Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman vastuun ihmisten hyvinvoinnista: palveluiden käyttäminen on joko hyvin halpaa tai ilmaista Hyvinvointivaltio kustannetaan verovaroilla Kansalaisista huolehditaan myös erilaisilla tulonsiirroilla, esim. opinto- ja asumistuki työttömyyskorvaus kansaneläke Tulonsiirroilla tasataan kansalaisten välisiä tuloeroja Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen määrä riippuu elämänvaiheesta Ensimmäiset 20 vuotta ihminen käyttää lukuisia yhteiskunnan kustantamia palveluita Ikävuosina 21 63 kansalainen yleensä maksaa enemmän yhteiskunnalle kuin saa Eläkeläiset käyttävät myös paljon palveluita ja tulonsiirtoja Hyvinvointivaltion palveluita ja tulonsiirtoja on karsittu 1990-luvulta lähtien Väestön ikääntyminen tuo lisää haasteita kunnille ja valtiolle
Verotuksen tehtävät: Hyvinvointivaltion palvelut kohtuuhintaisia Yhteiskunnan välttämättömien toimien ylläpitäminen, esim. poliisi, tieverkosto Yritetään vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen, esim. tupakkatuotteiden ja makeisten valmisteverot Tasataan ihmisten välisiä tuloeroja, esim. progressiivisella veroilla ja tulonsiirroilla
Tulovero = Maksetaan palkasta; jokainen kunta päättää oman veroprosenttinsa Yhteisövero = Yritykset maksavat valtiolle. Verosta osa palautuu yrityksen kotikuntaan. Kiinteistövero = Omakotitalojen ja mökkien omistajat maksavat kunnalle. Lisäksi erilaiset asukkaiden maksamat maksut sekä mahdollisesti kunnan omistamat yritykset, esim. sähkölaitos
Valtion budjetti eli tulo- ja menoarvio laaditaan vuosittain Jos menot ylittävät tulot, on budjetti alijäämäinen valtio joutuu ottamaan velkaa Tärkeimmät tulonlähteet: 80% tuloista koostuu erilaisista veroista Välittömät verot: suoraan palkasta tai muusta varallisuudesta perittävät verot; tärkeimpänä tulovero Välilliset verot: maksetaan, kun kulutetaan; tärkeimpänä arvonlisävero ja lisäksi esim. valmistevero
a) Ylijäämäinen budjetti = Tuloja on enemmän kuin menoja, jolloin rahaa jää säästöön b) Progressiivinen verotus = Mitä enemmän saa palkkaa, sitä korkeampi verotus on c) Harmaa talous = Veroja ja muita lakisääteisiä maksuja jätetään maksamatta, ns. pimeä työ
2) Mitä eroa on välillisillä ja välittömillä veroilla? Välilliset verot sisältyvät hintoihin (valmisteverot, alv. ym.). Välittömät verot maksetaan erilaisista tuloista, usein ennen kuin ihminen saa ne itselleen (ansiotulot, osingot ym.). 3) Minkälaisilla perusteilla verojen keräämistä voidaan toisaalta puolustaa, toisaalta vastustaa? Puolustus: Ilman verorahoja yhteiskunta ei toimi (poliisi, tieverkosto, virkamiesten palkat jne.). Verojen avulla ylläpidetään tasa-arvoista yhteiskuntaa (koulutus, terveydenhuolto, tulonsiirrot ym.) Vastustus: Jos verotus on kireää, ei ole kovin kannustavaa tehdä työtä, yrittää tai kuluttaa. Osa verorahoilla kustannettavista palveluista voitaisiin tehdä sellaisiksi, että käyttäjä maksaa.
a) pimeän työn tehneelle yritykselle Veronkiertoon syyllistynyt yritys ja sen omistajat voivat saada suuria jälkiveroja ja rikossyytteen. b) pimeästi palkatulle työntekijälle Ei vakuutuksia onnettomuuden varalle tai irtisanomissuojaa. Kiinni jääminen aiheuttaa lisäveroja tai rikossyytteen. Työeläkettä ei kerry ja työtodistusta on vaikea saada. c) työurakan pimeästi maksaneelle asiakkaalle Jos työn jälki ei miellytä, on vaikea vaatia takuuta tai hyvitystä. Yrityksen vakuutukset eivät korvaa mahdollista vahinkoa. d) rehellisille yrittäjille On vaikea pärjätä hintakilpailussa, jos muut yritykset eivät maksa verojaan. e) kunnalle ja valtiolle? Ne menettävät verotulojaan, jolloin kaikki kärsivät. Menetettyjen verotulojen vuoksi rehelliset ihmiset ja yritykset joutuvat maksamaan normaalia enemmän veroa.