Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö
Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta maaseudun kehittämiseen paikallisyhteisöjen kehittäminen uudistuva ruokaketju sekä luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Tutkimus Koulutus Kehittäminen Julkaisutoiminta Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Toimipisteet Mikkelissä ja Seinäjoella 2 1.2.2018 Rajala J. Avaus
OSMO- Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke 2016-2018. Rikalan Säätiö
Punainen lanka Viljelijän tärkeimmät resurssit: Osaaminen Maan kasvukunto 4 1.2.2018 Rajala J. Avaus
Alueiden välinen yhteistyöhanke 2016-2018 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 / Vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus Toteuttajat: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ProAgriat Länsi-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue: Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Uusimaa Rahoitus: Varsinais-Suomen ELY-keskus, yritykset, viljelijät ja säätiöt 5
Kohderyhmät Viljelijät, kiinnostuneita parantamaan peltojen kasvukuntoa Neuvojat, kasvintuotannon opettajat ja opiskelijat sekä sidosryhmien edustajat Viljavuustutkimuksia tekevät laboratoriot ja uudenlaisia lannoitteita tuottavat pienyritykset 6
Tavoitteena kasvukunnon parantaminen OSAAMINEN TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU SEURANTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 7
Hankkeen toiminta 4.1. Kasvukunnon määrittämisen kehittäminen Nykyisten analyysimenetelmien kehittäminen Uusien analyysimenetelmien testaaminen Hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta Tietopohjan kasvattaminen 4.2. Kasvukunto-osaamisen kehittäminen Analyysitulosten tulkinta Tulosten hyväksikäyttö Hoitotoimien suunnittelu (pienryhmävalmennus) Yhteistyö Yhteistyöryhmät Kehittämisverkostot Testaus Oppiminen 4.3. Työkalupakin tuottaminen Materiaalia tilakohtaisten kehittämistoimien suunnittelun tueksi 4.4. Kasvukuntotiedon levittäminen Käyttö neuvonnassa Yhteistyöhankkeiden kautta Internet Ammattilehdet Uutiskirjeet Maan Kasvukunto Paranee Hoito monipuolistuu Satotasot nousevat Resurssitehokkuus paranee 8
Kurssi osana jatkumoa Maan rakenne, tiivistyminen ja muokkaus, Paimio 18.11.2016 Maakosketusta ja vetokykyä Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? 30.11.2017-18.1.2018 Kuvat Jukka Rajala 9
Heinäkasvinurmi Maan kasvukunto? 10 Kuva: Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala
Apilanurmi Maan kasvukunto? 11 Kuva: Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala
Säilörehunurmi Näyte 1 Näyte 2 Kuvat: Jukka Rajala 12 Kuvat: Rajala ja Ellä
Lohkojen maanäytteet 2/2 Näyte 1 Näyte 2 Kuvat: Rajala ja Ellä 13
14
Tallaus märkänä hävittää apilan ja mailasen Kuvat: Jukka Rajala 15 Kuva: Jukka Rajala
OSMO-koelohko 2016 Kuvat Jukka Rajala 16 1.2.2018 Rajala J. Avaus
Pellon kuivatus - Läpäisevyys Riittämätön Riittävä Kuvat Jukka Rajala 17 1.2.2018 Rajala J. Avaus
Maan kasvukunto Osatekijät ja Vuorovaikutukset Biologiset - juuret - juurieritteet - pieneliöt - eloperäinen aine Fysikaaliset - maalaji - vesitalous - rakenne - muruisuus - ilmavuus =>Renkaat Kemialliset - happamuus - ravinteet - ravinteiden varastointikyky - suolapitoisuus 18
Maan biologiset ominaisuudet Aktiivinen pieneliötoiminta 19 Kuvat: Jukka Rajala Hyvä juuriston kasvu ja toiminta
Viherlannoituksesta vapautuvan typen määrä -Lohkoparien vertailua 106 kg/100 Sl 86 / 100 31 / 29 47 / 55 => Ero maan biologisessa toiminnassa 20
Tilan ravinnetase 21
Porttitase, 72 ha, 70 lehmää 22
Maan happamuus 7 6,8 Lannoituksen vaikutus maan happamuuteen Sveitsi, DOK-koe 20 vuoden jälkeen 6,8 6,6 6,4 6,2 6,3 6,4 6 5,8 6,0 5,9 5,6 Oehl ym 2001 Alku-pH Lannoittamaton NPK O- Lanta D-Komposti 23
NO₃-N % 0,7 Typpilannoitus ja raiheinän nitraattipitoisuus 0,6 125 kg 0,5 0,4 0,3 75 kg 0,2 0,1 0 24 25 kg 1 2 3 4 5 6 viikkoa levityksestä
Typpilannoitus ja valkuaisen laatu 25
Valle ja Virtanen 1965 Aminohappojen vaikutus kasvuun Sato SL Herne, astiakoe 800 Sato KNO₃:lla 700 Sato aminohapolla 600 500 400 300 200 100 0 0 aminohappoglysiini KNO₃ 30 mg KNO₃ 60 mg 26
Lehmien kestävyys Tuotantokausia noin 2,5 Tavoite 3,0? 3,5 v? 4,0 v? 27
Lehmien kestävyys Tuotantokausia noin 2,5 Tavoite 3,0? 3,5 v? 4,0 v? Oheisen kuvan isäntäparin lehmät poikivat 8 x Tila Baijerissa 40 v työn tulos 28
Kurssin kysymyksiä Koneet kasvaa maa tiivistyy - onko peli menetetty? Miten tasapainottaa lannoitusta? Voisiko lietelannasta saada parempaa? Millaisia säilörehuja, miten ja millä säilöntäaineella? Miten ruokkia lehmiä, jotta ne tuottaisivat hyvin ja olisivat kestäviä? Kuvat Jukka Rajala 29 1.2.2018 Rajala J. Avaus
Hyvää kurssia! Hyvää kasvukuntoa! www.maan-kasvukunto.fi Kuvat Jukka Rajala 30