YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 51/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-291 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 51/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-291 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2009 ASIA HAKIJA Pannunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Soini Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on 3.11.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pannunevan 83,1 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Soinin kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pannunevan suunnitellulla turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Alueella on ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa Pannunevalle on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti. Suunnittelumääräyksen mukaan reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Pannunevan aluetta koskevan yleisen suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa ja maankäytön aluevarauksia tehtäessä on varauduttava selvittämään kehittämismahdollisuudet koskien korkeatasoisia valtakunnallisia liikenneyhteyksiä, jossa erityisesti pääteiden

2 liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen on otettava huomioon. Pannunevan tuotantoalue sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueella (47), jota koskee suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Pannunevan tuotantoalueella on kaksi lohkoa, joiden tuotantopintaalat ovat 6,1 ha ja 68,4 ha sekä tuotettaviksi tulevien auma-alueiden pinta-ala 8,6 ha. Tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 83,1 ha. Kuntoonpanovaiheessa rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää yhdestä kolmeen vuotta. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Jyväskylässä, Jämsässä ja Jämsänkoskella sekä Kokkolassa ja Pietarsaaressa sijaitsevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 38 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Turvetta alueella on noin 650 000 MWh. Tuotantopäiviä on vuodessa 30 50. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035. Tämän jälkeen alueet alueet siirtyvät jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan jälkikäyttömuotoon, jona voi olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Pannunevan turvetuotannon suora ja välillinen vuotuinen työllisyysvaikutus on noin 10 henkilötyövuotta. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Pannunevan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat ja 3,5 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä, jolle vedet johdetaan lohkolta 2 laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta gravitaatiolla ympärivuotisesti. Lohkon 1 vedet pumpataan samaan pintavalutuskentän jako-ojaan, mistä ne virtaavat pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän valuma-alue on 89,1 ha, ja kentän pinta-ala on 3,9 % valuma-alueestaan. Kenttä on osin metsäojitettua ja osittain luonnontilaista suoaluetta, jolla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset ym. toimenpiteet toimintakyvyn varmistamiseksi.

Pöly, melu ja liikenne 3 Pannunevan kuntoonpanovaiheen bruttopäästöt ovat arviolta noin 1 400 kg kiintoainetta, 22 kg fosforia ja 870 kg typpeä sekä nettopäästöt noin 890 kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 730 kg typpeä vuodessa. Pannunevan tuotantovaiheen bruttopäästöt ovat arviolta noin 7 030 kg COD Mn, 1 400 kg kiintoainetta, 12 kg fosforia ja 360 kg typpeä vuodessa. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat noin 800 kg kiintoainetta, 6 kg fosforia ja 190 kg typpeä vuodessa. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Pölynmuodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m / s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin ja lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m etäisyydellä pölylähteestä. Tuotantokaudella työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 320 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevia metsäautoteitä (Pannukankaantie ja Kukkokankaantie) pitkin tielle nro 714 ja Soinin kirkonkylän kautta Väätäiskylään ja edelleen Jyväskylään tai Jämsänjokilaaksoon. Pietarsaareen ja Kokkolaan kuljetukset tapahtuvat tietä nro 714 tielle nro 68 ja edelleen asiakkaille. Työmaa- ja metsäautoteiden varrella ei ole asutusta.

4 Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineita siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 33 500 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 220 l sekä muita voiteluaineita noin 50 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohtaalueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,8 t. Arvio tuotannossa vuosittain syntyvistä jätemääristä on seuraava: Jätelaji Määrä Jäteöljy, l 220 Kiinteä öljyinen jäte, kg 40 Aumamuovia, t 1,8 Akut, kg 11 Sekajäte, m 3 1 Romurauta, kg 150 Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Pannunevan suunniteltu tuotantoalue on kokonaan metsäojitettu noin 40 m:n sarkavälein. Valtakunnallisen metsien inventoinnin mukaan alue on luokiteltu metsämaaksi ja osin kitumaaksi. Kasvupaikan päätyyppinä on räme. Valtapuustona on matala, alle 4 m:n korkuinen mäntypuusto. Puuston keskitilavuus on alle 30 m 3 /ha ja keski-ikä 30 40 vuotta.

Asutus ja maankäyttö 5 Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yksityisiä tai yleisiä suojelualueita eikä muitakaan rauhoituskohteita. Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmästä ei hakijan mukaan löytynyt tietoja alueella tai sen läheisyydessä esiintyvistä uhanalaisista lajeista. Pannunevan suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Laasalan kylässä Soinin kunnassa noin 10 km Soinin kuntakeskuksesta luoteeseen ja noin 12 km Alajärven kaupungin Lehtimäen kuntakeskuksesta. Hankealue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Hankealueen kaakkoispuolella sijaitsee Laasalan kylä. Lähin kiinteistö sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueen itäpuolella. Lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähimmät pellot sijoittuvat noin 800 m:n etäisyydelle tuotantoalueesta koilliseen, itään ja lounaaseen. Huomioon ottaen tuotantoalueen koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys tuotantoalueesta toiminnasta ei saata aiheutua naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa eivätkä melulle asetetut ohjearvot tule ylittymään asutuissa kohteissa. Pannunevan alue muuttuu kunnostuksen ja tuotannon myötä avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Tuotantoalue sijoittuu metsäiselle alueelle, joten muutokset maisemassa eivät näy etäälle. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön (metsätalous, viljely tms.), jolloin maisema muuttuu. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Pannunevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta, vaikkakin sen merkitys marjastus- ja metsästysmaana on melko vähäinen. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy, mutta on mahdollista tuotantokauden ulkopuolella. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri ja vesilinnut. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Pannunevasta lähimmillään noin 800 m:n etäisyydellä sijaitsee Pitkämännikönnevan (FI0800047) 78,8 ha:n suuruinen, luontodirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon otettu alue, joka käsittää useita erillisiä alueita Pannunevan pohjois- ja eteläpuolella. Alueella on luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä keidassoita, lettoja, aapasoita ja boreaalisia lehtoja. Alue on lisäksi merkitty yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Noin 2 km tuotantoalueesta koilliseen sijaitsee 5,4 ha:n suuruinen Paratiisinpenkan lehtojensuojelualue (LHO 100339), joka kuuluu Pitkämännikönnevan Natura 2000 -alueeseen.

6 Vesistö ja vedenlaatu Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin. Pannunevan läheisyydessä ei sijaitse maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita tai alueita. Pannunevan läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia lähteitä tai alle hehtaarin suuruisia lampia eikä myöskään pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue (Laasala) sijaitsee 2,5 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta itään. Pannunevan turvetuotantoalue sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueen (47) Levijoen valuma-alueen (47.09) Latojoen osavaluma-alueella (47.092). Kuivatusvedet johdetaan 2 km pitkän laskuojan kautta Latojokeen, joka laskee Levijokeen noin 4 km:n päässä laskuojan purkukohdasta ja edelleen 12 km:n päähän laskuojan purkukohdasta sijaitsevaan Alajärveen. Alajärveen laskevan Levijoen valuma-alueen pinta-ala on 121,9 km 2 (järvisyys 3,77 %). Latojoen osavaluma-alueen pinta-ala on 40,3 km 2, (järvisyys 0,37 %), josta Pannunevan turvetuotantosuon osuus on noin 2,1 %. Virtaamat (m 3 /s) Latojoen valuma-alueen purkukohdassa vuosina 1990 2007 olivat seuraavat: Koko vuosi Keskivirtaama 0,35 Joulu-maaliskuu Keskivirtaama 0,13 Kesä-syyskuu Keskivirtaama 0,33 Keskialivirtaama 0,03 Keskiylivirtaama 2,1 Pannunevan alapuolisesta Latojoesta tai Levijoesta ei ole tehty ympäristöviranomaisten tekemää käyttökelpoisuusluokitusta. Ekologisen tilan luokittelussa Levijoki on suppean aineiston (pohjaeläimet) ja asiantuntija-arvion perusteella luokiteltu hyväksi. Vuosien 1982 1983 vedenlaatutietojen mukaan Latojoen vesi oli tummaa, humus- ja rautapitoista, hieman hapanta ja rehevää. Hakijan 26.6.2008 ottamien vesinäytteiden perusteella Latojoen ja Levijoen vesi oli humuspitoista, tummaa ja sen fosforipitoisuudet korkeita. Levijoen alajuoksulla vesi oli kiintoainepitoisempaa ja sameampaa kuin Latojoen yläosalla.

7 Kalasto ja kalastus Levijoen kalasto koostuu ahvenesta, särkikaloista ja hauesta, joita on jonkin verran myös Latojoessa. Latojoella pyynti on niin vähäistä, ettei kannoista ole tarkkaa tietoa. Levi- ja Latojokeen on kalastuskuntien mukaan istutettu rapuja, mutta istutuksista ei ole rekisterimerkintöjä Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköllä eikä Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksella. Levijoen rapukanta on Alajärven kalastuskunnan mukaan ollut viime vuosina kasvussa. Sen sijaan Lehtimäen kalastuskunnan esimiehen mukaan Latojoen rapuistutukset ovat olleet tuloksettomia Latojoen liettymisen ja veden virtauksen paikoitellen kokonaan estymisen vuoksi. Alajärvellä kalastaa vuoden 2006 kalastustiedustelun mukaan vuosittain noin 200 taloutta. Käytetyimpiä pyydyksiä ovat olleet katiskat ja verkot. Hauki on ollut selvästi runsain saalislaji, mutta myös lahna-, ahven- ja särkisaaliit ovat olleet runsaita. Kuhakannat ovat olleet kasvusuunnassa. Muikkua on saatu jonkin verran kuten myös rapuja. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Pannunevan tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttamat brutto- ja nettopitoisuuslisäykset (nettolisäys sulkeissa) Latojoen suulla ja Levijoen suulla laskussa likimääräisessä keskivirtaamatilanteessa Alajärveen ovat seuraavat: Vesistö Virtaama l/s Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Latojoen suu Kuntoonpanovaihe 350 0,13 (0,08) 2,0 (1,4) 79 (66) Tuotantovaihe 350 0,13 (0,07) 1,1 (0,5) 33 (17) Levijoen suu Kuntoonpanovaihe 930 0,05 (0,03) 0,7 (0,5) 30 (25) Tuotantovaihe 930 0,05 (0,03) 0,4 (0,2) 12 (6) Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisia määriä. Pannunevalta lähtevällä purkuojalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Latojoen ja Levijoen kalasto koostuu pääsiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Pannunevan lähialueen alapuolisista vesistä kalataloudellista merkitystä on vain Levijoen rapukannoilla. Levijoen alaosan rapukanta ei ole kuitenkaan pyyntivahva. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja.

8 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Pannunevan kuivatusvesien oma vesistövaikutus on vähäinen, mutta alueen hajakuormituksen kanssa yhteisvaikutukset ylittävät kompensaatiotason. Kompensaatio voidaan toteuttaa kalatalousmaksuna. Paloturvallisuusriskin minimoimiseksi työmaille laaditaan vuosittain palosuojelusuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Paloviranomainen on antanut määräykset paloturvallisuuden käsittelemisestä. Ympäristöviranomaiset tarkastavat työmaan ympäristönhoidon tasoa ja vesiensuojelurakenteita sekä antavat ohjeita ja velvoitteita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelmaksi. Hakija on esittänyt Latojoessa ja Levijoessa tehtäväksi viiden vuoden välein koeravustuksia viidellä eri paikalla yhden yön aikana. Ensimmäisen kerran ravustus tehdään ennen kuntoonpanon aloittamista. Hakijan mukaan pöly- ja melutarkkailu ei asutuksen etäisen sijainnin ja suojaisuuden vuoksi ole tarpeen. Hakija on esittänyt kalataloudelle aiheutuvan haitan estämiseksi 500 euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua. Korvaukset Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu muuta korvattavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakijalla on tarve kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen Pannunevan alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä talousalueella kasvaa. Hakija on esittänyt 5 000 euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena.

9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on 9.2.2009 täydentänyt ympäristölupaviraston pyynnöstä selvitystä Pannunevan alueen nykytilasta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Soinin kunnassa 10.3. 9.4.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 18.3.2009 Järviseutu-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Soinin kunnalta, Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että Levijoki sisältyy Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmaan, ja se on luokiteltu hyvään ekologiseen luokkaan. Pohjaeläinaineiston perusteella joen biologinen luokitus on erinomainen. Joen hyvä ekologinen luokka on kuitenkin todettu uhatuksi ja toimenpiteitä on esitetty varsinkin rehevyyden ja kiintoainekuormituksen pienentämiseksi. Pannuneva sijaitsee Alajärven valumaalueella (47.09), jolla on voimassa maakuntakaavan suunnittelumääräys IV, jonka mukaan kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet ja maakuntakaavan määräykset ovat ristiriidassa Pannunevan tuotantoon ottamisen kanssa ja ympäristökeskus on katsonut, että Levijoen valuma-alueelle ei tulisi suunnata turvetuotantoa. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, ympäristökeskus on edellyttänyt, että kentälle asetetaan puhdistustehovaatimukset. Pintavalutuskenttien toimintaa tulee tarkkailla ja puhdistusmenetelmää tehostaa tarvittaessa. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden oikea mitoitus turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Tarkkailuun tulee ottaa myös biologinen parametri mukaan, koska turvetuotannon kuormitus on merkittävältä osalta myös orgaanista ainetta, joka vaikuttaa eliöiden elinoloihin myös suoraan eikä vain vedenlaadun kautta. Käytettäväksi soveltuu esim. pohjaeläin- tai piilevämenetelmä. Näytteenotto tulee toteuttaa esim. joka kolmas vuosi.

10 Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVIpalvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Ympäristökeskuksen mukaan toiminnanaloittamislupaa ei voida myöntää, koska tehtävät toimenpiteet aiheuttavat alapuoliseen vesistöön peruuttamattomia päästöjä. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että hakemussuunnitelmassa esitetty kalataloustieto on puutteellista ja että hakemusta on tältä osin täydennettävä. Alajärveen Levijoen läheisyyteen laskevassa Kuninkaanjoessa on luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta ja on mahdollista, että lajia esiintyy myös Levijoen alueella. Käytettävissä olevan Latojoen ja Levijoen kalastotiedon perusteella ei voida luotettavasti tehdä johtopäätöksiä purotaimenen ja harjuksen esiintymisestä ko. vesistöissä ja asian varmistamiseksi tietoja on täydennettävä koekalastuksin. TE-keskuksen mukaan suunnitelman mukaisella 3,5 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä ei saavuteta riittävää kuivatusvesien puhdistustehoa. Pintavalutuskentän kokoa tulisi kasvattaa vastaamaan vähintään 5 % tuotantoalasta. Luvan saaja on velvoitettava suorittamaan vuosittain 800 euroa kalatalousmaksua TE-keskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Mikäli luvassa hyväksytään hakemuksen mukainen vesiensuojelutaso, vuosittainen kalatalousmaksu on korotettava 1 500 euroon. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Kuntoonpanon ja tuotannon aloittamisesta on toimitettava kirjallinen ilmoitus TE-keskukselle. 3) Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta on todennut, että Alajärven tila on luokiteltu huonoimmaksi Järvi-Pohjanmaan alueen vesistä. Järven tilan parantamiseksi on käynnistymässä Euroopan aluekehitysrahaston tukema kunnostushanke. Tämän vuoksi on tär-

Muistutukset ja mielipiteet 11 keää, ettei tulevilla toimenpiteillä kohtuuttomasti kuormiteta Alajärveä. Pannunevan turvetuotannon vesistövaikutusten vähentämiseksi on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja mitoitettava ne niin, että ylivirtaaman aikana vesiensuojelutoimenpiteet ovat riittävät. Vesistöön aiheutuvaa kuormitusta on seurattava ja vesienkäsittelymenetelmiä parannettava, mikäli kuormitus oleellisesti lisääntyy. Mikäli lupapäätöksen muutoksenhaku koskee vesienkäsittelymenetelmiä, lupaa ei tule myöntää ennen sen lainvoimaiseksi tulemista. Kasvihuonepäästöjen kannalta on myönteistä, että turvetuotanto kohdistuu alueelle, jonka nykyiset kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret. Vapo Oy on velvoitettava osallistumaan Alajärven kunnostushankkeeseen. 4) Soinin kunta on antanut samansisältöisen lausunnon kuin Järvi- Pohjanmaan ympäristölautakunta kohdassa 3) lukuun ottamatta vaatimusta velvoittaa Vapo Oy osallistumaan Alajärven kunnostushankkeeseen. 5) AA ja BB (Honkametsät RN:o 3:121, Vierre RN:o 3:40 ja Joku RN:o 5:46, Laasalan kylä, Soini) ovat kertoneet, että Multipuroniminen puro kulkee muistuttajien kiinteistöjen halki ja että on hyvin todennäköistä puron liettyvän turvepölystä ja aiheuttavan veden levittäytymistä muistuttajien metsäalueella. Hakemussuunnitelmassa ei ole huomioitu puroa millään tavalla. Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Muistuttajat ovat vaatineet, Vapo Oy:n velvoittamista seuraaviin asioihin: Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja toimintamallin käyttämiseen valumavesien käsittelyssä. Huomattavaan fosfori-, typpi- ja humuspitoisuuksien määrän vähentämiseen valumavesissään. Pölyn määrän minimoivan nosto- ja lastauskaluston käyttämiseen. Katselmoimaan maanomistajien kanssa Multipuron nykyinen tila. Tarkkailemaan vuosittain ympäristön tilaa ja raportoimaan siitä viranomaisille ja Multipuron vaikutuspiirin maanomistajille. Ruoppaamaan Multipuro niiltä osin, missä liettymistä tapahtuu. 6) CC ja DD (Pärnäpirtti RN:o 88:1, Alajärven kylä, Alajärvi) ovat todenneet, että Latojokeen/Levijokeen ei voida johtaa lisää vettä, koska joki nousee jo nyt perättäisinä sadepäivinä yli rantapenkereen muistuttajien kiinteistölle. Joki on umpeenkasvanut ja -kasvamassa ja se on ruopattava sekä sen virtausta parannettava ennen vesikuormituksen lisäämistä.

12 Ruoppauksen jälkeen on huolehdittava Pannunevan vesien todella hyvästä suodattamisesta ennen vesien jokeen laskemista. Muistuttajat käyttävät joen vettä saunomiseen ja uintiin ja joella on tärkeä virkistysarvo muistuttajille. Samoin joki on eläinrikasta aluetta ja muistuttajat ovat olleet huolestuneita, kuinka veden laadun muutokset vaikuttavat kalakantaan, saukkoihin, majaviin, piisameihin ja vesilintuihin. 7) EE (Kujala RN.o 3:83), FF (Tervaskangas RN:o 3:49, Pupula RN:o 3:117, Lamminketo RN:o 3:115 ja Ladonmaa RN:o 3:116), GG (Mutala RN:o 5:63 ja Autere RN.o 5:28) ja HH (Vilumäki RN:o 5:17), kaikki kiinteistöt Laasalan kylässä Soinin kunnassa, ovat esittäneet samansisältöiset muistutukset kuin kohdassa 5). 8) Alajärven yhteisen kalaveden osakaskunta on ensisijaisesti vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Toissijaisesti osakaskunta on edellyttänyt, että lupa myönnetään määräaikaisena viiden vuoden jaksoissa. Osakaskunnan mukaan Alajärven vedenlaadun ja kalaston parantamiseksi on tehty yli 10 vuotta määrätietoista työtä ja vedenlaatu on parantunut sekä leväkasvusto vähentynyt. Ympäristölupapäätöksessä on ennakkoon otettava huomioon viimeistään 22.12.2009 voimaan tulevan vesienhoitosuunnitelman edellyttämät asiat. Hakija on velvoitettava käyttämään parasta mahdollista vesienpuhdistustekniikkaa, suorittamaan kalataloustarkkailua ja raportoimaan siitä osakaskunnalle. Pannunevan kuivatusvesien kuormituslisäyksen aiheuttama haitta alapuolisen vesistön vedenlaatuun, virkistyskäyttöön, kalastoon ja kalastukseen on korvattava vuosittaisella 500 euron indeksiin sidotulla korvauksella. Turvetuotannosta johtuva rapukannan tuhoutuminen tai elinedellytysten heikentyminen on korvattava täysimääräisenä. Hakijan vastine Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta, että ottaen huomioon hankealueen vähäinen valumaalueosuus ja vähäiset vaikutukset alapuolisen vesistön laatuun, vaatimukset luvan epäämisestä vesipuitedirektiivin tavoitteisiin ja maakuntakaavan määräyksiin vedoten ovat kohtuuttomia. Edellytykset ympäristöluvan myöntämiselle ovat olemassa. Pintavalutuskenttä ylittää mitoitukseltaan pinta-alasuosituksen ja on vain osaksi ojitettu. Ojat tukitaan ennen kentän käyttöönottoa. Hakija on esittänyt, että pintavalutuskentän toimivuutta ja puhdistustehoa tarkkaillaan sekä suon kuntoonpanovaiheessa että tuotantovaiheessa hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pintavalutuskentälle ei ole tarpeen antaa erillisiä puhdistustehovaatimuksia.

13 Vaikutustarkkailun sisällöstä voidaan sopia Vapo Oy:n ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen kesken ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Hakija on uudistanut toiminnanaloittamisluvan osalta hakemuksessa lausumansa. Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa ympäristökeskuksen lausunnosta. Hakija on todennut Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnosta, että harjuksen ja purotaimenen mahdollinen esiintyminen Lato- ja/tai Levijoessa ei ole hankkeen vähäiset vesistövaikutukset huomioon ottaen lupaharkinnan kannalta oleellista eikä hakijan mukaan ennakolta suoritettaviin koekalastuksiin ole tarvetta. Mainittujen lajien esiintymistä voidaan selvittää lupakaudella kalataloustarkkailun puitteissa TE-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Pintavalutuskenttä ylittää mitoitukseltaan pinta-alasuosituksen eikä sen kasvattaminen ole vesiensuojelusyistä tarpeen. Kalatalousmaksun määrän osalta hakija on uudistanut hakemuksessa lausumansa perusteineen. Esitetty 500 euron vuotuinen korvaus on riittävä hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen kompensoimiseen. Muilta osin hakijalla ei ole ollut lausunnon johdosta huomautettavaa. Hakija on todennut Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunnan 3) ja Soinin kunnan 4) lausunnoista, että Pannunevalla käytetään parasta käyttökelpoista vesiensuojelutekniikkaa ja vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa on huomioitu ylivirtaamatilanteet. Tuotantoalueen ojastoon sekä laskeutusaltaisiin asennettavat padottavat rakenteet sekä veden pumppaus pintavalutuskentälle tasaavat alueen virtaamia luonnontilaan verrattuna. Hankkeen vesistökuormituksesta saadaan riittävä tieto hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman avulla. Hankealueelta ei ole vielä aiheutunut kuormitusta Alajärveen, jota koskeva kunnostusprojekti on lausunnonantajan mukaan käynnistymässä. Mikäli kunnostusprojektiin osallistuvat kaikki Alajärven kuormittajat ja kuormitusosuudet määritetään luotettavalla tavalla, hakija on valmis osallistumaan Alajärven kunnostushankkeeseen kuormitustaan vastaavalla osuudella. Hakija on todennut AA ja BB:n 5) ja EE:n ym. 7) muistutuksista, että hankealueelta ei johdeta vesiä Multipuroon. Ilman kautta Multipuroon joutuvat pölymäärät ovat vähäisiä eivätkä aiheuta veden laadun muutoksia tai puron liettymistä. Katselmusta koskeva vaade on aiheeton. Toiminnanaloittamisluvan osalta hakija on uudistanut hakemuksessa lausumansa. Muilta osin muistuttajien esittämät vaateet ovat tulleet

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu 14 riittävästi huomioiduiksi jo hakemuksessa. Hakija on esittänyt hakemuksessaan riittävät tarkkailut. Hakija on todennut CC:n ja DD:n 6) muistutuksesta, että hanke ei aiheuta muutoksia Lato- tai Levijoen valuma-alueisiin tai jokien vesimääriin. Pannuneva on jo aikaisemmin peruskuivattu metsäojituksella, joten turvetuotannon ojitukset eivät enää aiheuta mainittavaa valunnan kasvua suon kuntoonpanovaiheessa. Tuotantoalueelle sarkaojien päihin ja laskeutusaltaisiin asennettavat padottavat rakenteet sekä altaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä tasaavat virtaamia luontaiseen verrattuna. Hakijan käsityksen mukaan muistuttajien kuvaamaa, hankkeesta johtuvaa vettymishaittaa muistuttajien tilalla, joka sijaitsee noin 5,5 km hankealueen alapuolella, ei voi syntyä. Hakija ei ole siten velvollinen ruoppaamaan Lato- tai Levijokea. Muilta osin muistuttajien esittämät vaateet ovat tulleet riittävästi huomioiduiksi jo hakemuksessa. Hakija on todennut Alajärven yhteisen kalaveden osakaskunnan 8) muistutuksesta, että hanke ei aiheuta haitallisia muutoksia Alajärvessä. Latojoen ja Levijoen kalastolle ja ravuille sekä kalastukselle aiheutuva haitta on esitetty kompensoitavaksi 500 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Maksu voidaan joko osittain tai kokonaan kohdentaa myös Alajärveen mikäli Pohjanmaan TE-keskus ja alueen osakaskunnat niin keskenään sopivat. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, eikä muistutuksessa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella normaalia lyhyempi ympäristölupa olisi perusteltu. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassaolevana ja lupaehtoja voidaan tarkistaa 10 vuoden välein. Muilta osin muistuttajan esittämät vaatimukset ovat tulleet riittävästi huomioiduiksi jo hakemuksessa. Hakija on esittänyt hakemuksessaan riittävät tarkkailut. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pannunevan turvetuotantoon Soinin kunnassa Ähtävänjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 83 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

15 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Latojokeen. 2) Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 5 olevan 29.4.2008 päivätyn piirustuksen "Tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma", mittakaava 1:8 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentällä mahdollisesti olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle.

16 Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5) Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Soinin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan muuttamisesta on tällöin voimassa mitä ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 7) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriöja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

17 Tarkkailut 10) Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE-keskukselle ja Soinin kunnan sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi Järviseudun ja Ähtärinreitin kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Latojoen, Levijoen ja Alajärven kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 14) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle, ravuille ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

18 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi- Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.5.2019 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio

RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 19 aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Pannunevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Pannunevan olosuhteissa. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Pannunevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevat perustelut Lupamääräysten perustelut Töiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5). Tuotantoalueen lähietäisyydellä ei ole asutusta. Määräykset 6) ja 7) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on

20 tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8) ja 9). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10) ja 11) annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 13) on tarpeen turvetuotannosta purkuvesistössä aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 14) on tarpeen kalataloudelle purkuvesistössä aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa vaatimukset toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan hakemuksen epäämisestä huomioon hylkäämällä hakemuksen siltä osalta päätöksen perusteluosassa ilmenevin perustein. Ympäristölupavirasto toteaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausuntoon Levijoen hyvän ekologisen luokan säilyttämisestä ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksestä IV, jonka mukaan kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään, että Pannunevan turvetuotantoalueen osuus on noin 0,68 % Levijoen valuma-alueen 121,9 km 2 :n pinta-alasta. Ympäristökeskuksen lausuntoon hankkeen ristiriitaisuudesta vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden kanssa ympäristölupavirasto toteaa, että vesipolitiikan puitedirektiivin tarkoituksena on turvata pinta- ja pohjavesien riittävä saanti, suojella alue- ja merivesiä sekä edistää kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttamista meriä koskevat sopimukset mukaan lukien. Ympäristölupavirasto katsoo, että huomioon ottaen Pannunevan

21 turvetuotannon parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vesienkäsittelyrakenteet, hanke ei ole ristiriidassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen eikä vesipolitiikan puitedirektiivin tarkoituksen kanssa. Ympäristökeskuksen edellyttämän puhdistustehovaatimuksen asettamiseen lupamääräyksessä ei ole tarvetta, kun otetaan huomioon luvan määräysten mukainen parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukainen vesienkäsittely. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden oikeasta mitoituksesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 2) sekä vaatimukset valvonnasta ja tarkkailusta lupamääräyksistä 10) ja 11) ilmenevällä tavalla. Vaatimus vuosiraportin toimittamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 11) ilmenevällä tavalla. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 3) ilmenevällä tavalla. Vaatimus kuivatusvesien johtamisesta vesiensuojelurakenteiden kautta, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, otetaan huomioon lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan TE-keskuksen 2) lausuntoon alapuolisten vesistöjen kalaston puutteellisesta selvityksestä, että TE-keskuksen esittämät koekalastukset voidaan sisällyttää lupamääräyksessä 11) edellytettyyn kalataloustarkkailuun. Vaatimukseen suunnitelman mukaista suuremmasta pintavalutuskentästä ympäristölupavirasto toteaa, että pintavalutuskentän pintaalaksi on mitoitusohjeissa katsottu riittävän vähintään 3,8 % sen valuma-alueesta. Suunnitelman mukainen kenttä on 3,9 % sen valuma-alueesta. Kenttä on osittain metsäojitettua ja osittain luonnontilaista suoaluetta. Kentällä olevat ojat on lupamääräyksessä 1) määrätty tukittaviksi. Vaatimus kalatalousmaksusta otetaan huomioon määräämällä lupamääräyksessä 14) luvan saajan maksettavaksi 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu. Kalatalousmaksun suuruus on asianmukainen ottaen huomioon vesienkäsittelyn taso ja arvioitu päästöjen määrä. Vaatimus kalataloustarkkailusta sekä kuntoonpanon ja toiminnan aloittamisesta ilmoittamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 11) ilmenevällä tavalla. Ehdotus kalaston ja kalastuksen tarkkailusta on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunnan 3) ja Soinin kunnan 4) vaatimus vesienkäsittelymenetelmistä otetaan lupamääräyksistä 1) 4) ja vaatimus tarkkailusta lupamääräyksistä 10) ja 11) ilmenevällä

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 22 tavalla huomioon. Ympäristölautakunnan vaatimus hakijan velvoittamisesta osallistumaan Alajärven kunnostushankkeeseen otetaan huomioon lupamääräyksestä 13) ilmenevällä tavalla. AA ja BB:n 5), EE:n, FF:n, GG:n ja HH:n 7) vaatimukset vesienkäsittelymenetelmistä ja haitta-ainepitoisuuksien vähentämisestä otetaan huomioon lupamääräyksistä 1) 4), vaatimus pölyn määrän minimoivan kaluston käyttämisestä lupamääräyksestä 5) sekä vaatimus tarkkailusta ja raportoinnista lupamääräyksistä 10) ja 11) ilmenevällä tavalla. Vaatimus hakijan velvoittamisesta katselmoimaan maanomistajien kanssa Multipuron nykyinen tila hylätään lakiin perustumattomana. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa mainittuun vaatimukseen ja vaatimukseen Multipuron ruoppaamisesta, että kuivatusvesiä ei johdeta Multipuroon vaan laskuojan kautta Latojokeen ja edelleen Levijoen kautta Alajärveen. CC:n ja DD:n 6) vaatimus Latojoen ja Levijoen ruoppaamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 13) ilmenevällä tavalla. Vaatimus vesienkäsittelystä otetaan huomioon lupamääräyksistä 1) 4) ilmenevällä tavalla. Alajärven yhteisen kalaveden osakaskunnan 8) toissijaiseen vaatimukseen luvan myöntämisestä määräaikaisena ympäristölupavirasto toteaa, että ottaen huomioon vesienkäsittelyn taso ja hankeen ympäristövaikutukset, lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Vaatimus vesienkäsittelymenetelmistä otetaan huomioon lupamääräyksistä 1) 4) sekä tarkkailusta ja raportoinnista lupamääräyksistä 10) ja 11) ilmenevällä tavalla. Vaatimukseen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan sekä rapukannan elinedellytysten heikentymisestä ympäristölupavirasto toteaa, että lupamääräyksessä 14) luvan saaja on velvoitettu maksamaan vuotuista kalatalousmaksua Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle, ravuille ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

23 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100, 101ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

24 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Anne Valjakka Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.7.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 610 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Kartta Liite 2