ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO 1 ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016 VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE 2014 2016 Sisältö Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen perustelut... 2 Toiminta-ajatus, arvot ja visio sekä ydintehtävät... 3 Viraston toimintaympäristön muutokset... 3 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2014 talousarvioon... 3 Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2014 2016... 4 Kilpailuttaminen... 4 Riskienhallinta... 4 Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa... 5 Strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa... 5 Viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa 2014 2016... 7 Viraston henkilöstösuunnitelma 2014 2016... 9 Viraston tilankäyttösuunnitelma 2014 2018... 10 Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi... 10 Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen... 10 Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet... 11 Tavoitteet ja mittarit... 11 Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet... 11 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014... 11 Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014... 11 Määrä- ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta... 12 Toiminnallisten tavoitteiden kytkeytyminen strategiaohjelman talousmittareihin... 13 Talous... 13 Käyttötalous... 13 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina 2014 2018... 14 Maksut ja taksat sekä jäsenmaksut 2014... 14 Henkilöstötoimikunta 25.4.2013 Johtoryhmä 25.4.2013 ja 2.5.2013 Liitteet Liite 1 Yhteenveto määrärahoista päätileittäin Liite 2 Liikennevaloinvestointien perustelut Liite 3 Tilankäyttösuunnitelma Liite 4 Henkilöstöresurssisuunnitelma Liite 5 Maksut ja taksat 2014 Liite 6 Jäsenmaksut 2014

2 Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen perustelut Kaupunginhallituksen talousarvion laatimisohjeet Kaupunginhallitus on 25.3.2013 hyväksynyt vuoden 2014 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2014 2016 laatimisohjeet sekä lähettänyt ne lauta- ja johtokunnille noudatettavaksi ehdotusten valmistelussa. Hallintokuntien on otettava huomioon strategiaohjelman 2013 2016 linjaukset sekä kaupunginvaltuuston 13.2.2013 käymä raamin lähetekeskustelu. Talousarvion laatimisen yhteydessä viraston on määriteltävä omassa strategiatyössään kaupungin strategiaohjelmasta johdetut oman toimialansa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuusto päättää talousarvion yhteydessä sitovista ja muista toiminnallisesta tavoitteista. Hallintokuntien on esitettävä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessaan viraston toimintaympäristön keskeiset muutokset sekä niiden vaikutukset talousarvioon sekä arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä. Lisäksi on esitettävä kaupungin strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa, viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa, viraston henkilöstöresurssisuunnitelma sekä tilankäyttösuunnitelma. Hallintokuntien on myös esitettävä sitovat toiminnalliset ja muut tavoitteet, määrälliset ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seurannan tunnusluvut. Hallintokunnat tekevät ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2014 sekä taloussuunnitelmavuosille 2014 2018. Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2014 2016 laatimisohjeiden mukaan lautakunnan tulee lähettää ehdotuksensa kaupunginhallitukselle viimeistään 24.5.2013. Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuodelle 2014 2016, vuoden 2014 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014 2016 Kaupunkisuunnitteluviraston talousarvioraamiksi vuodelle 2014 on asetettu 26 451 000 euroa. Raami on euromäärältään samansuuruinen kuin vuosien 2012 ja 2013 talousarvioissa olleet määrärahat. Viraston vuoden 2014 talousarvioehdotus on annetun raamin mukainen. Raami sisältää myös lähiöprojektin käyttöön varatun 473 000 euron määrärahan, mikä on aiempina vuosina ollut kiinteistöviraston talousarviossa. Tämä tarkoittaa viraston määrärahan supistumista 473 000 eurolla. Talousarvioehdotuksen palkkamenot on laskettu olemassa olevien vakanssien mukaisesti nykyisellä palkkatasolla. Mahdolliset tulevat sopimuskorotukset on rahoitettava viraston raamista. Irtaimen omaisuuden perushankintaan ehdotetaan talousarviovuodelle 2014 varattavaksi 750 000 euroa, mikä koostuu atk-laitehankinnoista ja liikennevaloinvestoinneista. Viraston painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan vielä vuoden 2014 toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä syksyllä 2013.

3 Toiminta-ajatus, arvot ja visio sekä ydintehtävät Toiminta-ajatus ja arvot Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Helsingin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäristöön kehittymistä. Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksenteon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Kaupunkisuunnitteluviraston arvot ovat ammattitaitoisuus, avoimuus, luovuus, oikeudenmukaisuus, päämäärätietoisuus ja yhteistyöhenkisyys. Kaupunkivisio Helsinki on kodikas ja elinvoimainen suurkaupunki Kehitämme Helsinkiä urbaanina, viihtyisänä ja kaupunkirakenteeltaan tiivistyvänä kaupunkina. Haluamme suunnittelun avulla luoda edellytykset riittävän suurelle ja laadukkaalle asunto-rakentamiselle, hyville lähipalveluille ja monipuolisille elinkeinoille. Tuomme kaupungin takaisin kaupunkiin. Pyrkimyksemme on vähentää henkilöautoriippuvuutta hyvällä seudullisella joukkoliikenteellä ja miellyttävällä pyöräily- ja jalankulkuympäristöllä. Pidämme huolen siitä, että emme tuhlaa luonnonvaroja ja varmistamme, että arvokas luonto ja hyvät virkistysmahdollisuudet säilyvät myös jälkipolville. Kunnioitamme Helsingin historiaa ja perinteitä, mutta emme pelkää innovatiivisia ja rohkeita ratkaisuja, joilla kehitämme kiinnostavaa kaupunkiympäristöä. Ydintehtävät Viraston keskeiset tehtävät ovat kaavoitus ja liikennesuunnittelu sekä sitä tukevat toiminnot: yleiskaavoitus osayleiskaavoitus asemakaavoitus liikennesuunnittelu teknistaloudellinen suunnittelu ympäristösuunnittelu kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva ylikunnallinen yhteistyö Viraston toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2014 talousarvioon Östersundomin kaavoitus on viivästynyt. Uudenmaan toinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa lukuun ottamatta Östersundomin ja eräitä etelä-sipoon alueita. Östersundomin suunnittelu jatkuu tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koko kaupungin yleiskaavan laatiminen jatkuu ja siirtyy yleiskaavaluonnoksen laatimisen vaiheeseen 2014. Pisararadan suunnittelu jatkuu. Eri asioiden valmistelussa yhteistyön tarve yli hallintokuntarajojen korostuu entisestään. Taloustilanne on edelleen kireä ja investointi tarve suuri. Tarve siirtyä kestävämpiin energia- ja liikenneratkaisuihin säilyy, mikä luo paineita investointien priorisointiin. Kaupunki on asettanut valtuustokaudelle vuotuiseksi investointien tasoksi 435 miljoonaa euroa. Kaupunki on ottamassa käyttöön vuosittaista investointiraamia osana raamiohjausta. Tulevaisuudessa korostuu yhteiskuntataloudellinen osaaminen ja vaikutusten arviointi maankäyttö- ja

liikenneratkaisuissa. Kytköstä kaupungin budjettiin ja investointiraamiin sekä toteutuksen taloussuunnitteluun tulee vahvistaa myös kaupunkisuunnitteluvirastossa. 4 Kaupungistuminen ja väestönkasvu jatkuvat. Asuntojen kysyntä pysyy korkealla tasolla. Vuotuista asemakaavoitusta on nostettu 5 500 asuntoon (500 000 kem 2 ). Asuin- ja toimitilarakentamisessa käytetään enemmän rakennettavuudeltaan heikompia ja haastavampia alueita. On vahvistettava ja varmistettava erityisesti melun- ja ilmanlaadun, maanalaisen rakentamisen ja muun teknistaloudellisen suunnittelun resurssit. Kyse ei enää ole niin vahvasti siitä minne tulevaisuudessa rakennetaan, vaan siitä miten rakennetaan. Myös ulkopuolisiin/yksityisiin hankkeisiin tulee pystyä reagoimaan aiempaa nopeammin. Kansainvälistyminen eri muodoissaan jatkuu. Logistiikan ja kansainvälisten yhteyksien näkökulma on yhä vahvemmassa roolissa strategisessa maankäytönsuunnittelussa. Kuntarakenteen uudistamiseen ja metropolikehityksen hallintaan liittyy suuria epävarmuuksia, mikä heijastuu maankäytön suunnitteluun monella tasolla. Vaatimukset päätöksenteon ja siihen liittyvän valmistelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden parantamiselle lisääntyvät. Tähän liittyen kaupunki on jo tehnyt uusia linjauksia. Esimerkiksi kaikki viranomaispäätökset tullaan julkaisemaan avoimilla verkkosivuilla. Tämä tarkoittaa sitä, että myös valmistelun laatuun on kiinnitettävä jatkossa entistäkin enemmän huomiota. Myös toiveet avoimen datan lisäämiseksi kasvavat, ja kaupunki jatkaa määrätietoista tietovarantojensa avaamista verkkoon. Tämä mahdollistaa myös uuden tyyppisen kansalaislähtöisen suunnittelun lisääntymisen. Tästä on jo joitakin esimerkkejä. Tähän liittyvä haaste on se, miten omaehtoisia asukaslähtöisiä ideoita ja toiveita kyetään nivomaan rakentavalla tavalla osaksi virallista suunnittelujärjestelmää. Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2014 2016 Viraston on edelleen sujuvoitettava suunnitteluprosesseja yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa saavuttaakseen AM-ohjelman asuntotuotantotavoitteen 500 000 kem 2. Kilpailuttaminen Hankintojen toteuttaminen Kaupunkisuunnitteluvirasto toteuttaa vuonna 2011 päivitettyä hankintastrategiaa. Palvelujen hankinnan lähtökohtana on, että pääsääntöisesti kaupunkisuunnitteluvirasto hoitaa itse ydintoimintonsa, maankäytön ja liikenteen suunnittelun ja ohjauksen. Ydintoimintoihin kuuluvia suunnittelupalveluja hankitaan ulkopuolelta silloin, kun se omien resurssien tai erityisosaamisen puuttuessa on tarpeen ja myös silloin, kun halutaan saada vaihtoehtoisia suunnitelmia ja ideoita maankäytön ja liikenteen suunnitteluratkaisujen pohjaksi. Viraston ulkopuolisilta asiantuntijoilta ostettujen palvelujen (kilpailutettu toiminta) määrä on ollut noin 10 % toimintakatteesta. Riskienhallinta Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt riskienhallintasuunnitelman. Tavoitteiden osalta sitä päivitetään vuosittain tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Viraston sisäiseen valvontaan liittyvät ohjeet sisältyvät vuonna 2010 päivitettyyn viraston toimintasääntöön (esimiesten vastuut, päätöksenteko).

5 Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa Kaupunkisuunnittelun visio "Helsinki on kodikas ja elinvoimainen suurkaupunki" toteuttaa strategiaohjelmaa. Strategiaohjelman toteuttaminen viraston toiminnassa Strategiaohjelman tavoite Ksv:n toimenpiteet 2014 Hyvinvoiva helsinkiläinen Helsinkiläisten liikunta lisääntyy Tavoitteena on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen Asemakaavoissa osoitetaan sujuvat, jatkuvat ja houkuttelevat jalankulun ja pyöräilyn reitit. Virkistysliikuntaan luodaan ympäristöltään houkuttelevia reittejä erityisesti rantoja pitkin. Asemakaavoissa varataan riittävästi kenttiä, liikuntapuistoja, uimarantoja ja muita liikuntapaikkoja sekä tontteja sisäliikuntatiloille. Mm. Jätkäsaaren liikuntapuiston yleissuunnitelma ja asemakaavoitus Suunnitelmissa turvataan ja parannetaan viherverkoston eheyttä, saavutettavuutta ja puoleensavetävyyttä sekä varmistetaan riittävät tilavaraukset virkistystoiminnoille. Laaditaan mm. yleiskaavatyön edellyttämät viher- ja virkistysaluetarkastelut sekä Viikki- Kivikko(-Sipoonkorpi) vihersormen kehittämissuunnitelma Toteutetaan pyöräilyn edistämisohjelmaa Elinvoimainen Helsinki Kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kaupunki Suomen yritysmyönteisin kaupunki Uudistumalla kilpailukykyä Metropolialueen kuntarakenne ja yhteistyö Laadittavassa yleiskaavaluonnoksessa huolehditaan tarpeisiin vastaavien yritysalueiden riittävyydestä Yleiskaavassa varmistetaan sataman toimintaedellytykset sekä kansainvälisen tason logistiikan kehittämisedellytykset Vahvistetaan alue- ja alakeskuksia yritysten sijoittumispaikkoina ja keskustan johtavaa roolia yleiskaavaratkaisussa Östersundomin yleiskaavaluonnokseen tehdään tilavaraukset cleantech-alan sijoittumiseksi ja aurinkoenergian käytön edistämiseksi Laaditaan selvitys Länsisataman liikenteellisistä kehittämisvaihtoehdoista Yleiskaavan liikennetarkastelujen yhteydessä selvitetään mm. Pasila-Vallila-Kalasatama akselin liikenteellisiä kehittämismahdollisuuksia Edistetään vesiliikennettä Eteläsataman aluetta kehitetään ja liitetään osaksi keskustaa ja sen julkisia tiloja Keskustan julkista tilaa ja kävelykeskustaa kehitetään toiminnallisesti ja laadullisesti maan johtavana kaupan, matkailun ja virkistyksen keskittymänä Hyödynnetään Pisara-radan keskusta-aseman generoima täydennysrakentaminen ja parannetaan vaihto- ja jalankulun yhteydet keskustassa Parannetaan merenrannan ja saariston virkistysmahdollisuuksia ja saavutettavuutta Helsingille tyypillistä kulttuuriympäristöä vaalitaan ja kehitetään osana tiivistyvää kaupunkia Luodaan laadukas uusi julkinen ulkotila osana uudistuvaa kaupunkikulttuuria ja kaupungin markkinointia Osallistutaan aktiivisesti MAL- ja HLJ-yhteistyöhön

6 Toimiva Helsinki Kaupunkirakenteen eheyttäminen Laaditaan uusi yleiskaava strategiaohjelman tavoitteiden mukaisesti Valmistellaan liikkumisen kehittämisohjelma Suunnitellaan runkolinjastosuunnitelman mukaisten linjojen fyysiset etuusjärjestelyt Toteutetaan jalankulun tutkimus Laaditaan säältä suojassa olevan keskustan jalankulkuverkoston suunnitelma Toteutetaan strategiaohjelmaan sisältyvä ratikkaprojekti Tehdään raitioliikenteen nopeuttamisselvitykset Laaditaan suunnitelma kantakaupungin liikenteen toimivuuden edistämiseksi Turvataan merkittävien joukkoliikennehankkeiden toteuttamisedellytykset asemakaavoituksessa, mm. Pisararadan asemakaavat, Jokerin toteuttamiseksi tarvittavat asemakaavan muutokset ja Vallilanlaakson joukkoliikennekadun asemakaava Tuetaan täydennysrakentamisella verkostokaupunkirakennetta, mm. asemaseutujen asemakaavoilla Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Yleiskaavan kaupunkirakenne perustuu yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja raideliikenteen toteuttamisedellytysten vahvistamiseen Suunnittelussa huolehditaan tulva- ja hulevesien ja lumenhallinnasta sekä sään ääri-ilmiöihin varautumisesta Edistetään ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteitä viheralueilla, kuten hulevesien luonnonmukainen käsittely Laaditaan asemakaavoja, jotka turvaavat toteuttamisedellytykset energiatehokkaalle rakentamiselle, mm. Jätkäsaaren keskustan asemakaava Turvataan asemakaavoituksella edellytykset energiapoliittisen ratkaisun tekemiselle, Vuosaaren voimalan asemakaava Laaditaan asemakaavoja, joilla edistetään ekologista kaupunkirakentamista Toimiva Helsinki Monipuolisia asumisvaihtoehtoja kasvavassa kaupungissa Uudella yleiskaavalla varmistetaan minimissään 9 miljoonan kem2:n kaavoittaminen nykyisten (ml. Östersundom) yleiskaavavarantojen lisäksi Turvataan kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston yhteistyöllä hallinta- ja tuotantomuotojakauman toteuttamisedellytykset. Asuntokaavat laaditaan, niin että AM-ohjelman hallintomuoto- ja huoneistomuotojakautumat voivat toteutua Laaditaan vähintään 500 000 kem2 asuntokaavoja laadusta tinkimättä. Asuntokaavat laaditaan kustannustietoisesti ja niin, että ne turvaavat monipuolisen ja korkealaatuisen asuntokannan toteutumisen. Korkean myyntihinnan tonteilla edellytetään asemakaavoissa laadukasta rakentamista ja uusia ratkaisuja Kehittyvä kerrostalo -ohjelman toteuttamista jatketaan Luodaan hallintokuntien yhteistyöllä esimerkiksi asuntonäyttely - muotoisia menetelmiä asuntotarpeen ja tarjonnan kohtaamiseksi Toteutetaan vuonna 2013 laadittavan pysäköintipolitiikkatyön toimenpiteitä

7 Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen Talous tasapainottuu ja tuottavuus paranee Taitava johtaminen ja osaava henkilöstö Talous ja tuottavuus pysytään talousarviossa vakanssimäärä pysyy entisellään, sisäiset siirrot palvelutuotantoon kehitetään prosesseja ja tietojärjestelmiä toimintaa tukevana kokonaisuutena tietotekniikan mahdollisuudet ja toiminnan tarpeet yhdistetään tuottaviksi ratkaisuiksi prosessien sujuvoittaminen jatkuu ja yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa tiivistyy kehitetään laadun mittaamista Johtamisen kehittäminen jatketaan esimiesvalmennusta Osaava henkilöstö päivitetään henkilökohtaiset koulutus- ja kehittymissuunnitelmat tehostetaan ja systematisoidaan osaamisen siirtämistä ja jakamista (mm. työparityöskentely, tehtäväkierto) Demokratia ja osallisuus vahvistuvat Asukkaille sujuvat ja integroidut palvelut Avoin ja osallistava Helsinki Toteutetaan aktiivista viestintää, vuorovaikutusta ja markkinointia Yleiskaavan luonnosvaiheen viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnittelu ja käytännön toteuttaminen Sidosryhmäviestinnän laajentaminen uutiskirjeiden avulla Nuorille suunnattuja vuorovaikutusmenetelmiä parannetaan Laaditaan suunnitelma, jolla nuorten osallistumista kaupunkisuunnitteluhankkeisiin voidaan edistää Kaupunkisuunnitteluun liittyviä verkkopalveluja parannetaan Kaavoituksen seurantaa helpottavan kaavavahti-palvelun toteutus Kaupunkitasoisen hel.fi- konseptiuudistuksen läpivienti virastotasolla Virasto laajentaa sosiaalisen median välineiden hyödyntämistä viestinnässään Tehostetaan merkittävien liikennesuunnitteluhankkeiden vuorovaikutusta Kokeillaan uusia käytäntöjä, joilla tehostetaan merkittävien liikennesuunnitteluhankkeiden viestintää ja vuorovaikusta Asiakaspalvelua parannetaan Palautejärjestelmän käyttöönoton laajentaminen Parannetaan kaavahankkeisiin liittyvän tiedon saatavuutta verkossa; "Suunnitelmat kartalla" -palvelua jatkokehitetään Viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa 2014 2016 Kaupunginvaltuuston asettamien strategisten tavoitteiden toteuttamisessa kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli, mikä heijastuu koko kaupungin tuottavuuteen, hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. Kaupunkisuunnitteluviraston toiminnan tuottavuutta on arvioitava suhteutettuna koko kaupungin tuottavuuteen sekä laajemmin yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta. Toimintamenoina kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus sitovat kaupungin taloudellisia resursseja margi-

8 naalisesti. Tuotoksen välillinen kustannushyötysuhde on kuitenkin erittäin korkea. Pelkästään syntyvän uuden rakennusoikeuden arvo on kaupungille merkittävä tulonmuodostuksen kohde. Välillisesti uusi maankäyttö luo perustaa monelle muulle arvonlisäystä tuottavalle toiminnalle. Vuotuinen asemakaavoitettava asuntokerrosala on keskimäärin noin puoli miljoonaa kerrosneliömetriä. Vastaavasti uuden yleiskaavan laatimisella varmistetaan edellytykset rakentamiselle ja luodaan edellytyksiä taloudelliselle kehitykselle pitkällä tähtäimellä. Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa myös kaupungin liikenneverkolla tehtävien liikennejärjestelyjen suunnittelusta, joilla niin ikään on merkittävä vaikutus kaupungille syntyviin kustannuksiin ja tuottavuuteen. Joukkoliikenteen etuuksilla, kuten liikennevaloetuuksilla ja joukkoliikennekaistoilla, vaikutetaan erityisesti bussien ja raitiovaunujen nopeuteen. Kummankin liikennemuodon liikennöintikustannukset ovat useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Selvästi yli puolet liikennöintikustannuksista on suoraan liikenteen nopeudesta riippuvaisia kustannuksia. Liikennöintikustannukset kohdistuvat Helsingin kaupungille HSL:lle maksettavan subvention kautta. Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa bussi- ja raitioliikenteen nopeutta parantavia tehtäviä ovat mm. bussiliikenteen runkolinjastosuunnitelman mukaisten linjojen etuusjärjestelyjen suunnittelu, bussiliikenteen liikennevaloetuuksien laajentaminen kaikille bussilinjoille vuoteen 2016 mennessä, raitiolinjojen 2, 3 ja 7 nopeuttamissuunnitelman laatiminen sekä kaupungin strategiohjelman mukaisen ratikkaprojektin ohjelmointi. Talvella 2012-2013 valmistunut pyöräilyn hyötyjä koskenut selvitys osoitti, että yhdellä pyöräilyn edistämiseen käytetyllä eurolla saavutetaan noin kahdeksan euron yhteiskuntataloudelliset hyödyt. Puolet näistä hyödyistä on selvityksen perusteella terveyshyötyjä. Viraston toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi, jotka lisäävät tuottavuutta: Virasto on kehittänyt vaikuttavuuden mittaamismenetelmiä strategisten tavoitteiden toteutumisen mittaamiseksi kaavoissa; KARVI, kaupunkirakenteen arviointijärjestelmä ja KEKO, ekotehokkuuden mittaamistyökalu. Lisäksi virasto parantaa kaavatalouslaskentaa Kaavoitus- ja liikennesuunnittelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien ja muiden tahojen (mm. asukkaat, naapurikunnat, tutkimuslaitokset, yrittäjät) kanssa. Kaupungin sisäisiä tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. Taske, Kv, Rakvv, HKR ja HKL. Yhteistyötapoja kehitetään kaikilla tasoilla prosessien sujuvoittamiseksi kaupunkiympäristön laadun ja toteutettavuuden parantamiseksi sekä tuottavuuden lisäämiseksi. Käynnissä olevia yhteistyöprojekteja: - liikennesuunnitteluosaston osallistuminen LOUHI-yhteinen työmaa -hankkeeseen - liikennesuunnitteluosaston osallistuminen poikkihallinnolliseen ns. "katupoikkileikkaus-työryhmään" yhdessä HKR:n kanssa - liikenne- ja katusuunnitteluprosessin ja erityisesti siihen liittyvän vuorovaikutusmenettelyn kehittäminen yhdessä HKR:n kanssa - uusien Kv:n ja HKR:n kanssa sovittujen yhteisten prosessien käyttöönotto - asuntotuotantokaavojen toteuttamiskelpoisuuden kehittämiseen liittyvän toimenpideohjelman toteuttaminen. Projektinhallintaa ja sähköistä asiakirjajakelua yhteistyökumppaneille kehitetään edelleen, mm. ProjectWisen laajentaminen yhteistyökumppaneille, rajaustietokannat, karttakäyttöliittymä Virasto lisää tuottavuutta, luovuutta ja keskustelukulttuuria työhyvinvointia parantamalla.

9 Viraston henkilöstösuunnitelma 2014 2016 Arvio eläkepoistumasta ja suunnitelma eläköitymiseen varautumisesta Eläköitymiseen on varauduttu käymällä läpi kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden osaamistarpeet, joiden perustana ovat kaupungin strategiset tavoitteet. Osaamistarpeiden pohjalta on määritelty kriittiset ammattiryhmät, joissa osaamisen korvaaminen on vaikeaa. Vuosina 2013 2016 eläkeikä täyttyy yhteensä 56 henkilöllä. Tarkoituksena on rekrytoida uudet osaajat eläkkeelle siirtyjien tilalle. Tehtäväkuvat käydään läpi ja muotoillaan tarvittaessa uudelleen hyvissä ajoin ennen rekrytointeja. Kriittisistä ammattiryhmistä eläköityvien tilalle käytetään seuraajasuunnittelua, tehtäväkiertoa ja sisäistä rekrytointia. Uudelleen muotoilluissa tehtävissä (osaamistarve määritelty uudelleen) tarvitaan ulkoista ja sisäistä rekrytointia. Osaamisen siirtäminen kriittisissä tehtävissä varmistetaan työparimallilla ja hyvällä perehdytyksellä. Taulukko: Arvio eläkepoistumasta taloussuunnitteluvuosina ja korvaavista rekrytoinneista henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Eläkeikä täyttyy 2013-2016 Korvaava uusi henkilöstö Muutos Johto ja esimiehet 11 11 0 Asemakaavasuunnittelija 10 10 0 IT-suunnittelija 1 1 0 Kaavoituksen asiantuntija 2 2 0 Kaavoituksen tukipalvelut 1 1 0 Liikennesuunnittelija 6 6 0 Liikennevalojen ylläpito 1 1 0 Maisemasuunnittelija 2 2 0 Suunnitteluavustaja 10 10 0 Teknistaloudellinen suunnittelija 1 1 0 Yleiskaavasuunnittelija 3 3 0 Muut tehtävät 8 6-2 YHTEENSÄ 56 54-2 Vuosina 2013-2016 hallinnosta vähenee kaksi vakanssia, jotka siirretään palvelutuotantoon. Henkilöstöresurssisuunnitelma Henkilöstön laadulliset muutokset Vakanssien määrä on ollut vuodesta 2011 alkaen 282 vakanssia. Kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi keskeisiä tehtäviä ovat mm. yleiskaavan laatiminen, asuntokaavoitus sekä joukkoliikennesuunnittelu (erityisesti raitioliikenne), pyöräilyn ja älyliikenteen suunnittelu. Nykyinen henkilöstörakenne tukee pääosin tavoitteiden toteuttamista. Palvelutuotannon tarve on viisi uutta tehtävää/vakanssia. Ehdotetut uudet tehtävät ovat: suunnittelija (raitiolii-

10 kenne), koordinaattori (pyöräily), suunnittelija (älyliikenne), teknistaloudellinen suunnittelija (maanalainen ja rakennetekninen suunnittelu) ja logistiikkasuunnittelija. Vuosina 2013 2016 hallinnosta vähenee kaksi vakanssia, jotka siirretään palvelutuotantoon. Muilta osin palvelutuotantoon siirrettävät vakanssit pyritään hoitamaan sisäisin järjestelyin. Lisäksi on suunniteltu muutoksia prosessien sujuvoittamiseksi erityisesti projektisuunnittelijan ja suunnitteluassistentin tehtäväkuville. Henkilöstöresurssisuunnitelma on liitteenä 4. Talousarvion vakanssit Viraston henkilökunnan määrä vuosina 2012 2016 on esitetty seuraavassa taulukossa osastoittain. VAKANSSIT (vakinaiset vakanssit) TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TSE 2015 TSE 2016 Asemakaavaosasto 111 112 112 112 112 Yleissuunnitteluosasto 52 51 52 52 52 Liikennesuunnitteluosasto 67 67 67 68 68 Hallinto-osasto 52 52 51 50 50 YHTEENSÄ 282 282 282 282 282 Keskeisimmät osaamisen kehittämisen toimenpiteet Osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat strategisista tavoitteista johdetut osaamistarpeet. Keskeisintä on työssä oppiminen ja viraston sisäinen osaamisen kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmassa pyritään hyödyntämään viraston henkilöstön asiantuntemusta ja osaamisen jakamista. Kehittämisohjelmaan sisältyy mm. kaavakoulu ja muita viraston sisäisiä koulutuksia. Koulutussuunnitelma ja henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ohjaavat osaamisen kehittämistä. Johtamisen kehittäminen Viraston strategiaprosessia kehitetään erityisesti esimiestyön näkökulmasta. Myös toiminnan mittaamisen työkaluja parannetaan sekä esimiesten valmennusta jatketaan systemaattisesti. Viraston tilankäyttösuunnitelma 2014 2018 Virasto ei tule lisäämään toimitiloja. Liitteenä 3 tilankäyttösuunnitelma 2013 2023. Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen Infrastruktuurin ylläpito: Kaupunkisuunnittelun toimiala edellyttää kehittynyttä ajan tasalla olevaa tietotekniikan infrastruktuuria. Ohjelmistojen, tulostusjärjestelmien, palvelinjärjestelmien, työasemien, näyttöjen sekä av-laitteiden on sovelluttava vaativaan graafiseen suurkokotyöskentelyyn sekä viestintään ja näyttelytoimintaan. Tietotekniikkaohjelman painopistealueiden toteutumisen keskeisiä toimia ovat: Virasto on vahvasti mukana sekä kaupunkiyhteisissä että teknisen sektorin yhteishankkeissa.

11 Omat tietovarastot (ProjectWise) avataan muille hallintokunnille ja järjestelmä integroidaan yhteisiin verkkopalveluihin. Kaavatuotannon uusi tietojärjestelmä tuottaa myös avoimen lähdekoodin aineistoa. Tietotyön peruskoulutukseen on virastokohtaisesti räätälöity luentosarja. Pikaviestimen käyttöä ja on-line-kokouksia hyödynnetään aktiivisesti. Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Sähköisen asioinnin osalta merkittävä uudistus on kaupunkitasoisen palautejärjestelmän käyttöönotto. Myös Helsingin kaupungin verkkoportaalia ollaan uudistamassa ja kaupunkisuunnitteluvirasto on tässä työssä mukana aktiivisesti. Verkkopalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti. Tähän liittyy esimerkiksi "Suunnitelmat kartalla" -palvelun uudistaminen siten, että tiedon löydettävyys ja sen käytettävyys paranee. Tavoitteet ja mittarit Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet Kaupunginvaltuustolle raportoitaviksi sitoviksi ja muiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2014 ehdotetaan seuraavia tavoitteitta: Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014 1. Laaditaan yleiskaavaluonnos 2. Laaditaan AM-ohjelman mukaisesti asemakaavoja noin 5 500 asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pääosin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin 500 000 krs-m 2 :n kaavoittamista). 3. Asemakaavoitetusta asuntokerrosalamäärästä on täydennysrakentamista vähintään 150 000 krs-m2, mikä tarkoittaa noin 1 650 asuntoa 4. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan kasvaa 0,2 %-yksikköä edellisvuoden toteumasta (73,6 % vuonna 2012) 5. Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä kasvaa 0,2 %-yksikköä edellisvuoden toteumasta (18,9 % vuonna 2012) Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014 1. Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille 2. Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna vuoden 2012 tasoon (74,4 %). Tavoite mitataan vuosina 2014 ja 2016. 3. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa 4. Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen ja turvallisuuden edistäminen

12 Määrä- ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta Määrä- ja taloustavoitteet Suoritetavoitteet 2012 2013 2014 2015 2016 Uusi yleiskaava ohjelmointi visio luonnos ehdotus/kslk valmis/kvsto Osayleiskaavat (valmisteilla kpl) 7 7 7 6 5 Asemakaavat (painotettu kpl) 93 95 100 100 100 Liikennesuunnitelmat (kpl) 75 65 65 65 65 Tehokkuus/taloudellisuus 2012 2013 2014 2015 2016 Kaupunkisuunnittelun menot 43 46 43 43 43 / asukas *) Kaupunkisuunnittelun menot / kaavoitettu kokonaiskerrosala (kem 2 ) 21 25 20 20 20 *) kaupunkisuunnittelun menot on toimintakate Toiminnan laajuustiedot 2012 2013 2014 2015 2016 Kaavoituksen mahdollistamat asunnot (kpl) *) Kaavoitettu kokonaiskerrosala (kem 2 ) Joukkoliikenne-etuudet sisältävien tulosuuntien määrä liikennevaloliittymissä (kpl) *) sisältää poikkeamispäätökset 4 300 5 000 5 500 5 500 5 500 1 229 776 1 200 000 1 300 000 1 300 000 1 300 000 54 57 120 160 160 Resurssit 2012 2013 2014 2015 2016 Vakanssien lukumäärä 282 282 282 282 282 Tilat (m 2 ) 9 340 9 387 9 387 9 387 9 387 Tuottavuus 2012 2013 2014 2015 2016 (2011 = 100) 101 102 103 104 105

Toiminnallisten tavoitteiden kytkeytyminen strategiaohjelman talousmittareihin 13 Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteet ja mittarit on kytketty suoraan strategiaohjelman tavoitteisiin; uuden yleiskaavan laatiminen, asuntokaavoitus ja joukkoliikennesuunnittelu. Talous Käyttötalous Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto kaupunkisuunnitteluviraston käyttömenoista vuosina 2012 2016. Vuoden 2013 tulosbudjetti (TUBU) sisältää ylitysoikeuden 1 690 000 euroa, josta 190 000 kohdistuu lähiöprojektille. Liitteessä 1 esitetään määrärahat päätileittäin. KOKO VIRASTO (1 000 ) TP 2012 TUBU 2013 TAE 2014 TSE 2015 TSE 2016 Myyntituotot 15 6 10 10 10 Maksutuotot 455 210 300 300 300 Tuet ja avustukset 39 0 Vuokratuotot 11 7 10 10 10 Muut toimintatuotot 138 100 100 100 100 TULOT yhteensä 658 323 420 420 420 Palkat ja palkkiot 13 113 14 013 13 544 13 544 13 544 Henkilösivukulut 4 401 4 789 4 502 4 502 4 502 Palvelujen ostot 4 748 5 385 4 454 4 454 4 454 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 611 873 821 821 821 Avustukset 25 25 25 25 25 Vuokrat 2 960 3 038 3 085 3 085 3 085 Muut toimintakulut 32 18 20 20 20 MENOT yhteensä 25 892 28 141 26 451 26 451 26 451 RAAMI 26 451 RAAMI - EHDOTUS 0 Toimintakate -25 234-27 818-26 031-26 031-26 031 Poistot -1 026-1 613-1 219-1 050-991 Tilikauden tulos -26 260-29 431-27 250-27 080-26 942

14 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina 2014 2018 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina 2012 2018 on esitetty seuraavassa taulukossa (1 000 ). Liitteessä 2 esitetään liikenneinvestointien perustelut vuositasolla. Talousarviokohta 80935 TP 2012 TUBU 2013 03 ATK 230 248 TAE 2014 TSE 2015 TSE 2016 TSE 2017 TSE 2018 03 Tietotekniikkahankinnat 230 268 220 230 230 230 230 05 Muu kalusto 527 882 530 820 770 770 770 Yhteensä 757 1 150 750 1 050 1 000 1 000 1 000 Maksut ja taksat sekä jäsenmaksut 2014 Virasto ei esitä korotettavaksi maksuja ja taksoja vuodelle 2014 (liite 5). Myös jäsenyydet eri yhdistyksiin ovat samat kuin vuonna 2013. (liite 6).

TALOUSARVIOEHDOTUS LIITE 1 Talousarvioehdotus 2014 7200 Kaupunkisuunnitteluvirasto 511 Kaupunginsuunnitteluvirasto Tili Tilinimi TOT 2012 TBU 2013 Hyväksytty TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 300000 Myyntituotot, summatili 0 26 000 301000 Liiketoiminnan myyntituotot (virastot ja oy:t) 6 000 10 000 10 000 10 000 302000 Asiointilipputuotot 669 0 30000 Liiketoiminnan myyntituotot 669 6 000 26 000 10 000 10 000 10 000 311000 Muut suoritteiden myyntituotot 14 431 0 31004 Muut suoritteiden myyntituotot 14 431 0 300 Myyntituotot 15 100 6 000 26 000 10 000 10 000 10 000 320000 Maksutuotot, summatili 0 290 000 320070 Suunnittelu- ja mittaustoiminnan maks 207 575 140 000 200 000 200 000 200 000 32007 Yhdyskuntapalvelujen maksut 216 150 140 000 200 000 200 000 200 000 320090 Muut palvelumaksut 238 801 70 000 100 000 100 000 100 000 32008 Muut palvelumaksut 238 801 70 000 100 000 100 000 100 000 320 Maksutuotot 454 951 210 000 290 000 300 000 300 000 300 000 330030 Muut tuet ja avustukset valtiolta 39 390 0 330 Tuet ja avustukset 39 390 0 340001 Vuokratuotot, summatili 0 7 000 340025 Tilojen muut vuokratuotot 7 500 7 000 10 000 10 000 10 000 34001 Muiden rakennusten vuokratuotot 7 500 7 000 0 10 000 10 000 10 000 340100 Muut vuokratuotot 3 262 0 34004 Muut vuokratuotot 3 262 0 340 Vuokratuotot 10 762 7 000 7 000 10 000 10 000 10 000 351000 Muut tuotot 137 604 100 000 100 000 100 000 100 000 350 Muut toimintatuotot 137 726 100 000 100 000 100 000 100 000 30 TOIMINTATUOTOT 657 930 323 000 323 000 420 000 420 000 420 000 S3000 Sisäiset myyntitulot 2 500 2 500 2 500 S3200 Sisäiset maksutuotot 0 10 000 10 000 10 000 S3400 Sisäiset vuokratulot 0 2 500 2 500 2 500 S30 Sisäiset tuotot 0 15 000 15 000 15 000 400500 Kuukausipalkat -11 714 014-13 084 000-13 495 000-13 090 000-13 090 000-13 090 000 40050 Kuukausipalkat -11 714 014-13 084 000-13 495 000-13 090 000-13 090 000-13 090 000 403100 Harjoittelijat -183 694-162 000-162 000-162 000-162 000 403300 Palkattoman vapaan sijaiset -524 671 0 403400 Projektihenkilöt -59 221-74 000-74 000-74 000-74 000 403500 Sairauslomasijaiset -19 377 0 404300 Äitiyslomasijaiset -38 404 0 404400 Muu tilapäinen työvoima -35 371-40 000-40 000-40 000-40 000 40310 Tilapäinen työvoima -860 736-276 000 0-276 000-276 000-276 000 404700 Ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorvau -12 518-110 000-110 000-110 000-110 000 404800 Muut erilliskorvaukset -11 673 0 405300 Ylituntiperusteiset korvaukset -79 806 0 40470 Erilliskorvaukset -103 997-110 000 0-110 000-110 000-110 000 405700 Siviilipalvelusmiehet -3 811 0 40570 Muut palkat -3 811 0 0 406200 Ansionmenetyskorvaukset -551 0 406300 Asiantuntijapalkkiot -12 166 0 406800 Kokouspalkkiot (ei sivuk.lask!) -53 983-73 000 0-73 000-73 000-73 000 406900 Luentopalkkiot -910 0 407900 Muut palkkiot -16 565-33 000-58 000-58 000-58 000 40610 Palkkiot -84 174-106 000 0-131 000-131 000-131 000 408100 Jaksotetut palkat ja palkkiot -433 749-500 000 40810 Jaksotetut palkat ja palkkiot -433 749-500 000 409100 Sairausvakuutuskorvaukset 82 972 63 000 63 000 63 000 63 000 409200 Tapaturmakorvaukset 1 611 0 409300 Muut Kansaneläkelaitoksen korvauks 4 293 0 40910 Henkilöstökorvaukset ja muut henkilö 88 876 63 000 0 63 000 63 000 63 000 400 Palkat ja palkkiot -13 111 604-14 013 000-13 495 000-13 544 000-13 544 000-13 544 000 410500 KuEL-maksut sis. korjauserät -3 508 947-3 955 848-3 741 267-3 697 110-3 697 110-3 697 110 413500 Jaksotetut eläkekulut -122 570 4105 Eläkekulut -3 631 517-3 955 848-3 741 267-3 697 110-3 697 110-3 697 110 415500 Sosiaaliturvamaksut sis. korjauserät -266 186-287 035-279 464-276 800-276 800-276 800 416000 Työttömyysvakuutusmaksut -391 968-448 096-438 375-433 415-433 415-433 415 416500 Tapaturmavakuutusmaksut -85 278-98 021-95 894-95 175-95 175-95 175 417500 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut -25 760 Page 1 of 4

TALOUSARVIOEHDOTUS LIITE 1 Tili Tilinimi TOT 2012 TBU 2013 Hyväksytty TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 4155 Muut henkilösivukulut -769 192-833 152-813 733-805 390-805 390-805 390 410 Henkilösivukulut -4 400 710-4 789 000-4 555 000-4 502 500-4 502 500-4 502 500 40 Henkilöstökulut -17 512 314-18 802 000-18 050 000-18 046 500-18 046 500-18 046 500 434001 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut, summatili 0-4 547 000 434100 Asiantuntijapalvelut -2 643 385-3 101 000-2 418 500-2 418 500-2 418 500 434105 Atk-käyttö- ja ohjelmistojen ylläpitopal -110 342-150 000-120 000-120 000-120 000 434110 Atk-ohjelmistojen kehittäminen -21 213-30 000-30 000-30 000-30 000 434115 Muut atk-palvelut -13 882-20 000-20 000-20 000-20 000 434125 Käännöspalvelut -29 000-7 000-7 000-7 000-7 000 434130 Pankkipalvelut -12 0 434135 Suunnittelupalvelut -16 500 0 434145 Toimistopalvelut (= tekstinkäsit, monis -35 878-34 000-34 000-34 000-34 000 434175 Vartija/vahtimestarien ostopalvelut -155 0 434185 Taittotyöt -420 0 434190 Valokuvauspalvelut -715 0 434195 Mainostoimistopalvelut -22 091 0 435900 Muut toimisto-, pankki- ja asiantuntijap -12 519-466 000-274 000-274 000-274 000 4341 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalve -2 906 112-3 808 000-4 547 000-2 903 500-2 903 500-2 903 500 437200 Ilmoitukset -98 125-80 000-80 000-80 000-80 000 437300 Painatukset -116 289-80 000-80 000-80 000-80 000 4373 Painatukset ja ilmoitukset -214 414-160 000 0-160 000-160 000-160 000 437600 Postimaksut -40 298-42 000-42 000-42 000-42 000 437700 Tele- ja puhelinpalvelut -76 850-77 000-69 000-69 000-69 000 437800 Tietoliikennemaksut -47 036-35 000-35 000-35 000-35 000 4376 Posti- ja telepalvelut -164 184-154 000 0-146 000-146 000-146 000 438300 Liikennevakuutukset -3 245-4 000-4 000-4 000-4 000 438900 Vakuutusrahastomaksut -1 263-1 000-1 000-1 000-1 000 4383 Vakuutukset ja vakuutusrahastomaks -4 509-5 000 0-5 000-5 000-5 000 439600 Pesulapalvelut -120 0 439800 Siivouspalvelut -208 574-172 000 0-211 000-211 000-211 000 4391 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut -208 694-172 000 0-211 000-211 000-211 000 439215 Keräyspahvi -354-500 -500-500 -500 439220 Keräyspaperi -1 669-1 500-1 500-1 500-1 500 439230 Toimistopaperi (valkoinen) -14 0 439255 Tietosuojattu materiaali -940-1 000-1 000-1 000-1 000 439265 Rakennusjäte -737 0 439270 Energiajäte -15 0 439290 Muut jätehuollon kulut -130 0 4392 Jätehuoltomaksut -3 859-3 000-3 000-3 000-3 000 440300 Rakennusten kunnossapito -39 961-30 000-30 000-30 000-30 000 440800 Yleisten laitteiden ja kiinteistöjärjestel -5 190 0 440900 Muu rakennusten ja alueiden kunnoss -242 0 4402 Rakennusten ja alueiden rakentamis- -45 393-30 000 0-30 000-30 000-30 000 442200 Atk-laitteiden kunnossapito -7 383-24 000-20 000-20 000-20 000 442500 Koneiden ja kaluston kunnossapito -395 791-384 000-384 000-384 000-384 000 442800 Kuljetusvälineiden kunnossapito -5 779-4 000-4 000-4 000-4 000 4422 Koneiden ja laitteiden rakentamis- ja k -408 952-412 000 0-408 000-408 000-408 000 443100 Henkilöstöruokailu 35 624-23 000-31 500-31 500-31 500 443200 Majoituspalvelut -46 822-41 000-41 000-41 000-41 000 443300 Ravitsemuspalvelut -57 095-54 000-54 000-54 000-54 000 4431 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut -68 293-118 000 0-126 500-126 500-126 500 444100 Asiakaskuljetukset -1 400 0 444200 Henkilökunnan taksin käyttö -9 793-7 000-7 000-7 000-7 000 444300 Henkilöstön matkakulut -174 184-214 000-172 000-172 000-172 000 444500 Korvaus oman auton käytöstä -3 914 0 444700 Rahti- ja kuljetuspalvelut -6 021-2 000-2 000-2 000-2 000 444800 Verottomat päivärahat -15 535-21 000-18 000-18 000-18 000 444900 Muut matkustus- ja kuljetuspalvelut -11 728-13 000-11 000-11 000-11 000 4441 Matkustus- ja kuljetuspalvelut -222 576-257 000 0-210 000-210 000-210 000 445400 Henkilöstön työterveyshuolto -42 700-46 000-50 000-50 000-50 000 446900 Muut terveydenhoito- ja hygieniapalve -58 0 4451 Sosiaali- ja terveyspalvelut -42 758-46 000 0-50 000-50 000-50 000 447100 Henkilöstön koulutus -137 903-163 000-141 000-141 000-141 000 447200 Kulttuuripalvelut -1 300 0 447400 Opinto- ja virkistyspalvelut -8 685-27 000-27 000-27 000-27 000 448400 Muut koulutus- ja kulttuuripalvelut -2 275 0 4471 Opetus- ja kulttuuripalvelut -150 163-190 000 0-168 000-168 000-168 000 449100 Vartiointi- ja turvapalvelut -25 620-29 000-32 000-32 000-32 000 449500 Muut palvelut -53 908-1 000-1 000-1 000-1 000 4491 Muut palvelut -79 528-30 000 0-33 000-33 000-33 000 Page 2 of 4

TALOUSARVIOEHDOTUS LIITE 1 Tili Tilinimi TOT 2012 TBU 2013 Hyväksytty TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 4959 Kulujen korjauserät 121 0 434 Muiden palvelujen ostot -4 519 312-5 385 000-4 547 000-4 454 000-4 454 000-4 454 000 43 Palvelujen ostot -4 519 312-5 385 000-4 547 000-4 454 000-4 454 000-4 454 000 450005 Aineet- ja tarvikkeet, summatili 0-783 000 450100 Atk-tarvikkeet -55 780-25 000-30 000-30 000-30 000 450300 Karttatöiden tarvikkeet -1 922-55 000-50 000-50 000-50 000 450700 Näyttelytarvikkeet -500-5 000-5 000-5 000-5 000 451100 Toimisto- ja opetustarvikkeet -43 468-56 000-50 000-50 000-50 000 451200 Valokopio- ja tulostustarvikkeet -13 809-7 000-7 000-7 000-7 000 451400 Valokuvaustarvikkeet -142 0 4501 Toimisto- ja koulutarvikkeet -115 620-148 000 0-142 000-142 000-142 000 453100 Kartat -1 324-9 000 453200 Kirjat -17 400-15 000-15 000-15 000-15 000 453700 Sanoma- ja aikakauslehdet -16 784-16 000-16 000-16 000-16 000 453900 Muu kirjallinen materiaali -1 531 0 4531 Kirjallisuus -37 039-40 000 0-31 000-31 000-31 000 454100 Elintarvikkeet -10 953-15 000-15 000-15 000-15 000 4541 Elintarvikkeet -10 953-15 000 0-15 000-15 000-15 000 455500 Tekstiilit -1 191 0 455600 Työ- ja suojavaatteet -4 736-8 000 0-8 000-8 000-8 000 455900 Muu vaatteisto -1 215-1 000 0-1 000-1 000-1 000 4555 Tekstiilit -7 143-9 000 0-9 000-9 000-9 000 456300 Lääkkeet -22 0 456900 Muut hoitotarvikkeet -41 0 4561 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet -63 0 457400 Siivous- ja puhdistusaineet ja - tarvikk -975 0 4574 Siivous- ja puhdistusaineet -975 0 457500 Bensiini -717-1 500-1 500-1 500-1 500 457600 Diesel -9 149-11 500-11 500-11 500-11 500 458000 Muut poltto- ja voiteluaineet -186 0 4575 Poltto- ja voiteluaineet -10 051-13 000 0-13 000-13 000-13 000 458200 Sähkötarvikkeet -32 920 0 458220 Sähkön osto Helsingin Energia -44 443-49 200 0-49 000-49 000-49 000 458280 Sähkön siirto Helen Sähköverkko Oy -34 454-32 800 0-33 000-33 000-33 000 458400 Vesi -84 0 4581 Lämmitys, sähkö ja vesi -111 901-82 000 0-82 000-82 000-82 000 458800 Atk-laitteet -10 495-25 000-60 000-60 000-60 000 458900 Atk-laitteet, IRT (irtaimistoluetteloon) -25 913 0 459200 Koneet ja työvälineet -8 459-10 000-10 000-10 000-10 000 460400 Toimistokoneet ja -kalusto -44 399-75 000-50 000-50 000-50 000 460550 Työkalut -120 0 460800 Muu kalusto -6 844 0 4588 Kalusto -96 230-110 000 0-120 000-120 000-120 000 461100 Kiinteistönhoidon aineet ja tarvikkeet -192 0 461500 Rakennusaineet- ja tarvikkeet -12 482-2 000-2 000-2 000-2 000 4611 Rakennusmateriaali -12 674-2 000 0-2 000-2 000-2 000 462300 Merkkipäivä- ja kannustelahjat (tavara -6 949-14 000-13 000-13 000-13 000 462700 Työaineet ja tarvikkeet (toimintaan liit -160 943-350 000-300 000-300 000-300 000 462900 Muu materiaali -6 593-90 000-94 000-94 000-94 000 4621 Muu materiaali -174 485-454 000 0-407 000-407 000-407 000 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -577 134-873 000-783 000-821 000-821 000-821 000 470000 Avustukset, summatili -25 000 473300 Avustukset henkilökuntakerhoille -25 000-25 000 0-25 000-25 000-25 000 473 Avustukset yhteisöille -25 000-25 000 0-25 000-25 000-25 000 47 Avustukset -25 000-25 000-25 000-25 000-25 000-25 000 480000 Vuokrakulut, summatili 0-3 028 000 481100 Asuntojen vuokrat -3 149 0 481700 Toimitilojen vuokrat -1 500-47 000 481800 Toimitilojen pääomavuokrat -1 832 733-1 884 000-1 919 500-1 919 500-1 919 500 481900 Toimitilojen ylläpitovuokrat -188 580-193 000-192 500-192 500-192 500 482000 Toimitilojen ulkopuoliset vuokrat -397 604-537 000-605 000-605 000-605 000 483900 Muiden rakennusten ja huoneistojen v -4 561 0 4811 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat -2 428 128-2 661 000 0-2 717 000-2 717 000-2 717 000 484400 Kopiokoneiden leasingvuokrat -17 886-25 000-21 000-21 000-21 000 485900 Muiden koneiden ja laitteiden vuokrat -21 575-17 000-16 000-16 000-16 000 4841 Koneiden ja laitteiden vuokrat -39 461-42 000 0-37 000-37 000-37 000 486100 Atk-lisenssit ja käyttöoikeusmaksut -281 921-300 000-300 000-300 000-300 000 486800 Työvaate- ja tekstiilivuokrat -7 698-12 000-9 500-9 500-9 500 487900 Muut vuokrakulut -12 108-23 000-21 000-21 000-21 000 4861 Muut vuokrakulut -301 727-335 000 0-330 500-330 500-330 500 Page 3 of 4

TALOUSARVIOEHDOTUS LIITE 1 Tili Tilinimi TOT 2012 TBU 2013 Hyväksytty TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 480 Vuokrakulut -2 769 316-3 038 000-3 028 000-3 084 500-3 084 500-3 084 500 490000 Muut toimintakulut, summatili 0-18 000 490600 Arvonlisävero, oma käyttö -5 768-4 000-4 000-4 000-4 000 491500 Muut välilliset verot -2 957-2 000-3 000-3 000-3 000 493000 Edustuskulut -776-3 000-4 000-4 000-4 000 493300 Jäsenmaksut -7 270-8 000-8 000-8 000-8 000 493900 Luottotappiot -13 025 0 497500 Muut kulut -2 446-1 000-1 000-1 000-1 000 490 Muut toimintakulut -32 276-18 000-18 000-20 000-20 000-20 000 49 Muut toimintakulut -32 276-18 000-18 000-20 000-20 000-20 000 4 TOIMINTAKULUT -25 435 352-28 141 000-26 451 000-26 451 000-26 451 000-26 451 000 S4340 Sisäisten palveluiden ostot 0 545 000 545 000 545 000 S4389 Sisäiset vakuutusrahasto 0 1 000 1 000 1 000 S4510 Sisäiset tavaraostot 0 44 000 44 000 44 000 S4750 Sisäiset avustukset 25 000 25 000 25 000 S4800 Sisäiset vuokrat 0 2 614 000 2 614 000 2 614 000 S40 Sisäiset kulut 0 3 229 000 3 229 000 3 229 000 6 VUOSIKATE -24 777 422-27 818 000-26 128 000-26 031 000-26 031 000-26 031 000 70 Poistot ja arvonalentumiset -190 567-1 613 000-1 413 000-1 219 081-1 049 524-911 172 7 TILIKAUDEN TULOS -24 967 989-29 431 000-27 541 000-27 250 081-27 080 524-26 942 172 8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -24 967 989-29 431 000-27 541 000-27 250 081-27 080 524-26 942 172 450001 Käyttöomaisuushankinnat 704 719 1 150 000 0 750 000 1 050 000 1 000 000 Page 4 of 4

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu 25.4.2013 klo 10:59 MM 1 (5) Liikennevalotoimiston investointiehdotus vuosille 2014-2023 22.4.2013 /MM Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2014 2014 2014 2014 2014 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto VII Liikennevalojen peruskorjaus Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskusohjaustietokoneen uusinta Reaaliaikaisen katuverkon liikennekuvan tietolähteiden hankinnat Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 50 000 290 000 140 000 45 000 5 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2015 Liikennevalojen huoltoauto 50 000 2015 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto VIII 120 000 Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskustietokone on hankittu vuonna 1991. Laitteiston tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta. Hankinta käynnistyy 2013 ja jatkuu vuoden 2014 puolelle. Liikenteenhallintakeskuksen ja muiden toimijoiden keskeisenä ongelmana on puutteellinen tilannekuva kaupungin katuverkon liikennetilanteesta. Liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja muun häiriönhallinnan kannalta reaaliaikaisen tilannekuvan hahmottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2014 jatketaan tilannekuvan luomiseksi tarvittavien erilaisten tiedonkeruumenetelmien kokeiluja ja kehittämistä. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Hankkeen käynnistys. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan.

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu 25.4.2013 klo 10:59 MM 2 (5) 2015 2015 2015 Liikennevalojen peruskorjaus Reaaliaikaisen katuverkon liikennekuvan tietolähteiden hankinnat Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 500 000 50 000 100 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2016 2016 2016 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto IX Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 170 000 500 000 100 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2017 Liikennevalojen huoltoauto 50 000 2017 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto X 120 000 Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Liikenteenhallintakeskuksen ja muiden toimijoiden keskeisenä ongelmana on puutteellinen tilannekuva kaupungin katuverkon liikennetilanteesta. Liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja muun häiriönhallinnan kannalta reaaliaikaisen tilannekuvan hahmottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2014 jatketaan tilannekuvan luomiseksi tarvittavien erilaisten tiedonkeruumenetelmien kokeiluja ja kehittämistä. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa.

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu 25.4.2013 klo 10:59 MM 3 (5) 2017 2017 Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 500 000 100 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2018 2018 2018 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XI Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 170 000 500 000 100 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2019 Liikennevalojen huoltoauto 50 000 2019 2019 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XII Liikennevalojen peruskorjaus 120 000 500 000 Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta,

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu 25.4.2013 klo 10:59 MM 4 (5) 2019 Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 100 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2020 2020 2020 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XIII Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 170 000 500 000 100 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2021 Liikennevalojen huoltoauto 50 000 2021 2021 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XIV Liikennevalojen peruskorjaus 120 000 500 000 joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon 2021 Liikenteen kunnallisen 100 000 Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajen-

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto Tulostettu 25.4.2013 klo 10:59 MM 5 (5) kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2022 2022 2022 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XV Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 170 000 500 000 100 000 Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2023 Liikennevalojen huoltoauto 50 000 2023 2023 2023 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto XVI Liikennevalojen peruskorjaus Liikenteen kunnallisen kameravalvonnan kehittäminen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti 120 000 500 000 100 000 netaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon. Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa. Lisäksi on epävarmaa, kuinka kauan hehkulamppuja on edes saatavilla lähivuosina, kannattaa uusimista jatkaa edellisvuosien tapaan. Liikennevalojen peruskorjaus sisältää pääasiassa liikennevalojen ohjauskojeiden uusintoja. Helsingissä on noin 470 liikennevalojen ohjauskojetta, joiden käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Vastaava määräraha on ollut aikaisemmin HKR:n talousarvioissa, mutta siirtyy vuoden 2010 alusta KSV:n talousarvioon Kunnallista kameravalvontaa kehitetään ja laajennetaan. Investointi tuottaa tuloja elinkaarensa aikana enemmän kuin kokonaiskustannukset. Lisäksi kameravalvonta vähentää onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Tilankäyttösuunnitelma 2013-23 Täyttöohjeet Tilankäytön mittarit 5 11 Kaupunkisuunnittelutoimi Uusien ja poistuvien tilojen aiheuttama tilamäärän sekä kustannusten muutos Tilamäärän muutos strategiakaudella 2013-2016 0 % - htm2 Tilamäärän muutos 2013-2023 0 % - htm2 Vuokrakustannusten muutos 2012-2023 - 0 % - Taulukko on esitäytetty tilakeskuksen rekisterissä olevien vuokrasopimusten tietojen mukaan - Tarkastakaa tietojen oikeellisuus ja tehkää muutokset punaisella. Tilakeskukselle siirtyneet ulkopuoliset vuokrasopimukset eivät tänä vuonna ole mukana esitäytetyissä tiloissa, mutta voitte lisätä ne itse. - Lisätkää suunnitellut uudet tilat sinisiin sarakkaisiin ja suunnitellut poistuvat tilat punaisiin sarakkeisiin (Lisärivit ovat piilotettuina ja ne saa auki valitsemalla rivit ja klikkaamalla näytä) ja klikkaamalla oikealla hiiren napilla ja valitsenalla näytä) - Tilat jaotellaan omiin (kaupungin suorassa omistuksessa olevat ) ja ulkopuolisilta toimijoilta vuokrattuihin tiloihin (tähän sisältytyvät raportointitavasta johtuen kaupunkikonsernin omistuksessa olevat tilat mm. Hekan ja kiinteistöyhtiöiden tilat) - Hallintokunnan koko tilamäärä täytetään huoneistoneliömetreinä (htm2) sarakkeeseen Tilat yhteensä - Vuokrakustannukset täytetään vuositasolla Kustannukset ( /vuodessa) sarakkeeseen. Kustannukset ilmoitetaan nykytasossa - Tulevien uusien tilojen aiheuttamat lisävuokrat arvioidaan tarveselvityksen, hankesuunnitelman tai muun käytettävissä olevan tiedon mukaisesti - Tilat tulee suunnitella strategiaohjelmaehdotuksen 2013-2016 tavoitteiden mukaisesti siten, että kaupungin omassa käytössä oleva toimitilojen kokonaispinta-ala ei kasva. Tavoitteen saavuttamiseksi jokaisen hallintokunnan tulee pyrkiä omalta osaltaan siihen, ettei sen omassa käytössä oleva pinta-ala kasva - Henkilömäärä sarakkeeseen lisätään henkilöstöresurssisuunnitelmassa esitetty henkilöstömäärä henkilötyövuosina laskettuna ja mahdolliset uusiin tiloihin kohdistuvat uudet henkilöt Mittarit Mittari 1 Mittari 2 Jokaiselle hallintokunnalle tullaan asettamaan tilankäyttöä koskevat mittarit. Hallintokunta voi ehdottaa mittareita kuvaamaan tilankäyttöä alla olevaan esimerkkitaulukkoon. Mittarin sisältö htm2/ 1000 asukasta htm2/ työntekijä Mittarin arvo vuonna 2012 15,5 35,0 Mittarin kuvaus Hallintokunnan käytössä oleva huoneistoala per 1000 asukasta Hallintokunnan käytössä oleva huoneistoala per henkilötyövuodet 2012 2013 TAE TS TS Alustava 2014 2015 2016 2017 (31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) (Ennuste 31.12) Kaupunkisuunnittelutoime n tilat Oma tila Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Ulkoa Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila Yhteensä Oma tila vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu vuokrattu Yhteensä Tilat yhteensä htm2 7 349 2 038 9 387 7 349 2 038 9 387 7 349 2 038 9 387 7 349 2 038 9 387 7 349 2 038 9 387 7 349 2 038 9 387 7 349 2 038 9 387 Kustannukset ( /vuosi) 2 021 314 567 690 2 589 004 2 021 314 567 690 2 589 004 2 021 314 567 690 2 589 004 2 021 314 567 690 2 589 004 2 021 314 567 690 2 589 004 2 021 314 567 690 2 589 004 2 021 314 567 690 2 589 004 Henkilötyövuodet 209 59 268 209 59 268 209 59 268 209 59 268 209 59 268 209 59 268 209 59 268 Alustava 2018 Suunnitellut uudet tilat Tila 1, Esimerkkikatu 2 Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän lisäys (henkilötyövuosina) Tila 2, Esimerkkikatu 3 Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän lisäys (henkilötyövuosina) Suunnitellut poistuvat tilat Tila 1, Esimerkkikatu 2, Kohdenumero Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän vähennys (henkilötyövuosina) Tila 2, Esimerkkitie 6, Kohdenumero Tilat yhteensä htm2 Kustannukset ( /vuosi) Henkilömäärän vähennys (henkilötyövuosina)

Kaupunkisuunnitteluvirasto LIITE 4 TAE 2014 2016 Henkilöstöresurssisuunnitelma Olemassa olevat vakanssit TAE TS TS 2011 2012 2013 2014 2015 2016 (31.12) (31.12) (Ennuste 31.12) (31.12) (31.12) Toteutuneet henkilöty övuodet Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilöty övuodet Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilöty ö-vuodet Henkilötyövuodet yhteensä Olemassa olevat vakanssit Toteutuneet henkilöty övuodet Toteutuneet Henkilötyövuodet a olevat Olemass henkilöty yhteensä vakanssit ö-vuodet Toteutuneet Henkilötyövuodet a olevat Olemass henkilöty yhteensä vakanssit ö-vuodet Henkilötyövuodet yhteensä YHTEENSÄ 282 233 233 282 268 268 282 268 268 282 268 268 282 268 268 282 268 268 Hallinto 45 37 37 45 43 43 45 43 43 43 40 40 43 40 40 43 40 40 Palvelutuotanto 237 196 196 237 225 225 237 225 225 239 228 228 239 228 228 239 228 228 (31.12) Henkilötyövuosissa huomioitu kaikki muut poissaolot paitsi vuosilomat.

MAKSUT JA TAKSAT 2014 LIITE 5 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVASTA TAI SEN MUUTTAMISESTA PERITTÄVÄT MAKSUT TYYPPI I Vähäinen muutos HINTA euroa/kaavahanke KAAVAHANKKEEN KUVAILU A Yhdelle pientalotontille 1 200 Rutiini tehostamismuutos tai muu vähäinen muutos B Usealle pientalotontille 1 200 + seuraavat tontit kukin 300 Esim. jos kaksi kaavahakemusta ratkaistaan samassa asemakaavassa, niin 1 200 +300 = 1 500. Tämä summa jaetaan hakijoiden kesken, jolloin maksuksi tulee 750 /hakija. C Muut tontit 1 300-2 200 Helppo tonttijakokaava tai muu ongelmaton sisäinen järjestely, jossa suunnittelutyön osuus vähäinen II Vähäistä suurempi muutos 2 200-5 000 Rakennusaloja, rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä tai muuta tontin järjestelyä koskeva, ei merkittävä muutos. Ei edellytä erityisempää eri tahojen yhteistyötä. III Vaativa muutos 5 000-7 500 Käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden, rakentamismääräyksien ja / tai rakennusalojen muutos. Vaikutus kaupunkikuvaan ja ympäristöön merkittävä. Edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Osallisia yleensä paljon. IV Merkittävä maankäytön muutos, saneeraus tai merkittävä lisärakentamishanke 7 500-18 000 Keskeisen ja / tai laajemman tontin muutos, joka vaikuttaa yleensä huomattavasti kaupunkikuvaan ja ympäristöön (periaatteet / luonnos / ehdotus). Osallisia ja yhteistyötahoja paljon. V Erittäin vaativa tai laaja-alainen ja merkittävä maankäytön muutos 18 000-40 000 Erittäin vaativa korttelisaneeraus tai hyvin laajaalainen maankäytön muutos. Huomattavat kaupunkikuvalliset ja / tai laajat ympäristölliset vaikutukset. Kaavoitusprosessi pitkäkestoinen (periaatteet / luonnos / ehdotus). Osallisia, yhteistyötahoja ja selvitystyötä runsaasti. Asemakaavojen kuuluttaminen 200 / hakija. Jos hakijoiden lukumäärä ylittää viiden, peritään kuuluttamisesta kuitenkin enintään yhteensä 1000 euroa jakaen summa hakijoiden kesken Hallintokeskus kuuluttaa kaavasta sen eri käsittelyvaiheissa kaupungin käyttämissä päivälehdissä

MAKSUT JA TAKSAT 2014 LIITE 5 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUUT MAKSUT JA TAKSAT 2014 POIKKEAMISHAKEMUSTEN KÄSITTELYSTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT Viranomaisen suorittama kuuleminen. Noudatetaan kulloinkin voimassaolevaa Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksaa. Mikäli kuulemisesta joudutaan ilmoittamaan sanomalehdissä, veloitetaan kuuluttamiskustannukset luvanhakijalta täysimääräisenä. DIGITAALISEN KARTTA-AINEISTON HINNAT ATK-PALVELUT (alv 0%) Asemakaavakartat DGN-tiedosto / osa-alue Käsittelymaksu / tilaus 39 Toimitustapa: CD-levyke + poltto 20 Sähköposti + zip-muunto (pdf) 15 Formaatin muunnos dgn dwg / dxt / tiedosto 10 MUUT PALVELUT Asiakirjajäljennökset A4 ja A3 Kolme ensimmäistä sivua maksutta, kultakin seuraavalta sivulta 0,50. Oikeaksi todistamaton. (Kvsto 12.12.2001, 358 ) Pienlaskutuslisä Lähetyskulut Alle 20 euron laskusta 4 euroa, (Khs 15.12.2003 1455 ) 3,50 (Kvsto 12.12.2001, 357 ) Postituskulut Postitaksan mukaan Erityispalvelut Aineistojen koonti yms. 25,00 euroa/h + alv 23%