Rengasmelun emissio ja leviäminen eri tiepäällysteillä



Samankaltaiset tiedostot
RENGASMELUN EMISSIO JA LEVIÄMINEN ERI TIEPÄÄLLYSTEILLÄ

RASKAAN LIIKENTEEN MELUPÄÄSTÖ. Sirpa Jokinen, Erkki Björk

Jarno Kokkonen Rengasmelun emissio ja leviäminen

Melua vaimentavien päällysteiden vaikutukset taajamassa Projektinumero:

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):

Kouvolan ratapihan melumittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

(5)+liitteet

Mt 170 melumittaukset 2016

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, Helsinki

Speedwayn melupäästömittaukset

Liikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

Melun seurantamittaukset 2011

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopion 1 JOHDANTO

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

Sir Elwoodin Hiljaiset Värit Pistepirkko Haloo Helsinki

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus Projektinumero: WSP Finland Oy

KOKEMUKSET MELUA VAIMENTAVISTA PÄÄLLYSTEISTÄ

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet

Kaavan 8159 meluselvitys

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät

5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.

Paajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: Donna ID

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä

Melumallinnus Pellonreuna

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

Melupäästömittaukset, Eläintarhan skeittipuisto

ASIAKASRAPORTTI VTT-CR Mervento tuulivoimalan aiheuttaman melun immissiomittaukset

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

Vt7 (K18) Koskenkylä Loviisa - Kotka Tiesuunnitelman ja tiesuunnitelman täydennyssuunnitelman laatiminen Täydennysmelumittaukset 15.9.

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET

Steinerkoulu Virkkula

Mt 170 melumittaukset 2018

Talvirengasmittausten tuloksia katupölyn näkökulmasta

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

TIELIIKENNEMELUN SPEKTRIPAINOTUSTERMI YLIKOROSTAA PIENTAAJUISEN MELUN OSUUTTA

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Turussa Scason Oy:n kehittämä ja valmistama XT-Turbine-nasta on suunniteltu Kumhon WI31-renkaalle. XT-Turbine-nasta on suurempi. Se lisää kulutuskestä

M2T9906 TIENPINTOJEN MELUN KEHITTYMINEN

Menetelmä on tarkoitettu päällysteen ja renkaan kosketuksessa syntyvän melun eli rengasmelun mittaamiseen.

Mikä on MELUA VAIMENTAVA PÄÄLLYSTE ja missä niitä voidaan käyttää?

Sivu 1 / 6. Konalantie välillä Pitäjänmäentie Kehä1 Pirjontie/Pirkkolantie välillä Metsäpurontie Pakilantie Tapaninvainiontie

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.

Hiidenmäen meluselvitys

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

Kaavan 8231 meluselvitys

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

Joutsenon Keskuskatu 4:n melumittausraportti ja

Siitolanranta 3:n melumittaus

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai o

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu

Talvirenkaita koskevat säädökset ja nastarenkaiden tyyppihyväksynnän yliajotesti

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

M2T9906 TIENPINTOJEN MELUN KEHITTYMINEN

Espoo Nihtiportti, Atriumalue, Meluselvitys

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS VALKEINEN, KEURUU MELUSELVITYS. Vastaanottaja Keuruun kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 4.3.

RVS-TECNOLOGYN KOKEILU HAMMASVAIHTEESSA

Vierintämelun vähentäminen VIEME-tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti

OHJE 2(5) Dnro LIVI/4495/05.00/ KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042

VALTATIEN 6 MELUMITTAUKSET VÄLILLÄ LAPPEENRANTA-IMATRA VÄLIRAPORTTI, 1. MITTAUS- KIERROS

Hailuodon lautta Meluselvitys

Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset

KOKEMUKSIA HILJAISISTA PÄÄLLYSTEISTÄ POHJOISMAISSA JA SUUNNITTELUPERIAATTEIDEN EROT SUOMEEN

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI

Rengasvalikoima ja EU-rengasmerkinnät Kuorma- ja linja-auton renkaat SPECIMEN. 72 db 1222/ C3

Kitkatutkijan näkökulma talvirengastyyppeihin Katupölyseminaari

Rantatunnelin seurantamittaukset, melu

Tienpintojen melun kehittyminen

Noranza 2 EVO NASTARENKAAT 175/65R /65R /65R /65R /55R /60R /55R16 677

Raideliikenteen runkomelu Case Länsimetro

Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset

HINNASTO TALV IRENKAAT

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

Martinlaakson kaupunginosan korttelin suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen melulta

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

Mikkelin kaupunki. Satamalahden meluselvitys. Jarno Kokkonen Olli Kontkanen Matti Romppanen

Kaavan 8335 meluselvitys

POHJOISJÄRVEN OSAYLEISKAAVA KEURUU MELUMITTAUKSET. Vastaanottaja Keuruun kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä

Kt51 parantaminen välillä Kivenlahti- Kirkkonummi, melumittaukset moottoritien valmistuttua

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula

Tampere-talon hotellin asemakaavamuutoksen nro 8529 meluselvitys

Melua vaimentavien päällysteiden vaikutukset taajamassa

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

Oppipojankuja 6, Kuopio puh TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika:

Asiantuntijapalvelut - Tiestö Turku NURMIJÄRVEN KUNTA

Tiemerkintöjen ohjausvaikutukset ja kestoikä

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ

Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu Iisalmi

Transkriptio:

Rakenteiden Mekaniikka Vol. 41, Nro 1, 2008, s. 1-7 Rengasmelun emissio ja leviäminen eri tiepäällysteillä Jarno Kokkonen ja Tapio Lahti Tiivistelmä. Artikkelissa käsitellään tieliikennemelua: rengas- ja päällystemelua. Pääpaino on hiljaisten päällysteiden vaikutuksella rengasmeluun. Melun mittaukset tehtiin ohiajomenetelmällä. Mittaustuloksien perusteella hiljaiset päällysteet ovat talvella yhtä äänekkäitä kuin referenssinä olleet tavalliset päällysteet. Kesällä hiljainen päällyste oli 2 3 db hiljaisempi kuin referenssipäällyste. Tulevia laskentamalleja silmälläpitäen tässä työssä tutkittiin myös rengasmelun mahdollista suuntaavuutta yläviistoon, ja tulos oli, ettei sitä esiinny merkittävästi vakioliikenteen tilanteessa. Avainsanat: rengasmelu, hiljaiset päällysteet, akustiset mittaukset, nastarenkaat Johdanto Tieliikenteen melu on ylivoimaisesti merkittävin ympäristömelun lähde. Valtaosa tieliikennemelusta syntyy renkaan ja tienpinnan kosketuksessa. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla meneillään olevassa Vierintämelun vähentäminen (VIEME) - tutkimushankkeessa tutkitaan renkaiden ja tiepäällysteiden aiheuttamaa melua ja sen leviämistä. Tavoitteena on melutasojen alentaminen sekä melulle altistumisen vähentäminen taloudellisesti ilman, että pölyongelmat lisääntyvät ja liikenneturvallisuus heikkenee. Hankkeen melua koskevaan osaan osallistui myös TKK:n Autotekniikan laboratorio. Se on käyttänyt tutkimuksissa lähimittausmenetelmää, jossa rengasta hinataan erityisessä perävaunussa ja mittaukset tehdään vaunun kaiuttoman kopan sisällä, aivan renkaan ja tienpinnan lähellä. Melututkimusten toisen osan muodostaa Akukonin osuus, jossa tutkittiin melun säteilyä ja leviämistä tien ympäristöön. Itse mittausten ja niiden välittömien tulosten ohella tämän osan toinen päätavoite on selvittää mittaustietojen kytkentää erityisesti pian käyttöön tulevaan EU:n tieliikennemelun Harmonoise-laskentamalliin. Tätä koskeva osuus oli mukana jo vuosien 2001 2003 HILJA-projektissa [1]. Se jäi kuitenkin tuloksiltaan suhteellisen niukaksi, ja selvityksen jatkamisen ja syventämisen on katsottu olevan edelleen tarpeellista ja tärkeää. Uusia tietoja pyritään saamaan mallin vierintämelua koskevan lähdeosan ja leviämisosan keskinäisestä sovituksesta, erityisesti hiljaisten päällysteiden ja renkaiden osalta. Mallinnuksen ja vertailumittausten avulla on tarkoitus tutkia melun lähileviämistä valituissa kohteissa. 1

Tässä artikkelissa esitetään rengasmelun leviämistä koskevan osaprojektin tuloksia, jotka perustuvat vuoden 2006 ja alkuvuoden 2007 ohiajomittauksiin. Mittausjärjestelyt ja -menetelmät Mittauksia on tehty sovellettuina ohiajomittauksina (SPB) vakioliikenteessä useissa eri kohteissa Pääkaupunkiseudulla sekä rullausmenetelmällä (CB) Nokian Renkaiden koeradalla. Yhtä vakioliikenteen kohdetta (Helsingin Pirkkolantie) on tutkittu muita tarkemmin, eli mittaukset on toistettu useita kertoja eri vuodenaikoina. Vakioliikenteessä suoritetuissa mittauksissa tiepäällysteenä kussakin kohteessa oli hiljainen yksikerroksinen kivimastiksiasfaltti (SMA) ja sen lähellä referenssipäällysteenä tavallinen asfalttibetoni (AB). Koeradalla on standardin ISO 10844 mukainen päällyste, joka on periaatteessa vastaava kuin SMA maksimiraekoolla 8 mm. Mitatut hiljaiset päällysteet olivat Pirkkolantietä lukuun ottamatta noin vuoden ikäisiä eli ensimmäisen talven rasituksen käyneitä. Tällöin niiden ominaisuuksien pitäisi aikaisemman selvityksen mukaan olla vakiintuneita [1]. Kuva 1. Mikrofonit Nokian Renkaiden koeradalla. Oikean puoleisessa kuvassa näkyy taustalla kaukopisteen mikrofoni. Pirkkolantien 2006 (hiljainen)-mittaus tehtiin vain kahden viikon kuluttua päällystämisestä. Pirkkolantie 07 kevät mitattiin talven jälkeen, kun nastarenkaat olivat vielä käytössä ja Pirkkolantie 07 kesän tulokset ovat peräisin kesän ensimmäisten hellepäivien jälkeisistä mittauksista, jotka ovat vertailukelpoisia Röykän, Klaukkalan ja Konalan mittausten kanssa. Referenssipäällysteet olivat samalla tieosuudella olevia hyväkuntoisia mutta iäkkäämpiä päällysteitä kuin hiljaiset päällysteet. 2

Mittauspisteitä oli neljä. Vakioetäisyydellä eli 10 m päässä tien keskilinjasta oli kolme mittauspistettä. Kaksi pistettä oli sijoitettu Nordtest-menetelmän mukaisesti korkeuksille 0,2 m ja 4 m sekä yksi perinteiselle ISO: n vakiokorkeudelle 1,2 m. Näiden lähipisteiden lisäksi oli käytössä neljäs eli kaukopiste, joka sijaitsi maaston mukaan vaihdellen 2 6 m etäisyydellä tiestä. Kaikki mittaussignaalit tallennettiin DATnauhureilla, minkä ansiosta tallennetuille signaaleille on voitu tehdä monipuolista jälkikäsittelyä. Pirkkolantien aineisto luokiteltiin ja editoitiin erityisen yksityiskohtaisesti, jotta sitä voitiin analysoida tarkemmin ja jotta eri aikoina tehdyt mittaukset saatiin keskenään vertailukelpoisiksi. Analyysissä tehtiin lämpötila- ja etäisyyskorjaukset. Kokonaistasot normalisoitiin nykyisen pohjoismaisen laskentamallin lähtöarvoon, eli 1000 ajoneuvoa tunnissa, ei raskaita ajoneuvoja ja nopeus 0 km/h. Lämpötilakorjauksena kaikille päällysteille käytettiin 0,1 db/ C ja ilman referenssilämpötilana oli 20 C. Etäisyys normalisoitiin 10 m etäisyydelle. Jotta tulokset olisivat luotettavia, mittausjakson tulee sisältää riittävän paljon puhtaita ohiajoja. Raskaiden ajoneuvojen osalta tämä kriteeri ei täyttynyt, joten niistä ei saatu yleispäteviä tuloksia. Raskaiden ajoneuvojen kanssa on sekin ongelma, että tulokset edustavat kyseessä olevan mittauspaikan ajoneuvokoostumusta. Esimerkiksi Pirkkolantiellä raskas liikenne koostui lähinnä Ikarus E94 2- ja 3-akselisista matalalattiaisista linja-autoista. Vastaavasti muualla jakautuma voi olla toisenlainen. Esimerkiksi paperitehtaan tai sorakuopan lähistöllä raskaiden ajoneuvojen jakauma voi hyvinkin koostua lähinnä tukkirekoista tai maansiirtoautoista. Kokonaistasojen analyysissä tulee myös ottaa huomioon ajoneuvojen todellinen keskimääräinen etäisyys mittauspisteistä. Tiettyyn aikaan yhteen suuntaan menijöitä voi olla huomattavasti enemmän kuin toiseen. Esimerkiksi Pirkkolantiellä jakauma itään ja länteen menevien välillä vaihteli yhtä suuresta kaksi- tai jopa kolminkertaiseen. Nopeusjakaumissa ei havaittu merkittäviä eroja. 72 A-äänitaso, db referenssi hiljainen 68 64 Röykkä Klaukkala Konala Pirkkola 2006 Pirkkola 07 kevät Pirkkola 07 kesä Pirkkola 07 syksy Kuva 2. Päällystevertailun kokonaistulokset koko liikennevirralle, normalisoituina nykyisen pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin nimellistilanteeseen. Mallin lähtöarvo = 68 db. 3

Tuloksia Päällystevertailu Tulokset osoittavat, että hiljaiset päällysteet olivat yleensä n. 2 3 db hiljaisempia kuin vertailupäällysteet. Kuvasta 2 näkyy, että, hiljainen päällyste on talvella käytännössä yhtä äänekäs kuin tavallinen päällyste (Pirkkola 07 kevät). Kuvassa 3 näkyy Pirkkolantien tilanne, jossa on mukana ainoastaan kevyet ajoneuvot, jolloin tulos hiukan muuttuu. 73 A-äänitaso, db alkuperäinen referenssi hiljainen 68 63 2006 kevät 07 kesä 07 syksy 07 Kuva 3. Pirkkolantien normalisoitu keskiäänitaso kevyillä ajoneuvoilla. Renkaiden vaikutus emissioon Kuvassa 4 on esitetty nasta- ja kesärenkaiden tasoeroja hiljaisilla SMA-päällysteillä ja tavallisella päällysteellä. Vertailun vuoksi mukana on myös nastarenkaiden vaikutus tavallisessa vakioliikenteessä, jossa joukossa on myös kitkarenkaita ja raskaita ajoneuvoja. Koeradalla suoritettujen mittauksien perusteella kitka- ja kesärengas ovat suunnilleen yhtä meluisat. Taulukossa 1 on esitetty rengasvertailun kokonaistulokset. Niistä havaitaan, että sisäänajamaton nastarengas on selvästi äänekkäämpi kuin testin muut renkaat. Nastarenkailla ja muilla kuvioiduilla renkailla iskuperäinen melu on pääasiallinen melun lähde. Kuviopalan iskut Kuviopalan iskussa renkaan kuviopala tai muu osa kuten nasta iskeytyy tienpintaan aiheuttaen radiaalisia värähtelyjä, jotka leviävät myös tangentiaalisina värähtelyinä renkaan pinnassa ja vyörakenteessa, leviten renkaan kylkiin. Sama ilmiö tapahtuu myös silloin kun kontaktivoima vapautuu jättöreunan puolella. 4

Nastat/ei nastoja vertailu; Nokian testirata ja Pirkkolantie erotus (db) 10 9 8 7 6 4 3 2 1 0 ISO 10844 hiljainen SMA hiljainen SMA ref DCA ref DCA uusi sisäänajamaton nastarengas - kesärengas kevyet 1a ja1b normaalissa liikenteessä raskas% ~7-10 kevyet 1a ja 1b normaalissa liikenteessä raskas% ~7-10 Kuva 4. Nastarenkaiden vaikutus rengasmelun emissioon. ISO 10844 pinnoite on Nokian koeradalta, muut tulokset ovat Pirkkolantieltä Taulukko 1. Rengasvertailun kokonaistulokset: melupäästöt (A-äänitehotasot L WA ) sekä vertailun vuoksi EU:n uuden Harmonoise-laskentamallin nimellistilanteen vierimismelun päästöt [db]. rengas 0 km/h 80 km/h kesä 93,3 100,4 kitka 94,1 100,9 nasta 102,8 109,2 Harmonoise vakio 93, 99,9 Tienkarheudesta aiheutuvat iskut Toisena iskuvärähtelynä on tiepinnan karheudesta aiheutuvat iskut, joiden mekanismi on sama kuin kuviopalan iskussa, mutta jossa tienpinnan vaihtelu vasaroi renkaan pintaa johtoreunan puolella ja vastaavasti vapauttaa jättöreunan puolella. Iskut ilmenevät tietyllä taajuudella, riippuen kuviopalojen välisestä etäisyydestä tai tien pinnan karheudesta sekä ajoneuvon nopeudesta. Iskuvoimien aiheuttamat perustaajuudet voidaan laskea kaavan (1) avulla.

f = v /! (1) jossa λ on kuvioinnin tai tien pinnoitteen jakson pituus ja v auton nopeus. Iskun aiheuttaman herätteen amplitudiin liittyy hyvin monimutkaisia muuttujia, kuten kuvion syvyys, leveys, kumin kovuus jne. Renkaan vyörakenteen resonanssit voivat merkittävästi vahvistaa iskusta aiheutuvia herätteitä [2]. nasta ja kitkarenkaan erotus (db) 2 20 1 10 0 keski taka ala ylä - 8kHz 4k 2k 1k 00 20 12 63 Taajuus (Hz) Kuva. Nastojen vaikutus testirenkaan terssispektriin nopeudella 0 km/h.. Nastarenkaan tangentiaalinen rapina tienpäällysteessä aiheuttaa piikin spektriin 6 7 khz kohdasta alkaen. Mutta kun tutkitaan kahden samanlaisen nasta- ja kitkarenkaan spektrien erotusta, nähdään helposti renkaan periodisen kuviopalan iskuista aiheutuva voimakas korostus terssikaistalla 20 Hz (nastarenkaalla). Nastan painautuminen kuviopalaan saa myös kumipalan värähtelemään radiaalisesti, mikä näkyy keskitaajuuksilla [2]. Tämä lienee pääsyy nastarenkaiden äänekkyyteen. Kun verrataan kuvien ja 6 terssispektrien erotuksia, nähdään myös miten periodisen kuviopalan iskun aiheuttama piikki siirtyy nopeuden kasvaessa. Kaavan (1) avulla voidaan laskea testatun renkaan kuvioinnin jakson pituudeksi noin 6 mm, kun nopeudella 13,9 m/s taajuus on 20 Hz. Kun nopeudeksi vaihdetaan 22,2 m/s, saadaan taajuudeksi 400 Hz, mikä näkyy selvänä piikkinä kuvassa 6. Rengasmelun suuntaavuus yläviistoon Kaikissa mittauksissa on havaittavissa, että kun etäisyyskompensoinnit on tehty, ylämikrofonin (4 m) tasot ovat hiukan suuremmat kuin keskimikrofonin (1,2 m) ja selvästi suuremmat kuin alamikrofonin (0,2 m). Ilmiö esiintyy korkeilla taajuuksilla. Tyypillisesti yläpisteen A-painotettu taso oli noin 1 db suurempi kuin keskimikrofonilla. Alamikrofonin tulokseen vaikutti ilmeisen paljon maanpinnan vaimennus. 6

Henkilöauton rengasmelun vertikaaliseen suuntaavuuteen vaikuttanee lähinnä auton kori. Eri renkailla tai tien pinnoitteilla ei havaittu olevan vaikutusta suuntaavuuteen. nasta ja kitkarenkaan erotus (db) 20 1 10 0 keski taka ala ylä - 8kHz 4k 2k 1k 00 20 12 63 Taajuus (Hz) Kuva 6. Nastojen vaikutus testirenkaan terssispektriin nopeudella 80 km/h.. Lähteet 1. Kelkka M, Hyyppä I, Raitanen N, Valtonen J & Sainio P, Hiljaiset päällysteet Tuotevaatimukset ja mittarit. TKK Tielaboratorion julkaisuja TKK-TIE-A, Espoo 2003, 67 s. 2. Sandberg U & Ejsmont J, Tyre/road Noise ReferenceBook. Informex, Kisa (Ruotsi) 2002, s.10 126. Jarno Kokkonen ja Tapio Lahti Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A 00380 Helsinki 7