SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN PERUSTEIDEN LUONNOS

Transkriptio

1 Opetushallitus PL 380 (Hakaniemenranta 6) Helsinki OPH SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN PERUSTEIDEN LUONNOS Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaverkoston (Sotergo) asiantuntijaryhmä kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta luonnoksesta ja toteaa sen osalta kunnioittavasti seuraavaa. 1. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan erityispiirteitä Hoito- ja hoiva-alan työ on sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa. Sopivassa määrin kuormitus on terveyttä tukevaa, mutta jos kuormitusta on kohtuuttoman paljon ja pitkäkestoisesti, kuormittavuus muuttuu kielteiseksi. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää ja tunnistaa työstä, työtilasta ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä arvioida kuormitus- ja vaaratekijöiden merkitystä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työtä ja työympäristöä on mahdollisuus kehittää turvallisemmaksi sekä vähemmän kuormittavaksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että työn fyysiset kuormitustekijät voivat aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinongelmia jo alan opiskelijoilla työharjoitteluaikana. Erityisen tärkeää onkin, että jo työuran alkuvaiheessa ja työelämään siirryttäessä alan ammattilaisilla on ammatillisten taitojen ohella hallussa myös työn sujuvuutta ja turvallisuutta edistävät tekijät. Sotergo asiantuntijaryhmä tuo lausunnossaan esille mm. laaja-alaisen ergonomiakäsitteen. Tässä lausunnossa ergonomia käsitetään ajattelutapana ja tutkimusalueena, joka yhdistää tekniikkaa, fysiologiaa ja psykologiaa. Lähtökohtana on muokata työtehtäviä, työjärjestelmiä ja työympäristöä käyttäjilleen sopivaksi. Lyhyt ergonomian määritelmä on työn ja työolosuhteiden sovittaminen ihmiselle, jolloin tavoitteena on ihmisen turvallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä toiminnan sujuvuus ja laadukkuus (Työterveyslaitos). Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaverkosto c/o Työturvallisuuskeskus Yrjönkatu 29 C Helsinki

2 2. Lausunnossa esitetyt toimenpide-ehdotukset Yhteenveto lausuntomme sisällöstä: 1. Työkyvyn ja turvallisuuden ylläpitäminen kohdissa ergonomia on omana arviointikohtanaan (otsikkotasolla) kaikissa ammattialoissa. 2. Ergonomia huomioidaan kaikessa työskentelyssä samoin, kuten aseptiikka on huomioitu / mainittu. 3. Esitämme, että ergonomia arvioidaan erikseen yhdeksässä tutkinnon osassa. 4. Esitämme sisällön ergonomian arviointiin 5. Esitämme kriteeristön asiakasturvallisuuden huomioimiseen 6. Ehdotamme kirjaamisen merkityksen korostamista 3. Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan yhä enemmän asiakkaan kotona, vaihtelevissa työympäristöissä. Tämä asettaa haasteita hallita työympäristöjen riskitekijöitä. Työnantajien työturvallisuusvelvoitteet ovat pysymässä samoina huolimatta sote-palveluiden muutoksesta. Jatkossa työturvallisuusvelvoitteet tulee hallita vaihtelevissa työympäristöissä ja olosuhteissa. Tämän vuoksi työturvallisuus ja ergonomia tulee huomioida tutkinnon perusteissa, koska toimintakentän muutos edellyttää asian huomioimista etenkin iäkkäiden, sairaanhoidon, kotihoidon ja vammaistyön tutkinnon osissa. Lisäksi ensihoitoa (tutkinnon osa 2.2) toteutetaan jatkuvasti vaihtelevissa ja haastavissa työympäristössä, joten työturvallisuus ja ergonomia tulisi olla omana arvioitavana kohtana. Täten esitämme, että Työkyvyn ja turvallisuuden ylläpitäminen kohdissa on suotavaa, että ergonomia on omana arviointikohtanaan (otsikkotasolla) nostettu esille kaikissa ammattialoissa (kuten kohta ensihoidon arviointiperusteissa, sivulla 35). 4. Tutkinnon osat, niiden nimet ja osaamisalat sekä tutkinnon muodostumisesta Ergonomian huomioiminen osana lähihoitajan työn eri osaamisalueita Ergonomian huomioon ottaminen kaikessa työskentelyssä olisi hyvä mainita eri yhteyksissä, ihan kuten aseptiikan huomioiminen on mainittu. Nämä kaksi asiaa voisivat esiintyä aina yhdessä, kuten on tehty esim. sivuilla 18 ja 42. Ergonomia käsitteen voisi nostaa aseptiikka-käsitteen rinnalle seuraavissa kohdissa: s.13, Hoidon tarpeen arviointi ja tutkimusten sekä toimenpiteiden toteuttaminen akuuttihoitotyön ympäristössä toimii aseptisesti ja turvallisesti ergonomian periaatteet huomioiden s.15, Perushoidon toteuttaminen akuuttihoitotyössä noudattaa työssään aseptiikan ja ergonomian periaatteita

3 Vastaavia tarpeita on myös sivuilla: 21, 32, 55, 66, 111, 182, 243, 271, 280, 287, 295, 313 Muutamissa kohdissa, kuten kun arvioinnin kohteena on Aseptinen toiminta, ergonomian huomioimisen tarpeen voisi ilmaista hygieeniseen toimintaan liitettynä. esim. sivuilla 73 ja 87: huolehtii omasta hygieniastaan ja työn ergonomiasta Ergonomia voi olla luontevasti linkitetty sekä aseptiikan että hygienian ilmiöihin, s. 198: toimii näytteenotossa työpaikan hygieniakäytäntöjen, ergonomian periaatteiden ja aseptisen työjärjestyksen mukaisesti Esitämme myös, että ergonomia arvioidaan seuraavissa tutkinnon osissa: 2.1 Akuuttihoitotyössä toimiminen 2.2 Ensihoidossa toimiminen 2.10 Kotihoidossa toimiminen 2.11 Kotona asumisen 2.22 Saattohoidossa 2.27 Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin 2.28 Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin 2.30 toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen 2.31 Vammaisen asiakkaan toimintakyvyn 5. Tutkinnossa vaadittava ammattitaito, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osaaminen Sisällöksi ergonomian arviointiin esitämme: Ergonominen toiminta / Ergonomia Tyydyttävä T1 Ohjaa asiakasta hänen luonnollisten liikemalliensa mukaisesti. Tunnistaa oman kehonsa liikkeitä ja asentoja asiakasta avustaessaan. Käyttää turvallisesti apuvälineitä avustustilanteissa. Työskentelee turvallisesti soveltaen työryhmän jäsenenä tai tutuissa tilanteissa ergonomian ja työturvallisuuden periaatteita ehkäisten siten työstä ja työympäristöstä aiheutuvia tapaturmia ja haittoja. Tunnistaa omia liikkumisen avustamiseen vaikuttavia voimavaroja ja osaamistaan sekä suunnittelee ja toteuttaa avustamisen ne huomioiden? Havainnoi ympäristön esteettömyyttä ja osaa osittain järjestää tilan niin, että asiakkaalla on mahdollisuus tukeutua kiinteisiin rakenteisiin, kalusteisiin tai apuvälineisiin.

4 Hyvä H2 Ohjaa asiakasta hänen luonnollisten liikemalliensa mukaisesti aktivoiden häntä optimaaliseen voimavarojen käyttämiseen. Tunnistaa ja osittain mukauttaa oman kehonsa liikkeitä ja asentoja asiakasta avustaessaan. Tunnistaa työssään fyysistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja pyrkii omalla toiminnallaan vähentämään tai hallitsemaan niitä. Ymmärtää ergonomisen toiminnan osana laajempaa työturvallisuustoimintaa. Työskentelee turvallisesti soveltaen ergonomian ja työturvallisuuden periaatteita ehkäisten itsenäisesti ja oma-aloitteisesti siten työstä ja työympäristöstä aiheutuvia tapaturmia ja haittoja. Käyttää turvallisesti ja sujuvasti apuvälineitä avustustilanteissa. Huolehtii ympäristön esteettömyydestä ja osaa järjestää tilan tarkoituksenmukaisesti niin, että asiakkaalla on mahdollisuus tukeutua kiinteisiin rakenteisiin, kalusteisiin tai apuvälineisiin. Kiitettävä K3 Ohjaa asiakasta hänen luonnollisten liikemalliensa mukaisesti aktivoiden häntä optimaaliseen voimavarojen käyttämiseen. Hallitsee omaa kehoaan ja työasentojaan ja -liikkeitään avustaessaan asiakasta liikkuen tarvittaessa asiakkaan liikkeen mukana. Tunnistaa työssään fyysistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja pyrkii omalla toiminnallaan ennaltaehkäisevästi vähentämään tai hallitsemaan niitä. Käyttää turvallisesti, sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti apuvälineitä avustustilanteissa. Työskentelee turvallisesti soveltaen ergonomian ja työturvallisuuden periaatteita myös uusissa ja muuttuvissa tilanteissa sekä perustelee tekemänsä ratkaisut ammatillisesti ehkäisten siten työstä ja työympäristöstä aiheutuvia tapaturmia ja haittoja. Huolehtii ympäristön esteettömyydestä ja osaa järjestää tilan tarkoituksenmukaisesti niin, että asiakkaalla on mahdollisuus tukeutua kiinteisiin rakenteisiin, kalusteisiin tai apuvälineisiin siirtymisten suuntaisesti.

5 Asiakasturvallisuuden huomioiminen (s.21) kohdassa näemme turvallisuuden ensisijaisena, joten ehdotamme seuraavia kriteeristön tasoja apuvälineiden käyttöön: Tyydyttävä T1 käyttää siirtymisen apuvälineitä turvallisesti Hyvä H2 käyttää siirtymisen apuvälineitä turvallisesti ja sujuvasti Kiitettävä K3 käyttää siirtymisen apuvälineitä turvallisesti, sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti perustellen Suosittelemme hyödyntämään myös tässä asiakasturvallisuus-kohdassa ergonomiasta kolme ensimmäistä arvointikriteeriä. Toivomme myös kirjaamisen näkyvän kaikissa kohdissa, joissa käsitellään asiakkaan kanssa työskentelyä. Eri arviointikriteereissä on nyt esim. raportoi ja kirjaa aktiivisesti ja monipuolisesti asiakkaan vointiin ja toimintakykyyn liittyviä havaintoja asiakasturvallisuutta vaarantamatta. Toimintakyvyn ohella olisi hyvä kirjata myös avustustapa ja tarvittava apuväline. Kunnioittavasti Sotergo asiantuntijaryhmän puolesta: Virpi Fagerström FT, TtM, ft (amk), asiantuntija, Ergomentor Oy Virva Läärä TtM, lehtori, Juko Aija Moilanen elv, työfysioterapeutti, ARvire Ky Eija Mämmelä KM, SHO, fysioterapian tutkintovastaava, Oulun ammattikorkeakoulu Erja Sormunen FT, TtM, työfysioterapeutti, erikoistutkija, Työterveyslaitos Leena Tamminen-Peter FT, SHO, työfysioterapeutti, Ergosolutions BC Ab