PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 24.6.2009 LSU-2009-Y-269 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee maidontuotantotoiminnan laajentamista ja toiminnan muuttamista Kurikan kaupungin Kurikan kylässä. Tikan Maatila Oy Myllykyläntie 52 61220 Myllysalo ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin kahdessa eläinsuojassa yhteensä 240 lypsylehmää, 120 hiehoa ja 80 vasikkaa (alle 6 kk). Navettarakennusten eläinpaikkoja muutetaan niin, että niihin saadaan tilat 350 lypsylehmälle ja 40 hieholle. Lisäksi navettojen väliin rakennetaan uusi vasikkala, johon tulee tilat 80 vasikalle (alle 3 kk). Laajennuksen jälkeen tilan kokonaiseläinmäärä on 350 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 80 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinsuojat sijaitsevat Kurikan kaupungin Kurikan kylässä tilalla Rantala RN:o 1:699. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 20.3.2009. Hakemusta on 9.4. täydennetty eläinsuojien pohjapiirroksella ja asemapiirroksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 8.12.2006 myöntämä ympäristölupa 240 lypsylehmän, 120 hiehon ja 80 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Tila sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa tila sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella, jolla kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Lisäksi tila sijaitsee Maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk-2). Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kurikan kaupungin Kurikan kylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella noin 5 kilometriä kuntakeskuksesta kaakkoon. Valtatie 3 sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä tilasta. Tilan eläimet ovat tällä hetkellä kahdessa navettarakennuksessa. Lisäksi pikkuvasikat ovat pihalle sijoitetuissa ns. vasikkaigluissa. Toiminnan laajentamisen yhteydessä vasikoille rakennetaan vasikkala navettarakennusten väliin. Vasikkalaan sijoitetaan vasikkaiglut ja ryhmäkarsinoita. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 135 ja 170 metrin etäisyyksillä navettarakennuksista pohjois-luoteeseen. Muut lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat navettarakennuksista noin 235 ja 250 metrin etäisyyksillä pohjois-luoteessa sekä 320 ja 335 metrin etäisyyksillä koillisessa. Tilan lietesäiliöt sijaitsevat lähimmillään noin 110 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Kolmen lähimmän naapurin asuinrakennuksen ja eläinsuojien välissä on metsää. Rakennettava vasikkala rakennetaan noin 190 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Myllykylän ensimmäisen luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 0,7 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilan päätuotantosuunta on luonnonmukainen maidontuotanto. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan vuodessa noin 3,2 miljoonaa litraa maitoa ja noin 150 kpl välitysvasikoita. Tilalla on kaksi pihattonavettaa. Toiminnan laajentamisen yhteydessä pihattojen hiehopaikkoja muutetaan niin, että vanhempaan pihattoon tulee tilat 183 lypsylehmälle. Pihattorakennuksessa on lisäksi lypsyasema, poikima- ja sairaskarsinat ja sosiaalitilat. Uudempaan pihattonavettaan tulee tilat 167 lypsylehmälle ja 40 hieholle sekä poikimakarsina. Pihattoja yhdistää katettu yhdyskäytävä. Navetoissa on energiaa säästävä luonnollinen ilmanvaihto. Toisessa navetassa on poistoilmahormit, jotka hormi-ilmiön voimalla imevät poistoilman pois navetasta. Toisessa navetassa on katon harjalla avattava luukku, josta ilma poistuu.

3 Vasikoille rakennetaan pihattojen väliin yhdyskäytävän eteläpuolelle vasikkala, johon tulee ryhmäkarsinoita 60:lle 1-2,5 kuukauden ikäiselle vasikalle ja vasikkaigluja 20:lle alle kuukauden ikäiselle vasikalle. Yli 2,5 kuukauden ikäiset vasikat tullaan siirtämään noin 25 kilometrin etäisyydelle Jalasjärven Korvanevalle rakennettavaan hiehokasvattamoon, jossa ne kasvavat noin 22 kuukautta. Hiehot tuodaan takaisin tilalle noin kuukautta ennen poikimista. Hiehokasvattamolle tullaan hakemaan erillistä ympäristölupaa. Tilalla olevaa vanhaa kylmäpihattoa ja sen yhteydessä olevaa kuivalantalaa tullaan käyttämään eläinten vastaanotto- ja karanteenitilana, jossa ostetut eläimet voivat olla noin 2 viikkoa. Lisäksi vanhan kylmäpihaton koillispuolella olevaa eläinsuojaa ja sen yhteydessä olevaa aitausta käytetään ennen laidunnusta nuorten eläinten totuttamisessa sähköaitaan. Tilan eläinmääräksi tulee laajennuksen jälkeen yhteensä 350 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 80 vasikkaa. Tilan yhteyteen on kehittynyt luomutuotantorengas. Yhteistyötä tehdään luomutuotantoon siirtyneiden naapureiden kanssa. Se osa karjanlannasta, jota ei voida levittää omille maille, viedään näille luonnonmukaisille kasvinviljelytiloille. Toimintaperiaatteena on vaihtaa karjanlanta luomurehuun. Lehmien rehu saadaan läheltä ja kuljetuskustannukset pysyvät kohtuullisina. Lannan ja jätevesien varastointi ja levitys Navetoiden lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta poikimakarsinoita, joissa on tilat yhteensä 15 poikivalle lehmälle ja 5 hieholle. Poikimakarsinoissa ja vasikkalassa lannankäsittely tapahtuu kuivikepohjan avulla. Navetoissa on raappalannanpoisto. Raappa siirtää lannan 1-2 tunnin välein lietesäiliöön. Navetan sisäilmaan nousevien kaasujen määrä pysyy nopean lannanpoiston ansiosta vähäisenä. Parsien kuivitukseen käytetään turvetta, joka edelleen parantaa sisäilman laatua sitomalla ammoniakkityppeä. Typpi pyritään saamaan talteen mahdollisimman hyvin, koska luomuviljelyssä ei käytetä väkilannoitteita. Kuivikepohjissa käytetään kuivikkeena olkea ja turvetta. Kuivikepohjat tyhjennetään 2 kertaa vuodessa. Tilan pihapiirissä, pihattorakennusten länsi-luoteispuolella, sijaitsee kaksi betonirakenteista lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 2 390 ja 2 050 m³. Navettarakennusten itäpuolella sijaitsee tilavuudeltaan noin 5 500 m³:n kokoinen kuminen lieteallas. Lietesäiliöt ja lieteallas on katettu kelluvalla turvekatteella. Lisäksi tilalla on 50 m³:n betonikattoinen pumppukaivo. Liete johdetaan eläinsuojista kumiallassäiliöön, josta lietettä pumpataan ylempänä oleviin betonisiin lietesäiliöihin. Lietelannan varastotilavuudeksi tulee lietekuilujen tilavuuden kanssa noin 10 340 m³. Kuivalannan varastointia varten tilalla on noin 960 m³:n kokoinen etäkuivalantala tilan ulkopalstalla noin 2,3 km eläinsuojista kaakkoon. Lisäksi vanhan kylmäpihaton yhteydessä on 260 m³:n kokoinen kuivalantala, jota käytetään kylmäpihaton käytön aikana. Kuivalantalan pohjan ala on noin 480 m² ja kahdella sivulla on noin 1,1 m:n korkuiset betonireunat. Kuivalantalan kahdella reunalla on noin 50 cm korkea ajoluiska. Lantalan päädyissä on kuormauslaatta. Tilalle rakennetaan uusi etälietesäiliö Jalasjärven Korvanevalle, jolloin lietettä voidaan siirtää talvella Korvanevan alueella sijaitsevien lannanlevityspeltojen läheisyyteen. Tilan lietetilavuus on riittävä ilman etälietesäiliön rakentamista. Etälietesäiliön naapureiden kuuleminen tullaan hoitamaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kesällä tilan lypsylehmiä laidunnetaan navetan läheisyydessä olevilla pelloilla. Laitumella on kerrallaan noin 80 lehmää. Laitumella oloaika on normaalisti noin 2-3 tuntia päivässä. Sateisina päivinä tai laitumen ollessa pehmeää lehmiä ei laidunneta. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Liete levitetään multausvaunulla keväällä tai kesällä kasvustoon tai nurmelle rehunteon jälkeen. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 503 hehtaaria, josta omaa peltoa on 228 ha, vuokrapeltoa 106 ha ja lannan levitykseen

4 tarkoitettua sopimuspeltoa 169 ha. Pelloista 3,4 ha sijaitsee pohjavesialueella. Lannasta 50 % levitetään viikoilla 20-21, 30 % viikoilla 27-28 ja 20 % viikoilla 37-39. Pihatossa olevan wc:n jätevedet johdetaan suodatinkenttään. Maitohuoneen maitotankin ja lypsykoneen pesuvedet johdetaan kierrätysvesikaivoon. Kertynyt vesi käytetään lypsyaseman pesuun. Kahden käyttökerran jälkeen jätevesi päätyy lietteen joukkoon. Maitohuoneen pesuvesiä ja eläinsuojan muita pesuvesiä syntyy yhteensä noin 300 m 3 vuodessa. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 500 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloissa ja puristenesteet johdetaan katettuun umpikaivoon (10 m³). Urakoitsija levittää puristenesteen säilörehun sängelle. Muut varastot Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on noin 5 600 litraa. Säiliö on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita noin 400 litraa. Öljytuotteet säilytetään 200 litran tynnyreissä betonipohjan päällä. Maitotankin ja lypsykoneiden pesuun kuluu vuodessa hapan- ja emäspesuainetta yhteensä noin 130 litraa. Pesuaineet varastoidaan muovisissa 200 ja 50 litran toimitusastioissa navetan sisällä pesuhuoneessa. Desinfiointiaineita tilalla ei käytetä. Tilalla käytettävät lääkeaineet säilytetään eläinlääkärin huoneessa olevassa lukitussa lääkekaapissa. Lääkkeistä pidetään erillistä lääkekirjanpitoa ja lääkkeiden käyttö eläintä kohden on kohtuullista. Muurahaishappopohjaista AIV-säilöntäliuosta toimitetaan tilalle 1 000 litran tynnyreissä noin 15 000 litraa vuodessa. Tynnyrit säilytetään betonilaatan päällä, jolloin mahdolliset happovuodot on helppo havaita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyvistä jätteistä kuolleet eläimet (noin 10 lypsylehmää ja 10 vasikkaa/v) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu (noin 10 t/v) varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään lannan mukana pellolle. Jäteöljy (noin 150 l/v) toimitetaan kaatopaikan keräilypisteeseen ja pyöröpaalimuovit (noin 1 t/v) 4H-järjestön keräykseen Kurikan K-maatalouteen. Toiminnassa syntyvä muu jäte toimitetaan kunnan jätehuollon kautta. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoa noudetaan tilalta joka toinen päivä. Teuras- tai vasikkavälitysauto käyvät tilalla noin 1-2 kertaa viikossa. Turpeen ja rehujen kuljetusta tehdään kuorma-autolla 3-4 kertaa kuukaudessa. Lietettä ajetaan maataloustraktorilla noin 2-3 viikkoa keväällä, noin 2 viikkoa kesällä ja noin 2 viikkoa syksyllä. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista Tilalla tapahtuva toiminta säilyy laajentamisen ja maidontuotantoon erikoistumisen myötä hyvin nykyisen kaltaisena, joten naapureille ei aiheudu juurikaan nykyistä suurempia haju ym. haittoja.

5 ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilan töihin on isäntäväen lisäksi perehtynyt kuusi vakituista työntekijää. Tilaa ei jätetä tilapäistyövoiman tai lomittajien hoidettavaksi. Tilalla on laatusopimus ja työt on ohjeistettu. Palo- ja pelastussuunnitelma on tehty. Kuiva- ja lietelantalat, laakasiilot, tuorerehun säilöntähappovarasto ja polttoainesäiliöt sijaitsevat alueella, joka on kokonaan pinnoitettu betonilla. Kentällä on viisi kaivoa, joihin sadevesi ohjautuu. Mahdollisissa valumatilanteissa valumat on helppo havaita ja betonin pinnalta valunut aine voidaan imeyttää turpeeseen. Kotieläinrakennusten ympäristö on pinnoitettu asfaltilla. Eläintautien hallintaa helpotetaan eriytetyllä rehu-, lanta- ja henkilöliikenteellä. Sähkökatkosten varalle on hankittu oma sähkögeneraattori ja tilalla on oma varavesisäiliö. Urakoitsijat hoitavat kylvön ja säilörehun korjuun. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 28.4.-27.5.2009. Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Kurikan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kurikan kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on 16.6.2009 tehty tarkastuskäynti. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Kurikan kaupungin ympäristösihteeri on 28.5.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että ympäristölupahakemus koskee olemassa olevan toiminnan laajentamista. Laajennuksen yhteydessä rakennettava vasikkala jää nykyisten eläinsuojien väliin ja etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin pysyvät ennallaan. Tila sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella metsäaukean reunassa. Lähimmät asutut naapurit sijaitsevat tilasta pohjoiseen ja niihin on etäisyyttä noin 110 ja 210 metriä. Tilalla on riittävästi lietteen ja kuivalannan varastointitilavuutta sekä lannan levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Tilan lietesäiliöissä on lisäksi riittävästi tilaa maitohuoneen pesuvesille, eläinsuojan muille pesuvesille ja puristenesteelle, jolle on varattu lisäksi oma 10 m³:n suuruinen säiliö. Kurikan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää 100 metrin vyöhyke, jolle karjanlantaa ei levitetä. Ympäristösihteeri yhtyy hakijan aiemmasta ympäristölupahakemuksesta annettuun lausuntoon ja toteaa, ettei eläinsuojan laajennuksesta ennalta arvioiden ja asianmukaisesti toteutettuna sekä asianmukaisesti hoidettuna aiheudu sellaista ympäristö- tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen ko. paikalle.

6 Kurikan kaupunginhallitus on 13.5.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että sillä ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoille on 16.6.2009 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakijat ovat 16.6.2009 todenneet, että vastineen antotarvetta ei ole. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Tikan Maatila Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kurikan kaupungin Kurikan kylään tilalle Rantala RN:o 1:699 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaiselle paikalle. Ympäristölupa myönnetään enintään 350 lypsylehmän, 40 hiehon ja 80 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 8.12.2006 myöntämä ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa tilalle Rantala RN:o 1:699 raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kurikan kaupungin ympäristösihteerin lausunto Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristö- ja rakennusvalvontajaoston lausunnossa esitetyt asiat ja annettu määräykset lietteen ja lannan levittämisestä talousvesikaivojen läheisyydessä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Lypsykarjapihatoissa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 350 lypsylehmää ja 40 hiehoa. Rakennettavassa vasikkalassa voidaan pitää 80 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalla olevassa kylmäpihatossa ei saa vakituisesti pitää eläimiä. Kylmäpihattoa voidaan kuitenkin käyttää vastaanotto- ja karanteenitilana. Toisessa vanhan kylmäpihaton koillispuolella olevassa eläinsuojassa ja sen yhteydessä olevassa aitauksessa voidaan tilapäisesti pitää eläimiä totuttelemassa sähköaitaan ennen laiduntamisen aloittamista. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä, -altaassa ja kuivalantalassa. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa um-

7 pisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietelannan, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 9 927 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus (400 m³). Kuivalannan ja sadeveden 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 803 m³. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet voidaan johtaa maaperäsuodatukseen, jonka toimintatehon tulee vastata valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 (asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla) edellytettyä käsittelytehoa. 3. Lietteen, lannan ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä ja lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 254 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

8 4. Hajuhaittojen vähentäminen Tilavuudeltaan noin 2 390 m³:n ja 2 050 m³:n lietesäiliöt sekä tilavuudeltaan noin 5 500 m³:n kokoinen lieteallas tulee kattaa kelluvalla katteella kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella, lecasoralla tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvaa katetta tulee ylläpitää. Lietesäiliöt ja lieteallas tulee täyttää altapäin. Pumppukaivo tulee pitää katettuna kiinteällä katteella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä, mikäli levityksessä ei käytetä multausvaunua. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket ja vanhentuneet torjuntaaineet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida kuivalantalassa. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mi-

9 käli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan ja öljysäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vasikkalan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pi-

10 laantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnan laajentamisen myötä tilan eläinyksikkömäärä kasvaa ympäristöministeriön ohjeen (kirje YM4/401/2002) liitteen 1 mukaan lasketuilla eläinyksikkökertoimilla 1 920 eläinyksiköstä 2 508 eläinyksikköön eli eläinyksikkömäärän lisäys on 588 eläinyksikköä. Laajennus toteutetaan pääosin eläinsuojien sisäisillä järjestelyillä ja vain vasikoille rakennetaan uutta tilaa. Eläinsuojien yhteyteen ei rakenneta myöskään uusia lantavarastoja. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat eläinsuojien pohjois-luoteispuolella, eli ne eivät sijaitse alueella vallitsevien etelä- ja lounaistuulten alapuolella ja lähimpien naapureiden asuinrakennusten ja eläinsuojien välillä on metsää. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 8 565 m³ vuodessa ja kuivalantaa noin 755 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin johdetaan lisäksi maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet sekä säilörehujen puristenesteet. Lietesäiliön ja kuivalantalan mitoituksessa tulee huomioida myös sadevedet, joten varastointitilavuuden tarve on lietteelle 9 927 m³ ja kuivalannalle 803 m³. Esitetyt lantalatilavuudet (10 340 ja 960 m³) ovat 12 kuukauden liete- ja kuivalantamäärälle riittävät varastotilavuudet. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otet-

11 tu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä ja poistamalla lanta nopeasti. Hajuhaittaa vähennetään myös ylläpitämällä lietesäiliöiden ja -altaan kelluvaa katetta ja pumppukaivon kiinteää katetta. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä lietesäiliöt ja altaat altapäin sekä pitämällä lietesäiliöiden, lantaloiden, eläinsuojien ja laakasiilojen ympäristöt hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla

12 ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.8.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23, 30 ja 37

13 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 565 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Koska kyseessä on aikaisemmin luvitetun toiminnan olennainen muutos, peritään maksu 50 % taulukon mukaista 3 130 maksua pienempänä. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kurikan kaupunginhallitus Kurikan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Kurikan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.