijoessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Karvianjärven luusuan alapuolella Karvianjoessa sähkökoekalastettu kalabiomassa oli vuonna 2008 suuri (2 000 g/100 m 2 ). Saaliiksi Karvianjoesta saatiin ahventa, kiiskeä, särkeä, säynettä, lahnaa, haukea, madetta ja kivennuoliaista, joista lukumääräisesti suurimpia olivat särki, ahven ja lahna. Myös vuoden 2011 sähkökoekalastuksessa kalabiomassa oli suuri (2 110 g/100 m 2 ). Suurin osa saaliista koostui ahvenesta ja särjestä. Edellisvuodesta poiketen pisteestä saatiin vuonna 2011 saaliiksi myös yksi nahkiainen. Vuonna 2014 pisteen kalabiomassa oli selvästi pienempi kuin edellisvuosina (noin 1 000 g/100 m 2 ). Hormaluomalla ja Sauro-ojalla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä niiden vettä käytetä talousvetenä eikä niillä kalasteta. Karvianjärven rannoilla on vapaa-ajan asutusta ja Karvianjoella kalastetaan. Vesistön virkityskäytölle ei arvioida aiheutuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hormanevan tuotantoalueen läheisyydessä tai laajennusalueella ei sijaitse virallisia virkistysreittejä tai -alueita. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hormanevan kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Hormaluoman suulla sen laskiessa Karvianjärveen vaihtelevat vuodenajasta ja tuotantovaiheesta (laajennusalueen osalta) riippuen seuraavasti: orgaanista ainetta (COD Mn) 0,00 0,05 mg/l, kiintoainetta 0,6 1,64 mg/l, kokonaisfosforia 2,7 20 μg/l ja kokonaistyppeä 151 371 μg/l. Laajennusalueen noin kaksi vuotta kestävässä kuntoonpanovaiheessa pitoisuuslisät ovat korkeampia kuin tuotantovaiheessa. Esimerkiksi typpipitoisuuden laskennallinen vaikutus vuositasolla koko alueen ollessa tuotannossa on noin 11 % havaitusta Hormaluoman keskimääräisestä kokonaistyppipitoisuudesta ja noin 3 % havaitusta kokonaisfosforipitoisuudesta. Tämän perusteella Hormanevan nykyinen turvetuotanto ja suunniteltu laajennus nostavat erityisesti Hormaluoman typpipitoisuutta ja vähäisemmissä määrin fosforin, kiintoaineen ja orgaanisen aineksen pitoisuutta. PVK2:lta Hormaluomaan ja Karvianjärveen lähtevän veden keskimääräiset fosfori- ja kiintoainepitoisuudet vuosina 2014 2016 ovat olleet pienempiä kuin Karvianjärvessä. PVK2:n kuormitusvaikutus Hormaluomaan on jo olemassa. Vuoden 2015 vesistötarkkailuraportin mukaan vuonna 2015 Hormaluoman vesi on ollut laadultaan edelleen heikkoa, mutta kuitenkin parempaa kuin

17 (42) aiempina vuosina keskimäärin. Turvetuotannon kuivatusvesillä on ollut vaikutusta Hormaluoman veden laatuun, sillä korkean kemiallisen hapenkulutuksen lisäksi myös usein kuivatusvesien vaikutuksiin liittyvät ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet korkeita. Kuivatusvesien johtaminen Hormaluomaan vähentyi oleellisesti vuonna 2007, mikä on näkynyt veden alentuneina typpipitoisuuksina ja kemiallisessa hapenkulutuksessa. Hormaluomaan tulee myös maatalouden hajakuormitusvesiä, mikä näkyy erityisesti veden korkeina fosfaattifosforipitoisuuksina. Hormanevan kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Karvianjärven luusuassa laskussa Karvianjokeen vaihtelevat vuodenajasta ja tuotantovaiheesta (laajennusalueen osalta) riippuen seuraavasti: orgaanista ainetta (COD Mn) 0,00 0,01 mg/l, kiintoainetta 0,07 0,11 mg/l, kokonaisfosforia 0,3 1,4 μg/l ja kokonaistyppeä 17 25 μg/l. Tämän perusteella Hormanevan turvetuotanto nostaisi käytännössä ainoastaan jonkin verran Karvianjoen typpipitoisuuksia (noin 1,4 % havaitusta Karvianjärven kokonaistyppipitoisuudesta). Pitoisuuslisäyslaskelmat Karvianjärven luusuassa ovat todennäköisesti yliarvioituja johtuen ravinteiden ja kiintoaineen pidättymisestä Karvianjärveen. PVK2:lta Hormaluomaan ja Karvianjärveen lähtevän veden keskimääräiset fosfori- ja kiintoainepitoisuudet vuosina 2014 2016 ovat olleet pienempiä kuin Karvianjärvessä. Vuoden 2015 vesistötarkkailuraportin mukaan vuonna 2015 Karvianjärven vedenlaatu oli hyvin samanlaista kuin keskimäärin jaksolla 1999 2014. Laajennusalueen käyttöönotto ei vaikuta Nummijoen suuntaan, mutta vaikutukset on hakemuksessa arvioitu. Hormanevan turvetuotantoalueen kuormituksesta aiheutuu Nummijoessa Sauro-ojan alapuolella pitoisuuslisäystä seuraavasti: orgaanista ainetta (COD Mn) 0,13 1,33 mg/l, kiintoainetta 0,46 0,62 mg/l, kokonaisfosforia 1,21 2,92 μg/l ja kokonaistyppeä 66 87 μg/l. Tämän perusteella Hormanevan turvetuotannolla on jonkin verran vaikutusta lähinnä Nummijoen typpipitoisuuksiin. Typen arvioitu pitoisuuslisäys on noin 5,2 % Nummijoen havaitusta kokonaistyppipitoisuudesta. Hormanevan turvetuotannon vesistövaikutus on jo olemassa Nummijoen vedenlaadussa. Koko Hormanevan turvetuotannon pitoisuuslisäykset ovat suhteessa pieniä Kirkkojärven luusuassa. Pitoisuuslisäyslaskelmien perusteella Hormanevan turvetuotannolla olisi käytännössä vaikutusta ainoastaan Kirkkojärven typpipitoisuuksiin. Typen laskennallinen pitoisuuslisäys on noin 2,3 % Kirkkojärven havaitusta typpipitoisuudesta. Tuotannossa olevien Vapo Oy:n turvetuotantosoiden yhteispinta-ala Karvianjoen yläosan valuma-alueella on vuosina 2013 2015 ollut 160 166 ha ja Nummijoen valuma-alueella 582 594 ha. Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Karvianjoen yläosan valuma-alueesta on noin 0,5 % ja noin 3,8 % Nummijoen valuma-alueesta. Hormanevan tuotantoalueen lisäksi Karvianjoen yläosan valuma-alueella oli vuonna 2015 turvetuotannossa Mustakeitaan tuotantoalue. Nummijoen valuma-alueella vuonna 2015 tuotannossa olivat Hormanevan lisäksi Lupikistonneva, Koihnanneva, Säkkineva, Kampinkeidas ja Viitalanneva. Vesistötarkkailuraporteissa esi-

18 (42) tettyjen pitoisuuslisäyslaskelmien perusteella arvioidaan, että turvetuotanto Karvianjoen yläosan ja Nummijoen valuma-alueilla on vaikuttanut käytännössä jonkin verran ainoastaan typpipitoisuuksiin. Typen keskimääräinen pitoisuuslisäys on noin 4,5 % Nummijoen havaitusta kokonaistyppipitoisuudesta ja noin 0,3 % Karvianjoen havaitusta typpipitoisuudesta. Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden (yhteensä noin 854 ha tuotannossa) kuivatusvesien pitoisuusvaikutukset Kirkkojärven luusuassa lähivuosina ovat arviolta 0,10 mg/l CODMn, 0,21 mg/l kiintoainetta, 0,84 μg/l kokonaisfosforia ja 38 μg/l kokonaistyppeä. Karvianjoen yläosan valuma-alueelta arvioidaan poistuvan 5 vuoden kuluessa noin 100 ha, joka on mukana vaikutusarviossa. Vuoteen 2026 mennessä Karvianjoen yläosan valuma-alueelta arvioidaan poistuvan noin 220 ha nykyistä tuotantopinta-alaa. Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelman vuosille 2016 2021 mukaan Karvianjärven ekologisen tilan luokka on välttävä. Kirkkojärven ekologisen tilan luokka on huono. Karvianjärvelle on toimenpideohjelmassa esitetty ravintoketjukunnostusta. Nummijoen ekologisen tilan luokka on välttävä eivätkä vesienhoidon tavoitteet ole toteutuneet siinä. Nummijoen osalta toimenpiteenä esitetään alueen ennallistamista. Tavoitteena on saavuttaa sekä Karvianjärven että Nummijoen hyvä ekologisen luokan tila vuoteen 2021 mennessä. Hakijan arvion mukaan Hormanevan turvetuotannolla ei ole merkittäviä haitallisia vesistövaikutuksia Nummijokeen, Karvianjärveen tai Kirkkojärveen eikä turvetuotannon jatkamisella ja laajentamisella vaaranneta kyseisten vesimuodostumien vesienhoidon tilatavoitteita. Ympäristöriskit Tulipalo on turvetuotantoalueen merkittävin onnettomuusriski. Turvetuotantoalueelle on laadittu pelastussuunnitelma, joka on toimitettu pelastusviranomaiselle. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Hankealueella ei arvioida olevan maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Kuivatusvedet pumpataan pintavalutuskentälle, jolloin rankkasadeajankohtina vettä padottuu laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin pienentäen alueelta tulvatilanteissa lähteviä vesi- ja ainemääriä. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden

19 (42) korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovastuuvakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on esittänyt Hormanevan tuotantoalueen laajennusalueen kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua suoritettavaksi Läntisen Suomen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille 2014 2018 mukaisesti. Käyttötarkkailussa kirjataan taustatietoa toiminnoista, niiden ajoittumisesta ja toimintaolosuhteista kuten ojituksista, tuotannosta, vesiensuojelutöistä, näytteenotosta, mahdollisista valituksista ja sääoloista. Tarkkailuvuosina virtaama mitataan jatkuvatoimisesti pintavalutuskentälle 3 (PVK3) asennettavalla jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Päästötarkkailua esitetään toteutettavaksi kahtena peräkkäisenä vuotena lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen ja sen jälkeen joka 3. vuosi. Hakija on esittänyt vesistötarkkailua ja biologista tarkkailua tehtäväksi Läntisen Suomen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille 2014 2018 mukaisesti. Hormanevan vesistötarkkailupisteiksi esitetään jatkossa nykyisiä Hormaluoman, Karvianjärven ja Nummijoen vesistötarkkailupisteitä (Nummikoski ja Koskela). Kalataloustarkkailua esitetään jatkettavaksi Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Hakijan mukaan pöly- ja melutarkkailu ei ole tarpeen, koska alle 500 m:n etäisyydellä hankealueesta ei ole asutusta. Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Voimassa olevassa Hormanevan turvetuotannon lupapäätöksessä kalatalousmaksuksi on määrätty 3 000 euroa vuodessa. Hakija on esittänyt Hormanevan tuotantoalueelle laajennusalue mukaan lukien vuosittaisen kalatalousmaksun suuruudeksi 3 500 euroa. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

20 (42) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen 9.10.2017 täydentänyt hakemustaan Hormanevan vesienkäsittelyn tarkkailua vuodelta 2016 koskevilla tiedoilla. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Karvian kunnassa ja Kauhajoen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen tiivistelmä sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 16.2.2017 Ylä-Satakunta -nimisessä sanomalehdessä ja 15.2.2017 Kauhajoki-nimisessä sanomalehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon EteläPohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Karvian kunnalta ja Kauhajoen kaupungilta sekä Karvian kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut seuraavan lausunnon. Vesienkäsittelymenetelmät Laajennusalueen vesienkäsittelyyn rakennettava pintavalutuskenttä PVK3, on pinta-alaltaan riittävä ja suunnitellulla vesienkäsittelyllä todennäköisesti saavutetaan riittävän hyvä puhdistusteho. Pintavalutuskentän ohijuoksutusjärjestelmän mitoituksen ja padotuskorkeuden tulee olla riittävän suuri, jotta järjestelmä toimii vain poikkeuksellisen suurissa ylivirtaamatilanteissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vesienkäsittelyrakenteiden ja -järjestelmien perusteelliseen puhdistamiseen riittävän usein. Pintavalutuskentän toimivuuden varmistamiseksi suurin osa kiintoaineesta tulee saada talteen ennen veden pumppausta pintavalutuskentälle. Olennaisinta on seurata koko vesienkäsittelyjärjestelmän tehoa jo sarkaojarakenteista alkaen. Luonnonsuojeluvaikutukset Hormanevan laajennusalueen luonnontilaisuus ja vesitalous on metsäojitusten vuoksi muuttunut peruuttamattomasti. Alueella on tehty luonnontilaselvitys, jonka perusteella sen luonnontilaluokitus on 1. Laajennusalueen turvetuotantoon ottamisen luontovaikutukset on arvioitu vähäisiksi.

21 (42) Hormanevan tuotantoalueen toisena kuivatusvesien johtamisreittinä toimiva Nummijoki kuuluu Natura 2000 -alueeseen Karvian luomat (FI0200091, SCI), johon ei kohdistu uusia vesistövaikutuksia, koska laajennusalueen vedet laskevat Hormaluoman kautta. Nummijokeen johdettavien kuivatusvesien tuotantopinta-ala säilyy samana, joten Hormanevan turvetuotannon vaikutukset Natura 2000 -alueeseen Karvian luomat eivät muutu. Ympäristölupahakemuksessa alueen turvetuotannon yhteisvaikutukset Natura 2000 -alueeseen Karvian luomat on arvioitu vähäisiksi. Pohjavesivaikutukset Hanke ei sijaitse Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueeseen kuuluvalla pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Lähin pohjavesialue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella. Melu- ja pölyvaikutukset Tuotantoalueen melu- ja pölyhaitat eivät tule uusina vaikuttimina, koska tuotantoa on alueella ollut jo pitkään. Tuotantoalueen laajentuminen ei lisää merkittävästi jo olemassa olevia melu- tai pölyhaittoja. Melu- tai pölyhaittoja ei arvioida kohdistuvan Hormanevan tuotantoalueen lähimmillekään alueille eikä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen puolelle. Lähimpien kiinteistöjen ja tuotantoalueen väliin tulee mahdollisuuksien mukaan jättää ja tarvittaessa istuttaa puustoisia suojavyöhykkeitä. Kuormitustarkkailu Tarkkailun tulee periaatteessa olla vuosittaista ja jatkua tuotantoajan. Tarkkailu voidaan toteuttaa kolmena perättäisenä vuotena ja sen jälkeen joka toinen vuosi säännöllisesti toistuvana, koska eri vuodet voivat olla sää-, valunta- ja muilta olosuhteiltaan hyvinkin vaihtelevia. Päästötarkkailun suositeltava suodatinkoko on 1,2 µm, jota käytetään yleisesti kiintoainemäärityksen suodatinkokona ja joka antaa tarkemman kuvan kiintoainekuormituksesta. Kuormitustarkkailulla tulisi selvittää erityisesti lähtevän veden pitoisuuksia. Mikäli reduktiovaatimusten asettaminen katsotaan tarpeelliseksi, tulisi näytteenotolla selvittää ja tarkastella tuotantoalueen kaikkien vesienkäsittelyjärjestelmien kokonaistehoa. Tulevan veden näyte pitäisi periaatteessa ottaa sarkaojasta tai sarkaoja-altaasta eikä juuri ennen pintavalutuskenttää. Vesistötarkkailu Laajennusalueen kuormitusvaikutukset kohdistuvat pääosin Hormaluomaan, johon laskee myös nykyisin tuotannossa olevien lohkojen kuivatusvesiä pintavalutuskenttä PVK2:n kautta.

22 (42) Vesistötarkkailua esitetään tehtäväksi Läntisen Suomen EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosina 2014 2018 mukaisesti. Suunnitelma on riittävä, mutta viimeistään tarkkailusuunnitelman tarkistamisen yhteydessä on otettava huomioon, että kiintoaineen määrityksessä tulisi käyttää 0,4 µm suodatusta ympäristöhallinnon suositusten mukaisesti, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia ympäristöhallinnon seurantojen kanssa. Suunnitellun laajennusosan arvellaan kohottavan erityisesti typpipitoisuutta ja ammoniumtypen pitoisuudet ovat aiempien tarkkailujen perusteella olleet Hormaluomassa korkeita, minkä vuoksi epäorgaanisen typen pitoisuuksia on tarpeen tarkkailla myös kevään ja syksyn näytteenoton yhteydessä. Syksyn tarkkailun ajankohta voi olla tarpeen siirtää myöhemmäksi, jotta uomissa virtaa näytteenottohetkellä riittävästi vettä. Hormanevan yläpuolisen näytteenottoaseman Nummikosken sijainti suhteessa kuivatusvesien purkupisteeseen on tarpeen tarkistaa. Yläpuolisen havaintoaseman ja purkupisteen etäisyys on yli 2 km, mistä johtuen havaintoaseman tuloksiin vaikuttavat myös muualta kuin turvetuotannosta peräisin oleva kuormitus. Vesienhoito Vuonna 2013 valmistuneen pintavesien ekologisen luokituksen mukaan Karvianjärven ekologinen tila on välttävä, Karvianjoen yläosan tyydyttävä ja Kirkkojärven huono. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa mainituissa vesimuodostumissa hyvä ekologinen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Hormanevan laajennusosan käyttöönotto ei todennäköisesti heikennä vesiensuojelun tavoitteita. Vesiensuojelun kannalta on tärkeää, että vesienkäsittelyrakenteet toimivat tehokkaasti läpi vuoden myös ylivirtaamatilanteissa. Laajennusalueen pintavalutuskenttä tulee rakentaa riittävän suureksi, jotta kentälle ei muodostu puhdistustulosta heikentäviä oikovirtauksia. 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut seuraavan lausunnon. Vesienkäsittely Hakemuksessa esitetään pumppaamon häiriö- ja huoltotilanteiden varalta pumppaamon ohitusmahdollisuus laskeutusaltaiden kautta, mutta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan ohitusmahdollisuutta ei tule mahdollistaa lupamääräyksin. Vesistöalue ja vesistön tila Hormanevan turvetuotantoalue käsittää noin 3,7 % Sauro-ojan yläpuolisen Nummijoen valuma-alueesta. Turvetuotantoa on alueella noin 5,9 % Nummijoen valuma-alueesta. Turvetuotannon osuuden ylittäessä 2 % va-

23 (42) luma-alueesta alkaa näkyä haitallisia muutoksia. Lisäksi Nummijoki on pohjavesien ansiosta kohtuullisen kirkasvetinen joki ja sen vuoksi herkkä turvetuotannon humus- ja rautakuormitukselle. Nummijoki ja sen alapuolinen Karvianjoki ovat kala- ja luonnontaloudellisesti arvokkaita vesistöjä. Nummijoki kuuluu osittain Natura 2000 -verkostoon (Karvian luomat FI0200091). 3) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen on todennut, että Hormanevan ravinne- ja kiintoainekuormitus on mahdollisesti osaltaan estänyt taimenen esiintymisen Nummijoessa. Velvoitetarkkailuraportissa mainitaan kalastusta haittaavina tekijöinä Karvianjärvellä pyydysten likaantuminen, turvetuotanto, pohjien Iiettyminen, runsas vesikasvillisuus, levähaitat, vedenlaadun muuttuminen ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus. Alempana Karvianjoella kuormitus heikentää osaltaan virtakutuisten kalojen lisääntymismahdollisuuksia ja vaikuttaa joen kalatalouden hyväksi tehtävän työn onnistumisen mahdollisuuksiin. Kiintoaine likaa joen soraikkoja ja heikentää niiden laatua virtakutuisten kalojen Iisääntymisalueena. Muun muassa kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset osoittavat, että taimenen poikastuotanto ei ole kunnostuksista huolimatta merkittävästi parantunut Karvianjoen pääuoman koskialueilla. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, sen päästöjä tulee tarkkailla niin, että toiminnan todelliset päästöt ja kuormitusvaikutukset käyvät ilmi. Virtaamamittausten on oltava jatkuvatoimisia ja näytteenoton niin tiheää ja luotettavaa, että myös huippuvirtaamíen ja ylivalumien aikaiset kuormituspiikit ovat mukana tuloskertymässä ja että tulosten perusteella lasketut kuormitusarviot ovat todellisella tasolla. Veden kulku turvetuotantoalueella ja sieltä pois tulee järjestää siten, että vesiä ei karkaa tulvallakaan laskuvesistöön muuten kuin hallitusti mittausaseman kautta. Mikäli ilmaston ääritilanteet edelleen yleistyvät sekä rankkasateita ja tulvia esiintyy yhä useammin, on tärkeää, että vesistökuormitusta pystytään myös niissä tilanteissa hillitsemään. Tuotantoalueella toteutettavista vesiensuojelutoimista huolimatta turvetuotanto ja sen laajentaminen kuormittavat varsinkin Nummijokea ja Karvianjärveä ja voi vaikuttaa taimenten elinoloihin alempana Karvianjoessa. Hormanevan tuotantoalueen aiheuttamien kalataloudellisten vahinkojen estämistä ja vähentämistä varten hakijalle on edellisessä luvassa määrätty 3 000 euron suuruinen kalatalousmaksu. Indeksikorotusten jälkeen maksun suuruus on vuonna 2017 yhteensä 3 600 euroa. Maksusta on määrätty aiemmin osuudet erikseen Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen kalatalousviranomaiselle, mutta nykyisin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kaiatalouspalvelut-yksikkö kattaa maantieteellisesti lähes koko Suomen rannikkoalueen, joten maksu tulee määrätä pelkästään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. KalatalouspaIvelut-yksikkö on vaatinut sille maksettavaksi 5 000 euron suuruista kalatalousmaksua vuodessa. Maksussa on otettu huomioon indeksikorotukset ja tuotantoalan laajentumisesta johtuva kuormituksen kasvu. Maksu

Muistutukset ja mielipiteet 24 (42) käytetään Karvianjärven hoitokaiastuksiin, jokiuomien elinympäristökunnostuksíin ja mahdollisesti myös taimenistutuksiin. Hakijalle tulee määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite osana Karvianjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. 4) Kauhajoen kaupungilla ei ole ollut lausuttavaa hakemuksen johdosta. 5) Karvian kunnalla ei ole ollut lausuttavaa hakemuksen johdosta. Kunta on kuitenkin pitänyt ympäristön kuormituksen säännöllistä seuraamista tärkeänä. 6) 6.1 (Arohäntä 230-409-3-153) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle, koska tuotannon laajentamisesta aiheutuisi todennäköisesti lisähaittaa ympäristölle. Vapo Oy:n Karvianjärvelle aiheuttamat tuhot on korjattava, järvi ruopattava ja vedenpintaa nostettava. Hormanevan saostusaltaat on rakennettu sen jälkeen, kun suurin tuho Karvianjärvelle oli jo tapahtunut. Saostusaltaat olivat myös aivan liian pieniä eikä niitä tyhjennetty vuosikymmeniin. Rantojen arvo on laskenut ja mökkivuokraus vaikeutunut. Tuotannon laajentamisesta aiheutuisi vesistövahingon lisäksi todennäköisesti myös melu- ja pölyhaittaa. Karvianjärvessä oli ennen Hormanevan turvetuotantoa hieno hiekkapohja ja rannat kasvoivat pitkää kaislaa, mikä oli merkki veden puhtaudesta. Nyt syvänteet ja koko pohja ovat paksulti täynnä turvekuraa. Järven virkistysja kalastuskäyttö ovat kärsineet pahasti. Mikäli tuotantoa laajennetaan, tilanne pahenee. 7) 7.1 on esittänyt kohdassa 6) olevan muistutuksen kanssa saman sisältöisen mielipiteen. 8) 8.1 (Arohäntä 230-409-3-153) on esittänyt kohdassa 6) olevan muistutuksen kanssa saman sisältöisen muistutuksen. 9) 9.1 (Koivuranta 230-403-3-47 ja Ollila 230-403-3-48) on vastustanut kuivatusvesien johtamista Karvianjärveen ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Toissijaisesti, mikäli lupa laajentamiseen myönnetään sellaisenaan, muistuttaja on vaatinut lupaviranomaiselta perusteet, joilla lisäkuormitus raskaasti ravinnekuormitettuun järveen hyväksytään. Siinä tapauksessa on tehtävä luotettava asiantuntijaselvitys siitä, millä toimenpiteillä hakemuksessa mainitut ympäristöhaitat olisivat vältettävissä siten, että Karvianjärven vedenlaatu ei heikenny eikä vaarannu ja selvitys siitä, mitä ympäristöhaittojen välttämiseksi on tehty ja tullaan tekemään. Mikäli tällaisia toimenpiteitä ei ole tehty tai ei aiota tehdä, muistuttaja on vaatinut ympäristönsuojelulain vaatimukset huomioivaa selvitystä, mistä se johtuu. Karvianjärves-

25 (42) sä ei järven erityispiirteistä johtuen voi esiintyä vähäisiksi arvioituja ympäristöhaittoja. Karvianjärvi on erityisen matala ja sen vedenlaatu oli aikoinaan vastaaviin vesistöihin verrattuna suhteellisen normaali. Ympäröivän maatalouden ja läheisten turvetuotantoalueiden valumavedet ovat rehevöittäneet järveä niin, että sen vedenlaatu on ollut 1980-luvulta lähtien rehevyystasoltaan, kokonaisfosforipitoisuudeltaan ja visuaalisesti ala-arvoisessa tilassa. Sittemmin maatalouden valumavedet ovat jo vuosien ajan olleet säänneltyjä ja rajoitettuja, mutta turvetuotantoalueiden valumavesien aiheuttama kuormitus on edelleen jatkanut järven vedenlaadun dramaattista heikkenemistä osoittaen nimenomaan niiden olevan ratkaisevan kuormitustekijän. Järven vesi on todennäköisesti turvetuotantoalueiden valumavesien uudelleenreititysten johdosta viimeisinä vuosina parantunut, ja järvi on hitaasti toipumassa. Järven rehevyystaso on edelleen heikko eikä kestä vähäisintäkään lisäkuormitusta. Hormanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan laajentaminen lisäisi järven kuormitusta. Kuormituksen lisäämisen salliminen voidaan katsoa tietoiseksi ympäristörikokseksi. 10) 10.1 ja 10.2 (Moisio 230-403-3-54) ovat vastustaneet Hormanevan turvetuotantoalueen vesien johtamista Karvianjärveen. Selvitysten mukaan laskennallinen bruttokuormitus orgaanisille aineille on 92 000 kg ja yleisenä arviona on todettu, ettei kuormitus olisi haitallinen Karvianjärvelle. Selvitykset eivät ole uskottavia määrien suhteen ja suhteessa tieteelliseen näyttöön siitä, että turvetuotannon vesistöpäätöstöillä on sedimentaatiota kiihdyttäviä vaikutuksia. Myös turvetuotannon kuivatusvesien johtamisesta aiheutuva liettyminen on iso ongelma. Mainitut ongelmat olivat nähtävissä Karvianjärvellä vuosia sitten, kun Hormanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä viimeksi johdettiin Karvianjärveen. Karvianjärven veden laatu oli erittäin heikko. Järvi rehevöityi ja haitallista levää esiintyi vuosittain. Muutamana viimeisenä vuotena ongelmat Karvianjärvellä ovat vähentyneet. Hormanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä johdetaan muualle, mikä rannoilla on havaittu positiivisesti. Lietteen ja humuksen määrä on selkeästi vähentynyt ja järvessä on havaittu myös paljon simpukoita. Viimeisintä havaintoa voidaan pitää erinomaisena. Veden sameus on vähentynyt huomattavasti ja järvestä saadaan paljon myös kuhaa. Vesien pilaaminen on ristiriidassa sen kanssa, että Karvianjärven länsipuoli halutaan suojella museoalueena. Turvetuotantoalueen vesien johtamiseen olisi löydettävä ratkaisut, joilla voidaan aidosti turvata järven hyötykäyttö ja maisema säilyisi ainutlaatuisena myös jälkipolville. Mikäli sitä ei kyetä tai haluta toteuttaa, tuotantoaluetta ei tulisi laajentaa. 11) 11.1 (Viitasaari 230-409-10-18) on todennut, että hänen kiinteistönsä käytössä vuodesta 1970 ollut kaivo sijaitsee turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä. Muistuttaja on ilmaissut huolensa tuotantoalueen kuivatuksen vaikutuksesta kaivon veden määrään.

26 (42) 12) 12.1 (Koivuranta 230-403-3-47 ja Ollila 230-403-3-48) on vastustanut Hormanevan tuotantoalueen laajentamista, koska sen ympäristövaikutukset voivat olla vahingollisia Karvianjärvelle. Karvianjärvi on matala ja rehevöitynyt järvi, joka on 1980-luvulta lähtien kärsinyt jokavuotisesta sinileväongelmasta eikä kestä pienintäkään lisäkuormitusta. Selvitystä hankkeen vesistövaikutuksista Karvianjärveen ei voida pitää riittävänä. Vähäinenkin lisäkuormitus voi olla Karvianjärvelle, sen luonnolle ja virkistyskäytölle tuhoisa ja peruuttamaton. 13) 13.1 (Koivusaari 230-409-51-0) on todennut, että hakemuksessa ei käsitellä Hormanevan eikä sen vaikutusalueen vesistöjen ennallistamista eikä alueen jatkokäyttöä turvetuotannon päättymisen jälkeen. Hakija tyytyy toteamaan, että turvetuotannolla ei ole merkittäviä haitallisia vesistövaikutuksia, vaikka voimassa olevassa luvassa sanotaan, että Hormaluoman veden laatu on selvästi heikentynyt turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vuoksi. Voimassa olevan luvan ja uuden hakemustekstin perusteella Karvianjärven keskisyvyys on madaltunut 1,7 m:stä 1,4 m:iin. Hakijan on huolehdittava Hormanevan ja sen vaikutusalueen vesistöjen ennallistamisesta alkuperäiseen kuntoonsa ennen turvetuotannon alkamista. Karvianjärvi tulee täyttymään, jos tilanne jatkuu kuten viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muistuttaja on kyseenalaistanut 50 vuoden erittäin pitkän lupa-ajan. 14) Karvian kalastuskunta on vaatinut kaikkien vesiensuojelutoimien tehostamista ja 10 000 euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua suoritettavaksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Velvoitehoitosopimuksella kalastuskunta saa varoja suoraan Karvianjärven hoitokalastuskäyttöön ja muihin kalakantoja ja vesien tilaa parantaviin toimenpiteisiin. Kalastuskunta on todennut edustavansa muistutuksen tekemisessä seuraavia osakaskuntia: - Ämmälän vedet Kirkonkylän vesialueet Niskaniemen talon nro 4 vesialue Karvianja Nummijoessa Saran talon nro 3 vesialue Säkkijoessa Karvianjärvi lsokarvianjärven saaret 230-417-876-3 230-405-876-1 230-411-876-4 230-409-876-2 230-876-5-1 230-878-1-1 Lisäksi muistuttaja on edustanut hankkeen välittömällä vaikutusalueella olevia seuraavia osakaskuntia, jotka eivät olleet kuulutuksessa mukana: - Warsaluoman talon vesialue Säkkijoessa lsoniemen talon No. 8 vesialue Säkkijoessa Kanttin vesialueet 230-409-876-4 230-409-876-3 230-401-876-2

27 (42) Vapo Oy:tä on huomautettu aiheutuneista haitoista jo edellisen ympäristöluvan aikana. Varsaluomaan on kuormauksen yhteydessä pöllynnyt tuulen mukana vahva kerros turvetta, joka on kulkeutunut virtauksen mukana Säkkijokeen ja edelleen Karvianjärveen. Huomautuksen jälkeen Vapo Oy on puomittanut Varsaluomaan johtavan laskuojan. Muistuttaja on vaatinut kuormauspaikkojen vesiensuojelua tehostettavaksi huomattavasti. Säkkijokeen on Varsaluoman virtausten mukana kulkeutunut muovinriekaleita, joita edelleen löytyy Varsaluoman varsilta. Alueella esiintyy kaikkia suurpetoja ja yleisimpänä sutta. PVK3:n ja Pikkuhormanevan turvetuotantoalueen välissä on euroopanmajavapolulaatio. Alueella on nähty myös saukkoja. Karvianjoen kalastusalue istutti vuonna 2016 Säkkijokeen 500 kpl yksivuotiaita purotaimenia. Lisäksi Karvian kalastuskunta on joitakin vuosia sitten siirtänyt samalle alueelle arvokasta alkuperäistä Karvianjoen rapukantaa. Direktiivilajiselvityksessä esiintyvien puutteiden vuoksi voi olettaa, että niitä löytyy muualtakin. Karvian kalastuskunta tulee ottamaan vertailevia vesinäytteitä oman harkintansa mukaan Varsaluomasta ja Hormaluomasta etenkin, jos veden laadussa havaitaan silmämääräisesti muutoksia huonompaan suuntaan. Hakijan vastine Aluehallintovirasto on 9.5.2017 varannut Vapo Oy:lle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Vapo Oy on 8.6.2017 aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa ilmoittanut hyväksyvänsä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimuksen vesienkäsittelyketjun kunnossapidosta. Puhdistustulosten seurannan johdosta hakija on todennut, että seurantaa on jo vuosia tehty mittaamalla yläpuolinen vedenlaatu laskeutusaltaista. Seurantatavan muutos aiheuttaisi sen, että tuloksia ei voisi enää verrata aikaisempiin vuosiin. Pölyvaikutusten osalta hakija on todennut, että tuotantoalueen suunniteltu etäisyys asutuksesta (vähintään 500 m) on Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö, 2015) mukainen, eivätkä erilliset suojavyöhykkeet ole tarpeellisia. Tulipaloriskin vuoksi tuotannossa noudatetaan tavanomaisia tuotannon tuulirajoituksia. Hakemuksessa esitetty tarkkailu on riittävä. Tuotannossa olevan alueen tarkkailua ei ole tarpeen muuttaa, vaan siltä osin noudatetaan voimassaolevan ympäristöluvan määräyksiä. Lausunnossa käsitellyt päästö- ja vesistötarkkailun yksityiskohdat ovat asioita, jotka yhtenäisen linjan säilymiseksi koko tarkkailuohjelman kattavan alueen osalta tulee käydä lävitse tarkkailuohjelmaa uusittaessa. Laajennusalueen pintavalutuskenttä on tutkittu ja sen on osoitettu sopivan hyvin vesienkäsittelyyn. Pintavalutuskentän mitoituksella varmistetaan, etteivät vesienhoidon tavoitteet vaarannu. Hakija on todennut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 2) lausuntoon

28 (42) uudella pintavalutuskentällä olevasta ohitusmahdollisuudesta, että ääritilanteiden varalta tulee aina olla ohitusmahdollisuus. Sillä estetään rakenteiden rikkoutuminen ja siitä mahdollisesti aiheutuva suurempi kuormitus. Ohitusmahdollisuuden puuttuessa riski penkereen murtumiselle ääritilanteissa kasvaa. Ohitustarpeesta informoidaan valvontaviranomaista ja järjestetään tilanteen vaatima tarkkailu. Lausunnossa on käsitelty runsaasti Nummijoen tilaa ja Hormanevan nykyistä tuotantoaluetta uutena hankkeena, vaikka nykyisellä toiminnalla on toistaiseksi voimassa oleva lainvoimainen ympäristölupa. Nykyisen tuotantoalueen osalta vireillä olevassa hakemusasiassa ei ratkaista tuotannon jatkamisen edellytyksiä. Tämän vuoksi nykyistä toimintaa koskevat vaatimukset tulee ensisijaisesti jättää huomioimatta. Nummijoen turvetuotantopinta-alojen osalta hakija on viitannut Vapo Oy:n ja Pihlaja Forest Oy:n 24.4.2017 päivättyyn täydennykseen Uitonnevan sekä Viitalannevan sekä Kampinkeitaan ympäristölupa-asioissa. Turvetuotannon kuormitus Nummijoen keskiosan alueelle on pienentynyt ja pienenee edelleen, koska yhteensä 316 ha:n suuruinen ala on poistunut turvetuotannosta. Vuoden 2016 lopulla kokonaispoistuman osuus on 132 ha. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota yksinomaan pintavalutuskentän 1 reduktioihin eikä tuotantoalueelta lähtevän veden laatuun, joka on vaikutusten kannalta keskeinen tekijä. Tulosten mukaan lähtevän veden laatu on ollut hyvä. Reduktiot ovat olleet pieniä, koska myös pintavalutuskentälle tulevan veden laatu on ollut hyvä. Toiminnasta on tuloksia pitkältä ajalta, joten toiminta on vakiintunut eikä tehostamisen tarvetta ole. Olemassa olevan tuotantoalueen osalta noudatetaan lainvoimaisen ympäristöluvan tarkkailumääräyksiä ja kulloinkin voimassaolevia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymiä tarkkailuohjelmia. Vesistöön ei tule orgaanista ainesta yksinomaan turvetuotantoalueilta vaan kaikesta turvemaalla tapahtuvasta toiminnasta. Nummijoki on keskisuuri turvemaiden joki. Nummijoen ekologiseen tilaan vaikuttaa keskeisesti fosfori, jonka pitoisuus joessa on välttävällä tasolla. Turvetuotantoalueen valumavedessä on varsin niukasti fosforia asumajätevesiin tai peltoalueiden valumavesiin verrattuna. Lausunnossa esitetyt vaikutusprosentit eivät vastaa hakemuksen kuormitus- ja vaikutusarviointia. Hakijalle on epäselvää, mihin kuormitus- ja vaikutusarvioon lausunnossa on viitattu. Lausunnossa ei kuitenkaan ole esitetty, että hakemuksen johtopäätökset olisivat virheellisiä. Hormanevan nykyisellä toiminnalla on lainvoimainen toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Natura-arvioinnin tarve on lainvoimaisesti ratkaistu ympäristölupaa myönnettäessä. Hakija on hakenut ympäristöluvan muutosta siten, että ympäristölupaan liitetään laajennusalue. Laajennusalue sijoittuu etäälle Natura-alueesta eikä alueen kuivatusvesiä johdeta Nummijokeen Karvian luomat -Natura-alueelle. Vaikutuksia Natura-alueelle ei voi aiheutua, joten vaatimus Natura-arvioinnista on aiheeton.

29 (42) Lausunnossa mainitun vedenottamon osalta yhteisvaikutusten arviointi ei ole tarpeen laajennusalueen sijainnin ja vaikutusalueen perusteella. Hakija on todennut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 3) lausuntoon, että Hormanevan laajennusalueen vesienkäsittely on suunniteltu ja mitoitettu siten, että haitalliset vaikutukset estetään eivätkä vesienhoidon tilatavoitteet vaarannu. Hormanevan turvetuotanto ei keskeisesti vaikuta eikä estä tilatavoitteiden saavuttamista Nummijoessa/Karvianjoessa. Hakija on viitannut myös Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon. Karvianjoen toimenpideohjelman vuosille 2010 2015 toimenpiteet toteutuivat turvetuotannon osalta aikataulussa. Hakemuksessa esitetyllä tarkkailulla toiminnan todelliset päästöt ja kuormitusvaikutukset tulevat ilmi. Hakija on pitänyt hakemuksessa esitettyä kalatalousmaksua perusteltuna. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Karvian kunnan 5) lausunnosta. Hakija on todennut, että 6.1:n 6), 7.1:n 7), 8.1:n 8), 9.1:n 9) ja 12.1:n 12) muistutuksissa on vastustettu ympäristöluvan myöntämistä laajennusalueelle. Turvetuotannon vesienkäsittelytekniikka on parantunut merkittävästi verrattuna parinkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Nykyisellä tuotantoalueella on voimassa oleva ympäristölupa, jonka nojalla toimintaa on harjoitettu. Hormanevan vesiensuojelurakenteet ovat toimineet tarkkailujen perusteella hyvin ja rakenteista on huolehdittu asianmukaisesti. Kuormituksen ja vaikutusten osalta hakija on viitannut hakemuksessa esitettyyn ja todennut, että Karvianjärven valuma-alue on 15 273 ha, josta Hormanevan osuus laajennusalueineen on 1,5 %. Karvianjärven fosforipitoisuus on ollut vuosina 2000 2017 keskimäärin 89 µg/l, kiintoainepitoisuus 8,3 mg/l, typpipitoisuus 1 288 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 24 mgo 2/l. 2000-luvulla fosforipitoisuudessa ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta huolimatta siitä, että Hormanevan kuivatusvesien johtaminen Hormaluomaan ja edelleen Karvianjärveen vähentyi merkittävästi vuonna 2007. Karvianjärven kiintoaine- ja typpipitoisuuksissa on 2000-luvulla ollut lievä laskeva suuntaus. Järvissä leväkasvun tärkein tekijä on fosfori, jota turvetuotantoalueen valumavedessä on niukasti. Karvianjärvellä hyvän ekologisen tilan saavuttamisen keskeisenä esteenä on ollut valuma-alueen runsaat kaltevat ja/tai ravinteikkaat pellot. Pellon fosforitilan alenemisessa on useiden vuosien ja jopa vuosikymmenten viive. Hormanevan turvetuotantoalueelta lähtevässä vedessä on ollut selvästi vähemmän fosforia ja kiintoainetta kuin Karvianjärvessä. Pintavalutuskentältä (PVK2) lähtevän veden fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 56 µg/l. PVK2 on puhdistanut erityisen hyvin kiintoainetta, sillä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 3 mg/l. Hormanevan laajennusalueen vesienkäsittelyyn suunniteltu pintavalutuskenttä (PVK3) ominaisuuksiltaan edesauttaa ravinteiden ja kiintoaineen tehokasta pidättymistä. Laajennusalueen vesienkäsittely ympärivuotisesti toimivalla ja ojittamattomalla pinta-

30 (42) valutuskentällä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista ja sillä voidaan estää haitalliset vaikutukset Karvianjärveen. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset laajennusalueelle täyttyvät. Hakija on viitannut 10.1:n ja 10.2:n 10) muistutuksen osalta soveltuvin osin myös kohdissa 6) 9) ja 12) lausumaansa ja todennut lisäksi, että Hormanevan kuormitusarvio on orgaanisen aineksen osalta 92 000 kg (brutto). Hakemuksen kuormitusarvion mukaan siitä noin 41 000 kg kohdistuu Karvianjärven suuntaan. Turvetuotannon orgaanisen kuormituksen määrää kuvataan kemiallisella indikaattorilla CODMn (kemiallinen hapenkulutus). Humusta esiintyy vedessä liuenneena, ja se aiheuttaa suovedelle tyypillisen ruskean värin. Kyseessä ei ole liettymistä aiheuttava aine. Riippumatta siitä, onko suo luonnontilainen, metsäojitettu tai turvetuotannossa, soilta liukenee ja huuhtoutuu valumavesien mukana runsaasti humusta vesistöihin. Luonnollinen CODMn-taustapitoisuus voi vaihdella hyvin paljon sen mukaan, kuinka suuri osuus valuma-alueesta on suota. Turvetuotannosta aiheutuva lisäys kemialliseen hapenkulutukseen on yleensä pieni. Karvianjärvi on matala runsashumuksinen järvi. Hakija on todennut 11.1:n 11) muistutuksesta, että ennen laajennusalueen valmistelutöitä muistuttajan kaivosta laaditaan kaivokortti, jossa selvitetään muun muassa kaivon kunto, vedenpinnan korkeus ja vaihtelu sekä siihen vaikuttavat tekijät. Hakija on viitannut 13.1:n 13) muistutuksen osalta soveltuvin osin kohdissa 6) 9) ja 12) lausumaansa ja todennut lisäksi, että Hormanevan turvetuotanto jatkuu pitkään, joten alueen jatkokäytöstä ei ole vielä tehty tarkempia suunnitelmia. Seuraavasta maankäytöstä päättää maanomistaja. Turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteilla ja niiden huolellisella ylläpidolla estetään haitalliset vaikutukset alapuoliseen vesistöön, jolloin vesistöön kohdistuvia kunnostustarpeita ei arvioida muodostuvan. Muistutuksessa mainittu Karvianjärven keskisyvyyden vaihtelu ei voi liittyä Hormanevan turvetuotantoon, sillä tuotantoalueen osuus Karvianjärven valuma-alueesta on vain 0,7 %. Karvianjoen toimenpideohjelman vuosille 2016 2021 mukaan Karvianjärveen vaikuttaa säännöstely. Hakija on todennut Karvian kalastuskunnan 14) vaatimukseen kuormauspaikkojen vesiensuojelun tehostamisesta ja 10 000 euron suuruisesta kalatalousmaksusta, että Varsaluomaan ja Säkkijokeen ei johdeta turvetuotantoalueen kuivatusvesiä, joten muistutuksessa on ilmeisesti kyse eristysojana toimineesta tienvarsiojasta. Ajoittain kuormauksen yhteydessä turvepölyä on levinnyt tienvarsiojana toimivaan Varsaluomaan. Haitta on ollut lähinnä esteettinen. Tilanne muuttuu, koska aiemmin eristysojana toiminut tienreunaoja johdetaan tulevaisuudessa tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteisiin. Auma-alueen kohdalla eristysojan vedet johdetaan kauempana tienreunasta. Auma-alueen ja eristysojan väliin jää noin 20 30 m leveä ja osin puustoinen suojavyöhyke, jolla pyritään estämään lastauksessa aiheutuvan pölyn joutuminen eristysojaan. Turvetuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan lohkojen L1 ja L2 itäreunan osalta Varsaluomaan.

31 (42) Muistutuksessa mainittu euroopanmajava ei kuulu direktiivilajiselvityksessä selvitettäviin tiukasti suojeltuihin lajeihin, joten selvitys ei ole puutteellinen. Suden ynnä muiden osalta hakija on viitannut direktiivilajiselvitykseen. Hankkeella ei ole vaikutusta Säkkijoen purotaimen- tai rapukantaan. Kalatalousmaksun osalta hakija on viitannut hakemuksessa esittämäänsä. Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus ympärivuotisesti toimivalla pintavalutuskentällä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista. MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 27/2006/4 perusteena olleet asiakirjat ovat olleet esillä asiaa ratkaistaessa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Hormanevan turvetuotannon laajentamiseen 116,7 ha:n suuruiselle uudelle tuotantoalueelle Karvian kunnassa ja Kauhajoen kaupungissa Karvianjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Hormanevan tuotantoalueen kokonaispinta-ala auma-alueineen on 582 ha. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä, jotka korvaavat ympäristölupaviraston päätöksen nro 27/2006/4 lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava hakemuksen liitteenä 3 olevan tuotantosuunnitelmakartan, päivätty 26.1.2016, mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen lohkoilta 1 5 (356,0 ha) laskuojan 3 kautta Sauro-ojaan sekä lohkoilta 6 (109,3 ha), 7 (45,2 ha) ja 8 (71,5 ha) laskuojan 2 kautta Hormaluomaan. 2. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava hakemuksen liitteenä 3 olevan tuotantosuunnitelmakartan, päivätty 26.1.2016, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi tuotantoalueen lohkojen 1 5 kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti vähintään 14,8 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä PVK1, lohkon 6 kuivatusvedet vähintään 4,2 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä PVK2

32 (42) sekä lohkojen 7 ja 8 kuivatusvedet vähintään 6,5 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä PVK3. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista. 3. Pintavalutuskenttien 1 (PVK1), 2 (PVK2) ja 3 (PVK3) puhdistustehon on oltava vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 40 % Kokonaistyppi 20 % Pintavalutuskentän 3 (PVK3) puhdistustehovaatimuksen on täytyttävä sen kahta ensimmäistä toimintavuotta seuraavasta vuodesta lähtien. Puhdistusteho lasketaan laskeutusaltaan jälkeen ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritettyjen pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos puhdistustehoa ei saavuteta, mutta lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus on yksittäisellä näytteenottokerralla ollut alle 45 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 1 400 µg/l tai kiintoainepitoisuus alle 4,5 mg/l, voi luvan saaja jättää kyseisen parametrin näytteenottokerran tulokset pois puhdistustehon vuosikeskiarvoa laskettaessa. 4. Jos pintavalutuskentillä ei tarkkailun perusteella saavuteta lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia ei saavuteta seuraavanakaan vuonna, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Pintavalutuskentän 1 (PVK1) toimintaa on tehostettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovitulla tavalla ennen kuntoonpanotöiden aloittamista siten, että lupamääräyksen 3 vaatimukset täyttyvät.

33 (42) 6. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen laajennusalueen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava ennen käyttöönottoa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 7. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 8. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä aiheutuva pöly- ja meluhaitta on mahdollisimman vähäinen. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 9. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7 Varastointi ja jätteet 10. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on ol-

34 (42) tava ylitäytönestin ja laponestin. Luvan saajan tulee puhdistaa mahdollisessa vahinkotilanteessa pilaantunut maaperä. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa asianomaisen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 15. Vesistötarkkailu Karvianjoen vesistöalueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman Vapo Oy:n Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella mukaisesti siten, että tarkkailuohjelmaan lisätään lohkoilta 7 ja 8 tulevien kuivatusvesien tarkkailu. Vesistötarkkailu Karvianjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on toteutettava hakemuksessa esitetyn yhteistarkkailuohjelman Vapo Oy:n Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella mukaisesti. Kalataloustarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa asianomaisen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Varsinais-Suomen ja EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Karvian kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Varsinais-Suomen ja Etelä-

35 (42) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille, Karvian kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Karvianjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 16. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve on aiheutunut turvetuotannon päästöistä. 17. Luvan saajan on maksettava vuosittain laajennusalueen kuntoonpanon aloittamisvuoteen asti maaliskuun aikana 3 600 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Laajennusalueen kuntoonpanosta lukien kalatalousmaksun suuruus on 5 000 euroa vuodessa. Ensimmäinen korotettu maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista.

36 (42) Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä ja erityisestä syystä kehottaa toimittamaan aluehallintoviraston hyväksyttäväksi toiminnan lopettamista koskeva suunnitelma. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Laajennusalueesta aiheutuvista vesistön pilaantumista koskevista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta EteläSuomen aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain (527/2014) 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 48 :n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään ja 4 :n mukaan toiminnan olennaista muuttamista koskeva lupahakemus on ratkaistava siten, että harkinta kattaa ne toiminnan osat, joihin olennainen muutos voi vaikuttaa ja ne ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ja riskit, joita muutos voi aiheuttaa. Hormanevan turvetuotantoalueen laajennusalue sijoittuu olemassaolevan tuotantoalueen välittömään läheisyyteen samalle suoaltaalle. Laajennusalue kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1, mikä tarkoittaa, että suon vesitalous on muuttunut kauttaaltaan, vedenpinnan taso suolla on alentunut kauttaaltaan ja muutokset suon kasvillisuudessa ovat selviä. Ympäristönsuojelulain 13 :n 1 momentin mukaan turvetuotannon sijoittamisesta ei

37 (42) saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Arvioitaessa luonnonarvon merkittävyyttä otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja -luontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus sekä suon luonnontilaisuus. Arvioinnissa voidaan vastaavasti ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella sijaitseville luonnonarvoille. Ympäristönsuojelulain 13 :n 4 momentin mukaan turvetuotanto voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Muutosta arvioitaessa otetaan huomioon ojituksesta aiheutuneet muutokset suon vesitaloudessa ja kasvillisuudessa. Laajennusalueella tai sen toiminnan vaikutusalueella ei ole ympäristönsuojelulain 13 :ssä tarkoitettuja valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Hormanevan olosuhteissa. Hormanevan laajennusalueen lähialueella ei sijaitse asutusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 800 m:n etäisyydellä laajennusalueesta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Hormanevan turvetuotannon laajentaminen ei vaaranna Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelmassa vuosille 2016 2021 asetettujen tilatavoitteiden saavuttamista. Kun otetaan huomioon Hormanevan laajennusalueen ja sen ympäristön tila ja käyttö, Hormanevan turvetuotantoalueen muutetusta toiminnasta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu laajennusalueen luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 7. Lupamääräyksessä 3 laajennusalueelle tehtävän uuden pintavalutuskentän 3 (PVK3) vesienkäsittelylle on asetettu puhdistustehovaatimukset. Tuo-

38 (42) tantoalueelta lähtevälle kuivatusvedelle ei ole määrätty vaihtoehdoisia pitoisuusraja-arvoja hakemuksessa esitetyn mukaisesti, koska tässä tapauksessa sen merkitys jäisi vähäiseksi. Lupamääräyksessä 3 on otettu huomioon tapaus, jossa pintavalutuskentälle johdettava vesi on laadultaan niin hyvää, että puhdistustehovaatimusta ei ole joltain osin mahdollista saavuttaa. Tällöin kyseisen parametrin näytteenottokerran tulokset voi jättää pois puhdistustehon vuosikeskiarvoa laskettaessa. Hormannevan turvetuotantoa koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 27/2006/2 ei ole annettu vesienkäsittelyn tehoa tai pintavalutuskentiltä lähtevän veden laatua koskevia määräyksiä. Koska tuotantoalueen laajentamisen myötä vesistökuormitus Karvianjärveen ja Karvianjokeen kasvaa, on myös pintavalutuskentille 1 (PVK1) ja 2 (PVK2) määrätty nykyisen lupakäytännön mukaisesti puhdistustehovaatimukset samoin perustein kuin pintavalutuskentälle 3 (PVK3). Puhdistustehovaatimuksilla varmistetaan, että päästöt ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittelymenetelmän toimivuuteen liittyy epävarmuustekijöitä. Lupamääräyksellä 4 varmistetaan, että vesienkäsittely toimii lupamääräysten mukaisesti. Pintavalutuskentän 1 (PVK1) puhdistustehon parantamiseksi annetaan lupamääräys 5. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 8 ja 9. Laajennusaluetta lähin asutus on noin 800 m:n etäisyydellä. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Lupamääräykset 10 ja 11 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 12 ja 28 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 12 ja 13. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 14 ja 15 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. Vesienkäsittelyn toimivuutta on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuvatko käsittelylle lupamääräyksessä 3 asetetut käsittelyvaatimukset. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset ve-

39 (42) sienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 16 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 17 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 18 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Aluehallintovirasto toteaa hakemuksen epäämistä koskevista vaatimuksista, että ympäristönsuojelulain (527/2014) 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Luparatkaisun perusteluosassa mainituilla perusteilla päätöksessä annetut lupamääräykset huomioon ottaen ympäristöluvan myöntämisen edellytykset laajennusalueella tapahtuvalle turvetuotannolle ovat olemassa. Aluehallintovirasto ottaa vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset lupamääräyksistä 1 6 ja tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 13 ja 14 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 2) lausuntoon Nummijoen kuormituksesta, että laajennusalueella tapahtuva turvetuotanto ei lisää Nummijoen kuormitusta. Nummijokeen johdetaan jo toiminnassa olevan Hormanevan tuotantoalueen pohjoisosan kuivatusvedet voimassa olevan ympäristölupapäätöksen nro 27/2006/4 mukaisesti. Laajennusalueen kuivatusvedet laskevat Hormaluoman kautta eikä Natura 2000 -alueeseen Karvian luomat (FI0200091, SCI) kohdistu uusia vesistövaikutuksia. Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 3) vaatimuksen kalatalousmaksusta huomioon lupamääräyksestä 15 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa 11.1:n 11) muistutukseen hankkeen vaikutuksesta muistuttajan kaivon veden määrään, että luvan saaja on vastuussa hankkeen mahdollisista haitallisista vaikutuksista kaivoveden riittävyyteen ja laatuun. Luvan saaja on vastineessaan luvannut laatia muistuttajan kaivosta kaivokortin ennen laajennusalueen valmistelutöitä, mikä mahdollistaa mahdollisten vaikutusten luotettavan toteamisen.

40 (42) Muilta osin aluehallintovirasto toteaa vaatimuksista, että tässä lupa-asiassa on kyse turvetuotannon laajentamisesta uudelle alueelle. Koska tuotantoa tai kuntoonpanoa ei ole vielä aloitettu, hankkeesta ei ole voinut aiheutua ennakoimattomia tai muita vahinkoja. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta voimassaolevan luvan lupamääräyksiä noudattaen. Laajennusalueen toimintaa ei saa aloittaa, ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain (527/2014) 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11, 12 ja 13 :n 4 momentti sekä 29, 48, 49, 51, 52, 53, 57, 58, 62, 70, 83, 87, 94, 113, 114, 158 ja 198 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 28 ja 29 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 14 110 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuodelle 2016 (1524/2015) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan yli 50 150 hehtaarin turvetuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 14 110 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 29 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Tämän vuoksi asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu 14 110 euroa.

41 (42) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä sähköisesti Karvian kunta (myös postitse) Kauhajoen kaupunki (myös postitse) Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Karvian kunnan terveydensuojeluviranomainen Kauhajoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-11754-2016 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdissä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa- Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Karvian kunnan ja Kauhajoen kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksestä julkaistaan Ylä-Satakunta- ja Kauhajoki-nimisissä sanomalehdissä.

42 (42) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka.

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.11.2017. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 vaasa.hao@oikeus.fi klo 8 16.15 Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Liite 2 Tuotantoalueen kartta