1/7 Paikka/Plats Vaasa Päiväys Datum PÄÄTÖS Dnro Dnr 13.3.2008 LSU 2008 R 12 (531) Asia Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL TAMISESTA BROILERIEN KASVATUSTOIMINNAN LAAJENTAMISEEN Alatalon Tipu Oy, Nurmo HANKKEESTA VASTAAVA Alatalon Tipu Oy / Petri Yli Soini Isokoskentie 173 60550 Nurmo HANKKEEN KUVAUS Kyseessä on broilerien kasvatustoiminnan laajennus Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Alatalo RN:o 1:153. Tilalla on nykyisin kaksi 30 000 broilerin kasvattamoa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa rakentamalla uusi 30 000 broilerin kasvattamo niiden viereen. Laajennuksen jälkeen tilalla olisi yhteensä 90 000 broileria. Nykytoiminnalla on Länsi Suomen ympäristökeskuksen 22.4.2004 myöntämä ympäristölupa. Laajennusta koskeva lupahakemus on tullut vireille 6.11.2007. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen lannan fosforimäärään perustuva eläinyksikkökerroin broilereille on 0,02 eläinpaikkaa kohden. Tilan nykyinen broilerimäärä vastaa 1 200 ja laajennuksen broilerimäärä 600 eläinyksikköä. Yhteensä eläinyksikköjä olisi laajennuksen jälkeen 1 800. Tuotanto laajennuksen jälkeen olisi 750 000 kg lihaa vuodessa. Broilereita kasvatetaan viiden viikon kasvatusajalla 90 000 eläimen erissä 6 7 kasvatuserää vuodessa. Jokaisen kasvatuserän jälkeen hallit ovat tyhjillään noin 2 3 viikkoa, jolloin ne tyhjennetään lannasta ja pestään. Poistoilmahormit sijaitsevat kaikissa kasvattamoissa katolla. Käytössä on automaattiset valvonta, ilmastointi ja hälytysjärjestelmät. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2007 2012. Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Broilerikasvattamoissa on lantavarastona kestokuivikepohjat. Kasvattamoissa on yhteensä noin 4 500 m 2 :n täyskuivikepohjat, joissa kuivikkeena käytetään turvetta. Kuivikepohjat tyhjennetään 6 7 kertaa vuodessa ja viedään etäkompostointilaatalle. Kompostointilaatan pinta ala on noin 750 m 2 ja siinä on 100 cm korkea betoninen puskuseinä. Laajennuksen yhteydessä kompostointilaattaa laajennetaan niin, että sen pinta alaksi tulee 900 m 2. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan kuivalantalan ohjetilavuus 12 kk:n varastoimisaikaa varten on broilereilla 0,015 m 3 /eläinpaikka. Tilan käytössä oleva kuivikelannan varastointitilavuus (noin 1 800 m 3 ) on kompostointilaatan laajennuksen jälkeen riittävä 90 000 broilerin tuottamalle kuivikelantamäärälle (noin 1 350 m 3 /v).
2/7 Lanta levitetään keväällä (viikot 16 23) ja syksyllä (viikot 35 46) lannoitteeksi omille, vuokra ja sopimuspelloille, joita on yhteensä noin 163,5 ha. Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998) mukainen peltoalan tarve 90 000 broilerin tuottamalle lantamäärälle on noin 166,7 ha (540 broileria/ha). Levityspeltoalaa tarvittaisiin siis lisää noin 3,2 ha. Broilerikasvattamot pestään höyrypesuna. Broilerikasvattamoiden pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan nykyisiin noin 25 m 3 ja 35 m 3 umpisäiliöihin sekä rakennettavaan noin 40 m 3 :n katettuun umpisäiliöön (yhteensä 100 m 3 ). Säiliötilavuudet ovat riittäviä, sillä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden kotieläinrakennusten ympäristönhuollosta (MMM RMO C4) mukaan höyrypesulla pestävien kanaloiden säiliötarve on 0,7 m 3 /1000 broileria/v eli tässä tapauksessa noin 63 m 3. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan (noin 3 900 m 3 /v) otetaan Nurmon kunnan vesijohtoverkosta. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustisille ja yhdyskuntajätteet kunnalliseen jätehuoltoon. Kuolleiden broilerien tilapäisvarastointia varten on kylmäsäilytysjärjestelmä. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja liikenne Broilerikasvattamot sijaitsevat peltoaukealla noin 2 km Nurmon keskustasta kaakkoon ja noin 6,5 km Seinäjoen keskustasta koilliseen. Uusi kasvattamo sijoittuu nykyisten kasvattamojen itäpuolelle kauemmaksi lähimmistä naapureista. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 170 ja 180 (2 kpl) etäisyydellä nykyisistä kasvattamoista ja noin 220, 260 (2 kpl) ja 280 (2 kpl) metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta. Naapurien asuinrakennuksia tai vapaa ajan asuntoja on 450 metrin säteellä kasvattamoista noin 16 kpl. Tilan luoteispuolella on naapurin sikala ja broilerikasvattamo noin 50 metrin etäisyydellä nykyisistä kasvattamoista. Lisäksi Nurmonjoen toisella puolella yli 1 km:n etäällä tilalta on muutamia muita eläinsuojia. Lähialueella ei ole häiriintyviä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja. Etäkompostointilaatta sijaitsee tilalla Alatalo RN:o 1:153 noin 1,8 km:n etäisyydellä eläinsuojista koilliseen metsätalousvaltaisella alueella, jossa lähin asuinrakennus sijaitsee noin 980 metrin etäisyydellä. Lannanlevityspellot sijaitsevat hajallaan ja osittain asutuksen lähellä. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehuauto käy noin 2 kertaa viikossa, lantaa viedään noin 75 traktorikuormaa vuodessa, eläinten kuljetusauto käy noin 150 kertaa vuodessa ja kuivike tai polttoturvetta tuodaan noin 20 kuormaa vuodessa. Hakemuksen mukaan tilan sijainti on logistisesti erinomainen, sillä etäisyys teurastamolle on noin 4 km, broilerihautomolle noin 8 km ja rehutehtaalle noin 10 km ja liikenteen päästöjen osuus tuotettua lihakiloa kohden näin suhteellisen pieni. Kompostointilaatalle kuljetaan Isokoskentietä ja Soinintietä pitkin, teiden varrella on vain vähän asutusta. Kuljetukset tilalta lannanlevityspelloille hajaantuvat useille reiteille. Maankäyttö ja luonnonolosuhteet Broilerikasvattamojen sijaintialue on maatalousvaltaista haja asutusaluetta eikä sillä ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Yleiskaavoitettu alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015) alkaa noin 230 m:n ja asemakaavoitettu alue noin 1,2 km:n etäisyydellä kasvattamoista. Lähin asuinalue, Tepon asuinalue, sijaitsee noin 1,6 km:n päässä kasvattamoista. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jonka suunnittelumääräyksenä on, että kulttuuriympäristön ja maiseman arvot huomioidaan siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa (13.3.2008) Etelä Pohjanmaan liitto toteaa, että rakennukset sijaitsevat lähellä ns.
3/7 Keski Nurmon aluetta Nurmon kunnassa maaseutumaisemassa ja että liitolla ei ole erityistä huomauttamista maakuntakaavan näkökulmasta, kunhan normaalit hajuhaittojen minimointitekijät ja maisematekijät otetaan huomioon. Eläinsuojat sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävällä Nurmon kirkonseutu alueella (Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16.) Yksittäisiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei ole tiedossa kasvattamojen lähiympäristössä. Lähin luonnonsuojelualue, Natura 2000 verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan kuuluva Nurmon Paukaneva, sijaitsee noin 2,8 km:n etäisyydellä broilerikasvattamoista. Kasvattamojen ympäristö on avointa peltoaluetta eikä tiedossa ole luontoarvoiltaan herkkiä kohteita, eläimistöä tai linnustoa. Tila sijaitsee Lapuanjoen päävesistöalueella Nurmonjoen alaosan osavaluma alueella (44.091). Nurmonjoki virtaa noin 300 metrin etäisyydellä kasvattamoista länteen. Nurmonjoen vesi on humuspitoista ja ruskeavetistä ja hajakuormituksen johdosta hyvin ravinteikasta eli laadultaan varsin heikkoa. Lapuanjoen vesistöalueen joet ovat ruskeavetisiä ja ravinteikkaita, reheviä tai ylireheviä. Alajuoksua rasittaa maaperästä huuhtoutuva happamuus ja heikoimmillaan vedenlaatu on kevättulvien tai runsaiden sateiden jälkeen. Kuormituksesta noin 90 % tulee hajakuormituksena. Osa tilan lannanlevityspelloista sijoittuu Nurmonjoen tai Kyrönjoen jokivarsille. Tila on mukana maatalouden ympäristötukijärjestelmässä, jossa edellytetään vesistöjen rantaan sijoittuville peltolohkoille vähintään 3 metrin levyisiä monivuotisen nurmi, heinä ja niittykasvillisuuden peittämiä suojakaistoja. Hakijan mukaan lantaa ei ole levitetty 10 metriä lähemmäksi joenrantoja. Kasvattamot, kompostointialusta tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Kohtakankaan III luokan pohjavesialue (10 408 53) sijaitsee Nurmon kunnan pohjoisrajalla noin 6 km:n etäisyydellä broilerikasvattamoista. Tilan lähistöllä ei ole tiedossa käytössä olevia talousvesikaivoja. KUULEMINEN Hankkeesta vastaava on 6.11.2007 toimittanut ympäristölupahakemuksen Länsi Suomen ympäristökeskukselle, hakemusta on täydennetty 7.2.2008. Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on pyytänyt ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA asiana 22.2.2008. Hankkeesta vastaavalle on ilmoitettu YVA harkinnasta 22.2.2008 kirjallisesti ja hän on vastannut tähän 7.3.2008 puhelimitse. Hakija toteaa vastineessaan, että tilalla ei ole tarkoitus pitää 90 000 broileria, vaan käytännössä eläinmäärä olisi enimmillään 84 000 broileriuntuvikkoa. Ilmanvaihtohormit sijaitsevat katolla ja lähin asutus on vallitsevien tuulten alapuolella noin 300 metrin etäisyydellä. Hajuhaittoja ehkäistään käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Nurmon kunnan ympäristöviranomaiselle on ilmoitettu YVA harkinnasta sähköpostilla 25.2.2008. Tähän on vastattu 26.2.2008 sähköpostilla, että YVA:a ajatellen ei ole hankkeesta tullut esille muita seikkoja kuin mitä ympäristöluvassa yleensä käsitellään, lähellä ei ole luonnonsuojelu tai pohjavesialueita eikä alueelle ole suunnitteilla asemakaavaa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Alatalon Tipu Oy:n broilerien kasvatustoiminnan laajennushankkeeseen Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Alatalo RN:o 1:153 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 4/7 Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1a) (eläinten pito) mukaan YVA arviointimenettelyä sovelletaan kanaloihin, joissa kasvatetaan yli 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa. Kananpoikamäärä vastaa 1 700 eläinyksikköä. Alakohdan 12) mukaan YVAmenettelyä sovelletaan myös hankeluettelon alakohdissa 1 11) tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. Alatalon Tipu Oy:n kasvattamoissa on tällä hetkellä 60 000 broileria. Broilerien määrää on tarkoitus lisätä 30 000:lla, mikä on noin 35 % hankeluettelon eläinmäärästä. Eläinmäärä laajennuksen jälkeen ylittää 5 000 broilerilla hankeluettelon rajan ollen noin 106 % YVA asetuksen eläinmäärästä. Hankkeen muutos, laajennus 30 000 broilerilla, ei kuitenkaan yksinään vastaa kooltaan hankeluettelon alakohdan 1a) kokoista kanalaa. YVA lain 4 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Yksittäistapauksessa arviointimenettelyn soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. YVA asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan tällöin ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) ja 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Alatalon Tipu Oy:n hankkeessa laajennuksen jälkeinen broilerimäärä on 1,5 kertainen nykyiseen verrattuna, joten sitä ei voitane kokonsa perusteella pitää YVA lain tarkoittamana jo toteutetun hankkeen olennaisena muutoksena. Seuraavassa kappaleessa arvioidaan hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä edellisessä kappaleessa mainituin kriteerein. Hankkeen todennäköiset keskeiset ympäristövaikutukset Eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät yleisellä tasolla happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöihin (dityppioksidi ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energianja vedenkulutukseen, haju ja melupäästöihin, luonto ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin (esim. torjunta ja puhdistusaineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä. Lisäksi voi aiheutua pistemäisiä päästöjä esimerkiksi lanta ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu ja jätevesistä sekä säilörehujen puristenesteistä. Lanta ja jätteet. Kasvattamotoiminnan laajentaminen 1,5 kertaistaa syntyvän lannan määrän ja voi lisätä lannanlevityksen aiheuttamaa rehevöittävää ja happamoittavaa hajakuormitusta jo ennestään rehevällä Lapuanjoen vesistöalueella. Pohjavesialueisiin kasvattamoilla ja lannanlevityksellä ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia. Lannoitteiden aiheuttamaa vesien ravinnekuormitusta säädellään valtioneuvoston nitraattiasetuksella (931/2000), jossa mm. rajoitetaan
5/7 typpilannoituksen levitysmääriä ja aikoja, sekä vapaaehtoisen ympäristötukijärjestelmän avulla. Pistemäisiä päästöjä lantavarastoista sekä pesu ja jätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä varastoimalla lanta ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Jätteiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä varastoimalla ne asianmukaisesti ja toimittamalla niille soveltuvaan jätteenkäsittelyyn. Haju. Broilerikasvattamoiden laajennukseen saattaa hankkeen koko huomioiden liittyä merkittävänä ympäristövaikutuksena hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat kasvattamoiden ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä lannan kuljetukset, varastointi ja levitys. Eläinsuojista poistettavan ilman määrä vaihtelee lämpötilasta ja broilerien iästä riippuen maa ja metsätalousministeriön ohjeen Maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuollosta ja ilmastoinnista (MMM RMO C 2.2) mukaan broilereilla noin 0,1 5,0 m 3 /h. Täten 90 000 broilerin kasvatuksen edellyttämä poistoilman määrä vaihtelee välillä 9 000 450 000 m 3 /h. Poistoilman määrä on suurin ulkolämpötilan ollessa korkeimmillaan (päiväsaikaan kesällä) ja yli 35 vuorokauden ikäisillä broilereilla. Ilmatieteen laitoksen julkaisun "Tilastoja Suomen ilmastosta 1971 2000" mukaan tuulet jakautuvat Kauhavan lentokentän mittausasemalla (noin 30 km Nurmosta) seuraavasti: pohjoinen 12 %, koillinen 9 %, itä 9 %, kaakko 12 %, etelä 18 %, lounas 17 %. länsi 9 % ja luode 9 %. Kasvattamojen lähimmät naapurit sijoittuvat niiden länsi, luoteis ja lounaispuolelle. Niiden suuntaan eli idästä, kaakosta ja koillisesta tuulee keskimäärin yhteensä noin 30 % vuotuisesta tuuliajasta. Edellä mainittu poistoilmamäärä hajuineen siirtyy vallitsevilla tuulensuunnilla näin ollen naapuriasutuksen suuntaan kohtalaisen usein. Nykyisen toiminnan aiheuttamista haju tai muista ympäristöhaitoista ei ole kuitenkaan tullut muistutuksia kunnan ympäristöviranomaiselle ja uusi kasvattamo sijoittuu nykyisiä kasvattamoja kauemmaksi naapureista. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta 1 800 eläinyksiköllä olisi suotuisissa olosuhteissa noin 320 metriä, normaaliolosuhteissa noin 340 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 420 metriä. Suositeltava vähimmäisetäisyys laajennuksen 600 eläinyksikölle olisi vastaavasti noin 220, 230 tai 310 metriä. Alatalon Tipu Oy:n tilan lähin naapuritalo sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta eli vähimmäisetäisyysvaatimus täyttyy, vaikka käytettäisiin uusiltakin eläinsuojilta vaadittavia etäisyyksiä. Vanhojen eläinsuojien laajennusten suositeltava vähimmäisetäisyys on vähintään 100 metriä. VTT:n "Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä" loppuraportin (2006) mukaan broilerikasvattamojen ilmanvaihdosta aiheutuva haju ei välttämättä olisi kovin laajaalaista. Tutkimuksen mallilaskelmissa 60 000 broilerin esimerkkitiloilta levisi juuri aistittavissa olevaa lyhytaikaista hajua yli 9 % kokonaisajasta noin 300 400 metrin etäisyydelle ja pitkäaikaista hajua noin 100 200 metrin etäisyydelle. Noin 18 % asukkaista koki asukaskyselyissä hajun selvästi häiritseväksi 0 400 metrin etäisyydellä tilalta 2 4 % kokonaisajasta. Hajuhaittaa pidetään selvänä kun 25 % asukasosuus kokee hajun häiritseväksi. Lannan käsittelyn ja levityksen aiheuttamaa hajua pidettiin tuotantorakennuksista tulevaa hajua häiritsevämpänä. Hajupäästöt ovat suurimmillaan broilerien loppukasvatusvaiheessa lantamäärän ja kuivikeaineen ammoniakkipitoisuuden noustessa sekä kasvattamoiden tyhjentämisaikana (noin 6 7 krt/v). Hajun voimakkuus siis vaihtelee ja tuotantotaukojen aikana hajua ei tule lainkaan. Hajuhaittoja kasvattamojen lähiympäristössä vähentävät hajua sitovan turpeen käyttö lannan kuivikkeena, poistoilmahormien sijoittaminen kasvattamoiden katolle, kuolleiden eläinten kylmäsäilytys ja kuivikelannan vienti varastoitavaksi ja pääosin myös levitettäväksi etäälle kasvattamoista. Kompostointilaatta sijaitsee etäällä asutuksesta. Lannan kevät ja syyslevityksen aiheuttama kausiluontoinen haju kohdentuu hajallaan sijaitsevista pelloista johtuen useille alueille. Levityspellot sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella ja levitysajankohtina lantaa ajetaan yleisestikin pelloille, joten lisähajuhaitta ei liene kokonaisuuteen verrattuna merkittävä. Hajuhaittojen merkittävyyden arvioimista vaikeuttaa levityspeltojen sijainnin mahdollinen vuosittainen vaihtelu.
Yhteisvaikutukset. Kasvattamojen naapuritilalla on broilerikasvattamo ja sikala. Näiden mahdolliset hajuvaikutukset kohdistuvat samoihin naapureihin. Alueella on toiminnanharjoittajan ja muiden omistamia peltolohkoja, joille levitetään todennäköisesti lantaa tai lietettä. Eläinsuojien yhteisvaikutuksesta saattaa aiheutua haittaa ympäristölle, mutta sen merkittävyyttä on vaikea arvioida. Muut ympäristövaikutukset. Kasvattamotoiminta kuluttaa hakijan mukaan noin 3 900 m 3 vettä vuodessa. Kulutusta vähentävät automatisoidun juomalaitejärjestelmän sekä höyrypesumenetelmän käyttö. Toiminnan kuluttaman energian määrää ei ole arvioitu, kasvattamorakennusten lämmitys tapahtuu polttoturpeella. Myös kuivikkeena käytetään turvetta, joka on hitaasti uusiutuva luonnonvara. Kasvattamoilla ei sijaintinsa puolesta todennäköisesti ole merkittäviä luontovaikutuksia lähiympäristössä eivätkä ne vaikuta Nurmon Natura alueen luontoarvoihin. Lähellä ei ole muita erityis tai suojelualueita. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia vesistöihin ja alueen luontaiseen kasvi ja eläinlajistoon. Vaikutukset kulttuurimaisemaan eivät liene merkittäviä, koska uusi kasvattamo sijoittuu nykyisten kasvattamojen viereen. Hakemuksen perusteella kasvattamoissa käytetään pitkälti tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hankkeeseen liittyvät onnettomuusriskit kuten tulipalot kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja rakennuksiin, eivätkä todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Onnettomuustilanteisiin varaudutaan mm. automaattisella hälytysjärjestelmällä. Liikenne lisääntyy laajennuksen myötä jonkin verran nykyisestä ja uuden kasvattamon rakentamistoimet lisäävät lyhytaikaisesti liikenteen määrää. Broilerikasvatustoiminta sijoittuu suljettuihin kasvattamohalleihin eikä aiheuttane melua. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä kasvattamorakennusten ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua, mutta huomioiden liikennemäärät ja etäisyydet naapureihin meluhaitta ei liene kohtuutonta. YHTEENVETO Alatalon Tipu Oy:n broilerikasvattamotoiminnan laajennus 30 000 broilerilla sijoittuisi nykyisten 60 000 broilerin kasvattamoiden yhteyteen. Tilan eläinmäärä laajennuksen jälkeen (90 000) ylittää noin 6 %:lla YVA asetuksen hankeluettelon mukaisen eläinmäärän (85 000). Laajennus yksinään on noin 35 % hankeluettelon eläinmäärästä. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueen muiden maataloustoimintojen kanssa, lannan ja jätteiden muodostuminen, pilaantumisriskit, hankkeen sijainti kuten etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja ympäröivä luonto; sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat hajupäästöjen vaikutukset lähiasutukseen ja lannasta aiheutuvien ravinnepäästöjen vaikutukset vesistöissä. Laajennuksen myötä broilerien määrä ja samalla syntyvän lannan määrä 1,5 kertaistuu. Tilan varastointitila on laajennettuna riittävä kasvavalle lantamäärälle. Lannanlevityspeltoa tarvitaan hieman lisää. Levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueilla, mutta ne sijaitsevat osittain jokivarressa. Lannan epäasianmukaisesta varastoinnista, kuljetuksesta tai levityksestä voi aiheutua ravinnepäästöjä. Samoin jätteiden ja jätevesien epäasianmukainen käsittely voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Muutoin hankkeeseen ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä eikä se todennäköisesti vaikuta alueen luonnonvaroihin tai luonnon sietokykyyn. Etäisyydet broilerikasvattamoista lähimpiin asuinrakennuksiin ovat melko riittäviä, joten häiritsevien haju tai meluhaittojen esiintyminen jäänee todennäköisesti satunnaiseksi. Lannan kuljetusten, levityksen ja varastoinnin hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä, kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään ja ovat todennäköisesti kausittaisia ja lyhytkestoisia. 6/7
7/7 Huomioon ottaen laajennushankkeen ominaisuudet, sijoittuminen, vaikutusten luonne ja nykyisten broilerikasvattamojen ympäristövaikutukset yhteysviranomainen katsoo, että Alatalon Tipu Oy:n broilerien kasvatustoiminnan laajennukseen ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maksu Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Nurmon kunta Seinäjoen seudun terveysyhtymä / ympäristöosasto Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/mt Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Nurmon kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla www.ymparisto.fi > Länsi Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus