Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2016

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Ralf Holmberg, Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 28/217

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 28/217 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Ralf Holmberg Marja Valtonen

Laatija: Ralf Holmberg ja Marja Valtonen Tarkastaja: Anne Liljendahl Hyväksyjä: Anne Liljendahl LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 28/217 Valokuva(t): LUVY ry Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 217 ISBN 978-952-25-184-4 (nid.) ISBN 978-952-25-185-1 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut

Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 811 LOHJA Puh. 19 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Ralf Holmberg, Marja Valtonen Julkaisuaika 12/217 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 53 Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Julkaisu 28/217 Projektinumero 1 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 216 noudatti ns. suppeata tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vain vuosittaisen veden laadun tarkkailun. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta lähes kaikki kohdistuu nykyään Hankoniemen eteläpuolelle, koska Oy ViskoTeepak Ab: kuormitus loppui syksyllä 214. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 7 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 22 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti, ja nykyään typpikuormitus on loppunut lähes kokonaan kun typpipainotteiset jakeet kul jetetaan pois hyötykäyttöön. Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Talvella 216 meri pysyi sulana Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta. Tämä on johtanut siihen, että myös lopputalvella veden sekoittumisolosuhteet ovat näytteenottohetkellä olleet hyvät. Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät ja veden laatu oli analysoitujen näytteiden perusteella hyvä vuonna 216. Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Alusveden happitilanne on loppukesäisi yleensä hieman heikentynyt, mutta vuonna 216 happitilanne pysyi hyvänä läpi vuoden. Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Tämä oli tilanne myös vuonna 216 vaikka tilanne oli hieman parempi kuin vuonna 215. Happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Asiasanat Toimeksiantaja Hangon merialue, veden laatu, velvoitetarkkailu, pistekuormitus Hangon merialueen yhteistarkkailutyöryhmä

Sisältö 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat.... 5 2 Taustatiedot.... 5 2.1 Tarkkailualueen kuvaus... 5 2.2 Säätila.... 6 2.3 Jätevesikuormitus.... 6 2.3.1 Yleistä.... 6 2.3.2 Jätevesikuormitus vuosina 199 216.... 7 2.3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 216... 1 3 Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu.... 11 3.1 Veden laatu.... 11 3.1.1 Hangon eteläinen merialue.... 11 3.1.2 Hangon pohjoinen merialue.... 14 3.1.3 Suursuon kaatopaikka.... 14 3.1.4 Oy Forcit Ab:n edusta.... 15 3.1.5 Bengtsårin alue... 17 3.2 Tarkkailualueen rehevyys.... 19 4 Yhteenveto ja johtopäätökset.... 21 5 Tarkkailun jatkaminen.... 23 6 Sammanfattning.... 23 Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartta...26 Liite 2. Alueen pistekuormitustiedot...27 Liite 3. Vedenlaatu tulokset...31 Liite 4. Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot...5

1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Alueella on tehty velvoitetarkkailuja vuodesta 1976 alkaen. Alussa pistekuormittajien tarkkailut suoritettiin erillisinä tarkkailututkimuksina, mutta vuodesta 1981 alkaen tarkkailut yhdistettiin yhteistarkkailuksi. Voimassaoleva tarkkailuohjelma on vuodelta 1997 (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 3.5.1997) ja sen on Uudenmaan ympäristökeskus hyväksynyt 13.6.1997 kirjeellään Dnro 196Y285-13. Ohjelma on kuitenkin vanhentunut, koska tarkkailualueen kuormitustilanteessa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden 216 tarkkailu noudatti yhteistarkkailukokouksessa 2.12.215 hyväksyttyä tarkkailuohjelmaluonnosta. Ohjelman päivittämistä on kuitenkin jatkettu sen jälkeen ja viimeisin version on päivätty 3.5.216. Uusi päivitetty tarkkailuohjelmaesitys on lähetetty Uudenmann ELY-keskukselle kommentoitavaksi. Muutokset koskivat lähinnä Hangon pohjoista merialuetta sekä Bengtsårin aluetta ja Uudenmaan ELYkeskus hyväksyi muutokset suullisella tiedonannolla Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin: Taulukko 1. Tarkkailun osallistujat sekä tarkkailun ympäristöoikeudelliset perusteet. Yhteistarkkailuosapuoli Lupapäätös Vesistövelvoite Kalavelvoite Hangon vesi ja viemärilaitos 2.4.24 LSY-23-Y-19 x x Hangon puhdistamo Oy 14.6.213 DnroESAVI/261/4.8/21 x x Hangon kaupunki (suljettu kaatopaikka) 2.8.21 Uyk dnro 1Y92-111 x Oy Forcit Ab 13.3.213 Dnro /67/4.8/21 x x ViskoTeepak Oy Ab 14.5.214 Dnro ESAVI/337/4.8/211 x Hangon satama (ulkosatama) 28.11.214 Dnro ESAVI/295/4.8/212 x Vuoden 216 tarkkailu oli ns. suppea vuosi, jolloin tarkkailuun kuului vain jokavuotiset veden fysikaaliskemialliset analyysit. Tarkkailun vastuuhenkilönä on ollut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän yhteenvetoraportin. Kuormitusosuuden on laatinut puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat vastanneet Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat näytteenottajat Arto Muttilainen ja Jorma Valjus (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T 147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 1725: 25. 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualueen kuvaus Tarkkailualue käsittää Hangon merialueen Täktomin edustalta Hankoniemen ympäri Östra Sandfjärdenille ja Gennarbyvikenin suulle Hangon pohjoispuolelle. Yhteistarkkailun tarkkailualue ja havaintopaikat on kuvattu liitteessä 1. Hangon eteläinen merialue on suureksi osaksi avointa ulappaa. Ympäristöolosuhteet ovat alueella hyvin mereiset, virtaukset ja veden sekoittuminen ovat voimakkaita. Alueella esiintyy ajoittain voimakasta syväveden kumpuamista. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä eteläiselle merialueelle, jossa ne laimenevat voimakkaasta sekoittumisesta johtuen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 5

Hangon ja Hiittisten välillä sijaitseva pienten saarten, luotojen ja karikkojen muodostama vyöhyke erottaa pohjoisen merialueen aavasta Itämerestä. Myös Hangon pohjoinen merialue on mereinen, virtaukset ovat voimakkaat ja veden sekoittuminen tehokasta. Alueen itäpuolelle johdetaan Oy Forcit Ab:n jätevedet. Bengtsårin saaristoalueella mereisyys vähenee. Alue on kapeiden salmien ja matalien kynnysten ympäröimä. Tästä johtuen virtaukset ja veden sekoittuminen on heikompaa kuin ulkopuolisella Hangon pohjoisella merialueella. ViskoTeepak Oy Ab on johtanut jätevetensä Bengtsårin itäpuolelle Östra Sandfjärdenille vuodesta 1957 lähtien aina syksyyn 214 saakka. 2.2 Säätila Tarkkailuvuosi 216 alkoi hieman normaalia kylmempänä, mutta tammi-helmikuun vaihteesta heinäkuuhun saakka lämpötilat olivat normaalia korkeammat. Talvi oli pääsääntöisesti lauha ja vähäluminen, ja maaliskuun sadanta oli vain 16 % keskimääräisestä sadannasta. Jäätä oli harvinaisen vähän ja Hangon merialue oli jäätön läpi talven. Myös Bengtsårin alueella jäätilanne oli niin heikko, että lopputalven lähes kaikki näytteet otettiin avovedestä. Kevät ja kesä olivat melko koleita ja kesällä oli keskimääräistä sateisempaa varsinkin kesä- ja heinäkuussa. Yhtenäisempi kauniin ja aurinkoisen sään jakso alkoi vasta syyskuun alussa. Loppuvuoden sademäärät etenkin syys- ja lokakuussa olivat huomattavasti normaalia pienemmät ja lämpötilat olivat myös loppusyksystä keskimääräistä alhaisempia. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. mm 14 12 1 8 6 4 2 Sademäärät ja lämpötilat vuonna 216 C 25 2 15 1 5-5 -1-15 216 sademäärä sade 1981-21 216 lämpötila vertailulämpötila 1981-21 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 216 sekä keskimäärin vuosina 1981 21. 2.3 Jätevesikuormitus 2.3.1 Yleistä Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle (kuva 2). Kyseessä ovat Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamo ja kaupungin purkuviemäriä käyttävä Hangon Puhdistamo Oy. Suursuon puhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi Hangon kantakaupungin alueen jätevedet ja lisäksi puhdistamolle tulee siirtoviemäri Lappohjan alueelta. Puhdistamolla käsitellään viemäröintialueen asutuksen jätevedet sekä jätevesiä yritystoiminnasta ja teollisuudesta. Puhdistamolla vastaanotetaan myös sako- ja umpikaivolietteitä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä. Hangon Puhdistamo Oy käsittelee Genencor Oy:n ja Fermion Oy:n tuotantotoiminnassa muodostuvat jätevedet. Pistekuormituksesta vähäisempi osa kohdistuu Hankoniemen pohjoispuolen Bengtsårin alueelle (kuva 2). ViskoTeepakin jätevedet alettiin johtaa 7.1.214 alkaen kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. ViskoTeepakilta johdetaan mereen nykyisin enää vain jäähdytysvesiä (määrä vuonna 216 oli 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

n. 12 5 m 3 ). Forcitin saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta on loppunut, jätevedet on johdettu toukokuun 213 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle. Forcitilta johdetaan mereen pääosin jäähdytysvesiä sekä jonkin verran prosessivettä (vuonna 216 mereen Forcitilta johdettu vesimäärä oli n. 57 m 3, joka koostui pääosin jäähdytysvedestä, prosessiveden osuus oli n. 35 m3). Pääosa Forcitin prosessivedestä kuljetetaan muualle hyötykäyttöön. % 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Pistekuormittajien kuormitusosuudet % vuonna 216 Vesi BOD₇ Fosfori Typpi Visko Forcit Ha Pu Oy Suursuo Kuva 2. Pistekuormituksen %-jakaantuminen tarkkailualueella v. 216. 2.3.2 Jätevesikuormitus vuosina 199 216 Jätevesikuormituksen kehitys jaksolla 199 216 käy ilmi kuvista 3 5 ja lukuarvot ovat liitteessä 2. Kokonaistilanteen osalta todetaan tarkastelujaksolta 199 216 (kuva 3): Jätevesimäärästä suurimman osan (n. 7 % v. 216) tuottaa Suursuon keskuspuhdistamo (kuva 2). Suursuon puhdistamon jätevesimäärien vuosien välinen suuri vaihtelu aiheutuu hydrologisista tekijöistä ja Hangon hulevesistä. Vuoden 212 huhtikuussa otettiin käyttöön siirtoviemärilinja, jolloin pääosa Hangon Lappohjan puhdistamon viemäröintialueen jätevesistä siirtyi Suursuolle käsiteltäväksi. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 212 lopulla. Suursuon puhdistamolla käsiteltävää jätevesimäärä vuonna 213 nosti hieman myös ViskoTeepakin tuotantotoiminnan jätevedet, joiden yhteiskäsittelyn koetoiminta alkoi 7.6.213. ViskoTeepak lopetti oman puhdistamonsa käytön 7.1.214 ja jätevedet alettiin johtaa kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle. ViskoTeepakilta johdetaan mereen nykyisin enää jäähdytysvettä. Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa 5.8.211. Santalan jätevedet johdetaan Suursuon puhdistamolle. Forcitin saniteettijätevedet on johdettu toukokuun 213 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle, Forcitin oman saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi tuolloin. Forcitilta johdetaan mereen pääasiassa jäähdytysvesiä. BOD7-kuormitus oli tarkastelujakson alussa suurimmillaan 265 kg O2/d ja jakson loppupuolella tasolla 25 12 kg O2/d. Vuonna 216 BOD-kuormitus oli n. 53 kg O2/d, määrä oli suurempi kuin edellisvuonna (25 kg O2/d vuonna 215). Fosforimäärä on ollut jakson alkupuolella suurimmillaan n. 12 kg P/d. Vuonna 216 fosforikuormitus oli n. 7 kg P/d, määrä oli suurempi kuin muutamien edellisvuosien taso n. 3 6 kg P/d. Typpimäärä on kasvanut jakson kuluessa merkittävästi vuoteen 22 asti. Määrä oli jakson alussa 25 kg N/d ja suurimmillaan n. 43 kg N/d vuonna 22. Viime vuosina mereen johdettu typpimäärä on ollut tasoa n. 19 23 kg N/d. Vuonna 216 typpikuormitus oli n. 19 kg N/d, määrä oli tarkastelujakson alhaisin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 7

m³/d Jätevesimäärä v. 199-216 kg O₂/d Mereen johdettu BOD-kuorma v. 199-216 12 3 1 25 8 2 6 15 4 1 2 5 kg P/d 14 12 1 8 6 4 2 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Visko Santala Forcit Rohm&Haas HaPu Oy Suursuo Mereen johdettu fosfori v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Visko Santala Forcit Ha Pu Oy Suursuo kg N/d 45 4 35 3 25 2 15 1 5 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Visko Santala Forcit Ha Pu Oy Suursuo Mereen johdettu typpi v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Visko Santala Forcit Rohm&Haas Ha Pu Oy Suursuo Kuva 3. Koko tarkkailualueelle johdettu kuormitus v. 199 216. Hankoniemi eteläpuoli Hankoniemen eteläpuolelle johdettava kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamolta ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä johdettavista vesistä. Mereen johtaminen tapahtuu samaa, kaupungin purkuviemäriä käyttäen. Kuormituksen kehitys jaksolla 199 216 käy pääpiirteissään ilmi kuvasta 4. Mereen johdettujen ainemäärien osalta todetaan pääkohdittain: Vesi Suursuon puhdistamon viemäröintialueen jätevesimäärä on 2-luvulla vaihdellut välillä n. 4 1 7 m 3 /d. Suursuon puhdistamon viemäröintialueen vuoden 216 jätevesimäärä oli 5 7 m 3 /d. Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesimäärä on kasvanut 199-luvun tasolta n. 4 m 3 /d suuruusluokkaan n. 2 m 3 /d, vuoden 216 jätevesimäärä oli n. 2 2 m 3 /d. BOD7 Kokonaismäärä on ollut pääosin suuruusluokkaa 6 9 kg O 2 /d 199-luvun alkupuolella. BOD-määrä oli tasolla 9 14 kg O 2 /d jaksolla 1996 22, jonka jälkeen määrät ovat olleet tasolla 25 8 kg O 2 /d. Suurin yksittäinen vuosikeskiarvo n. 19 kg O 2 /d esiintyi vuonna 199 Suursuolla, jolloin hulevesimäärä heikensi Suursuon puhdistamon toimivuutta. Suursuolta vuonna 216 mereen johdettu keskimääräinen BOD-kuorma oli 42 kg O 2 /d, ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä mereen johdettu BOD-kuorma oli n. 11 kg O 2 /d. Fosfori Fosforin kokonaismäärä vuonna 216 oli n. 7 kg P/d, muutamina edellisinä vuosina fosforikuormitus on ollut tasoa n. 3 6 kg P/d. Suurin kokonaismäärä n. 12 kg P/d on havaittu v. 199, kun hulevesien vaikutus aiheutti häiriöitä Suursuolla. Vuonna 216 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu fosforikuorma oli 3, kg P/d. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 216 fosforikuormitus oli 4,2 kg P/d. Typpi Typpimäärä on ollut alimmillaan suuruusluokkaa 17 kg N/d v. 1991 1992. Suurin arvo n. 37 kg N/d ajoittuu vuodelle 22. Viime vuosina typpimäärä on ollut tasoa n. 19 22 kg N/d. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Suursuon puhdistamoa saneerattiin vuosien 21 ja 211 aikana mm. typenpoistoajoon sopivaksi. Työt aloitettiin kesällä 21 ja altaiden laajennukset ja saneeraukset saatiin valmiiksi kesään 211 mennessä. Typenpoistoprosessia tehostetaan metanoliannostelun avulla, metanoliannostelu alkoi syksyllä 211. Vuonna 216 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu typpikuorma oli 63 kg N/d. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 216 typpikuormitus oli 123 kg N/d. m³/d 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Jätevesimäärä v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 kg O₂/d 25 2 15 1 5 Mereen johdettu BOD-kuormitus v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo kg P/d 14 12 1 8 6 4 2 Mereen johdettu fosforikuorma v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 kg N/d 4 35 3 25 2 15 1 5 Mereen johdettu typpikuorma v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo Kuva 4. Hankoniemen eteläpuolelle johdettu kuormitus v. 199 216. Hankoniemen pohjoispuoli Bengtsårin alue Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettavasta kuormituksesta jaksolla 199 216 todetaan pääkohdittain seuraavaa (kuvat 5): Vesi Jäteveden kokonaismäärä on jaksolla 199 29 vaihdellut välillä n. 1 1 5 m 3 /d, tämän jälkeen jätevesimäärä on vähentynyt ja ollut vuosina 21 213 tasoa 7 8 m 3 /d. Vuonna 214 jätevesimäärä oli n. 415 m 3 /d ja vuosina 215 216 tasolla 19 21 m 3 /d. Vuoden 216 vesimäärä koostui ViskoTeepakin jäähdytysvesistä (n. 12 5 m 3 ) ja Forcitin vesistä, jotka ovat pääosin jäähdytysvettä. Vuonna 216 mereen Forcitilta johdettu vesimäärä oli n. 57 m 3, joka koostui pääosin jäähdytysvedestä, prosessiveden osuus oli n. 35 m 3. Forcitin tuottama jätevesimäärä väheni vuonna 28 2-luvun tasolta n. 9 1 m 3 /d tasolle 3 4 m 3 /d, koska Forcit myi alkuvuodesta 28 dispersiotehtaan Rohm and Haas Finland Oy:lle. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan v. 21. Forcitin saniteettijätevedet on johdettu toukokuun 213 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle, Forcitin oman saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi tuolloin. Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan 5.8.211, jätevedet johdetaan Hangon Suursuon puhdistamolle. Santalan kartanon puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli viime vuosina n. 1 % Hankoniemen Bengtsårin alueelle pistemäisesti johdetusta kokonaisjätevesimäärästä. ViskoTeepak alkoi johtaa toiminnassaan muodostuvia jätevesiä Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemärilinjaan 7.6.213. Koetoiminnan alussa jätevesimäärä oli 1 m 3 /d (7.6. 11.9.213) ja määrää nostettiin vaiheittain. Koetoiminnan 2. vaiheessa jätevesimäärä oli 2 m 3 /d (12.9. 17.11.213) ja 3. vaiheessa 4 m 3 /d. Koetoiminta jatkui vuoden 214 puolelle, ViskoTeepak lopetti 7.1.214 oman jätevedenpuhdistamonsa toiminnan ja jätevedet siirtyivät kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 9

BOD7-ATU Mereen johdettu BOD7-määrä on aluksi vähentynyt 199-luvun alun suuruusluokasta 6 kg O 2 /d tasolle 2 kg O 2 /d (v. 2). Määrä on sen jälkeen noussut ja ollut suurimmillaan vuosina 27 28 n. 7 kg O 2 /d. Vuosina 29 213 kuormitus on ollut tasoa n. 3 5 kg O 2 /d. Vuonna 214 BOD-kuormitus oli 11 kg O 2 /d ja vuodesta 215 lähtien kg O 2 /d, ViskoTeepakin puhdistamon toiminta päättyi lokakuussa 214. Fosfori Fosforimäärässä on ollut laskeva trendi 24 vuodesta lähtien. Vuodesta 215 lähtien fosforimäärä on ollut kg P/d. Typpi Mereen johdetun typen määrä oli jakson alussa suuruusluokkaa 6 kg N/d. Vuonna 215 mereen johdettu typpimäärä oli n. 1 kg N/d ja vuonna 216 n. 3 kg N/d, määrät ovat tarkastelujakson alhaisimpia. ViskoTeepakin jätevedet alettiin johtaa kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle 7.1.214. Forcitin typpikuormitus oli jakson alussa tasoa 4 kg N/d, määrä on vähentynyt tasolle noin 1 3 kg N/d. Muutos selittyy pääosin typpipainotteisten jakeiden kuljettamisesta muualla hyödynnettäväksi. Lisäksi dispersiotehtaan myynti vähensi Forcitin tuottamaa typpikuormaa. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan kokonaan v. 21. m³/d 16 14 12 1 8 6 4 2 Jätevesimäärä v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Visko Santala Forcit Rohm&Haas kg O₂/d 8 7 6 5 4 3 2 1 BOD-kuorma mereen v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Visko Santala Forcit kg P/d 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Fosforikuorma mereen v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Visko Santala Forcit 7 6 5 4 3 2 1 Typpikuorma mereen v. 199-216 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Visko Santala Forcit Rohm&Haas Kuva 5. Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettu kuormitus v. 199 216. 2.3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 216 Vesistöön johdettavalle jätevesikuormitukselle ja/tai käsitellyn jäteveden pitoisuuksille / puhdistamon käsittelytehoille on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 216 osalta raja-arvojen saavuttaminen alueen pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa laitosten kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Oy Forcit Ab Vuonna 216 ei tullut luparajoihin ylityksiä. Hangon Puhdistamo Oy Jätevedelle asetetut raja-arvot muuttuivat kesällä 216 enimmäiskuormituksesta (kg/d) enimmäispitoisuuksiksi (mg/l). Aikaisemmin raja-arvot piti saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina, nykyisin raja-arvot pitää saavuttaa vuosikeskiarvoina. 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Vuonna 216 ei ylitetty uusia vuosikeskiarvoille asetettuja raja-arvoja. Alkuvuonna (216) raja-arvot olivat enimmäiskuormitukselle (kg/d) neljännesvuosittain laskettuna, raja-arvo ylittyi fosforin osalta kaksi kertaa. Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo Vuonna 216 Suursuon puhdistamolla saavutettiin ympäristöluvassa neljännesvuosikeskiarvoille asetetut raja-arvot jaksoilla 1,3 ja 4. Jaksolla 2/216 neljännesvuosikeskiarvoille asetettuja raja-arvoja ei saavutettu. Typenpoiston teho oli vuosikeskiarvona laskettuna 63 %. Ympäristöluvassa vuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo (vähintään 7 %) jäi saavuttamatta. Vuonna 216 vuosikeskiarvona laskettu typpikuormitus vesistöön oli 63 kg N/d ja fosforikuormitus 3 kg P/d. Puhdistamolta mereen johdettavan jäteveden sisältämän fosforin ja typen kokonaismäärät saavat 1.1.211 lukien olla enintään 3 kg P/d ja 12 kg N/d vuosikeskiarvoina laskettuna. Vuonna 216 Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 käsittelytuloksille asetettuja vaatimuksia ei saavutettu kiintoaineen ja COD:n osalta. Asetuksen vaatimustaso saavutettiin BOD:n, fosforin ja typen osalta. 3 Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Veden laatu 3.1.1 Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen pistekuormittajat ovat Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo sekä kahden teollisuuslaitoksen yhteinen jätevedenpuhdistamo Hangon Puhdistamo Oy. Hangon suljetulta kaatopaikalta valuvat vedet johdetaan pääosin Suursuon puhdistamon kautta yhteiseen viemäriin Hangon Puhdistamo Oy:n kanssa. Jätevesien purkupaikka sijaitsee n. 1,5 km päässä rannasta Hangon eteläpuolella. Veden vaihtumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja alueen veden pääasiallinen virtaussuunta on länteen, mikä ajoittain tuo kuormitusta myös Hangon itäpuolelta. Tuuliolosuhteista johtuen veden virtaussuunta saattaa kuitenkin vaihdella ja itäänkin kulkevia veden virtauksia on alueella havaittu. Lisäksi alueella esiintyy melko usein syväveden kumpuamista pintaan, mikä saattaa muuttaa Hangon edustan veden laatua melko äkillisesti. Tämän huomaa erityisen hyvin kesäisin, kun lämpimän pinnanläheisen veden lämpötila saatta pudota toistakymmentä astetta lyhyessä ajassa. Talvet poikkeavat sääolosuhteiltaan varsin selvästi toisistaan. Useimmiten koko tarkkailualue on ollut jään peitossa ainakin jonkin aikaa talvisin. 199-luvusta lähtien leudot talvet ovat kuitenkin yleistyneet ja etenkin Hangon eteläinen merialue on varsin monena talvena ollut jäätön tai jään peittämä hyvin lyhyen ajan. Vuonna 216 talvi oli taas kerran hyvin leuto eikä jäätä ollut juuri lainkaan ja talven näytteet jouduttiin ottamaan avovedestä. Hangon eteläisen merialueen jätevesikuormituksen vaikutukset ovat ajoittain olleet havaittavissa lämpökestoisten bakteerien esiintymisinä sekä hieman kohonneina ammoniumtyppipotoisuuksina lähinnä talvisaikaan meren ollessa jäässä. Talvien ja loppukesien 212 216 suolistoperäisten kolibakteerien määrät sekä ammoniumtyppipitoisuudet on esitetty kuvassa 6. Kuvasta näkee, että niin bakteerimäärät kuin ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet aika pieniä ja pisteiden väliset erot ovat niin ikään olleet pieniä. Maaliskuussa 216 bakteereita esiintyi jossain määrin ( 3 33 pmy / 1 ml) pisteillä H 6 ja H 6B, jätevesien purkupaikan länsipuolella. Hangon Länsisataman edustalla oli jonkin verran bakteereita (19 pmy / 1 ml). Muilla pisteillä indikaattoribakteereita oli hyvin vähän tai ei ollenkaan. On kuitenkin muistettava, että näytteet on vuotta 213 lukuun ottamatta otettu avovedestä, joten veden sekoittumisolosuhteet ovat olleet mainiot. Kesän bakteerianalyysien kanssa oli laboratoriossa ongelma joten kesän tuloksia jouduttiin valitettavasti hylkäämään. Ammoniumtyppipitoisuudetkin olivat pääsääntöisesti hyvin alhaiset tai alle määritysrajan. Korkein talvella mitattu pitoisuus pinnanläheisessä vedessä oli 1 µg/l ja mitattavissa olevat pitoisuudet esiintyivät niillä samoilla pistellä missä bakteereitakin esiintyi pienissä määrin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 11

Hangon etelä Ammoniumtyppi-Lopputalvi Hangon etelä Bakteerit lopputalvi µg/l 23 18 13 8 3 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 212 213 214 215 216 pmy/1 ml 35 3 25 2 15 1 5 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 212 213 214 215 216 Hangon etelä Ammoniumtyppi-Loppukesä Hangon etelä Bakteerit-Loppukesä µg/l 1 8 6 4 2 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 14 12 212 1 213 8 214 6 4 215 2 216 pmy/1 ml H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 212 213 214 215 216 Kuva 6. Hangon eteläisen merialueen (1 m) keskeiset vedenlaatuparametrit 212 216. Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- sekä länsipuolella. Tilanne on ollut hyvin samankaltainen pitkään, eikä vuoden 216 tilanne erottunut edellisvuosien tilanteesta. Suurimmat määrät viimeisten 1 vuoden aikana ovat olleet luokkaa 1 pmy / 1 ml (kuva 7), eli bakteereita on esiintynyt vedessä erittäin vähäisissä määrin. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat yleensä hieman korkeammat loppukesästä, mutta pisteiden väliset erot ovat olleet hyvin pieniä. Jätevesikuormituksen suorat vaikutukset veden laatuun ovat viime vuosina olleet hyvin pieniä. Suolistoperäiset bakteerit Hangon eteläinen purkualue 14 12 pmy/1 ml 1 8 6 4 2 H1 H3 H4 Kuva 7. Hangon eteläisen merialueen suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrä kesäisin jaksolla 27 216. Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. Merialueen tarkkailussa on aikaisemmin analysoitu vain veden kokonaisfosforipitoisuutta ja eräillä pisteillä ammoniumtyppipitoisuutta, mutta kesästä 215 alkaen suodatettu fosfaattifosfori liitettiin analyysivalikoimaan. Tämä johtuu siitä, että suodatettu fosfaattifosfori on se fosforimuoto, joka on helpoimmin kasvien hyödynnettävissä. Analyysi tehtiin pinnan- sekä pohjanläheisestä vedestä ja tulokset ovat esitettynä kuvassa 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

8. Kuvasta näkee, että pinnanläheisen veden fosfaattifosforipitoisuudet olivat hyvin alhaiset tai alle alimman määritysrajan (2 µg/l). Vertailualueena toimivan niemen pohjoispuolella (piste H1) liukoista fosfaattifosforia oli hieman enemmän kuin eteläisen alueen syvillä pisteillä (H3 ja H7). 25 Suodatettu fosfaattifosfori 2 µg/l 15 1 Pinta 1 m Pohja - 1 m 5 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 S3B S4 H1 Kuva 8. Hangon merialueen suodatetun fosfaattifosforipitoisuudet loppukesällä 216. Hangon merialueen kokonaisfosfori 4 35 3 25 2 15 1 5 Hangon merialueen kokonaistyppi 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5-12 -13-14 -15 μg/l -16-12 -13-14 -15-16 H3 H7 H14 µg/l H3 H7 H14 Kuva 9. Hangon merialueen kokonaisravinnepitoisuudet pinnanläheisessä vedessä (1 m) jaksolla 212 216. Piste H3 sijaitsee purkupaikan lähellä ja piste H7 kauempana purkupisteeltä. Piste H14 sijaitsee Hangon pohjoispuolella. Punainen viiva on purkualueen kehitystä kuvaavan pisteen H3 lineaarinen trendiviiva. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 13

Yleisesti ottaen Hangon eteläpuolella mitatuissa kokonaisravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä muutoksia. Veden sekoittumisolosuhteet ovat sen verran hyvät että veden laatu on yleensä varsin sama kaikilla näytteenottopisteillä. Pinnanläheisen (1 m) veden tilannetta on kuvattu kuvassa 9. Kuvassa on vertailtu lopputalven ja loppukesän tilannetta. Pitoisuudet ovat yleensä olleet suuremmat lopputalvella, jolloin maalta tuleva valuma ajoittain nostaa pitoisuuksia selvästi. Loppukesällä kesän levätuotanto on kuluttanut ravinteita ja se näkyy usein alempana ravinnepitoisuutena. Hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen Hangon etelänpuoleisella purkualueella ei esiinny happiongelmia (kuva 1). Eri vuodenaikoina esiintyy pientä pitoisuusvaihtelua, joka osittain johtuu siitä, että kylmä vesi pystyy sitomaan enemmän happea kuin lämmin vesi. Tästä johtuu osittain se, että lopputalven arvot ovat kesäpitoisuuksia korkeammat. Tarkastelemalla hapen kyllästysprosenttia, joka ilmentää happipitoisuutta suhteutettuna siihen, mikä on maksimaalinen happipitoisuus tietyssä lämpötilassa ja suolaisuudessa, voidaan todeta, että hapen kyllästysprosentti ei laskenut alle tason 7 % 1 vuoden tarkkailujakson aikana. Tämä osoittaa, että näytepisteiden happitilanne on pysynyt hyvänä Hangon eteläpuolisilla näytteenottopisteillä. Vertailupisteellä H14 Hankoniemen pohjoispuolella happitilanne oli jopa hieman parempi kuin edellisinä kesinä. Hangon etelä 212-216 Hangon pohjoinen 212-216 2 mg/l 15 1 H1 H3 mg/l H1 H13 5 H4 H14-12 -13-14 -15-16 14 12 1 8 6 4 2-12 -13-14 -15-16 Kuva 1. Hangon merialueen happipitoisuudet pohjan lähellä lopputalvella ja loppukesällä 212 216. 3.1.2 Hangon pohjoinen merialue Myös Hangon pohjoisella merialueella veden sekoittumisolosuhteet ovat varsin hyvät. Alueella ei ole enää varsinaista pistekuormitusta, joten veden laatuun vaikuttaa lähinnä valuma-alueelta tuleva hajakuormitus sekä pohjoisen Itämeren yleistila. Lähin pistekuormittaja, joka voisi vaikuttaa alueen veden laatuun jonkin verran, on alueen itäisimmässä osassa toimiva Oy Forcit Ab. Pisteiden väliset veden laatuerot ovat Hangon pohjoispuolella yleensä hyvin pienet. Ravinnetasoltaan alue ei juuri poikkea eteläisestä merialueesta, eikä viime vuosina ole tapahtunut havaittavaa veden laadun muutosta. Kuten eteläisellä merialueella veden happitilanne on tälläkin osa-alueella yleensä hyvä. Lievää happipitoisuuden alenemista on joskus ollut havaittavissa loppukesäisin, mutta hapenkyllästysprosentti ei ole viimeisten 1 vuoden aikana laskenut alle tason 5 %. Kuvassa 1 on kuvailtu pohjanläheisen veden happipitoisuutta pisteillä H1 ja H14 jaksolla 27 216 ja siitä näkee, että happitilanne oli vuonna 216 hieman aikaisempia vuosia parempi. Tämä koskee erityisesti pistettä H14. Piste H13 ei ollut mukana tarkkailussa enää vuonna 216. 3.1.3 Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan (suljettu vuoden 1995 alussa) vesistövaikutuksia on seurattu kolmella havaintopisteellä (N1 N3) vuoteen 1996 asti. Samoihin aikoihin katkaistiin maavallilla Täktomin asutuksen läpi laskevan puron yhteys kaatopaikka-alueelle. Maavallista huolimatta pisteellä N2, joka sijaitsee vajaan kilometrin kaatopaikalta, mitattiin jatkuvasti huomattavasti korkeampia ravinne- ja bakteeripitoisuuksia kuin kaatopaikan yläpuolella. Melkein kaikki veden laatuparametrit indikoivat selvää kuormitusta. Tästä syystä perustettiin vuonna 1996 uusi havaintopiste (NX), jonka tarkoituksena oli selvittää johtuuko ojan ajoittain heikko veden laatu vain kaatopaikan vaikutuksesta vai onko puron varrella olevalla haja-asutuksella myös osuutta kuormitustilanteeseen. Kuvassa 11 jakson 212 216 kehitystä on kuvattu keskeisimpien kuormitusindikaattoreiden osalta. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Kaatopaikkaojan kokonaisfosfori 212-216 Kaatopaikkaojan ammoniumtyppi 212-216 µg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 N1 NX N2 µg/l 6 5 4 3 2 1 N1 NX N2 25 Kaatopaikkaojan sähkönjohtokyky 212-216 2 Kaatopaikkaojan indikaattoribakteerit 212-216 2 15 ms/m 15 1 5 N1 NX N2 pmy/1 ml 1 5 N1 NX N2 Kuva 11. Kaatopaikalta laskevan puron veden laadun kehitys jaksolla 212 216. Piste N1 sijaitsee kaatopaikan yläpuolella, piste NX aivan kaatopaikka-alueen ala puolella ja piste N2 laskupuron alaosassa asutuksen alapuolella. Tutkimustulokset osoittavat varsin selvästi, että kaatopaikka-alue heikentää ajoittain puron veden laatua jonkin verran, mutta myös, että puron alajuoksua kohti tapahtuu selvä veden laadun heikkeneminen. Etenkin veden hygieeninen laatu on usein ollut hyvin heikko asutuksen alapuolella, kun se samanaikaisesti on ollut vain hieman heikentynyt heti kaatopaikka-alueen alapuolella. Myös veden kokonaisfosforiarvot nousevat ajoittain hyvin selvästi asutuksen alapuolella. Puron kuormitustilanteessa on viime vuosina kuitenkin tapahtunut lievä paraneminen ja etenkin veden hygieeninen laatu on viime vuosina ollut selvästi parempi. Melko suuret vaihtelut ovat edelleen tyypillisiä ja syksyllä 216 alimmalla pisteellä mitattiin jälleen aika korkeita bakteerimääriä (66 pmy / 1 ml). Myös kesällä, jolloin vettä oli riittävästi edustavan näytteen saamiseksi vain ylimmällä pisteellä, vedessä esiintyi paljon lämpökestoisia kolibakteereita. Syy siihen saattoi olla viereinen hevostalli jonka laidunmaat sijaitsevat varsin lähellä havaintopistettä. Yleisesti voidaan todeta, että kaatopaikka-alueen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi verrattuna 198-luvun lopun ja 199-luvun alun tilanteeseen, jolloin veden laatu oli hyvin heikko heti kaatopaikkaalueen alapuolella. Tähän vaikuttaa ojitusjärjestelyjen muutosten ohella myös se tosiasia, että varsinainen kaatopaikkatoiminta on loppunut ja vanhaa jätekasaa on kunnostettu asianmukaisella tavalla. Nykyjärjestelyillä pääosa vesistä ohjataan jätevedenpuhdistamon kautta mereen ja mereen joutuva kuormitus on hyvin vähäistä. Myös haja-asutuksen tiukennetut jätevesien käsittelyvaatimukset ovat todennäköisesti vaikuttaneet siihen, että veden laatu on parantunut puron alajuoksulla. Merenlahtea (piste N4), johon Täktomin puro laskee, on tarkkailtu 198-luvusta alkaen ja mitattujen vedenlaatuparametrien avulla selviä kuormitusvaikutuksia ei ole tarkkailujakson aikana juuri havaittu. Joskus talvisin meren ollessa jään peitossa maalta tuleva kuormitus on näkynyt kohonneina ravinnepitoisuuksina ja indikaattoribakteerien esiintymisenä, mutta tilanne on viime aikoina ollut oikein hyvä. 3.1.4 Oy Forcit Ab:n edusta Forcitin edustan veden fysikaalis-kemiallista laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Tehtaan edustan merialue oli periaatteessa koko talven 215 sula eikä kuormitusvaikutuksia havaittu. Vesi oli hyvin sekoittunut ja laadultaan sama molemmilla havaintopisteillä. Tämä on pääsääntöisesti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 15

ollut tilanne sen jälkeen kun tehtaan typpipäästöt vähenivät dramaattisesti 2-luvun alkupuoliskolla. Sitä ennen jätevesipäästöt näkyivät melko usein selvästikin kohonneina typpipitoisuuksina heti jään alla. Loppukesäisin, jolloin veden sekoittuminen on normaalisti tehokkaampaa, veden laadun muutoksia ei ole voitu havaita pitkään aikaan ja veden laatu pysyy yleensä hyvin samanlaisena eri näytteenottopisteillä. Alueen alusveden happitilanne on yleensä ollut aika hyvä, mutta pohjanläheisen veden happipitoisuus on tällä osaalueella yleensä laskenut alemmaksi kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (kuva 12). Vuonna 216 happitilanne oli poikkeuksellisen hyvä molemmilla havaintopisteillä ja alin hapen kyllästysprosentti oli niinkin korkea kuin 58 %.Talvisin alueen happitilanne on aina ollut erinomainen. 15 Forcitin edusta 212-216 mg/l 1 5 F1 F2 F3-12 -13-14 -15-16 Kuva 12. Forcitin edustan merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja loppukesällä 212 216. Forcitin edustan typpipitoisuuksissa ei havaittu mitään poikkeavaa (kuva 13) ja viime vuosina on ollut havaittavissa laskeva trendi pinnanläheisen veden typpipitoisuuksissa tehtaan lähimmällä havaintopisteellä F2). Uloimmalla pisteellä tilanne on pysynyt aika lailla ennallaan. Fosforin osalta esiintyy aika suurta vaihtelua eikä selvää trendiä ole havaittavissa. Forcit-edusta kokonaisfosfori 45 4 35 µg/l 3 25 2 15 1 5 F2 F3 H14 Forcit-edusta kokonaistyppi µg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-12 -13-14 -15-16 -12-13 -14-15 -16 F2 F3 H14 Kuva 13. Forcitin edustan pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 212 216. Piste F2 sijaitsee aivan tehtaan edustalla ja H14 noin 4 km tehtaan purkualueesta länteen. Punainen viiva on pisteen F2 lineaarinen trendiviiva. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

3.1.5 Bengtsårin alue Bengtsårin alueelle siirryttäessä veden vaihtuminen ulkomeren kanssa vähenee. Vaihtuminen tapahtuu pääasiallisesti kahden kapean salmen kautta; lännessä Byön ja Kadermon ja pohjoisessa Rågholmenin ja Kamsholmenin välistä. Alueen on huonommasta veden vaihtumisesta johtuen herkempi kuormitukselle kuin tarkkailualueen muut osa-alueet. Alueen pistekuormitus on pitkällä aikavälillä laskenut hyvin selvästi ja syksyllä 214 se loppui kokonaan. Kuormituksen väheneminen on myös ollut havaittavissa alueen veden laadussa. Jätevesipäästöt ovat viime vuosina näkyneet ainoastaan ajoittain lievästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina purkupaikan lähellä. Tämä on ollut tilanne lähinnä talvisin jään alla, jolloin veden sekoittumisolosuhteet ovat heikkoja ja merivettä lämpimämpi ja kevyempi jätevesi nousee pinnan tuntumaan. Avovesikaudella jätevesikuormitusta indikoivia veden laadun muutoksia ei juuri ole ollut havaittavissa. Vuonna 216 osa näytteistä otettiin hyvin leudon talven seurauksena avovedestä. Ainoastaan pisteiden V2B ja V3 näytteet otettiin ohuen jään alta. Kuvassa 14 on esitetty rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden typen ja fosforin pitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä pinnanläheisessä vedessä viimeisten viiden 5 vuoden ajalta. Kokonaistypen osalta pitoisuuserot eri vuodenaikojen välillä alkoivat 199-luvulla kaventua, eivätkä purkupaikan lähellä olevat pisteet ole viime vuosina poikenneet vertailualueen tilanteesta. Fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suurempia muutoksia eikä Bengtsårin alue poikkea muusta Hangon pohjoispuoleisesta merialueesta merkittävästi. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvaavat alueen yleistä ravinnetasoa. Niihin vaikuttavat merkittävässä määrin maalta tuleva huuhtoutuma. Lisäksi esimerkiksi suuret planktonmäärät nostavat kokonaisravinnepitoisuuksia jonkin verran. Oy ViskoTeepak Ab:n jätevesikuormitusta tarkasteltaessa, veden ammoniumtyppipitoisuus antaa vihjeitä kuormituksen leviämisestä, koska tehtaan typpipäästöt ovat ammoniummuodossa. Kuvassa 15 on kuvattu Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuuksien kehitystä. Lopputalvisin veden ammoniumtyppipitoisuus ei viime vuosina ole noussut yli alimman määritystason. Loppukesästä esiintyy luontaisestikin hieman kohonneita pitoisuuksia vesistössä, ja pitoisuudet ovat viime vuosina laskeneet selvästi. Bengtsår-alueen kokonaisfosfori 7 µg/l 6 5 4 3 2 V1 V3 V7 1 Bengtsår-alueen kokonaistyppi 12 µg/l 1 8 6 4 2-12 -13-14 -15-16 -12-13 -14-15 -16 V1 V3 V7 Kuva 14. Pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet Bengtsårin alueella lopputalvella ja loppukesällä 212 216. Punainen viiva on pisteen V3 lineaarinen trendiviiva. Piste V7 ei ole enää mukana tarkkailussa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 17

Bengtsår-alueen ammoniumtyppi lopputalvella 212-216 Bengtsår-alueen ammoniumtyppi kesällä 212-216 8 25 V1 55 V1 µg/l 15 V2/V2b µg/l 3 V2/V2b 5-11 -12-13 -14-15 -16 V3 5-12 -13-14 -15-16 V3 Kuva 15. Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuudet lopputalvisin ja loppukesäisin jaksolla 212 216. Alin määritystaso on 5 µg/l. Havaintopiste V3 sijaitsee lähimpänä purkupaikkaa. Loppuneesta pistekuormituksesta huolimatta Bengtsårin alueen edelleen selvästi suurin ongelma ovat syvännealueiden toistuvat happiongelmat. Talven kerrostuneisuustilanteen aikana happitilanne pysyy hyvänä kaikilla havaintopisteillä, mutta keväällä kun pintaveden lämpötila nousee, muodostuu vahva harppauskerros lämpimän pintaveden ja kylmemmän ja siten raskaamman syväveden välillä. Alusveden happipitoisuus laskee joka kesä varsin nopeasti ja usein happi on lähes lopussa jo heinäkuussa. Syksyllä kun vesi viilenee eri vesikerrosten tiheyserot pienenevät ja vesi pääsee syysmyrskyjen myötä sekoittumaan pohjaan saakka. Tässä yhteydessä happitilanne korjaantuu ja pysyy hyvänä seuraavaan kevääseen asti. Happipitoisuuden aleneminen loppukesäisin on yleinen ilmiö monessa vesistössä ja se on osittain luonnollinen ilmiö. Happipitoisuuden voimakas lasku ja täydellinen hapenpuute ovat kuitenkin merkki siitä, että vesistön tasapaino on häiriintynyt. Hapenpuute on jo sinänsä veden ekosysteemille vakava ongelma, mutta hapenpuutteeseen liittyy usein vielä tilannetta pahentava tapahtuma, kun pohjasedimenteissä sitoutuneet ravinteet alkavat liueta hapen vähentyessä. Tämä johtaa niin sanottuun sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin jo kasvien ulottuvilta pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen kasvillisuuden käyttöön. Bengtsårin alueella tämän tyyppinen voimakas ravinteiden mobilisointi happivajauksen seurauksena tapahtuu vuosittain loppukesäisin. Sisäisen rehevöitymisen voimakkuus on riippuvainen siitä, miten alhaalle happipitoisuudet laskevat, mutta vielä enemmän siitä, miten kauan happivajaus kestää. Nämä seikat taas ovat riippuvaisia kevään ja kesän sääoloista. Varhainen ja äkillinen veden lämpeneminen keväällä aiheuttaa sen, että vedet kerrostuvat hyvin nopeasti, eivätkä pahimmassa tapauksessa ehdi sekoittua kunnolla. Lämmin sää nostaa veden lämpötilaa, mikä taas vahvistaa kerrostumista ja pidentää ajanjaksoa, jolloin vesistö pysyy kerrostuneena. Lämpötilan kohoaminen nopeuttaa myös vedessä tapahtuvaa mikrobien hajotustoimintaa, mikä nostaa veden hapenkulutusta entisestään. Kuvassa 16 on esimerkkinä esitetty näytepisteen V1 kehitys viimeisten 1 vuoden aikana. Vastaavanlainen tilanne on todettu pisteellä V5 sekä ajoittain myös pisteillä V4. Pisteillä 2B jav3 syvyys on sen verran pieni, että vesi lämpenee pohjaan asti kesällä, jolloin koko vesimassa pääsee sekoittumaan ja veden happitilanne pysyy näin ollen hyvänä koko vuoden. Kuvasta näkee, että happitilanne on melkein joka vuosi ollut hyvin heikko. Kesällä 216 tilanne oli hieman parempi kuin vuonna 215 jolloin tilanne oli heikoin moneen vuoteen ja happi pääsi loppumaan lähes kokonaan jo heinäkuussa ja jo 1 metrin syvyydessä. Bengtsårin alueen ravinnepitoisuudet ovat yleensä alkaneet nousta jo siinä vaiheessa kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on saavuttanut tason 2 3 mg/l. Tämä osoittaa, että sedimenteissä vallitsee erittäin heikot happiolot. Heikoimmillaan happitilanne on aivan pohjan lähellä, mutta jo 1 m:n syvyydessä on ajoittain havaittu melko alhaisia happipitoisuuksia pisteillä, joiden kokonaissyvyys on luokkaa 2 m. Tämä oli tilanne elokuun puolivälissä 215, jolloin veden happipitoisuus 1 m syvyydessä oli ainoastaan 1,1 µg/l, mikä vastaa 12 % hapenkyllästystä. Selvästi häiriintynyt vesimassa on siten suuri ja syksyllä vesien sekoittuessa pohjaan asti ravinnerikas syvävesi sekoittuu muuhun vesimassaan aiheuttaen huomattavan ravinnelisäyksen alueelle. Tilanne on jatkunut samanlaisena hyvin kauan ja alueen eristyneisyyden takia tilanne näyttää jatkuvan ongelmallisena, vaikka alueen pistekuormitus on loppunut. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Bengtsåralueen (V1) happipitoisuus 27-216 2 18 16 mg/l 14 12 1 8 6 1 m 5 m 1 m 15 m 4 2 19 m 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Bengtsåralueen (V1) kokonaisfosfori 27-216 5 45 4 µg/l 35 3 25 2 15 1 5 1 m 5 m 1 m 15 m 19 m 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 6 Bengtsåralueen (V1) ammoniumtyppi 27-216 5 µg/l 4 3 2 1 1 m 5 m 1 m 15 m 19 m 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Kuva 16. Näytteenottopisteen V1 happitilanne 27 216 sekä veden ammoniumtyppi- että kokonaisfosforipitoisuudet. 3.2 Tarkkailualueen rehevyys Veden klorofylli-a-pitoisuus kuvastaa vedessä esiintyvää kasviplanktonmäärää. Kasviplanktonmäärä on riippuvainen veden ravinnetasosta, joten mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä korkeampi on veden klorofyllipitoisuus. Ravinnemäärien lisäksi planktontuotantoon vaikuttavat kasvukauden valomäärä sekä jossain määrin veden lämpötila ja tuuliolosuhteet. Yleensä rannikkovesissä esiintyy heti jään lähdön jälkeen ja joskus jopa hieman ennen jään lähtöä ns. kevätmaksimi, jolloin talven aikana kerääntyneet ravinteet käytetään tehokkaasti hyväksi. Maaliskuussa 216 tämä levähuippu olikin havaittavissa korkeina klorofyllipitoisuuksina jo maaliskuussa Forcitin edustalla (21 µg/l) sekä Bengtsårin alueella (23 µg/l). Klorofylli-apitoisuus mitataan nykyisin lopputalvellakin yhdellä havaintopisteellä per osa-aluetta. Hangon eteläisellä merialueella mitattu klorofylli-arvo oli hyvin alhainen (< 1 µg/l) Keväisen levämaksimin jälkeen a-klorofylli- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 19

pitoisuudet laskevat ja ne ovat alimmillaan alkukesästä. Kesän aikana ne nousevat vähitellen ja loppukesällä saattaa esiintyä sinilevähuippu, joka myös näkyy veden kohonneena klorofylli-a-pitoisuutena. Kevätmaksimin voimakkuus vaihtelee sekä eri vuosien välillä, että myös lyhyemmällä aikavälillä. Tämän tarkkailun tavoite ei ole saada kevätmaksimin klorofylliarvoja mukaan, vaan pyrkimys on enemmän seurata kesätilannetta, jolloin paikallisten päästöjen rehevöittävä vaikutus helpommin tulee näkyviin paikallisesti kohonneina klorofyllipitoisuuksina. Tämä olikin syy miksi toukokuun klorofyllimäärityksistä on luovuttu tässä tarkkailussa. Klorofylli-a-pitoisuuksia mitataan nykyään viidesti kasvukauden aikana. Koska levätuotanto vaihtelee suuresti jopa hyvin lyhyellä aikavälillä, klorofylli-a-pitoisuuksia ei voida pitää absoluuttisina arvoina vesistön rehevyystilannetta arvioidessa, mutta klorofyllipitoisuus antaa melko hyvän yleiskuvan vesistön rehevyystilanteesta. Klorofylli-a-seuranta aloitetaan nykyisin kesäkuun alkupuoliskolla, joten kevätmaksimi on siihen aikaan jo ohitettu. Klorofylliseurannan tulosten havainnollistamiseksi kuvassa 17 on esitetty vuoden 216 klorofyllia-tilanne yhteistarkkailualueen kaikilla pistellä. Klorofyllipitoisuudet olivat aika alhaiset kaikilla pisteillä kesäkuun alussa. Tämän jälkeen pitoisuudet nousivat vähitellen Hankoniemen pohjoispuolella jonka jälkeen ne laskivat taas kohti heinäkuun loppua. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin Hangon eteläisellä merialueella elokuun lopussa ja Bengtsårin alueella syyskuun puolivälissä. Selvästi alhaisimmat arvot mitattiin heinäkuun lopussa Hangon eteläpuolella Täktomin edustalla. Klorofylli-a 216 14 µg/l 12 1 8 6 4 2 7-7.6 4-5.7 25-26.7 22-23.8 12-13.9 keskiarvo H1 H2 H3 H4 H6 H7 S3B S4 H1 H14 F2 F3 V1 V2B V3 V5 Kuva 17. Tarkkailualueen klorofylli-a-pitoisuudet vuonna 216. Vertailemalla eri osa-alueiden klorofyllipitoisuuksia eri vuosina voidaan todeta, että suuria eroja ei ole. Tiettyinä vuosina Bengtsårin alueella on mitattu hieman korkeampia pitoisuuksia kuin muualla, välillä taas Forcitin alue on erottunut hieman rehevämpänä klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella. Yleensä klorofylli-apitoisuudet liikkuvat tason 5 µg/l molemmin puolin. Vesi luokitellaan lounaisessa ulkosaaristossa hyväksi jos klorofylli-a-pitoisuus kasvukauden keskiarvo on alle 2,3 µg/l ja tyydyttäväksi jos se pysyy alle tason 5,4 µg/l. Sisäsaariston vastaavat raja-arvot ovat 3, ja 7, µg/l. Tämän perusteella Hangon eteläinen merialue asettuu hyvän ja välttävän raja-alueelle. Pohjoisella merialueella klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia ja vuoden 216 tulosten perusteella niin Forcitin edusta kuin Bengtsårin alue kuuluu tyydyttävään tai välttävään. Klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelevat jonkin verran eri vuosien välillä ja selkeää kuvaa pitkän ajan kehityksestä on vaikea saada. Jotta saataisiin jonkinlainen käsitys eri osa-alueiden kehityksestä, on osa-alueiden klorofylli-a-kehitystä kuvattu kuvassa 18. Tilanteen selkeyttämiseksi vertailuun on otettu kaksi keskeistä havaintopaikkaa osa-aluetta kohti ja ne ovat Hangon eteläpuolella pisteet H3 ja H7. Hangon pohjoisella osaalueella vertailuun on otettu piste H14 ja Forcitin edustalta pisteen F2 arvot. Bengtsårin alueella pisteet V3 ja V8 edustavat niin vanhan purkupaikan lähialuetta kuin kauempana oleva vertailualuetta. Kuvasta näkee, että Hangon eteläisen merialueella esiintyy melko suurta vaihtelua. Myös Hangon pohjoispuolella esiintyy vaihtelua keskiarvoissa. Vuoden 216 keskiarvot olivat Hankoniemen pohjoispuolella selvästi edellisvuotta alhaisemmat. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Yleisesti voidaan todeta että klorofyllipitoisuudet vaihtelevat melkoisesti ja hyvin usein vaihtelun tärkein määräävä tekijä on sää- ja tuuliolosuhteet. Esimerkiksi loppukesäisin sinilevät voivat tuulisessa säässä olla sekoittuneina monen metrin syvyyteen, kun ne tyynen ilman vallitessa voivat olla kerääntyneinä aivan pinnan tuntumaan. µg/l 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Klorofylli-a 212-216 -12-13 -14-15 16 H3 H7 H14 F2 V3 Kuva 18. Tarkkailualueen yksittäisten näytepisteiden klorofylli-a-pitoisuudet (jakson kesä-syyskuu keskiarvo) jaksolla 212 216. 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 216 noudatti ns. suppeata tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vain vuosittaisen veden laadun tarkkailun. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta lähes kaikki kohdistui vuonna 216 Hankoniemen eteläpuolelle, koska Oy ViskoTeepak Ab: kuormitus loppui syksyllä 214. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 7 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK 7 -kuormitus on vaihdellut viime vuosina, mutta aivan viime vuosina on kokonaismäärässä ollut havaittavissa lievää vähenemistä. Verrattuna 198-luvun määriä kuormitus on laskenut selvästi. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Alueen pääpistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä lähes kokonaan alueen pistekuormituksesta. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä laskussa, mutta vuonna 216 fosforikuormitus nousi taas edellisten vuosien tasosta. Hangon Puhdistamo Oy fosforikuormitus oli hieman Suursuon kuormitusta suurempi ja molempien osalta oli havaittavissa pientä nousua vuonna 216. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 22 asti, mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on laskenut aivan ihan viime vuosiin asti, jolloin kuormitus on pysynyt melko vakaana. Typpikuormituksesta noin kolme neljäsosaa on peräisin Hangon puhdistamolta ja yksi neljäsosa Suursuon puhdistamolta. Molempien puhdistetut jätevedet johdetaan yhteistä putkea pitkin Hangon eteläpuolelle. Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 22 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti, kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. Visko- Teepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi ja syksyllä 214 ViskoTeepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan, kun vedet alettiin johtaa Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei kuitenkaan esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 21

Hangon eteläinen merialue Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Aivan viimeisimpien vuosien lopputalven näytteenotto on kuitenkin jouduttu toteuttamaan avovedessä, koska jäätilanne on ollut hyvin heikko tai jäätä ei ole ollut lainkaan. Talvella 216 meri pysyi sulana Bengtsårin aluetta lukuunottamatta ja sielläkin meri oli jään peitossa aika lyhyen ajan. Tämä on johtanut siihen, että myös lopputalvella veden sekoittumisolosuhteet ovat näytteenottohetkellä olleet hyvät. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lieviä. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko, vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on aivan viime vuosina ollut havaittavissa selvää paranemista. Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät ja veden laatu oli analysoitujen näytteiden perusteella hyvä vuonna 216. Vedestä mitatut klorofylli-a-pitoisuudet olivat kesällä 216 korkeampia kuin niemen eteläpuoleisella merialueella. Alueen itäosassa pohjanläheisessä vedessä on loppukesäisin havaittavissa lievää happipitoisuuden alenemista. Alusveden hapenkyllästys oli kesällä 216 edellisvuosia parempi. Forcitin edusta Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Edes talvisin ei jään alla ole voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Suurin muutos tapahtui 2-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut melko hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Kesällä 216 alusveden happitilanne oli edellisiin vuosiin verrattuna selvästi parempi. Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri. Bengtsårin alue Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Vuonna 216 happitilanne kehittyi heikoksi mutta tilanne oli vähän parempi kuin vuonna 215 jolloin happi oli lähes loppu jo 1 m syvyydessä. Happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Oy ViskoTeepak Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt selvästi, kunnes se syksyllä 214 loppui kokonaan. Vesistössä on havaittavissa lievä typpipitoisuuden aleneminen verrattuna 198-luvun tilanteeseen, mutta muuten veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosina. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua, mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole moneen vuoteen ollut havaittavissa. Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella kuormitus on vähitellen laskenut. Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla, mutta pohjoisella merialueella sen sijaan pistekuormitus on loppunut lähes kokonaan. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläi- 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

sen merialueen kohtalaisen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on merialueillamme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona, koska se lisää Itämeren typpimääriä ja siten myös leväkasvua. 5 Tarkkailun jatkaminen Hangon merialueella pistekuormitus on Hangon pohjoispuolella vähentynyt, jonka vuoksi myös velvoitetarkkailun tarkkailuohjelmaa on uudistettu. Pistekuormituksen pääpaino on siirtynyt Hankoniemen eteläpuolelle kun Oy Forcit Ab:n kuormitus on vähentynyt voimakkaasti ja ViskoTepak Oy Ab:n kuormitus on siirtynyt niemen eteläpuolelle. Tämän johdosta tarkkailuohjelman kevennyksiä on esitetty niemen pohjoispuolelle. Pohjaeläintarkkailun kevennykset tulevat vaikuttamaan erityisesti seuraavaan laajaan tutkimusvuoteen 218, mutta myös vuosittaisiin suppeampiin tarkkailuihin. Hangon eteläiselle merialueelle kohdistuu eniten kuormitusta, joten sen tarkkailu on esitetty säilytettäväksi lähes ennallaan. Hangon pohjoispuolella, Forcitin edustalla ja Bengtsårin vesialueella, on esitetty kevennyksiä ja Viskoteepakin tarkkailuvelvoite päättyy vuonna 217. Tarkkailuohjelman uudistaminen on meneillään ja vuoden 217 tarkkailu tehdään jo pääosin uusitun tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaan. Ehdotus uudeksi tarkkailuohjelmaksi on lähetetty viranomaiselle keväällä 216. Tarkkailun seuraava laajan ohjelman vuosi on vuonna 218. 6 Sammanfattning Vattendragskontrollen i Hangö havsområde och Bengtsårvattnen gjordes år 216 enligt det mindre omfattande programmet, som inkluderar endast de årliga vattenkvalitetsmätningarna. Av punktbelastningen år 216 leddes nästa all belatning ut söder om Hangöudd, eftersom Oy ViskoTeeoak Ab:s belastning upphörde på hösten 214. Avloppsvattenmängden från Stormossens reningsverk utgör volymmässigt den största delen (ca 7 %) av den totala mängden, som leds ut i Hangöområdet. Beträffande den syreförbrukande belastningen, har vissa variationer förekommit under de senaste åren, men en viss minskning i totalmängderna kan märkas. Jämfört med 198-talet har en klar minskning skett. Ur havets synvinkel är punktbelastningens näringsbelastning mycket väsentlig. De största enskilda punktbelastarna är Hangon Puhdistamo Oy samt Hangös Stormossens reningsverk. De står tillsammans för nästan hela punktbelastningen i området. Fosforbelastningen har minskat en aning under de senaste åren men under år 216 steg belastningen igen. Belastningen från hangon Puhdistamo var något större än belastningen från Stormosssens reningsverk och belastningsökningen gällde bägge reningsverken.. Då det gäller kvävet har trenden varit stigande fram till år 22, varefter en minskning har kunnat noteras fram till de allra senaste åren, då belastningen hållits rätt konstant. Av kvävebelastningen kommer ca. tre fjärdedelar från Hangon Puhdistamo Oy och en fjärdedel från Sormossens reningsverk. Båda reningsverkens renade avloppsvatten leds till havet söder om Hangö via ett gemensamt rör. Norr om Hangö har kvävebelastningen från Oy Forcit Ab varit betydande, men efter år 22 har belastningen minskat kraftigt efter det, att man börjat frakta bort de kvävehaltiga fraktionerna. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har i ett längre perspektiv sjunkit klart och på hösten 214 upphörde ViskoTeepaks punktbelastning helt i vattnet norr om Hangö, då avloppsvattnet började ledas till behandling i Stormossens reningsverk i Hangö. Utöver punktbelastningen, belastas havet av den diffusa belastning, som kommer från landområdena. Mera omfattande jordbruksområden finns inte i närheten av undersökningsområdet, vilket betyder, att belastningen från lantbruket är liten med undantag av Bengtsårområdets innersta delar. Som en följd av de kraftiga vattenströmningarna påverkas undersökningsområdet däremot av allmänläget i såväl Finska vikens västra del som norra Östersjön. Hangö södra havsområde Som en följd av de goda omblandningsförhållandena är avloppssvattenbelastningens direkta inverkan på vattenkvaliteten i allmänhet lindrig. Belastningen syns närmast som något förhöjda ammoniumkvävehalter och förekomster av bakterier i ytvattnet. Tydligast märks belastningen vintertid, då havet är isbelagt. Under Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 23

de allra senaste vintrarna har man emellertid varit tvungen att utföra vinterprovtagningen i öppet vatten på grund av isläget har varit mycket dåligt eller så har is överhuvudtaget inte bildats. Under vintern 216 förblev havsområdet isfritt hela vintern med undantag av Bengtsår-området, som var isbelagt en kort tid. Detta har lett till, att vattenomblandningen varit kraftig även på senvintern då proven tagits. Avloppsbvattenbelastningen söder om Hangö ytterst sällan kunnat märkas som en klar förändring i vattenkvaliteten. Detta gäller även vattenområdet söder om Tulludden där man under de senaste åren följt med eventuella effekter från Hangös Yttre hamn. Stormossens avstjälpningsplats De direkta vattendragseffekterna från den stängda soptippen har under de senaste åren varit lindriga. I viss mån slipper smutsvatten ännu att tränga genom den jordvall, som byggts mellan soptippen och utfallsdiket, men den diffusa belastning, som förekommer utmed bäcken, försämrar vattenkvaliteten nedströms klart mera än den stängda soptippen. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit mycket dålig i bäckens nedersta del trots att situationen genast nedanför soptippen har varit relativt god. Till följd av att vattenmängderna, som når havet via bäcken, är rätt små under största delen av året, har man endast vid ett fåtal tillfällen kunnat konstatera lindriga belastningseffekter i form av förändringar i vikens vattenkvalitet. Man har under de senaste åren kunnat notera en klar förbättring av bäckens vattenkvalitet. Hangö norra havsområde Norr om Hangö förekommer inte längre egentlig punktbelastning. Vattnets omblandningsförhållanden är goda även inom detta delområde och på basen av gjorda analyser var vattenkvaliteten under år 216 god i området. De uppmätta klorofyll-a halterna var på sommaren 216 högre än söder om Hangöudd samt även högre än under de allra senaste åren. I den östliga delen av området kan en viss nedgång noteras i det bottennära vattnets syrehalt under sensommaren. Syremättnaden i det bottennära vattnet var emellertid bättre än under föregående åren. Området utanför Forcit Utanför Forcit märks belastningen från fabriken numera ytterst sällan som direkta förändringar i vattenkvaliteten. Inte ens vintertid har man kunnat konstatera effekter under isen. Den största förändringen skedde i början av 2-talet då fabrikens kvävebelastning sjönk till en bråkdel av vad den varit tidigare. Syresituationen i djupvattnet var sommaren 216 klart bättre än under de senaste åren. De uppmätta klorofyll-a halterna har i allmänhet varit något högre än i det övriga havsområdet norr om Hangö, men variationerna mellan de olika åren har varit stor. Bengtsår området Bengtsår området är det mest problematiska delområdet. De allvarliga syreproblemen är årligen återkommande. Under sommaren tar syret slut eller minskar kraftigt i områdets djupare delar.under år 216 blev syreläget dåligt men situationen var en aning bättre än under år 215 då syret nästan tog slut redan på 1 m djup. Syreproblemen leder till det, att närsalter, som är bundna till bottensedimenten, börjar frigöras till vattnet och på det sättet ökar näringsbelastningen på vattendraget. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har på lång sikt minskat fram till att den upphörde helt på hösten 214. Även i vattendraget kan man märka en lätt minskning av kvävehalterna jämfört med situationen på 198-talet, men i övrigt kan man inte märka några större förändringar i vattenkvaliteten. Variationer förekommer mellan de olika åren och årstiderna, men klara förändringar, som skulle kunna förknippas med avloppsvattenbelastningen har inte kunnat kostateras på flere år. Allmänt kan man konstatera, att punktbelastningen har långsamt minskat. I området söder om Hangö har belastningen hållits rätt oförändrad, men norr om Hangö har punktbelastningen upphört nästan helt. Med tanke på eutrofieringen är de stora kväveutsläppen söder om udden beklagliga. Med beaktande av, att kväve är det näringsämne, som mest reglerar algtillväxten i våra kustvatten, är det illa att kvävebelastningen är så stor, eftersom det höjer Östersjöns kvävemängd och på det sättet även algtillväxten. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Yhteistarkkailualueen kartta Alueen pistekuormitustiedot Vedenlaatu tulokset Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 25

Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartta 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (1/4) Jätevesimäärä mereen m3/d - Hankoniemi Bengtsår VUOSI 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Visko 714 67 55 443 56 572 433 453 449 458 43 443 458 432 39 478 578 614 538 456 431 422 554 518 163 42 34 Santala 14 14 23 22 23 23 23 19 14 13 13 11,6 1,1 8,7 7,8 11 1,8 11,7 1,3 8,45 9,57 5,53 Forcit 635 59 54 567 86 849 671 66 524 643 932 959 995 98 913 99 884 89 39 36 367 313 29 243 252 172 156 Rohm&Haas 437 273,8 Ha Pu Oy 47 52 63 634 667 573 777 15 998 146 1271 1346 1248 1134 1219 1372 1384 1633 1611 1524 1778 1772 252 1991 1996 1996 2216 Suursuo 779 567 662 5478 649 679 5681 4859 5459 5989 6499 668 518 426 688 699 628 6693 652 48 436 58 64 493 538 624 57 Yhteensä 956 7446 8291 7144 815 896 7585 6942 7444 8149 9145 944 7891 6815 941 9841 9137 9842 956 6648 6945,87 7593 8936 7682,2 7791,3 845 816,2 Ryhmäsummat Asjv Yht 784 5684 6643 55 672 612 574 4878 5473 62 6512 6692 519 4269 6888 71 6291 675 653 488 437 586 64 493 538 624 57 Osuus % 81,6 76,3 8,1 77, 74,9 75,4 75,2 7,3 73,5 73,7 71,2 7,9 65,8 62,6 73,2 71,1 68,9 68,1 68,7 61,5 62,9 67, 67,6 64,2 69,1 73,848 7,3165 TeollYht 1756 1762 1648 1644 233 1994 1881 264 1971 2147 2633 2748 271 2546 2522 284 2846 3136,83 2975,7 2559,3 2576,3 257 2896,2 2752,2 2411,3 229,8 246,2 Osuus % 18,4 23,7 19,9 23, 25,1 24,6 24,8 29,7 26,5 26,3 28,8 29,1 34,2 37,4 26,8 28,9 31,1 31,9 31,3 38,5 37,1 33, 32,4 35,8 3,9 26,152 29,6835 Yksittäiset osuudet % VISKO 7,5 9, 6,1 6,2 6,2 7,1 5,7 6,5 6, 5,6 4,7 4,7 5,8 6,3 4,1 4,9 6,33 6,24 5,66 6,85 6,21 5,56 6,2 6,75 2,1,4947,4219 SANTALA,1,2,3,3,3,3,3,3,2,2,1,1,1,1,1,1,12,12,11,13,14,7,,, FORCIT 6,6 7,9 6,5 7,9 1,6 1,5 8,8 8,7 7, 7,9 1,2 1,2 12,6 14,4 9,7 1,1 9,68 9,4 4,1 4,6 5,28 4,12 3,25 3,16 3,23 2,356 1,92445 ROHM&HAAS 4,6 4,12,,,,, HA PU Oy 4,3 6,7 7,3 8,9 8,2 7,1 1,2 14,5 13,4 12,8 13,9 14,3 15,8 16,6 13, 13,9 15,15 16,59 16,95 22,93 25,6 23,34 22,96 25,92 25,62 23,622 27,3371 SUURSUO 81,5 76,1 79,8 76,7 74,6 75,1 74,9 7, 73,3 73,5 71,1 7,8 65,6 62,5 73,1 71, 68,7 68, 68,6 61,4 62,8 66,91 67,59 64,17 69,5 73,848 7,3165 Yht % 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.211, jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti 7.1.214 oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. ViskoTeepak:n jätevesimäärään lisätty vuodesta 24 alkaen myös jäähdytysvesimäärä (muutos tehty 2.5.216). ViskoTeepakin jätevesimäärä on ollut vuodesta 215 lähtien kokonaisuudessaan jäähdytysvettä. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 213 alusta lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 27

Liite 2. (2/4) Alueen pistekuormitustiedot BHK7 MEREEN KG O2/D - Hankoniemi - Bengtsår: VUOSI 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 VISKO 63 37 27, 15,1 24,4 32,1 14 12 14, 26, 19 37 45 18 21 53 44 74 68 29 4 26 36 53 11 Santala,42,42 2,4 2,8 2,5 2,2 1,4 1,7 1,2 1,3 1,3,97 1,1,72,91,63,49,56,62,19,28,2 FORCIT,8,3,41,55,84,25,11,27,22,27,41,26,64,411,252,181,427,153,78,286,92,12,31 Ha Pu Oy 13,8 58,6 27,4 24 16,7 3,1 11 65 11 63 93 6 96 27 3 42 42 33 23,8 19,2 17,5 21,9 55,7 44,8 18 9 11 SUURSUO 188 35 38, 36,6 39,4 39,9 32,8 22,3 33,4 36,5 36,5 32 34 35 44 39 3 31 31 23 32 24 28 15 29 16 42 Yht. kg/d 265 132 95 79 84 15 158 11 15 127 15 13 176 81 96 135 117 139 124 71 9 72 12 113 58 25 53 Ryhmäsummat Asjv Yht 188 35 4 39 42 42 34 24 35 38 38 33 35 36 45 4 3 32 32 23 32 24 28 15 29 16 42 Osuus % 71, 26,9 42,5 49,9 5,1 4, 21,6 23,7 23,1 29,8 25,2 25,3 19,9 43,9 46,6 29,4 26,1 22,7 25,6 32,4 35,8 33,5 23,4 13,3 5,1 64, 79,2 TeollYht 77 96 55 4 42 63 124 77 115 89 112 97 141 46 51 95 86 17 92 48 58 48 92 98 29 9 11 Osuus % 29, 73,1 57,5 5,1 49,9 6, 78,4 76,3 76,9 7,2 74,8 74,7 8,1 56,1 53,4 7,6 73,9 77,3 74,4 67,6 64,2 66,5 76,6 86,7 49,9 36, 2,8 Yksittäiset osuudet % VISKO 23,8 28,1 28,4 19,1 29,2 3,5 8,8 11,9 9,3 2,5 12,7 28,4 25,5 22,1 21,8 39,3 37,7 53,2 55, 4,6 44,4 36,1 3,5 46,97 19,,, SANTALA,2,3 2,5 3,5 3, 2,1,9 1,7,8 1,,9,7,6,9,9,5,42,4,5,27,31,277,,,,, FORCIT,,6,3,5,7,8,2,1,2,2,2,3,1,8,4,2,16,31,12,11,32,128,1,27,,, HA PU Oy 5,2 44,5 28,8 3,4 2, 28,6 69,4 64,3 67,4 49,6 61,9 46, 54,4 33,2 31,1 31,1 36, 23,7 19,3 26,9 19,4 3,34 46,49 39,71 3,92 36, 2,75 SUURSUO 7,9 26,6 4, 46,4 47,2 37,9 2,7 22,1 22,3 28,7 24,3 24,5 19,3 43, 45,7 28,9 25,7 22,3 25,1 32,2 35,5 33,24 23,37 13,29 5,9 64, 79,25 Yht % 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.211, jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti 7.1.214 oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 213 alusta lähtien. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (3/4) FOSFORIA MEREEN KG P/D VUOSI 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 VISKO,43,37,46,26,48,77,5,48,4,74,76,79,9 1,13 1,22 1,12,91,77,69,7,48,25,33,32,1 SANTALA,1,1,42,11,7,14,6,7,8,14,8,17,9,5,37,32,1,14,78,27,24,72 FORCIT,6,8,1,12,15,3,11,11,9,9,6,14,15,4,25,14,35,315,123,25,178,167,15,27 HA PU Oy 2,8 3,8 1,3 1,24,6 1,21 3,9 2, 2,24 1,6 4, 2,6 3,9 3,3 2,25 4,2 2,8 2,8 2,2 1,5 2,5 3,3 4,4 2,5 1,8 2,3 4,2 SUURSUO 9,1 1,7 2,6 2,5 1,8 2 1,7 1, 1,5 2,1 2, 2,1 2,3 1,3 2,8 3,5 1,8 2,4 2,6 1,3 2,4 1,4 1,1 1,1 2,,68 3, Yht kg P/d 12,5 6,1 4,4 4, 3, 4, 6,1 3,5 4,2 4,5 6,8 5,5 7,1 5,8 6,3 8,8 5,5 6, 5,5 3,5 5,4 5, 5,8 3,9 3,9 3, 7,2 Ryhmäsummat Asjv Yht 9,2 1,8 2,64 2,51 1,81 2,1 1,71 1,1 1,51 2,11 2,1 2,12 2,31 1,31 2,8 3,5 1,8 2,41 2,61 1,3 2,4 1,41 1,1 1,1 2,,68 3, Osuus % 73,7 29,8 59,9 62,4 59,5 5, 27,9 28,8 36,3 47,4 29,6 38,3 32,4 22,6 44,5 39,6 32,5 4,1 47,3 36,9 44,5 28,3 18,8 28, 51,3 22,8 41,7 TeollYht 3,29 4,25 1,77 1,51 1,23 2,1 4,41 2,49 2,65 2,35 4,77 3,4 4,82 4,47 3,5 5,33 3,75 3,6 2,9 2,23 3, 3,57 4,75 2,82 1,9 2,3 4,2 Osuus % 26,3 7,2 4,1 37,6 4,5 5, 72,1 71,2 63,7 52,6 7,4 61,7 67,6 77,4 55,5 6,4 67,5 59,9 52,7 63,1 55,5 71,7 81,2 72, 48,7 77,2 58,3 Yksittäiset osuudet VISKO 3,4 6,1 1,4 6,5 15,8 19,1 8,2 13,7 9,6 16,6 11,2 14,3 12,6 19,6 19,4 12,7 16,4 12,8 12,5 19,8 8,9 5,3 5,65 8,16 2,56,, SANTALA,8 1,7 1,,3,2,3,1,2,2,3,1,3,1,1,1,,2,23,14,8,4,145,,,,, FORCIT,5 1,3,2,3 4,9,7,2,3,2,2,1,3,2,7,4,2,63,52,22,71,33,336,257,7,,, HA PU Oy 22,4 62,8 29,5 3,8 19,8 3,1 63,8 57,2 53,9 35,9 59, 47,1 54,7 57,1 35,7 47,5 5,5 46,5 39,9 42,5 46,3 66,35 75,28 63,73 46,15 77,18 58,33 SUURSUO 72,9 28,1 58,9 62,1 59,3 49,7 27,8 28,6 36,1 47,1 29,5 38, 32,3 22,5 44,5 39,6 32,5 39,9 47,2 36,9 44,4 28,15 18,82 28,4 51,28 22,82 41,67 Yht % 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.211, jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti 7.1.214 oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 213 alusta lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 29

Liite 2. (4/4) Alueen pistekuormitustiedot TYPPEÄ MEREEN kg N/d - HANKONIEMEN-BENGTSÅRIN ALUE VUOSI 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 VISKO 17 11 16 7,4 9,2 8,5 6,6 6,2 7,3 8,2 5,7 1,9 12,2 12,6 8,5 9,5 7,7 1,4 11,6 7,4 6,9 4,6 6,5 6,4 1,7 SANTALA,73,73 1,3 1,3 1,3 1,3 1,1 1,1,7,84,93,67,72,54,93,65,6,66,6,51,63,33 FORCIT 44 38 49 51 4 41 58 54 57 49 27 52 41 5,6 6, 8,4 7,6 6 4,1 2,8 1,4 4,2 1,9 1,3 1,1,82 2,7 Rohm&Haas 2,3 2,7 HA PU Oy 7,3 7,1 61, 91 74,6 72,4 171 21 151 198 2 19 274 173 119 146 163 176 112 127 173 119 141 187 165 153 123 SUURSUO 118 98 19 14 115 122 11 77 132 19 17 1 1 13 13 12 18 13 79 89 87 81 56 33 41 58 63 Yht kg N/d 25 218 236 254 24 246 338 339 348 365 341 354 428 322 264 267 287 296 21 229 269 29 25 228 29 212 189 Ryhmäsummat Asjv kgn/d 119 99 11 15 116 123 12 78 133 11 18 11 11 131 131 13 19 14 8 89,51 87,63 81,33 56, 33, 41, 58, 63, Osuus % 47,5 45,3 46,7 41,4 48,5 5,2 3,2 23, 38,1 3,1 31,6 28,5 23,5 4,6 49,5 38,5 37,9 35, 38, 39,1 32,6 38,9 27,3 14,5 19,6 27,4 33,4 Teoll kgn/d 131 119 126 149 123 122 236 261 215 255 233 253 327 191 134 164 178 192 13 139 181 128 149 195 168 154 126 Osuus % 52,5 54,7 53,3 58,6 51,5 49,8 69,8 77, 61,9 69,9 68,4 71,5 76,5 59,4 5,5 61,5 62,1 65, 62, 6,9 67,4 61,1 72,7 85,5 8,4 72,6 66,6 Yksittäiset osuudet % VISKO 6,8 5, 6,8 2,9 3,8 3,5 2, 1,8 2,1 2,2 1,7 3,1 2,9 3,9 3,2 3,6 2,68 3,51 5,53 3,23 2,57 2,2 3,16 2,81,81,, SANTALA,3,3,6,5,5,5,3,3,2,2,3,2,2,2,4,2,21,22,29,22,23,16,,,,, FORCIT 17,6 17,4 2,7 19,9 16,5 16,9 17,2 15,8 16,4 13,4 8, 14,7 9,6 1,7 2,3 3,2 2,65 2,3 1,96 1,22,52 2,1,93,59,53,39 1,45 Rohm&Haas 1,1,9 HA PU Oy 28,1 32,2 25,8 35,8 31,1 29,5 5,7 59,3 43,4 54,2 58,6 53,7 64, 53,8 45, 54,8 56,8 59,4 53,4 55,5 64,3 56,9 68,6 82,1 79, 72,2 65,2 SUURSUO 47,2 45, 46,1 4,9 48, 49,7 29,9 22,7 37,9 29,9 31,4 28,3 23,4 4,4 49,2 38,3 37,6 34,8 37,7 38,9 32,4 38,7 27,3 14,5 19,6 27,4 33,4 Yht % 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.211, jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti 7.1.214 oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 213 alusta lähtien. 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (1/19) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 31

Liite 3. (2/19) Vedenlaatu tulokset 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Liite 4. (1/4) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 23.6.216 AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Mittausepävarmuus *a-klorofylli SFS 5772:1993,2 µg/l >,2 µg/l ± 12 % *Alkaliteetti Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard,2 mmol/l,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l *Gran-alkaliteetti methods for the examination of water,4 -,2 mmol/l ± 15 % *Ammoniumtyppi and wastewater, 13th edit. 1971 SFS 332: 1976 5 µg/l >,2 mmol/l ± 1 % 5-2 µg/l ± 4, µg/l 2-5 µg/l ± 18 % > 5 µg/l ± 13 % *Ammoniumtyppi SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ±,6 mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN 1899-1:1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU 5-1 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 336: 1981 1 mg/l > 1 mg/l ± 25 % 1, - 3, mg O 2 /l ±,4 mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr ISO 1575: 22 2 mg/l 2-5 mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 51-1 mg/l ± 3 % 11-5 mg/l ± 16 % > 5 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 316: 211 *E. coli (37 o C, 18 h) ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 *E. coli (44 o C, 21 h) SFS 488: 21, muunneltu *Fluoridi SFS-EN ISO 134-1:29 *Fosfaattifosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) Sisäinen menetelmä MENE7, perustuu kumottuun standardiin SFS 325: 1986 Sisäinen menetelmä MENE8, perustuu kumottuun standardiin SFS 326: 1986 *Happi Sisäinen menetelmä MENE1,perustuu,2 mg/l kumottuun standardiin SFS 34:199 *Heterotrofiset SFS-EN ISO 6222: 1999 bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset SFS-EN ISO 6222: 1999 bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, SFS-EN ISO 7393-2: 2, muunneltu,1 mg/l laskennallinen sidottu ja kokonaiskloori,2 mg/l,2 -,5 mg/l ± 45 %,5 -,8 mg/l ± 35 % >,8 mg/l ± 16 % 2 µg/l 2-1 µg/l ± 3 µg/l 1-25 µg/l ± 18 % 25-5 µg/l ± 15 % 51-1 µg/l ± 13 % > 1 µg/l ± 1 % 5 µg/l 5-2 µg/l ± 3 µg/l 2-5 µg/l ± 17 % 5-1 µg/l ± 15 % > 1 µg/l ± 8 %,1 -,2 mg/l ± 4 %,2-1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 2 % Kiintoaine SFS-EN 872:25,5 mg/l,5 3 mg/l ±,5 mg/l 3 mg/l ± 15 % ± 8% sivu 1/4 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (2/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 23.6.216 *Kloridi SFS-EN ISO 134-1:29 1 mg/l 1, - 7, mg/l ± 2 % > 7, mg/l ± 12 % *Kokonaiskovuus *KMnO 4 -luku SF 33: 1987, muunneltu SFS 336: 1981,5 mmol/l 4 mg/l,5 -,4 mmol/l ±,5 mmol/l >,4 mmol/l ± 12 % 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % *Kolimuotoiset bakteerit SFS 316: 211 *Kolimuotoiset bakteerit ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa 5 µg/l 5-5 µg/l ± 2 % > 5 µg/l ± 14 % 1 µg/l 1-2 µg/l ± 5,5 µg/l 2-15 µg/l ± 16 % * Nitraattityppi *Nitriittityppi *ph SFS 329: 1976, muunneltu SFS 321: 1979, muunneltu 2 µg/l 1 > 15 µg/l ± 1 % 2-5 µg/l ±,8 µg/l 5-2 µg/l ± 16 % > 2 µg/l ± 13 % 1-14 ±,2 phyksikköä *Alustava Pseudomonas SFS-EN ISO 16266: 28 aeruginosa *Radon sisäinen menetelmä MENE45, 3 Bq/l > 3 Bq/l ± 3 % RADEK MKGB-1 *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) SFS 328: 1976 25 µg/l 25-5 µg/l ± 12,5 µg/l 5-1 µg/l ± 15 % > 2 µg/l ± 1 % *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus,2 -,5 FNU ±,1 FNU,5-1, FNU ± 2 % > 1, FNU ± 16 % 1, - 7, mg/l ± 17 % > 7, mg/l ± 1 % *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: 1994 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % *Typpi, kokonaispitoisuus (luonnonvesi < 5 µg/l) SFS 488: 21 SFS 333: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka SFS-EN ISO 727:2 *Sulfaatti SFS-EN ISO 134-1:29 1 mg/l *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2 SFS-EN ISO 1195-1: 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka,2 FNU 1 µg/l 1-2 µg/l ± 35 µg/l 2-5 µg/l ± 15 % > 5 µg/l ± 12 % *Typpi, kokonaispitoisuus *Urea *Väri SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46, Koroleff (1979) SFS-EN ISO 7887:212 1,5 mg/l,1 mg/l 2 mg/l Pt 1,5-5 mg/l ± 1, mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 1 %,1 -,6 mg/l ± 26 % >,6 mg/l ± 15 % 2-15 mg/l Pt ± 3 mg/l Pt > 15 mg/l Pt ± 2 % *Väri SFS-EN ISO 7887:212, Method C 5 mg/l Pt ± 32 % sivu 2/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 51

Liite 4. (3/4) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 23.6.216 MUUT MENETELMÄT Määritys Menetelmä Absorptiokerroin (4 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (75 nm) Spektrofotometrinen mittaus Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 34:199) Hehkutusjäännös, SFS 31: 1974 hehkutushäviö Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) Kiintoaineen hehkutushäviö SFS 38: 199 + sisäinen menetelmä Kiintoaineen hehkutushäviö MENE 16 (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetemlä MENE2 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) Lumen paksuus Kenttämääritys Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Menetelmän määritysraja 1, mg/l 4 mg/l Mittausepävarmuus ± 2 % ± 2 %,1 -,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmol/l ± 12 % 1, - 1 mg/l ± 24 % 11-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 5 % lietteet > 1 mg/l ± 8 % sivu 3/4 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217

Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (4/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 23.6.216 Veden pinnan korkeus h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon kannesta Veden pinnan korkeus merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Kenttämääritys Kenttämääritys Kenttämääritys Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 23.6.216. tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla Muutoksia sivu 4/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 28/217 53

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, 811 Lohja Puh. 19 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-25-184-4 (nid.) ISBN 978-952-25-185-1 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)