Superbussin määritelmä Turun seudulla

Samankaltaiset tiedostot
Superbussin määritelmä Turun seudulla

osana kaupunkikehitystä

osana kaupunkikehitystä

TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO.

Välityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä

Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Raide Jokeri. Raide Jokeri Maarakennuspäivä 2016

Raitiotien suunnitteluperusteet

TURUN RAITIOTIEN TAVOITEVAIHEEN KYSELYN TULOKSET

Turun raitiotien yleissuunnitelma. Tiedotustilaisuus

6.4.2 Superbussijärjestelmän rakentamiskustannukset

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut

VANTAAN RATIKKA - ELOA JA ELINVOIMAA!

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

JEE -Käyttäjälähtöinen joukkoliikenne. 10 teesiä joukkoliikenteestä

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotiehanke

Kaupungin Futuristiset Liikennehankkeet. Jari Paasikivi/

Kruunusillat. Raitiotieyhteys Laajasaloon. Kruunusillat, Helsingin kaupunki, WSP, Knight Architects

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Keskinopeustavoitteen validointi lokakuu 2018

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE

Nykyajan kaupunkiraideliikenne

Kaupunginosakeskukset ja omavarainen liikkuminen 10/2018. MATTI LAAKSONEN kaavoitusinsinööri

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Tampereen keskustan matkakohteiden ja joukkoliikenteen yhteyksien kartoitus

Vantaan ratikka. Vertailuvaihtoehdon laajennettu kapasiteettitarkastelu ja linjauksen valinta

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck

Santalahden pysäkkitarkastelu

Välityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä

Raitiotiehankkeen eteneminen

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Pohjoismaisten raitiotie ja superbussikaupunkien vertailua

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere

Yhteistyöllä kävelyä ja pyöräilyä Harri Vaarala Liikenneinsinööri

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Hankkeen esittely ja päivän tilanne

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari

Sujuvat matkaketjut Itä-Suomessa Kuntien henkilöliikenteen pääpysäkit -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Joukkoliikennelinjaston suunnitteluperiaatteet raitiotien vaikutusalueella

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (8) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Ratikka vai rollikka?

Tapiolan liikenneilta

Raision kaupungin lausunto Turun seudun joukkoliikenneratkaisuun

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Tampereen Ratikalle oma ilme ja identiteetti Muuttuko Nysse? Pekka Sirviö, Tampereen Raitiotie Oy Paikallisliikennepäivät 28.9.

Pyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen kaukoliikenteen 1-luokan asemilla Asemanseutufoorumi

JOUKKOLIIKENNE <PVM>

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Pikaraitiotie Tulevaisuuden joukkoliikennettä Helsingissä

Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksen vuorovaikutus. 1. Yhteenveto vuorovaikutuksesta. 2. Nettikyselyn tulokset, kevät 2017

Miksi Suomessa luovuttiin matalalattiaisista nivelbusseista?

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Miten Vaasassa liikutaan vuonna 2035? Asukaskyselyn koonti. Vaasan kestävän liikkumisen ohjelma 09/2019

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

VANTAAN RATIKKA - ELOA JA ELINVOIMAA!

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Runkolinjaston lyhyen aikavälin matkustajamääräennusteet Atte Supponen, Arttu Kosonen & Ruut Haapamäki Trafix Oy & WSP Finland Oy

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma Ville Lehmuskoski

HSL-alueen runkobussilinjasto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

SÄHKÖBUSSIT TULEVAT VAUHDILLA JOUKKOLIIKENTEESEEN. Liikenne ja maankäyttö Annakaisa Lehtinen, Trafix Oy

Ratikka tulee Tampereelle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto Sivu 2 / 2

Linjastoluonnos 1: 13

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Muistio - Bussilinjaston raitiotie- ja superbussivaihtoehdot

Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

SÄHKÖBUSSIKOKEMUKSIA SUOMALAISISTA KAUPUNGEISTA. Paikallisliikennepäivät Annakaisa Lehtinen, Trafix Oy

Helsingin seudun liikenne

Liikennevaloetuudet ja Matkustajainformaatio

Transkriptio:

Superbussin määritelmä Turun seudulla 7.9.2018

Superbussilla ja raitiotiellä on toteutuksessa enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroja Mitä Turun superbussi ei ole Superbussi pelkkä kalusto o Superbussi ei ole pelkkä pitkä sähköbussi Superbussi pelkkä infra o Superbussi ei ole pelkkä joukkoliikennekaista Superbussi runkobussi sen sijaan superbussi raitiotie ja raitioliikenne Korkealaatuinen Nopea ja täsmällinen Matkustajalähtöinen Korkea välityskyky

Määrittely Runkobussi Useita bussilinjoja ainakin kriittisiltä osin (esim. keskustassa) joukkoliikennekaistoilla Minimissään nopeampi kuin tavallinen bussilinja Peruskalusto Superbussi Raitiotien tapainen laadukas toteutus o Katutasossa o Voimakkaat liikenne-etuudet Lähtökohtaisesti kaikkialla omat kaistat, joille välttämättä ei päästetä muita alemman hierarkian bussilinjoja Laadukas ja muista busseista erottuva kalusto Full-BRT Ei sovellu eurooppalaiseen kaupunkikeskustaan Metron tapainen, eritasoliittymät Kuva: BRT Standard

Superbussilla tavoitellaan raitiotien laatutasoa Runkobussi Superbussi Raitiotie 1 Omat kaistat keskellä katua Osittain Kyllä Kyllä 2 Liittymäetuudet Osittain Kyllä kyllä 3 Ymmärrettävä verkkohierarkia ja matkaketjut Vaihtoyhteydet eivät yhtä laadukkaita Kyllä Kyllä 4 Riittävän pitkä pysäkkiväli Osittain Kyllä Kyllä 5 Pysäkit ovat verkon pysyviä solmupisteitä Pienempi merkitys ja pysyvyys epävarmempi Kyllä Kyllä 6 Ajantasainen matkustajainformaatio Pääpysäkit ja kalusto Kyllä Kyllä 7 Korkea välityskyky (tiheä vuoroväli, laaja aikataulu, kalusto) Bussiin mahtuu vähemmän matkustajia Osittain Kyllä 8 Moderni laadukas kalusto ja avorahastus Yleensä ei avorahastusta Kyllä Kyllä 9 Laadukas ja näkyvä brändi / imago (kalusto, pysäkit, infra) Osittain Kyllä Kyllä 10 Laadukas urbaani katutila myös kävelyn ja pyöräilyn osalta Yleensä ei projektin yhteydessä merkittäviä parannuksia Kyllä Kyllä

1 Omat kaistat keskellä katua, ei tiukkoja mutkia tai pysäkkitaskuja Joukkoliikenteen infrastruktuurin näkyvyys katukuvassa Castellon de la Plana, Espanja BRT minimivaatimuksena, että 3 km selkeästi merkityt omat kaistat keskellä katua (BRT Standard 2016)

2 Liittymäetuudet parantavat täsmällisyyttä ja nopeutta Raitiotietä vastaavat etuudet Omat erottuvat ilmaisimet estävät väärinkäsityksiä Kiertoliittymän läpi kulku: etuus ja ajomukavuus Selkeät ajoratamaalaukset selkeyttävät liittymän toimintaa Castellon de la Plana, Espanja

3 Ymmärrettävyys ja helppokäyttöisyys: verkkohierarkia ja matkaketjut Kuva: Buses with High Level of Service (2011) Joukkoliikennejärjestelmän hierarkisuus: Superbussi kuuluu ylimpään hierarkiseen linjastotasoon, jonka tiheä vuoroväli ja pitkä liikennöintiaikataulu mahdollistavat helppokäyttöisyyden. Alimmat linjatasot eivät saa yhtä paljon liikenne-etuuksia ja saattavat toimia syöttöliikenteenä. Yhteensopivat maksujärjestelmät Metz, Ranska Castellon de la Plana, Espanja Kuvassa yllä Strasbourgin korkein hierarkiataso, johon kuuluu kuusi raitiotielinjaa (A-F) ja superbussilinja (G) Selkeät vaihtopaikat (P+R, B+R, K+R) ja matkaketjut

4 Tavallista pidempi pysäkkiväli lyhentää matka-aikaa ja parantaa luotettavuutta Keskimääräisen pysäkkivälin tulisi olla kaupunkimaisilla alueilla 400-500 metriä, koko linjalla esim. 400-800 m Tavallinen bussi TURKU keskusta TURKU Koko linja Superbussi BRT Kuvat: Buses with High Level of Service (2011)

5 Pysäkit ovat verkon pysyviä solmupisteitä Asemia bussipysäkkien sijaan Castellon de la Plana, Espanja Valaistus Ajantasainen informaatio Sateen- ja tuulensuoja Istuimet Arkkitehtuuri mahdollistaa imagon, taiteen, paikallisuuden jne Pyöräpysäköintiä Lippuautomaatit mahdollistavat avorahastuksen (kulku kaikista ovista) Roska-astia Tilaa liikkua Rampit laitureille esteettömyys) Ajoratapysäkki, (ei pysäkkitaskuja esteettömyys) Laituri ja bussin lattia samalla tasolla (esteettömyys) Mahdollisimman vähän korkeuseroja esteettömyys, saavutettavuus

6 Ajantasainen matkustajainformaatio kaikilla pysäkeillä ja sisällä kalustossa Metz, Ranska Ajantasainen Informaatio pysäkillä Liityntäpyöräpysäköintiä Säänsuoja Ajantasainen informaatio kalustossa vaihtoyhteyksineen Pysäkkitoimintojen sujuvuus ja liikennöinnin luotettavuus, Muilla busseilla mahdollisesti omat pysäkit

7 Korkea välityskyky: tiheä vuoroväli, pitkä aikataulu, kalusto Metz, Ranska Riittävästi matkustajia tiheän vuorovälin (alle 10 min) ja pitkän liikennöintiaikataulun (esim. klo 5-24) aikaansaamiseksi Esteettömyys Kalusto: paljon matkustajapaikkoja, seisomapaikkojen osuus suuri

8 Moderni laadukas kalusto ja avorahastus: kulku sisään ja ulos kaikista ovista ja matkakortin leimaus itse Malmö, Ruotsi Reaaliaikainen matkustajainformaatio wifi Kameravalvonta Ympäristöystävällinen kalusto Kalusto: paljon matkustajapaikkoja, seisomapaikkojen osuus suuri Nousu ja poistuminen useista ovista Avorahastus Matkustajalaskimet Kuljettajan apuvälineet, valvomoyhteys

9 Laadun ja brändin tulee pyrkiä vastaamaan raitiotietä Malmö, Ruotsi Ajantasainen informaatio Kalustolla oma identiteetti Pysäkkien hyvä saavutettavuus (suojatiet tasossa) Pysäkeillä oma ilme Erottuva infra Viihtyisä katutila

10 Laadukas integrointi urbaaniin katutilaan, laadukas katutila myös kävelyn ja pyöräilyn osalta Sujuvat vaihdot solmukohdissa Viihtyisä katutila Pysäkkien hyvä saavutettavuus (suojatiet tasossa) Leveät jalkakäytävät Castellon de la Plana, Espanja Pyöräilyinfra

Raitiotiellä on enemmän matkustajakapasiteettia kuin superbussilla, mutta muuten ratkaisut ovat samanlaisia

Superbussilla tavoitellaan raitiotien laatutasoa Raitiotie Superbussi Raitiotie Superbussi

Esimerkkejä Euroopasta Metz, FR Superbussilinjat (2 kpl) + runkobussijärjestelmä Valittiin superbussi, koska 1) kapasiteettitarkastelun perusteella potentiaalinen käyttäjämäärä arvioitiin liian alhaiseksi raitiotielle 2) taloudellisen tarkastelun perusteella raitiotien rakentaminen olisi tullut 2 3 kertaa kalliimmaksi ja 3) Tekniset perustelut, mm. 3 km osuudelle keskustassa ei voinut rakentaa ilmajohtoja Joukkoliikennelinjastolle selkeä hierarkia ja linjasto uudelleenjärjestetty superbussin yhteydessä: Kaksi superbussilinjaa (38% matkustajista), joilla yhteinen osuus keskustassa ( METTIS ), 10 minuutin vuoroväli joten keskustassa 5 min yhteisellä osuudella Viisi runkobussilinjaa ( LIGNE ), 10 15 min (42% matkustajista) Alemmat linjatasot mm. CITEIS, PROXIS ja NAVETTE (20% matkustajista) Superbussilinjat 17,8 km, josta keskustassa 5,6 km yhteistä osuutta 85 90% omilla kaistoilla, betonia. METTIS kaistoille pääsee muusta joukkoliikenteestä vain runkobussilinjat, mutta niilläkin on eri pysäkit superbussien kanssa Superbusseilla voimakkaat liikennevaloetuudet, runkobussit eivät käytä liikennevaloetuuksia Katutilaa muutettu koko linjan varrelta kävelyn ja pyöräilyn kasvattamiseksi Vaikuttanut positiivisesti keskustan ja muiden linjan varrella sijaitsevien alueiden kehittymiseen Kolme liityntäpysäköintialuetta autoille, yhteensä noin 600 autopaikkaa Käyttäjämäärät ylittäneet odotukset (linjoilla yhteensä 40.000 käyttäjää/päivä (9/2017), jakautuu noin 60/40 linjoille) Superbussilinjojen keskinopeus 18 20 km/h Pysäkkiväli superbussilinjoilla 480 550 metriä (aiemmin 200 300 m) Lopullinen kustannusarvio 230 M, sis. infran, varikon, kaluston ja julkisten tilojen kehittämisen (13 M /km). Rakentaminen kesti 3,5 v. Kalusto moderni ja vähäpäästöinen: 24 m tuplanivelbusseja (dieselhybridi, 0,9 1 meur/bussi). Design suunniteltu Metziin, jonka pohjalta kalusto kilpailutettu. Kapasiteetti 130 138 henkilöä, josta 40 45 istumapaikkoja Avorahastus, lippuautomaatit kaikilla pysäkeillä, kuljettaja ei myy lippuja Ajantasainen informaatio kaikilla pysäkeillä Ramppi liikuntaesteisille nappia painamalla Metzin arviot menestystekijöiksi: koko joukkoliikenteen verkon uudelleenjärjestäminen superbussin ehdoilla, omat kaistat, täydelliset etuudet liittymissä, hyvä informaatio pysäkeillä, vähäpäästöinen ja korkean kapasiteetin omaava kulkuneuvot, joka erottuu tavallisista busseista, sekä katutilan kehittäminen linjan varrelta

Esimerkkejä Euroopasta Strasbourg, FR Superbussilinja Kuusi raitiotielinjaa (A F) ja yksi superbussilinja (G, rakentaminen 2 11/2013, liikennöinti alk. 11/2013) Tavoitteena parantaa joukkoliikenneyhteyksiä Cronenbourgin alueelle/alueelta, tutkimus ja koulutuskeskukseen sekä yrityspuistoon. Suorat ja tiheät yhteydet päärautatieasemalta/lle Parantaa ilmanlaatua ja vähentää melua suosimalla joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan Kehittää katutiloja, lisätä pyöräily yhteyksiä sekä turvallisempi ja esteettömämpi kävely ympäristö Myös alueiden sosiaalinen kehittäminen tavoitteena Superbussilinjalla kaupunkirakenteen perusteella superbussi hyöty kustannustarkastelun perusteella paras vaihtoehto, raitiotien välityskykyä ei tarvittu. Ei ole suunnitelmissa muuttaa superbussia raitiotieksi. 5,2 km, 70 80% omilla kaistoilla Keskimääräinen pysäkkiväli 470 m 4 9 minuutin vuoroväli klo 7.30 19.00 18 m nivelbussi, joka erottuu ulkoa ja sisältä muista busseista (485.000 /kpl, kapasiteetti 120 hlöä, kaasu) Avorahastus Ajantasainen informaatio pysäkeillä 10.000 matkaa/päivä Investointikustannukset 30 MEUR (5,7 MEUR/km), sis. infra 25 MEUR ja kalusto 5,3 MEUR Keskinopeus 20 km/h Autojen ja pyörien liityntäpysäköintiä pohjoispäässä

Esimerkkejä Euroopasta Castellon de la Plana, ES Superbussilinja Superbussilinja 2006, toteutettu kahdessa vaiheessa Lähes pelkästään omilla kaistoilla pääosin keskellä katua, muut bussit kulkevat autojen seassa (superbussi korkeammalla hierarkiassa kuin muu joukkoliikenne), ei täysiä liittymäetuuksia, pyöräilijöitä jonkin verran bussikaistoilla Brändi: erottuva infra (pun. asfaltti) ja kalusto, erottuvat pysäkit, ajantasainen info Urbaanin katutilan ja mm. pyöräilyinfran parantaminen Keskimääräinen pysäkkiväli n. 600 m Vuoroväli n. 7 13 min keskinopeus 18 19 km/h Ei avorahastusta 12m johdinautoja, 2,2 milj.matk./v Tavoite laajentaa superbussiverkkoa, ei raitiotietavoitetta YLIOPISTO MATKA KESKUS KESKUSTA SYÖTTÖLINJA LÄHIÖ 16 000 asuk. SATAMA

SUPERBUSSI KELTAISELLA, MUUT 3 LINJAA RAITIOTEITÄ Esimerkkejä Euroopasta Nantes, FR Superbussilinja Kolmen 1985 2000 valmistuneen raitiotielinjan jälkeen toteutettiin superbussilinja (2006 ), koska ei ennusteiden mukaan ollut raitiotien kapasiteettitarvetta, taloudellisista syistä sekä katutilaan integroinnin haasteellisuuden vuoksi Nostettu hierarkiassa ylimpään luokkaan raitiotielinjojen kanssa muiden bussilinjojen yläpuolelle Omaa kaistaa 87%: keskellä katua, liittymäetuudet Avorahastus Ajantasainen informaatio pysäkeillä Brändäys 1170 autoliityntäpaikkaa, myös pyöräliityntäpaikkoja Urbaanin katutilan parantaminen Pysäkkien kohdalla korotettuja suojateitä Keskimääräinen pysäkkiväli 500 m Tiheimmillään 2 3 minuutin vuoroväli Laaja liikennöintiaikataulu Kulku kaikista ovista, yhdestä ovesta tulee auetessa luiska 40.000 matkaa/vrk Yksiniveliset kaasubussit muutetaan 22 sähkökäyttöiseksi kaksinivelbusseiksi v2018 19 (sähköiset kaksinivelbussit 1,3 M /kpl) Alkuperäisen projektin kustannukset (2006 hintatasossa) 75 M (10,7 M /km), sis. infra 60 M, kalusto 11 M ja maanhankinta 4 M Chronobus ( runkobussilinjastoa ) toteutettu 2012 2020

Esimerkkejä Euroopasta Malmö, SE Superbussilinja + runkobussilinjasto Superbussilinja käytössä 1.6.2014 alkaen Omilla kaistoilla 63%, liittymäetuudet Erottuva infra, punainen väri Laadukkaat pysäkit Keskimääräinen pysäkkiväli 435 m Avorahastus, nousu kaikista ovista Vuoroväli 5 min Brändäys, erityisesti kalusto 24m tuplanivelbussit (kaasu/sähkö hybridi), sis. wifi Investointikustannukset alle 20 M (sis. infrastruktuuri, varikkomuutokset, kalusto) Infrastruktuuri toteuma 65,5 MSEK Bussit 8,5 MSEK/kpl ajattele raitiotietä, toteuta bussilla Noin 18.000 nousua/arkivrk (2016 17), huippukuormitus yhdessä poikkileikkauksessa 700 900 matkustajaa/h/suunta (2014 17) Tarkoitus toteuttaa neljä uutta MalmöExpressen linjaa (kustannusarvio 530 560 MSEK/linja) sekä kehittää nykyistä linjaa 5 Superbussi voi olla esivaihe raitiotielle, raitiotien rakentuessa superbussit voidaan siirtää toiselle linjalle Runkobussilinjasto: superbussilinjan lisäksi 7 runkobussilinjaa (5 10 min) ja 5 muuta bussilinjaa (10 30 min vuoroväli)

Esimerkkejä Euroopasta Rouen, FR Superbussijärjestelmä Kuvat: Google Maps Kaksi raitiotielinjaa + metrobus (1994) 3 superbussilinjaa, joilla 4,5 km yhteinen osuus keskustassa 2001 ja 2007 Omilla kaistoilla 60% (sekakaistoilla mm. linjan hännillä lähiöissä) + liittymäetuudet Erottuva infra, punainen väri Avorahastus, lippuautomaatit kaikilla pysäkeillä Ajantasainen infromaatio Vahva urbaanin katutilan parantaminen Brändäys: logo, väri ja pysäkit Pysäkkiväli superbussilinjoilla 440 530 m Kolmella superbussilinjalla yhteensä 49.000 matkustajaa/vrk Vuoroväli linjoilla 6 10 minuuttia 18m nivelbusseja 18 km/h keskinopeus Optinen ohjaus, p+r 165 M (5,5 M /km) Bussijärjestelmä voi olla yhtä houkutteleva kuin raitioliikenne jos vuoroväli ja täsmällisyys hyviä. Täsmällisyys tärkeämpää kuin matkanopeus. Kuljettajien ei tulisi myydä lippuja ettei täsmällisyys kärsi.

Lisätietoa ja lähdemateriaalia BHLS Buses with high level of service (2011) http://www.uitp.org/sites/default/files/cck-focus-papersfiles/bhls_cost_final_report_october2011.pdf Retour d expériences des choix Tramway-BHNS dans les agglomérations françaises (2016) https://www.fnaut.fr/images/docs/communiques/161004btrerapport.pdf Guidelines för attraktiv kollektivtrafik med fokus på BRT (2015) http://www.k2centrum.se/sites/default/files/fields/field_uppladdad_rapport/ra pport_brtguideliines_x2ab_jan_2015.pdf BRT Standard (2016) https://www.itdp.org/publication/the-brt-standard/ https://www.itdp.org/library/standards-and-guides/the-bus-rapid-transitstandard/