Puheenjohtaja: Apostolos TSOCHATZOPOULOS, Helleenien tasavallan kehitysministeri

C/03/124 Bryssel, 13. toukokuuta 2003 9039/03 (Presse 124) Neuvoston 2505. istunto - KILPAILUKYKY - (Sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) Bryssel, 13. toukokuuta 2003 Puheenjohtaja: Apostolos TSOCHATZOPOULOS, Helleenien tasavallan kehitysministeri 9039/03 (Presse 124) I

SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUJAT...4 ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA TEOLLISUUS- JA INNOVAATIOPOLITIIKKA...6 TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY LAAJENTUNEESSA UNIONISSA Neuvoston päätelmät...6 EUROOPAN INNOVAATIOPOLITIIKAN VAHVISTAMINEN Neuvoston päätelmät...9 TUTKIMUSINVESTOINNIT: TOIMINTASUUNNITELMA EUROOPALLE...13 TAVOITTEENA EU:N PUOLUSTUSTARVIKEPOLITIIKKA NEUVOSTON PÄÄTELMÄT...15 SEITSEMÄS KERTOMUS MAAILMAN LAIVANRAKENNUSTILANTEESTA...16 FUUSIOENERGIAN TUTKIMUKSEEN KESKITTYVÄ KANSAINVÄLINEN ITER-HANKE PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT...16 SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA KOSKEVIEN POLITIIKKOJEN MUKAUTTAMINEN: GO DIGITAL JA TULEVAISUUDEN HAASTEET NEUVOSTON PÄÄTELMÄT...16 EY:N SULAUTUMA-ASETUS...17 KEMIKAALIALAN LAINSÄÄDÄNTÖPAKETTI...21 MUUT ASIAT...21 Valtiontuen tulostaulukko (kevään 2003 päivitys)...22 32. kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus...22 1 Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä. Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston www-sivuilla osoitteessa http://ue.eu.int. Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa verkkosivuilta tai lehdistöpalvelusta. 9039/03 (Presse 124) II

KESKUSTELUTTA HYVÄKSYTYT ASIAT TUTKIMUS Tieteellinen ja tekninen yhteistyö Israelin valtion kanssa...i HI-virus/aids, malaria ja tuberkuloosi tutkimus- ja kehittämisohjelma *...I LIIKENNE Lentoliikenne Poikkeamien ilmoittaminen siviili-ilmailun alalla...i SISÄMARKKINAT Euroina ilmaistut rahamäärät...i 9039/03 (Presse 124) III

OSALLISTUJAT Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti: Belgia: Eric TOMAS Dirk VAN MECHELEN Tanska: Bendt BENDTSEN Saksa: Edelgard BULMAHN Georg Wilhelm ADAMOWITSCH Kreikka: Apostolos TSOCHATZOPOULOS Espanja: Josep PIQUÉ I CAMPS Pedro MORENÉS EULATE Ranska: Nicole FONTAINE Claudie HAIGNERÉ Irlanti: Mary HARNEY Italia: Antonio MARZANO Letizia MORATTI Guido POSSA Luxemburg: Henri GRETHEN Alankomaat: Henne J.J. SCHUWER Itävalta: Helmut KUKACKA Portugali: Jose Manuel PINTO PAIXÃO Franquelim ALVES Suomi: Mauri PEKKARINEN Brysselin pääkaupunkialueen hallituksen ministeri, vastuualueenaan työllisyys, talous, energia ja asuntoasiat Flanderin hallituksen raha-asiain-, budjetti-, innovointi-, tiedotusväline- ja aluesuunnitteluministeri Talous- ja elinkeinoministeri Opetus- ja tutkimusministeri Valtiosihteeri talous- ja työministeriössä Kehitysministeri Tiede- ja teknologiaministeri Valtiosihteeri, tiede- ja teknologiapolitiikka Ministeri talous-, valtiovarain- ja teollisuusministeriössä, vastuualueenaan teollisuus Ministeri nuoriso-, opetus- ja tutkimusministeriössä, vastuualueenaan tutkimus ja uusi teknologia Varapääministeri (Tánaiste) ja yritys-, kauppa- ja työministeri Kauppa- ja teollisuusministeri Opetus-, korkeakoulu- ja tiedeministeri Opetuksen, korkeakoulujen ja tieteen varaministeri Talousministeri Pysyvän edustajan sijainen Valtiosihteeri liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriössä Valtiosihteeri, tiede ja korkea-asteen opetus Alivaltiosihteeri, talousministeriö Kauppa- ja teollisuusministeri 9039/03 (Presse 124) IV

Ruotsi: Ingrid HJELT AF TROLLE Yhdistynyt kuningaskunta: Alan JOHNSON Pysyvän edustajan sijainen Työelämän suhteista, teollisuudesta ja alueista vastaava varaministeri * * * Komissio: Mario MONTI Erkki LIIKANEN Philippe BUSQUIN Jäsen Jäsen Jäsen Liittyvien valtioiden hallitukset olivat edustettuina seuraavasti: Tšekin tasavalta: Miroslav SOMOL Viro: Meelis ATONEN Kypros: George LILLIKAS Latvia: Juris LUJANS Liettua: Nerijus EIDUKEVICIUS Unkari: Bálint MAGYAR Malta: Tony ABELA Puola: Michael KLEIBER Slovakia: Martin FRONC Slovenia: Tea PETRIN Varaministeri, kauppa- ja teollisuusministeriö Talous- ja viestintäministeri Kauppa-, teollisuus- ja matkailuministeri Talousministeri Varatalousministeri Opetusministeri Parlamentaarinen valtiosihteeri, valtiovarain- ja talousministeriö Tiedeministeri Opetusministeri Talousministeri 9039/03 (Presse 124) V

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA TEOLLISUUS- JA INNOVAATIOPOLITIIKKA Komission jäsenen Erkki Liikasen esiteltyä kaksi komission tiedonantoa, "Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa" ja "Innovaatiopolitiikka: unionin Lissabonin strategiaa koskevan lähestymistavan päivittäminen", neuvosto kävi keskustelun innovaatiopolitiikasta ja antoi seuraavat kahdet päätelmät: TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY LAAJENTUNEESSA UNIONISSA Neuvoston päätelmät "EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 1. PALAUTTAA MIELEEN Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa asetetun strategian mukaisesti Euroopan unionista on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta vuoteen 2010 mennessä, sekä tämän strategian kehittämisen edelleen Tukholman, Göteborgin ja Barcelonan Eurooppa-neuvostoissa; Barcelonan neuvoston päätelmät, joissa sovittiin, että unionin tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan osoitettavaa kokonaisrahoitusta olisi lisättävä siten, että se lähestyisi kolmea prosenttia BKT:stä vuoteen 2010 mennessä; Sevillan Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa pidettiin myönteisenä sääntely-ympäristön yksinkertaistamista ja parantamista koskevaa toimintasuunnitelmaa; Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston laajentumista koskevat päätelmät; yrittäjyyden ja pienyritysten edistämisestä 3 päivänä maaliskuuta 2003 annetut neuvoston päätelmät 1 ; 3.3.2003 hyväksytyn kilpailukykyneuvoston selvityksen kevään 2003 Eurooppa-neuvostolle 1 ; 20. ja 21.3.2003 kokoontuneen Brysselin Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa todetaan, että Euroopan kilpailukykyä kehitettäessä teollisuuspolitiikkaan tarvitaan uusi lähestymistapa. 2. PITÄÄ MYÖNTEISENÄ komission tiedonantoa "Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa" 2, jossa korostetaan, että teollisuus voi vaikuttaa merkittävästi kilpailukykyyn. 3. TOTEAA, että EU:n tuottavuuden kasvun hidastuminen muodostaa haasteen Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiselle ja siihen vastaaminen edellyttää tehokkaita toimia; teollisuuden alalla on mahdollisuuksia ja haasteita, jotka Euroopan unionin laajentuminen tuo mukanaan tai jotka johtuvat erityisesti teknologisista ja organisatorisista muutoksista, uusista yhteiskunnallisista vaatimuksista sekä maailmanlaajuistumisesta, maailmanmarkkinoiden kasvava kilpailu mukaan lukien, ja myös erilaisista olosuhteista eri puolilla maailmaa; 1 2 asiak. 7576/03 ECO 44 IND 42 MI 58. asiak. 5078/03 IND 1 ECO 2 - KOM(2002) 714 lopull. 9039/03 (Presse 124) VI

teollisuudella on ratkaiseva asema Lissabonin Eurooppa-neuvoston määrittelemien tavoitteiden täytäntöönpanossa ja Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian yhteydessä; teollisuuden kilpailukykyä koskevaa politiikkaa, sellaisena kuin on esitetty useissa eri neuvoston päätöslauselmissa ja päätelmissä ja/tai useissa komission asiakirjoissa ja tiedonannoissa, on tarkasteltava uudelleen, jotta se voitaisiin mukauttaa nykyisiin olosuhteisiin, osana neuvoston horisontaalista tehtävää, joka koskee integroidun lähestymistavan varmistamista kilpailukyvyn ja kasvun lisäämiseen. 4. KOROSTAA, että teollisuuspolitiikka on luonteeltaan horisontaalista ja siihen sovelletaan yrityspolitiikan välineitä. Sen tavoitteena on teollisuuden kilpailukyvylle edullisten puitteiden takaaminen ottaen samalla huomioon eri alojen erityistarpeet ja ominaisuudet; eri yhteisön politiikkojen johdonmukaisuus edellyttää, että tasapaino kestävän kehityksen kolmen pilarin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöä koskevan välillä on kilpailukykyä parantava; tehokas teollisuuspolitiikka merkitsee, että on etsittävä asianmukaista tasapainoa niiden yhteisön politiikkojen tavoitteiden välillä, jotka vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn; on tärkeää toteuttaa aktiivisesti toimia, joilla kehitetään tietoa, innovaatiota ja yrittäjyyttä keskeisinä teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavina tekijöinä; pienten yritysten tarpeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon teollisuuspolitiikan suunnittelussa ja soveltamisessa; teollisuus ja palvelut ovat toisistaan riippuvaisia ja tärkeitä EU:n kilpailukyvylle, pk-yritysten erityistarpeet huomioon ottaen; korkea sosiaalisen yhteenkuuluvuus sekä korkealaatuinen ammatillinen koulutus ja koulutus ovat osaamiselle rakentuvan talouden sekä kilpailukyvyn keskeisiä näkökohtia; kilpailupolitiikka on tärkeä teollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistamisessa, samalla kun varmistetaan kilpailupolitiikan ja teollisuuspolitiikan toisiaan täydentävyys ja synergia; riskipääomaa koskevan toimintasuunnitelman nopea täytäntöönpano on tärkeää EU:ssa; sisämarkkinoiden, palvelut mukaan lukien, täysimittaisen toteuttamisen varmistaminen on tärkeää yritysten perustamiselle ja kehittämiselle Euroopassa; hyvin kehittynyt infrastruktuuri ja integroituneet energia-, liikenne- ja televiestintäverkot ovat sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta olennaisia, erityisesti laajentumisen vuoksi. Tässä suhteessa Barcelonan Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet on saavutettava täysimääräisesti, yleishyödylliset palvelut asianmukaisesti huomioon ottaen; rakenteet, instituutiot ja välineet, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaolosuhteiden ja teollisuuden kannalta, ovat paikallaan ja toimivat tehokkaasti on tärkeää kannustaa yrityksiä hyödyntämään tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikkaa, uusia johtamistekniikoita ja työvoimakoulutusta tuottavuuden parantamiseksi merkittävästi ja investoimaan enemmän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. 5. PYYTÄÄ JÄSENVALTIOITA JA LIITTYVIÄ VALTIOITA: myötävaikuttamaan aktiivisesti teollisuuspolitiikan välineidensä avulla Lissabonin strategian ja kestävän kehityksen strategian tavoitteiden täytäntöönpanoon; parantamaan teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavien kansallisten ja alueellisten eri politiikkojen välistä johdonmukaisuutta; 9039/03 (Presse 124) VII

soveltamaan tarpeen mukaan "pienyritykset etusijalle" -periaatetta suunniteltaessa uusia tai tarkistettaessa nykyisiä oikeudellisia välineitä; myötävaikuttamaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseen suorittamalla kansallisen lainsäädännön vaikutusten järjestelmällistä arviointia ottaen huomioon kansalliset käytännöt ja oikeusjärjestelmät sekä käymällä tulevaa lainsäädäntöä koskevaa neuvonpitoa varsinkin sidosryhmien kattavan osallistumisen varmistamiseksi; varmistamaan, että innovaatio- ja tutkimustoimintaa kannustetaan helpottamalla ja vauhdittamalla innovatiivisten klustereiden ja verkkojen perustamista, ja edistämään siten teollisuuden kilpailukykyä ja parantamaan yrittäjyyden olosuhteita; toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistettaisiin kestävä ja mitattavissa oleva parannus sisämarkkinoiden toiminnassa, erityisesti nopeuttamalla asianomaisen yhteisön säännöstön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä; jatkamaan toimiaan kilpailupolitiikan toteuttamiseksi ja valtiontukien kokonaismäärän alentamiseksi ja suuntaamaan valtiontuet uudelleen horisontaalisiin, yleistä etua koskeviin tavoitteisiin, mukaan lukien koheesiotavoitteet ja muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. 6. KEHOTTAA KOMISSIOTA: tehostamaan teollisuuspolitiikan uutta lähestymistapaa koskevaa työskentelyä; raportoimaan säännöllisesti edistymisestä ja erityisesti keinoista parantaa teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavien eri yhteisön politiikkojen integrointia; jatkamaan työskentelyään lainsäädännön yksinkertaistamista ja parantamista koskevan toimintasuunnitelman osalta ottaen käyttöön "pienyritykset etusijalle" -periaatteen ja parantaen kilpailukykyyn vaikuttavaa sääntelyä, mukaan lukien tuotepolitiikan uusi lähestymistapa ja eurooppalaisten standardien kehittely, sekä arvioimaan tarvittaessa lainsäädännölle vaihtoehtoisten keinojen käyttöä hallinnon liiallisen kuormittamisen välttämiseksi; kehittämään edelleen kaikkien tärkeimpien EU:n lainsäädäntöehdotusten vaikutusten kattavaa arviointia ja asianomaisten osapuolten järjestelmällistä kuulemista ehdotuksista sen varmistamiseksi, että yritysten kilpailukykyyn vaikuttaviin politiikkoihin sovelletaan tasapainoista lähestymistapaa ja että eurooppalaisilla yrityksillä on yhtäläiset toimintamahdollisuudet maailmanlaajuisessa taloudessa; ilmoittamaan neuvostolle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kattavasti arvioitavista ehdotuksista ja niiden tuloksista, sitten kun ne ovat saatavilla, helpottaen siten niiden ehdotusten yksilöimistä, joiden katsotaan todennäköisesti vaikuttavan merkittävästi kilpailukykyyn; tarkastelemaan niiden teollisuuden alojen kilpailukykyä, joihin tällä hetkellä kohdistuu merkittäviä kilpailuhaasteita, ja ehdottamaan tarvittaessa aloitteita niiden kilpailukyvyn parantamiseksi, pk-ulottuvuus huomioon ottaen; tarkastelemaan uusien teollisuudenalojen toimintaympäristöä uusiin teknologioihin perustuvan taloudellisen toiminnan ja uuden maailmanlaajuisen johtamisen vauhdittamiseksi; tutkimaan teollisuuden tarpeet ja erityisominaisuudet sekä laajentumisen vaikutusta kilpailukykyyn ja ottamaan tutkimustulokset huomioon uusia aloitteita ehdotettaessa; tarkastelemaan palvelualan vaikutusta eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyyn komission palvelustrategian laajemmissa puitteissa. 9039/03 (Presse 124) VIII

7. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA, LIITTYVIÄ VALTIOITA JA KOMISSIOTA: vaihtamaan säännöllisesti tietoja teollisuus- ja kilpailupolitiikoistaan, määrittämään parhaiden käytäntöjen pohjalta keskeiset tekijät ja ehdottamaan politiikkoja koskevia suosituksia; tarkastelemaan keinoja kehittää synergioita ja, keskittymällä konkreettiseen täytäntöönpanoon, parantamaan tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa teollisuuspolitiikkaan liittyvillä eri aloilla, ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset erityispiirteet ja soveltamalla vapaa-ehtoiselta pohjalta avointa koordinointimenetelmää, johon kuuluu myös vertaisarviointi; laatimaan integroidun kilpailukykystrategian osalta neuvostossa tehtävän työn puitteissa etenemissuunnitelman konkreettisista keinoista, joilla teollisuuspolitiikoilla voidaan myötävaikuttaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen strategian puitteissa, ja seuraamaan sen edistymistä." EUROOPAN INNOVAATIOPOLITIIKAN VAHVISTAMINEN Neuvoston päätelmät "EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka 1. PALAUTTAA MIELEEN Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmät strategiasta, jonka mukaan EU:sta tehdään vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä tämän strategian edelleen kehittämisen Tukholman, Göteborgin and Barcelonan Eurooppa-neuvostoissa, neuvoston 5. joulukuuta 2000 antamat päätelmät innovoinnista kilpailukykyyn vaikuttavana tekijänä 1, Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa vaadittiin unionin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkittävää tehostamista, Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston päätelmät laajentumisesta, neuvoston 3. maaliskuuta 2003 antamat päätelmät yrittäjyyden ja pienten yritysten kannustamisesta, kilpailukykyneuvoston 3. maaliskuuta 2003 hyväksymän selvityksen kevään 2003 Eurooppaneuvostolle 2, Brysselissä 20. ja 21. maaliskuuta 2003 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa korostettiin innovoinnin ja yrittäjyyden asettamista etusijalle ja sitä, että Euroopan on tehtävä nykyistä enemmän muuttaakseen ideat todelliseksi lisäarvoksi; 2. ON TYYTYVÄINEN komission tiedonantoon "Innovaatiopolitiikka: unionin Lissabonin strategiaa koskevan lähestymistavan päivittäminen", jossa korostetaan innovaatioilmiön moniulotteisuutta 3, komission aikomukseen lisätä toimia sellaisen Euroopan innovaatiopolitiikan tukemiseksi, joka osaltaan parantaa Euroopan kilpailukykyä ja johtaa kohti tietoon perustuvaa taloutta. 1 2 3 Asiak. 14000/00 PRESSE 466. Asiak. 7031/03 POLGEN 12 COMPET 6 RECH 34. Asiak. 7501/03 ECON 89 MI 57 RECH 38 IND 40 EDUC 47 REGIO 2. 9039/03 (Presse 124) IX

3. TOTEAA, että innovaatiotoiminta, jonka taustalla on muun muassa yritysten välinen kova kilpailu, on avaintekijä tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämisessä, innovaatiotoiminta ja teknologiset läpimurrot ovat avaintekijöitä kestävän kehityksen saavuttamisessa, innovaatioilmiön täyden laajuuden ja merkittävyyden mieltäminen edellyttää innovoinnin ohjausvoimien parempaa ymmärtämistä eurooppalaisessa ympäristössä, laajentuminen voi muuttaa merkittävästi unionin innovointikykyä ja luoda näin uusia mahdollisuuksia ja haasteita, EU:n on parannettava innovaatioympäristöään saadakseen kiinni tärkeimmät kauppakumppaninsa, yritykset ovat innovoinnissa keskeisessä asemassa, ja innovaatiopolitiikalla on oltava myönteinen vaikutus niiden toimintaan, valmiuksiin ja toimintaympäristöön, innovaatiopolitiikan pitäisi olla osa politiikkojen johdonmukaista kokonaisuutta eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi, innovaatiopolitiikkaa tulisi täydentää tarvittaessa alakohtaisella muun muassa erityistekniikoihin liittyvällä ulottuvuudella, mahdollisuus rahoitukseen on välttämätön edellytys sille, että saadaan luotua suotuisat olosuhteet innovatiivisille yrityksille ja erityisesti pienille yrityksille; Euroopan investointipankin innovaatioaloitteilla voi olla huomattava merkitys tähän pyrittäessä, kuudennen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman ja eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisen, mukaan lukien yhteisvaikutuksen edistäminen eurooppalaisten aloitteiden ja koordinoitujen yhteishankkeiden kuten Eurekan kanssa, tulee olla keskeisessä asemassa innovoinnin kannustamisessa ja tukemisessa, pioneeriteknologiat ja kehittyneet teknologiat sekä luonteeltaan strategiset teknologiat, kuten avaruusteknologia, kehittynyt tieto- ja viestintäteknologia, bioteknologia sekä puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvä tutkimus ja kehitys, voivat olla keskeisessä asemassa innovoinnin ja kilpailukyvyn tukemisessa, hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihto unionissa sekä innovoinnin esteiden vähentäminen voisivat osaltaan lisätä innovaatiokykyä koko unionissa Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi, neuvoston 3. maaliskuuta 2003 hyväksymässä yhteisessä poliittisessa lähestymistavassa annetaan voimakas sysäys yhteisöpatentille, joka on ratkaisevan tärkeä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan ja innovoinnin edistämisen kannalta; 4. KOROSTAA, että innovointi ei ole pelkästään teknologista innovointia vaan sillä on monia muita muotoja, kuten uusien liiketoimintasuunnitelmien sekä uusien jakelu-, markkinointi- tai suunnittelukeinojen kehittäminen ja organisatoriset ja esittämismuotoa koskevat muutokset, innovaatioiden levittämisnopeus ja -tehokkuus taloudessa ovat ratkaisevat tuottavuuden, talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta; kehittynyt sähköinen viestintä on tietoyhteiskunnan tehokas väline, joka vaikuttaa koko tämän prosessin dynamiikkaan, yrityksiä on pidettävä keskeisinä Euroopan innovoinnissa, ja pienyritysten pitäisi hyötyä paremmista yrityksille tarkoitetuista tukipalveluista, jotka helpottavat teknisten, taloudellisten ja oikeudellisten tietojen ja neuvojen saatavuutta, 9039/03 (Presse 124) X

uusien yritysten, kuten uuteen teknologiaan perustuvien yritysten ja niihin liittyvien, esimerkiksi yliopistojen ja yksityisten tietoperustaisten yhtiöiden piirissä syntyvien oheisyritysten ilmaantuminen merkitsee vahvaa voimaa innovoinnille monilla aloilla ja että juuri näissä yrityksissä piilee usein voimakkaita kasvumahdollisuuksia, tutkimus ja teknologinen kehittäminen sekä teknologian siirto ovat olennaisen tärkeitä pitkän ajan talouskasvun kannalta, mutta niihin täytyy liittyä toimia, joilla helpotetaan tulosten menestyksellistä hyväksikäyttöä, kuten prototyyppejä, testaamista ja mukauttamista, muokkausta, uudelleenmuokkausta ja demonstrointia, hyvin toimiva yhteistyö tiedemaailman ja teollisuuden välillä on eräs tärkeimmistä yrityksissä tapahtuvaa innovointia helpottavista tekijöistä, yritysinvestointia tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen sekä innovointiin pitäisi unionissa lisätä pyrkien Barcelonan tavoitteeseen, joka on lähentyä 3 prosenttia BKT:sta, toimilla, joilla tuetaan otollisten olosuhteiden luomista, kuten erittäin kilpailukykyisiä markkinoita, toimivia pääomamarkkinoita mukaan lukien alku- ja riskipääoma, kehittynyttä kulutuskysyntää sekä kannustavaa sääntely-ympäristöä, on myönteinen vaikutus innovointiin, yhteiset julkiset ja yksityiset kumppanuudet erityisesti tutkimuksessa ja teknologisessa kehittämisessä, tuki-infrastruktuurin kuten teknologiakeskusten ja yrityshautomojen käyttö mukaan luettuna, tehostavat osaltaan julkisia investointeja innovointiin, innovointi edellyttää joustavia, liikkuvia ja ammattitaitoisia inhimillisiä voimavaroja, ja koulutuksen, myös ammattikoulutuksen, laatua on parannettava, jotta voitaisiin edetä kohti tietoon perustuvaa taloutta; 5. VAHVISTAA, että Euroopan innovaatiopolitiikka edellyttää erityisesti vuorovaikutusta muiden politiikanalojen kanssa innovatiivisten yritysten toimintaympäristön parantamiseksi, markkinadynamismin edistämistä, johon kuuluu uusien tuotteiden hyväksyttäminen kuluttajilla sekä uuden, "lead markets" -käsitteen omaksuminen, julkisen sektorin mukanaoloa sen vuoksi, että se on merkittävä uusien tuotteiden ja palvelujen käyttäjä (esim. sähköinen hallinto), innovaatiopolitiikan alueellisen ulottuvuuden vahvistaminen erityisesti kehittämällä huippuosaamisen klustereita; 6. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA LIITTYVIÄ MAITA luomaan ja vahvistamaan innovaatiostrategioita ja varmistamaan kansallisten ja alueellisten viranomaisten hyvän keskinäisen koordinoinnin, määrittämään innovointiin liittyvät poliittiset tavoitteet, joissa otetaan huomioon niiden omien innovaatiojärjestelmien erityisyys ja näkemykset siitä, mikä olisi sopivin tapa päästä parempiin tuloksiin innovoinnin alalla, luomaan suotuisat olosuhteet, jotka kannustavat innovointiin ja huomioivat pienyritysten erityispiirteet, parantamaan kohennettuun eurooppalaiseen innovaatiotulostauluun kuuluvia indikaattoreita ja asettamaan omat vapaaehtoisuuteen pohjautuvat määrä- ja/tai laatutavoitteet, kannustamaan kansallisia tilastokeskuksia parantamaan vertailukelpoisten, ajan tasalla olevien ja laadukkaiden tilastotietojen keräämistä innovoinnin alalta ottaen samalla huomioon sen, ettei ole syytä lisätä yrityksille tietojen keräämisestä koituvaa rasitusta, edistämään innovointia julkisten viranomaisten kautta, sillä ne huolehtivat neuvonta- ja tukipalveluista, soveltavat lakeja ja hallinnollisia sääntöjä ja ovat tuotteiden ja palveluiden suurkuluttajia, 9039/03 (Presse 124) XI

kannustamaan alueellisia ja paikallisia viranomaisia kehittämään innovaatiostrategioita, jotka nojautuvat erityisiin alueellisiin ja paikallisiin vahvuuksiin sekä rajat ylittäviin kumppanuuksiin, joihin osallistuvat kaikki asiaankuuluvat toimijat, jatkamaan pyrkimyksiään parantaa innovatiivisten yritysten mahdollisuuksia saada kilpailukykyisesti hinnoiteltua rahoitusta ja harkitsemaan tapoja edistää innovointia tarvittaessa erilaisten poliittisten kannustimien avulla, suuntaamaan tarvittaessa valtiontukea innovoinnin kannustamiseen mutta pitäen mielessä, että valtiontukea on yleisesti syytä vähentää; 7. KEHOTTAA KOMISSIOTA huolehtimaan hyvin koordinoidusta lähestymistavasta Euroopan innovaatiostrategiaan erityisesti parantamalla innovoinnin puitteita, kohentamaan Euroopan innovaatiotulostaulua, jotta siinä otettaisiin huomioon innovoinnin moniulotteisuus, ja lisäämään johdonmukaisuutta alan eri benchmark-vertailujen välillä, esimerkiksi Euroopan innovaatiotulostaulun, yritystoiminnan tulostaulun ja tieteen ja teknologian avainlukujen välillä, ottamaan huomioon aloitteidensa vaikutuksen yritysten ja erityisesti pienyritysten innovaatiotuloksiin, vahvistamaan niitä olemassa olevia menettelyjä ja prosesseja, joiden avulla jäsenvaltiot ja liittyvät maat voivat oppia toistensa kokemuksista innovaatiopolitiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa, tukemaan innovoinnille suotuisan ympäristön luomista pohtimalla erityisesti valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden tarkistamisen yhteydessä parhaita tapoja ottaa huomioon innovoinnissa ja innovaatioiden levittämisessä esiintyvät markkinoiden toimintapuutteet, jatkamaan jäsenvaltioiden alueellisten viranomaisten tukemista innovaatiopolitiikan suunnittelussa, tukemaan liittyviä maita, jotta ne voivat kehittää nopeasti innovaatiopuitteitaan, ja laajentamaan Euroopan innovaatiotulostaulua, jotta se kattaisi liittyvät maat samalla tavoin kuin nykyiset jäsenvaltiot, raportoimaan säännöllisin välein edistymisestä innovaatiopolitiikan vahvistamisessa kansallisella ja EU:n tasolla; 8. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA, LIITTYVIÄ MAITA JA KOMISSIOTA tekemään yhteistyötä innovaatioprosessin, -politiikan ja -kyvyn analysoinnin sekä niistä käytävän keskustelun kehittämiseksi edelleen, varmistamaan innovaatiopolitiikan asianmukaisen koordinoinnin vapaaehtoisuuden pohjalta EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla, vahvistamaan Euroopan innovaatiokartoituksen mukaisia nykymenettelyjä, joilla autetaan jäsenvaltioita oppimaan toistensa kokemuksista innovaatiopolitiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa, osallistumaan innovoinnin edistämiseen julkisella sektorilla tukemalla koulutus- ja tiedotustoimintaa yritysten innovaatiokykyä muovaavista politiikoista ja tekijöistä, vaihtamaan tietoja hyvistä käytännöistä ja harkitsemaan sellaisten aloitteiden käynnistämistä, joilla tarjotaan vapaaehtoisuuteen perustuen riippumattomia arviointeja yksittäisistä kansallisista ohjelmista, suunnitelmista ja tukipalveluista innovoinnin edistämiseksi, 9039/03 (Presse 124) XII

tiivistämään yhteistyötään ja luomaan yhteisen tavoitekehyksen innovoinnin vahvistamiselle EU:ssa, mukaan luettuna arviointimekanismi, jolla kartoitetaan saavutettua edistystä kansalliset innovointijärjestelmät ja kansallisten lähestymistapojen monimuotoisuus huomioon ottaen, osallistumaan aktiivisesti sellaisten jatkotoimien määrittelyyn, joilla tuetaan neuvoston pyrkimyksiä edetä nopeasti kohti yritysten innovoinnille suotuisampia olosuhteita, jotta Lissabonin tavoitteiden saavuttamista voitaisiin tosiasiallisesti edistää." TUTKIMUSINVESTOINNIT: TOIMINTASUUNNITELMA EUROOPALLE Komission jäsenen Philippe Busquinin esiteltyä lyhyesti tiedonannon "Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle" ("3 prosentin tavoite") neuvosto kävi siitä alustavan keskustelun. Neuvosto antoi pysyvien edustajien komitealle tehtäväksi tarkastella komission toimintasuunnitelmaa lähemmin, jotta neuvosto voisi palata asiaan jossakin seuraavassa istunnossaan. Ministerit korostivat, että tutkimusinvestointeja on lähestyttävä järjestelmällisesti ja dynaamisesti. Keskustelussa käsiteltiin pääasiassa sellaisia seikkoja kuin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus korkean tutkimus- ja kehitysinvestointitason saavuttamiseksi, EU:ssa ja kansallisesti tarvittavat ensisijaiset toimet 3 prosentin investointitavoitteen saavuttamiseksi sekä alueiden tehtävä tässä yhteydessä. Ministerit kommentoivat myös alakohtaisten toimenpiteiden tarpeellisuutta ja suhtautuivat yleisesti ottaen myönteisesti kevyeen lähestymistapaan toteutettaessa avointa koordinointimenetelmää 3 prosentin tavoitteen osalta. Komission tiedonanto on nähtävä Lissabonin talousuudistusprosessin yleisessä yhteydessä. Se on erityisesti vastaus Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmiin, joissa asetetaan tavoitteeksi, että tutkimusmenot ovat 3 prosenttia BKT:sta. Komission esittämässä toimintasuunnitelmassa ehdotetaan noin 50 uutta toimea tutkimus- ja innovaatiopolitiikkojen sekä muiden politiikkojen aloilla. Monien toimien tarkoituksena on saada Eurooppa houkuttelevammaksi yksityissektorin TTK-investoinneille. Barcelonan TTK:ta koskevan tavoitteen suurena haasteena on kasvattaa yritysten osuus, joka vuonna 1999 oli 56 prosenttia TTK-menoista, 67 prosentiksi vuoteen 2010 mennessä samalla kun TTK-menojen osuus bruttokansantuotteesta nostetaan 1,9 prosentista 3 prosenttiin. EUROOPAN AVARUUSPOLITIIKKA Päätöslauselma Käytyään asiasta lyhyen keskustelun neuvoston virallisessa istunnossa ministerit päättivät antaa seuraavan, Euroopan yleisen avaruuspolitiikan kehittämistä koskevan neuvoston päätöslauselman: "NEUVOSTO, joka 1. PALAUTTAA MIELEEN 10 päivänä joulukuuta 2001 antamansa päätelmät, 2. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI meneillään oleviin neuvotteluihin Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön välisen puitesopimuksen tekemiseksi, 9039/03 (Presse 124) XIII

3. PANEE MERKILLE valmistelukunnan työn tutkimuksen, teknologisen kehityksen ja avaruuden aloilla, 4. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI yhteistyössä ESA:n kanssa laadittuun Euroopan komission vihreään kirjaan ja käynnissä olevaan kuulemisprosessiin, joka aloitettiin jäsenvaltioiden erilaisten kantojen ottamiseksi huomioon ja jonka tarkoituksena on kehittää edelleen Euroopan yleistä avaruuspolitiikkaa; TOTEAA, että merkittävä joukko eurooppalaisia toimijoita ja kansalaisia on jo antanut panoksensa meneillään olevaan vihreää kirjaa koskevaan kuulemisprosessiin; PAINOTTAA tarvetta käsitellä tässä asiakirjassa esitettyjä ongelmakohtia sekä käyttäjänäkökohtia unionin pitkän aikavälin tavoitteiden edistämiseksi, 5. KOROSTAA kustannustehokkaan ja kohtuuhintaisen avaruusteknologian jatkuvasti kasvavaa merkitystä Euroopan kansalaisille, sillä se edistää muun muassa: eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä, koska se tarjoaa niille uusia mahdollisuuksia, osaamiselle rakentuvan yhteiskunnan kehittymistä, monien Euroopan poliittisten toimintalinjojen täytäntöönpanoa sekä avaruusteknologian merkitystä kehitettäessä Euroopan poliittisia toimintalinjoja edelleen, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka mukaan luettuna, 6. PAINOTTAA Euroopan tason konkreettisen toiminnan kiireellisyyttä, erityisesti ottaen huomioon Euroopan avaruusalan kriittisen tilanteen, varsinkin laukaisupalvelujen ja kaupallisten satelliittimarkkinoiden osalta; olisi myös pyrittävä saavuttamaan erityisesti GALILEO-hankkeeseen ja Euroopan laukaisusektorin rakenneuudistukseen liittyvät tärkeät virstanpylväät, 7. KOROSTAA, että on tehtävä yhteisön ja ESA:n välinen puitesopimus mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2003 lopussa, valkoista kirjaa silmällä pitäen, yhtenä vaiheena Euroopan yleisen avaruuspolitiikan jatkokehityksessä; 8. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI komission aikomukseen toimittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteistyössä ESA:n kanssa avaruutta koskeva valkoinen kirja, jossa asetetaan tavoitteet Euroopan avaruuspolitiikalle ja tehdään ehdotuksia siihen tarvittaviksi toimiksi, päämääränä mahdollinen eurooppalainen avaruusohjelma, 9. PAINOTTAA kansainvälisen avaruusyhteistyön merkitystä ottaen huomioon myös useiden uusien avaruusmahtien ilmaantumisen, kehottaa komissiota yhteistyössä ESA:n kanssa vauhdittamaan ponnistelujaan alan yhteistyön edistämiseksi ja panee merkille komission aikomuksen järjestää kansainvälinen konferenssi, 10. TOISTAA, että Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan avaruusjärjestön neuvoston yhteinen ministerikokous voisi tarjota uutta lisävauhtia yhteisille Euroopan avaruuspolitiikan kehittämispyrkimyksille, ja katsoo, että vuoden 2003 jälkipuolisko voisi olla soveltuva ajankohta tällaiselle kokoukselle." 9039/03 (Presse 124) XIV

TAVOITTEENA EU:N PUOLUSTUSTARVIKEPOLITIIKKA NEUVOSTON PÄÄTELMÄT Komission jäsenten Erkki Liikasen ja Philippe Busquinin esiteltyä komission tiedonannon "Euroopan puolustus teollisuus- ja markkinanäkökohtia: Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka" neuvosto korosti merkitystä, joka EU:n puolustustarvikepolitiikalla olisi kilpailukykyneuvoston kattamilla aloilla, erityisesti teollisuudessa, innovoinnissa ja TTK-toiminnassa. Neuvosto antoi asiasta seuraavat päätelmät: "EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka PITÄÄ komission tiedonantoa "Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka", arvokkaana esityksenä, joka edistää osaltaan edellytysten luomista sellaisten eurooppalaisten liikeyritysten tuotanto- ja markkinatilanteen vahvistamiseksi, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti puolustustarvikemarkkinoihin, puolustukseen liittyvän tutkimuksen tehostamista ja kyseisten teollisuuden alojen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamista; MUISTUTTAA, että Brysselissä 20. ja 21.3.2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvän tutkimuksen ja kehittämisen aseman kehittyneen teknologian edistämisessä ja sen myötä innovoinnin ja kilpailukyvyn tukemisessa; TOTEAA, että on erityisen tärkeää ottaa käyttöön järjestelyjä, joiden avulla kustannustehokkuutta voidaan lisätä, parantaa standardien yhdenmukaistamista, tehostaa suunnittelua ja puolustustarvikkeiden hankintaa sekä teknologiseen innovointiin perustuvaa tutkimusta ja teknologista kehittämistä; PANEE MERKILLE komission aikomuksen kehittää edelleen näihin tavoitteisiin tähtääviä yksilöityjä aloitteita ja ilmoittaa tarkastelevansa tiedonannossa esille otettuja erityiskysymyksiä asianmukaisissa neuvoston elimissä; SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI komission esittämiin aihealueisiin, joiden käsittelyä on jatkettava, ja pitää tärkeänä, että tässä analyysissä otetaan huomioon se, miten yrittäjyystutkijat, uudet yritykset tai pk-yritykset voivat edesauttaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa; ON TYYTYVÄINEN komission aikomukseen esittää vuoden 2003 loppuun mennessä toinen tiedonanto, jossa se käsittelee perusteellisemmin turvallisuuteen liittyvää tutkimusta varten suunnittelemiaan valmistelutoimia ottaen huomioon myös pitkän aikavälin näkymät; PYYTÄÄ komissiota raportoimaan edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistyksestä vuoden 2003 loppuun mennessä." BIOTIETEET JA BIOTEKNIIKKA STRATEGIA EUROOPALLE: RAPORTTI EDISTYMISESTÄ JA TULEVAN LINJAUSTA Neuvosto pani merkille tiedot, joita komission jäsen Erkki Liikanen antoi esitellessään komission tiedonannon "Biotieteet ja biotekniikka strategia Euroopalle: Raportti edistymisestä ja tulevan linjausta" sekä komission jäsenen Philippe Busquinin esittämät kommentit strategian tutkimusnäkökohdista. 9039/03 (Presse 124) XV

Seuranneessa keskustelussa jäsenvaltiot käyttivät tilaisuutta hyväkseen kertoakseen ensisijaisista toimistaan strategian toteuttamiseksi. Komissio esittelee tiedonannossaan saavutettuja tuloksia ja ennakoi tulevia kysymyksiä, jotka liittyvät sen tammikuussa 2002 hyväksymään biotieteitä ja biotekniikkaa koskevaan Euroopan laajuiseen strategiaan. Sikäli kuin lisätoimia tarvitaan, raportissa esitetään linjauksia, annetaan suosituksia tai ilmoitetaan uusista aloitteista. Tiedonannolla vastataan maaliskuussa 2002 pidetyn Barcelonan Eurooppa-neuvoston esittämään kehotukseen. EU on antanut tukensa komission ehdottamalle toimintamallille, koska se tukee Lissabonissa asetettua tavoitetta edistää tätä huipputekniikan alaa, joka pystyy luomaan kasvua ja uusia työpaikkoja, hyödyttää monia eri aloja ja myötävaikuttaa samalla kestävään kehitykseen. 26. marraskuuta 2002 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmät sisälsivät jäsenvaltioille ja komissiolle osoitetut toimintaohjeet, joissa esitetään ensisijaiset toimet, vastuunjako sekä toteuttamisaikataulu. Yhdessä komission toimintasuunnitelman kanssa neuvoston toimintaohjeet ovat luoneet puitteet biotekniikkapolitiikan kehittämiselle koko Euroopassa. Euroopan parlamentti taas antoi 21. marraskuuta 2002 vahvan tukensa biotekniikan kehittämiselle Euroopassa hyväksymällä suurella enemmistöllä komission biotekniikkastrategiaa puoltavan päätöslauselman. SEITSEMÄS KERTOMUS MAAILMAN LAIVANRAKENNUSTILANTEESTA Neuvosto pani merkille komission jäsenen Erkki Liikasen esittelyn seitsemännestä kertomuksesta maailman laivanrakennustilanteesta. Kertomus kattaa markkinakehityksen vuonna 2002. Ministerit kehottivat komissiota ottamaan vakaan kannan WTO:ssa, jotta korealaisten laivanrakennusyritysten aiheuttamista kaupan vääristymistä johtuvat ongelmat saataisiin ratkaistua. Palautettakoon mieliin, että laivanrakennusteollisuudelle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vahvistamisesta 29. kesäkuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1540/98 12 artiklassa edellytetään, että komissio esittää neuvostolle säännöllisesti kertomuksen markkinatilanteesta ja arvioi, vaikuttavatko kilpailunvastaiset käytännöt eurooppalaisiin telakoihin. Tämän mukaisesti komissio on esittänyt neuvostolle maailman laivanrakennustilanteesta kuusi aikaisempaa kertomusta, joissa on käsitelty laivanrakennusalan vakavia vaikeuksia ja annettu yksityiskohtaisia tietoja Kaukoidän kilpailijoiden epäterveistä kaupallisista käytännöistä. Nyt annettua seitsemättä kertomusta on tarkasteltava yhteydessä kilpailunvastaisista menettelyistä johtuviin jatkuviin vaikeuksiin ja WTO:n riitojenratkaisumenettelyihin. FUUSIOENERGIAN TUTKIMUKSEEN KESKITTYVÄ KANSAINVÄLINEN ITER-HANKE PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT Kuultuaan valtuuskuntien kannat ITER-hanketta koskeviin kysymyksiin puheenjohtaja uskoo, että valtuuskuntien hyvin suuri enemmistö kannattaa seuraavassa esitettyjä päätelmiä. Puheenjohtajavaltio panee merkille, että yksi valtuuskunta ei tue yhden sijoituspaikan toimintamallia. Komissiota pyydetään varmistamaan, että loppukertomus asiasta laaditaan mahdollisimman pian, jotta neuvosto voisi päästä sopimukseen Euroopan ehdokkaasta sijoituspaikaksi syyskuussa 2003, ja toimittamaan neuvostolle vuoden 2003 loppuun mennessä ehdotukset ITERin yhteisestä toteuttamisesta. 9039/03 (Presse 124) XVI

ITERistä tällä hetkellä käytävien neuvottelujen osalta puheenjohtajavaltio "1. ON TYYTYVÄINEN komission tiedonantoon 'Fuusioenergian tutkimukseen keskittyvää kansainvälistä ITER-hanketta koskevien neuvottelujen edistyminen'. 2. TOTEAA tyytyväisenä, että Yhdysvallat ja Kiina ovat liittyneet neuvotteluihin, ja että muut maat ovat osoittaneet kiinnostusta hankkeeseen. 3. KOROSTAA, että on tärkeää sijoittaa ITER Eurooppaan, mikäli sen rakentamisesta tehdään päätös, ja että on kaikin tavoin pyrittävää varmistamaan, että niin tapahtuu, sekä TOTEAA, että fysiikan ja teknologian tukiohjelma on tarpeellinen, jotta kansainvälisestä yhteistyöstä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. 4. KATSOO näin ollen, että Euroopan ehdokas sijoituspaikaksi olisi valittava yhteisellä, tarkasti sovitulla menettelyllä, jotta yhteisön asema vahvistuisi ja eurooppalaiselle tutkimustyölle saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri. 5. TUKEE komission katsantokantaa, jonka mukaan tätä menettelyä varten on määriteltävä kulut mukaan lukien objektiivisia kriteereitä siten, että muutkin kuin pelkästään tekniset näkökohdat otetaan huomioon; KOROSTAA, että komission olisi ryhdyttävä tähän menettelyyn tiiviissä yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa, jotka ovat jo jättäneet ehdotuksia sijoituspaikaksi. 6. TOTEAA, että tässä menettelyssä on tärkeää käyttää tarvittaessa asiantuntija-apua ja vahvistaa tiukka aikataulu, jolla varmistetaan, että analyysit valmistuvat kesällä 2003. 7. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI komission aikomukseen varmistaa, että loppukertomus asiasta laaditaan mahdollisimman pian, jotta neuvosto voisi päästä yksimielisyyteen Euroopan ehdokkaasta sijoituspaikaksi syyskuussa 2003; PANEE MERKILLE, että komissio aikoo toimittaa sille vuoden 2003 loppuun mennessä ehdotukset ITERin yhteisestä toteuttamisesta." SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA KOSKEVIEN POLITIIKKOJEN MUKAUTTAMINEN: GO DIGITAL JA TULEVAISUUDEN HAASTEET NEUVOSTON PÄÄTELMÄT Neuvosto hyväksyi seuraavat päätelmät sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen mukauttamisesta muuttuvassa ympäristössä: "EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka 1. PALAUTTAA MIELEEN Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmät strategiasta, jonka mukaan EU:sta tehdään vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä tämän strategian edelleen kehittämisen Tukholman, Göteborgin and Barcelonan Eurooppa-neuvostoissa; pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan, jossa kehotetaan luomaan parhaat mahdolliset olosuhteet pienyrityksille; 9039/03 (Presse 124) XVII

aiemmat neuvoston päätelmät ja päätöslauselmat yrittäjyydestä, tieto- ja viestintätekniikasta sekä sähköisestä kaupasta kilpailukykyyn vaikuttavina tekijöinä 1, sähköisen talouden vaikutuksista eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn 2, kilpailukykyisemmästä yritysympäristöstä 3, tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan taidoista Euroopassa 4, ja eeurope 2005 -toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta 5 ; Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston päätelmät laajentumisesta; Brysselissä 20. ja 21. maaliskuuta 2003 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa pidettiin tärkeänä kokemustenvaihtoa ja parhaita toimintatapoja sähköisen liiketoiminnan alalla. 2. PANEE MERKILLE, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on täytettävä sitoumuksensa siihen, että uudistuksia toteutetaan hyvissä ajoin ja tehokkaasti Lissabonin strategian kaikkien kolmen pilarin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen alalla; koordinoitu toiminta tieto- ja viestintätekniikan paremman hyödyntämisen tukemiseksi liiketoiminnassa on keskeisiä tekijöitä EU:n tuottavuuden kasvun lisäämisessä; politiikan painopiste siirtyy sähköisestä kaupankäynnistä kokonaisvaltaisempaan sähköiseen liiketoimintaan, jolla syvennetään tieto- ja viestintätekniikan tehokkaampaa käyttöä yhtiöiden sisäisissä ja ulkoisissa menettelyissä. 3. ON TYYTYVÄINEN komission tiedonantoon "Sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen mukauttaminen muuttuvassa ympäristössä: GoDigital-aloitteen opetukset ja tulevaisuuden haasteet", jossa kehotetaan jäsenvaltioita ja alueita tarkistamaan sähköistä liiketoimintaa koskevat strategiansa, erityisesti pk-yritysten tukemiseksi, auttamaan niitä mukautumaan jatkuvasti muuttuvaan sähköisen liiketoiminnan ympäristöön ja omaksumaan vapaaehtoiset sähköisen liiketoimintapolitiikan tavoitteet sähköisestä kaupankäynnistä sähköiseen liiketoimintaan siirtymisen jouduttamiseksi; komission aikomukseen perustaa pk-yrityksille tarkoitettu eurooppalainen sähköisen liiketoiminnan tukiverkosto saattaakseen yhteen sähköistä liiketoimintaa koskevista politiikoista päättävät tahot, jotka toimivat Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla, sekä edistääkseen kokemusten ja tietojen vaihtoa; siihen, että komissio eeurope 2005 -toimintasuunnitelman mukaisesti, tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja yhteydessä liike-elämän edustajiin tarkastelee asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja etsii sekä tarvittaessa poistaa sähköistä liiketoimintaa haittaavia tekijöitä. 1 2 3 4 5 Asiak. 8763/01 LIMITE PV/CONS 23 ENER 62 IND 20. Asiak. 9938/02 ECO 210. Asiak. 14914/02 ECO 367. Asiak. 14538/02 LIMITE TELECOM 54 SOC 543 EDUC 150 MI 264. EUVL C 48/2, 28.2.2003. 9039/03 (Presse 124) XVIII

4. TOTEAA, että tieto- ja viestintätekniikan laajalla käyttöönotolla ja tehokkaalla käytöllä kaikilla aloilla ja kaikissa palveluissa on ratkaiseva merkitys koko EU:n talouden kilpailukyvylle; pk-yrityksillä on erityisiä vaikeuksia uuden tekniikan käyttöönotossa ja liiketoimintamenettelyjensä uudelleenorganisoinnissa, mikä johtuu muun muassa sähköistä liiketoimintaa koskevan tietämyksen puutteesta erityisesti johtotehtävissä toimivien kohdalla, suhteellisesti korkeammista tieto- ja viestintätekniikan ja osaamispääoman investointikuluista verrattuna suurempiin yrityksiin, sekä siitä, että sähköistä liiketoimintaa koskevat yhteiset vaatimukset puuttuvat; pk-yrityksillä on erilaiset sähköistä liiketoimintaa koskevat valmiudet eri jäsenvaltioissa, liittyvissä valtioissa, alueilla ja liike-elämän aloilla; poliittisten toimien on näin ollen perustuttava luotettavaan taloudelliseen analyysiin ja edessä olevien haasteiden selkeään määrittelemiseen; edistyneellä sähköistä liiketoimintaa koskevalla politiikalla olisi autettava pk-yrityksiä hyödyntämään täysimääräisesti tieto- ja viestintätekniikkaa liiketoimintaprosessiensa uudelleensuunnittelussa, automatisoinnissa ja virtaviivaistamisessa; sähköistä liiketoimintaa koskevan politiikan olisi tarvittaessa perustuttava selkeisiin tavoitteisiin sekä määrällisten ja/tai laadullisten tavoitteiden yhdistelmään, jotta voidaan varmistaa, että se vastaa pk-yritysten tarpeita ja helpottaa arviointia; sähköistä liiketoimintaa koskevien politiikkojen tehokkuutta lisäisi tehokkaampi verkottuminen, kokemusten vaihto sekä jäsenvaltioiden ja alueiden hyvistä käytänteistä saatava oppi; yleinen sähköisen liiketoiminnan ympäristö muuttuu jatkuvasti, mikä asettaa uusia haasteita sähköistä liiketoimintaa koskevalle politiikalle, joita ovat muiden muassa: johdon ymmärtämyksen ja työvoiman taitojen parantaminen sähköisen liiketoiminnan alalla; pk-yrityksille soveltuvien sähköisten liiketoimintaratkaisujen parempi saatavuus; pk-yritysten tehokkaampi osallistuminen sähköisiin kauppapaikkoihin ja liiketoimintaverkostoihin. 5. PITÄÄ TÄRKEÄNÄ yritysten omaa vastuuta sähköisten liiketoimintamenettelyjen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta; sitä, että taloudellista kasvua voidaan lisätä kehittämällä liiketoimintaan liittyviä sähköisen hallinnon sovelluksia, muun muassa julkisia hankintoja varten; että helpotetaan sähköistä liiketoimintaa edistävien politiikkojen uudelleen suuntaamista ja vastataan näin yritysten muuttuviin tarpeisiin; tarvetta auttaa pk-yrityksiä erityisesti määrittelemään sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet ja toteuttamaan onnistuneesti toiminnan muuttamisen sähköiseksi liiketoiminnaksi siten, että yritys uudistaa liiketoimintaprosessinsa, jotta tieto- ja viestintätekniikan käytöstä tulisi tehokasta ja tuottavaa; sellaisten kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista politiikan tasolla, joilla helpotetaan ja edistetään rakenneuudistusprosessia kohti tietoon perustuvaa taloutta, sekä erityisten, mitattavissa ja saavutettavissa olevien, realististen ja aikaan sidottujen (SMART) tavoitteiden asettamista toiminnan tasolla erityisen pk-yrityksiä koskevan sähköisen liiketoiminnan tukemiseksi; 9039/03 (Presse 124) XIX

tarvetta edistää poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua ja hyvien toimintatapojen vaihtoa pk-yrityksiä koskevan sähköisen liiketoiminnan alalla; tarvetta ottaa mukaan koko saatavissa oleva työvoima sähköisen liiketoiminnan taidoissa ilmenevien puutteiden vähentämiseksi ja poistamiseksi erityisesti korjaamalla naisten selvää aliedustusta tieto- ja viestintätekniikan työvoimassa. 6. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA LIITTYVIÄ MAITA täydentämään edelleen vapaaehtoiselta pohjalta ja yleisen politiikan tasolla yrityspolitiikan tulostaulua eeurope 2005 -vertailuindikaattoreiden luetteloon kuuluvan sähköisen liiketoimintaindeksin mukaisesti; asettamaan toiminnan tasolla pk-yritysten hyväksi toteutettavien erityisten sähköisen liiketoiminnan aloitteiden perustaksi mahdollisuuksien mukaan selvät määrälliset ja/tai laadulliset tavoitteet, jotka mahdollistavat niiden käytännön vaikutusten mittaamisen; tehostamaan sähköisen liiketoiminnan taitoja kannustamalla pk-yrityksiä osallistumaan sähköistä osaamista edistäviin koulutustapahtumiin; pyrkimään edelleen tehostamaan verkostoitumista ja helpottamaan rakentavaa vuoropuhelua pk-yritysten ja tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen tarjoajien välillä; helpottamaan edelleen tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan käyttöönottoa pk-yrityksissä korostamalla erityisesti rajat ylittäviä sähköisiä liiketoimia ja laajakaistan laajempaa käyttöä sekä helpottamaan sähköisiä liiketoimintaprosesseja; helpottamaan pk-yritysten osallistumista internet-kauppapaikkoihin ja sähköisiin julkisiin hankintoihin toimimalla asianmukaisesti tietoisuuden ja luottamuksen lisäämiseksi näitä uusia kaupankäyntimuotoja kohtaan sekä lisäämällä tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen liiketoiminnan käyttöä julkisella sektorilla; edistämään yhteentoimivia sähköisen liiketoiminnan ratkaisuja ja sähköisiä maksupalveluja rajat ylittävien liiketoimien alalla tukemalla kansainvälistä yhteentoimivuutta koskevia kokeiluhankkeita, jotka perustuvat mieluiten open source -ohjelmistoratkaisuihin. 7. KEHOTTAA KOMISSIOTA helpottamaan rajat ylittäviä sähköisiä liiketoimia tukemalla edelleen yhteentoimivia sähköisiä liiketoiminnan ratkaisuja koskevien eurooppalaisten vaatimusten ja monikielisen tietojenvaihdon kehittämistä sekä parantamalla yrityksiä koskevaa oikeusalan tietoa eurooppalaisten portaalien kautta; varmistamaan eeurope 2005 -toimintasuunnitelman täysimääräisen täytäntöönpanon ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten tarpeet ja niiden laajakaistayhteydet ja käytön; raportoimaan pk-yrityksille tarkoitetun eurooppalaista sähköisen liiketoiminnan tukiverkostoa (European e-business Support Network for SMEs) koskevat yhteenvedot säännöllisesti eeurope-johtoryhmälle; edistämään pk-yritysten käyttöön soveltuvien tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen liiketoiminnan ratkaisujen kehittämistä muun muassa helpottamalla pk-yritysten osallistumista tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudenteen puiteohjelmaan; harkitsemaan mahdollisuutta perustaa tieto- ja viestintätekniikan alalla toimivia naisyrittäjiä koskeva EU:n tieto- ja tukiverkosto sekä edistämään EU:n tasolla tietoisuutta lisäävää aloitetta; raportoimaan neuvostolle vuoden 2004 loppuun mennessä edistymisestä eri aloitteissa, jotka koskevat pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan tukemista, sekä jäljellä olevista tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen liiketoiminnan palvelujen käyttämisen tiellä olevista esteistä. 9039/03 (Presse 124) XX

8. KEHOTTAA KOMISSIOTA, JÄSENVALTIOITA JA LIITTYVIÄ MAITA analysoimaan edelleen ja vertailemaan tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen liiketoiminnan alalla tapahtunutta edistystä eeurope 2005 -vertailuindikaattorien perusteella; aktiivisesti sitoutumaan pk-yrityksille tarkoitetun eurooppalaisen sähköisen liiketoiminnan tukiverkostoon osana eeurope 2005 -toimintasuunnitelmaa saattamalla yhteen alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset sähköistä liiketoimintaa koskevat aloitteet kokemusten vaihdon edistämiseksi ja tulevista politiikan painopisteistä ja tavoitteista sopimiseksi vapaaehtoisuuden pohjalta." EY:N SULAUTUMA-ASETUS Neuvosto pani merkille puheenjohtajavaltion esittämän tilannekatsauksen yrityskeskittymien valvontaa koskevan asetusehdotuksen eli niin kutsutun EY:n sulautuma-asetuksen käsittelystä sekä komission jäsenen Mario Montin ja joidenkin valtuuskuntien esittämät kommentit asetusehdotuksen yksittäisistä näkökohdista. Neuvosto kehotti pysyvien edustajien komiteaa jatkamaan asian käsittelyä, jotta asetus voitaisiin antaa ennen kevään 2004 Eurooppa-neuvoston kokousta. Voimassa oleva sulautuma-asetus annettiin joulukuussa 1989, ja sen mukaan tiettyjä liikevaihdon raja-arvot ylittäviä sulautumia ei tarvitse enää hyväksyttää monissa kansallisissa sääntelyjärjestelmissä. Asetusta muutettiin viimeksi vuonna 1997 ottamalla käyttöön uudet, alemmat liikevaihdon raja-arvot, joiden tarkoituksena oli ratkaista kansallisille kilpailuviranomaisille tehtyjen 'moninkertaisten ilmoitusten' ongelma. KEMIKAALIALAN LAINSÄÄDÄNTÖPAKETTI Neuvosto sai komission jäseneltä Erkki Liikaselta tilannetietoja kemikaaleja koskevan yhteisön uuden lainsäädännön valmistelusta. Valtuuskunnat korostivat pitävänsä asiaa tärkeänä ja painottivat, että tulevaa säädösehdotuspakettia olisi tarkasteltava ensisijaisena asiana kaikissa asiaankuuluvissa neuvoston kokoonpanoissa. Komissio esitteli 7. toukokuuta ajatuksensa siitä, miten EU:n voimassa olevaa kemikaalien sääntelyjärjestelmää tarkistettaisiin ja nykyaikaistettaisiin. Komissio on aloittanut kahdeksan viikkoa kestävän Internet-konsultoinnin säädösehdotuksista, joilla on tarkoitus korvata yli 40 voimassa olevaa eri direktiiviä ja asetusta. Internet-konsultoinnin tavoitteena on testata ehdotusten toimivuus sidosryhmien keskuudessa. Ehdotukset sisältävät noin 1 200 sivua säädöstekstiä, josta suurin osa koostuu teknisistä liitteistä, sekä muutamia aivan uusia menettelyjä. Komissio pyytää luonnoksista palautetta ennen ehdotuksensa viimeistelyä. 9039/03 (Presse 124) XXI