ERGONOMINEN TYÖSKENTELY KOTIHOIDOSSA Ft Sanna Huhtaniska, Kemi Ft Maarit Kalmakoski, Rovaniemi Ft Leena Palovaara-Pelttari, Kolari Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 20.3.2018 ja 12.4.2018
Mitä on ergonomia? Ergonomia on ihmisen ja tekniikan välisen vuorovaikutuksen kehittämistä, jonka tavoitteena turvallisuus, terveys sekä järjestelmien häiriötön ja tehokas toiminta. Ergonomia jaetaan yleensä kolmeen osa-alueeseen: 1. Fyysinen ergonomia 2. Kognitiivinen ergonomia 3. Organisatorinen ergonomia
Miksi ergonomiasta kannattaa puhua? Hoitajien työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta Sairauspoissaolot kuntatyöntekijöillä ovat tutkimusten mukaan noin 16,7 pv/vuosi Eniten poissaoloja kodinhoitajalla, lähihoitajalla, siivoojilla koulukäyntiavustajalla ja sairaala-apulaisilla (24 31 päivää vuodessa) V. 2000 yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 21 päivää ja alle 40-vuotiaat 14 päivää V. 2016 Yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 18 päivää ja alle 40-vuotiaat 15 päivää
Potilassiirtoergonomiakoulutus Suomessa: Työterveyslaitos: Potilassiirtojen Ergonomiakortti Kinestetiikka Ergomentor Oy
Esimerkki Rovaniemeltä Alkanut 2009 vuodesta TTL:n koulutuksena Vuodesta 2013 ergonomiakorttikoulutus on laajentunut ja tullut osaksi perusturvan toimialueen systemaattista työntekijän perehdyttämistä ja työssä vaadittavan osaamisen ylläpysymistä Ergonomian ohjaustyöryhmän, ergonomiakouluttajien ja ergonomiavastaavien toimintamallit
Potilassiirrot Suurin osa (yli 80 %) hoitajille tapahtuvista selkävaivoihin johtaneista työtapaturmista liittyivät potilassiirtoihin (Engkvist 1997) Hankalat työskentelyasennot Ahtaus Heikko nosto- ja siirtotekniikka Henkilöstön vähyys Siirtolaitteiden puuttuminen Avustettavan lihavuus tai vaillinainen tieto avustettavan kunnosta
Asiakkaan avustamisen periaatteita Arvioi avustettavan voimavarat ja liikuntakyky Hyödynnä ja tue avustettavan jäljellä olevaa toimintakykyä Avustustapana asiakkaan luonnollisen liikemallin hyödyntäminen auta siten, miten avustettava itse liikkuisi, jos kykenisi Anna avustettavalle aikaa, anna tehdä mitä itse pystyy. Avusta, mutta ethän tee puolesta Huomio mahdolliset riskitekijät ja hoidon tavoitteet Hyödynnä apuvälineitä, kalusteita, ympäristöä Suunnittele siirto loppuun asti
Asiakkaan avustamisen periaatteita jatkuu... Mukauta oma liike avustettavan liikkeen mukaan. Työskentele käyntiasennossa avustettavan sivulla. Oma voimantuottosi tulee vahvoista alaraajoista, rentouta niska-hartiaseutu avustustilanteessa Työskentely lähellä avustettavaa kuormittaa vähemmän kuin kurkottelu ja kumartelu Ohjaa laajoilla otteilla, ethän tartu avustettavan kainaloihin tai vaatteisiin Nostamiseen on tarkoitettu nostamisen apuvälineet, käsin tehtävät nostot eivät ole sallittuja. Rullaaminen ja liu uttaminen tukevat normaalin liikemallin mukaista liikkumista. Käytä tarkoituksenmukaisia apuvälineitä, esim. liukumateriaaleja Pyri itsellesi ja avustettavallesi harmoniseen ja tasaiseen liikkeeseen 19.3.2018 9
Ympäristön huomioiminen Tee tilaa Säädä sängyn korkeutta jos se on mahdollista Mieti potilaan tuen sijoittaminen (rollaattori, tuoli) Apuvälineet
Hyödynnä siirroissa Rullausta, liu'uttamista, kitkaa Vaiheittaisuutta
Oman kehon hallinta On kaiken liikkumisen perusta On kykyä tunnistaa oma tasapainoinen asento, liike, hengitys, lihasjännityksen taso ja sen tarkoituksenmukainen säätely eri tilanteissa Kehon hyvä hallinta mahdollistaa turvallisen avustamisen Oman perusliikkumistavan havainnointi ja arviointi antaa pohjaa avustustilanteisiin sekä toisen avustamiseen 19.3.2018 12
Miksi oman kehon hallintaa tulisi harjoittaa? Haluttaessa vaikuttaa hoitajien kuormittumiseen, yksi huomioitava asia on hoitajan kehon käyttö siirtymis-/siirtotilanteissa ja avustettaessa Ylikuormitustilanteet voivat johtaa lihasväsymiseen ja pitkällä aikavälillä tules-vaivoihin Yllättävissä tilanteissa oman kehon hyvä hallinta antaa suojaa tuki- ja liikuntaelimistölle On hyvä tiedostaa, miltä omassa kehossa tuntuu, kun avustaa. Liikkeet ja asennot pitää aistia omassa kehossa. Kun kehon hallinnassa on haasteita, ihminen ei tunne työskenteleekö selkä pyöreänä, ovatko hartiat koholla, pidättääkö hengitystä jne. 19.3.2018 13
Miksi oman kehon hallintaa tulisi harjoittaa? Hoitotyö on fyysisesti raskasta, mikä edellyttää hoitajilta hyvää fyysistä kuntoa ja kehon liikkeiden hallintaa Mitä parempi hoitajan yleis-, lihaskunto ja sydän- ja verenkiertoelimistön kunto on, sitä vähemmän hän kuormittuu työssään Fyysisen kunnon kohotuksella on monia positiivisia vaikutuksia Hoitajan on oltava läsnä omassa kehossaan 19.3.2018 14
Motorinen suorituskyky ja oppiminen Yhteydessä toimintakykyyn eli, kuinka suoriudumme päivittäisistä toiminnoistamme Kyky suorittaa liikkeitä asiakkaiden siirtotilanteissa Sen häiriöillä epäillään olevan keskeinen merkitys tules-vaivojen synnyssä Aloittelijasta ammattilaiseksi. Siihen tarvitaan motorista oppimista ja paljon toistoja 19.3.2018 15
Sisäinen palaute Uusia liikkeitä opeteltaessa tärkein oppimista edistävä tekijä on ihmisen itsensä saama SISÄINEN PALAUTE suorituksesta Palautetta saa kehon sensorisista lähteistä eli proprioseptoreista sekä aistien välityksellä Saadun palautteen tunnistaminen mahdollistaa muutoksen omassa toiminnassa Kehon hallintaharjoituksissa tavoitteena on näiden asioiden tunnistaminen! 19.3.2018 16
Omankehonhallinnan hallinta Työvuoroon virittäytyminen kehon hallinnan harjoitteiden avulla Oman kehon hallinnan harjoitteita kannattaa jatkaa läpi työuran, oma vastuu! 19.3.2018 17
Perusliikkuminen ja luonnolliset liikemallit avustustilanteissa Päivittäinen liikkuminen ja siirtymiset ovat kullekin luontaisia ja myötäsyntyisiä Luonnolliset liikemallit ovat syvällä liikemuistissa. Ne palautuvat vaistonvaraisesti ja tiedostamatta, kun ihminen on oikeassa alkuasennossa ja hänen liikkumistaan aktivoidaan oikeasta kohdasta optimaalisesti Oikea alkuasento herättää liikemuistin ja ohjaa normaalin liikesuunnan mukaiseen liikkumiseen 19.3.2018 18
Turvallisen siirron periaatteita Huomioi, missä itse olet avustustilanteessa Älä mene potilaan tielle ja estä hänen liikettään Anna potilaalle tuki hartiatason alapuolelta ja niin kaukaa, että hän kykenee siirtämään painonsa jalkojen päälle
EI NÄIN! Hoitaja estää potilaan luonnollisen liikemallin Hoitajalle fyysisesti kuormittava (välilevyihin kohdistuva paine korkea) Epävakaa, vaikeaa kontrolloida voimaa
TEE NÄIN Ota kiinni potilaasta pehmeällä otteella Ota ote sieltä missä on paljon massaa eli lantiosta, hartioista, selästä - EI VAATTEISTA, LIIKEKOHDISTA (NIVELISTÄ) Työskentele käyntiasennossa Säädä omaa työskentelykorkeutta (polvia koukistamalla)
EI NÄIN! Hoitajalle ylikuormittava (selän välilevyt) Potilaalle epämukava Jos potilas ei ota jaloille, ei tehdä kaksin siirtoja Parityöskentelyn tehostaminen esim. apuvälineillä
TEE NÄIN Potilaalle miellyttävä, kuntouttava (paino siirtyy jaloille) Hoitajille helpompi, ei fyysistä kuormitusta
Asiakkaan ohjaus Selitä asiakkaalle, mitä hän tekee: vedä, työnnä, ponnista Ohjaa liike vaiheittain Oikea alkuasento esim. ylösnoustessa Huomioi liikesuunta ja myötäile itse asiakkaan liikesuuntaa Ohjaa ensin sanallisesti. Mikäli sanallinen ohjaus ei ole riittävä, lisää siihen kosketus ja manuaalinen ohjaus Anna asiakkaalle AIKAA tehdä itse, eli asiakas aloittaa liikkeen, hoitaja peesaa
Lähteet Tamminen-Peter Leena & Wicktröm Gustav, 2013: Potilassiirrot, Taitava avustaja aktivoi ja auttaa www.sotergo.fi www.kinestetiikka.fi www.ttl.fi Kuvat: Leena Tamminen-Peter (lupa pyydetty 1.3.2018)
Kiitos! stm.fi #IKIOMAT stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito