osana kaupunkikehitystä

Transkriptio

1 RAISIO RUNOSMÄKI Joukkoliikenne LÄNSIKESKUS osana kaupunkikehitystä LINNAKAUPUNKI TURUN KESKUSTA TIEDEPUISTO VARISSUO SKANSSI HIRVENSALO KAARINA Minna Arve, kaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, apulaiskaupunginjohtaja Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Jokela, projektipäällikkö Ari Korhonen, kaupunginjohtaja Antti Korte, tekninen johtaja

2 PORE SYNNYTTÄÄ TARPEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSELLE - TUNNIN JUNA HYÖDYTTÄMÄÄN KOKO MAAKUNTAA LIIKENNEJÄRJESTELMÄUUDISTUKSEN AVULLA

3 MAAKUNTAKAAVA 2004 KASVUKÄYTÄVÄ Kaupunkikehittämisen kohdealuekäytävä, jonka suunnittelumääräykset: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää Matkakeskus tärkeässä roolissa

4 TURUN KAUPUNKISTRATEGIA 2029 LIIKKUMINEN KAUPUNKISTRATEGIASSA Ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä Sujuva ja kestävä liikkumisen järjestelmä on niin kilpailukyky- kuin hyvinvointitekijä Kestävästi kasvava kaupunki tukee kasvua kestävin liikkumismuotoihin. Eri liikennemuotojen yhteensopivuus tukee sujuvaa arkea. Strategian mukaisesti rohkeasti uudistuvana kaupunkina Turku tutkii myös muita kuin totuttuja ratkaisuja.

5 TURUN YLEISKAAVA 2029 KASVUKÄYTÄVÄT kehityskuvan ominaisuuksia Kasvu keskitetään joukkoliikennekäytäville Tukeutuu oleviin palveluihin ja infraa Voimavarat täydennysrakentamiseen Pääpaino kerrostaloasumisessa Joukkoliikennekaupunki Kaupunginhallitus hyväksyi Kasvukäytävät -kehityskuvan yleiskaavatyön jatkovalmistelun pohjaksi. KH 494 / Uudesta joukkoliikenneratkaisusta kasvun selkäranka

6 Turku kasvaa Vuoteen 2050 mennessä turkulaisia on Kehitys vaatii kestävää kaupunkirakennetta Joukkoliikenneratkaisu tukee/on osa kokonaisuutta: Maakuntakaava. Rakennemalli Keskustavisio. Tiedepuisto. Smart and Wise Turku.

7 Turun kasvu kiihtyy Positiivinen rakennemuutos Yleiskaava 2029 Tark. tavoite Turun Tiedepuisto Keskustan kehittäminen Rakennemalli 2035

8 Joukkoliikenne osana kaupunkikehitystä

9 Yksi monista tulevaisuusskenaarioista:: Liikkumisen tulevaisuus Hyvinvointia kaupunkiliikenteestä (Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu)

10 Joukkoliikenne on osa kestävää ja ilmastoystävällistä kaupunkikehitystä Hiilineutraali Turku 2040

11 Joukkoliikenne on osa kestävää ja ilmastoystävällistä kaupunkikehitystä Hiilineutraali Turku 2040 älykäs sähköinen liikenne I kaupunkipyörät osana joukkoliikennejärjestelmää I MAAS I sujuvat matkaketjut I liityntäliikenne I keskustan läpiajon hillintä I laajenevat kävelyalueet I pyöräilyn kehittämisohjelma I föli seudullinen joukkoliikennejärjestelmä I funikulaari I älyföri älykäs sähköinen kaupunkivesiliikenne I eccentric hanke I talvipyöräilyn kehittäminen I kupittaan liikkumispiste

12 +30 % liikennemäärä (Liikennemäärien kasvuennuste vuoteen 2050) Liikennemäärän kasvu uhkaa ruuhkauttaa liikennettä. Runkoverkon bussiliikennekapasiteetti on riittämätön Yksityisautoilun kasvu ei ole tavoitteiden mukaista Huonosti toimiva liikkumisen arki vähentää kaupungin vetovoimaa

13 Turun kärkihankkeissa painottuu joukkoliikenne

14 Keskustan kehittäminen Joukkoliikenteen välityskyvyn lisääminen ja katutilan selkeyttäminen Katutilojen kehittäminen Kehittäminen joukkoliikenne- ja muuhun liikennejärjestelmään synkronoituna Keskusta on helposti saavutettava ja kuljettava. Keskusta on viihtyisä kohtaamispaikka. Keskusta on kaupallisesti houkutteleva ja kasvava

15 Turun Tiedepuisto Kokonaisvaltaisen kaupunkikehityksen tukeminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Seudullista liikennejärjestelmää tukeva kokonaisratkaisu. Tiedepuisto on merkittävin uuteen joukkoliikenneratkaisuun tukeutuva alue. Joukkoliikenne vapauttaa tilaa elämälle. Tiedepuisto saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla

16 Ratkaisuvaihtoehdot

17 Suunnittelun vaiheet 2002 Pikaraitiotie-selvitys 2009 Turun seudun joukkoliikenne Selvitys joukkoliikennejärjestelmästä Pikaraitiotien ja runkobussin vertailu Joukkoliikennejärjestelmäksi valittiin runkobussijärjestelmä. Kuormitetuimmille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtion rahoitus ja muiden seudun kuntien osuus sovittu Turun kaupunkiseudun rakennemalli Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteiskehittäminen Pikaraitiotielinjauksia tarkennettu ja laajennettu maankäytön kehittämisen perusteella Raitiotien yleissuunnitelma 2013 Raitiotien tavoitteiden asettaminen 2014 Raitiotien reittien valinta 2015 Yleissuunnitelma kolmihaaraiselle raitiotielle (Varissuo, Runosmäki, Skanssi) Raitiotiereitit ja pysäkit valitaan ohjeellisina Superbussi nousee vaihtoehdoksi raitiotielle. Ei yksiselitteistä vastausta parhaasta joukkoliikennejärjestelmästä, mistä johtuen päätetään lisäselvityksistä Raitiotien yleissuunnitelman lisäselvitykset Raitiotie vai superbussi Ensimmäinen toteutusvaihe

18 A Raitiotie B Superbussi Molemmissa vaihtoehdoissa tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitoutumista toteuttaa hanke tinkimättä toteutuksen laadusta ja reitistön laajuudesta.

19 A Raitiotie

20 Raitiotie kaupunkiliikenteen klassikko - tuttu ja yleinen joukkoliikennemuoto kaupungeissa ympäri maailmaa - pitkä historia tuo paljon järjestelmän kokemuksesta toimivuudesta - paljon onnistuneita ja tunnettuja esimerkkejä - imagossa yhdistyvät nostalgia ja uusin teknologia

21 Raitiotie on tuttu osa urbaania ympäristöä Havainnekuva Kupittaan alueelta

22 Raitiotielle rakennetaan kiskot omalle kaistalle Havainnekuva Tuomikirkon alueelta

23 B Superbussi

24 Moderni, kiskoton uusi liikennemuoto Selvitystyö tehty työnimellä superbussi. Metz, Ranska

25 Superbussi on Euroopassa jo toimiva urbaani liikennemuoto Korkealaatuinen Nopea ja täsmällinen Matkustajalähtöinen Korkea välityskyky Mitä Turun superbussi ei ole Superbussi pelkkä kalusto Superbussi ei ole pelkkä pitkä sähköbussi Superbussi pelkkä infra Superbussi ei ole pelkkä joukkoliikennekaista Superbussi runkobussi Metz, Ranska Castellon de la Plana, Espanja

26 Superbussilla tavoitellaan raitiotien laatutasoa Runkobussi Superbussi Raitiotie 1 Omat kaistat keskellä katua Osittain Kyllä Kyllä 2 Liittymäetuudet Osittain Kyllä kyllä 3 Ymmärrettävä verkkohierarkia ja matkaketjut Vaihtoyhteydet eivät yhtä laadukkaita Kyllä Kyllä 4 Riittävän pitkä pysäkkiväli Osittain Kyllä Kyllä 5 Pysäkit ovat verkon pysyviä solmupisteitä Pienempi merkitys ja pysyvyys epävarmempi Kyllä Kyllä 6 Ajantasainen matkustajainformaatio Pääpysäkit ja kalusto Kyllä Kyllä 7 Korkea välityskyky (tiheä vuoroväli, laaja aikataulu, kalusto) Bussiin mahtuu vähemmän matkustajia Osittain Kyllä 8 Moderni laadukas kalusto ja avorahastus Yleensä ei avorahastusta Kyllä Kyllä 9 Laadukas ja näkyvä brändi / imago (kalusto, pysäkit, infra) Osittain Kyllä Kyllä 10 Laadukas urbaani katutila myös kävelyn ja pyöräilyn osalta Yleensä ei projektin yhteydessä merkittäviä parannuksia Kyllä Kyllä

27 Omat kaistat keskellä katua, ei tiukkoja mutkia tai pysäkkitaskuja Joukkoliikenteen infrastruktuurin näkyvyys katukuvassa Castellon de la Plana, Espanja

28 Pysäkit ovat verkon pysyviä solmupisteitä Asemia bussipysäkkien sijaan Castellon de la Plana, Espanja Valaistus Ajantasainen informaatio Arkkitehtuuri mahdollistaa imagon, taiteen, paikallisuuden jne Sateen- ja tuulensuoja Istuimet Korkeatasoiset ja kestävät materiaalit Tilaa liikkua Rampit laitureille esteettömyys) Pyöräpysäköintiä Ajoratapysäkki, (ei pysäkkitaskuja esteettömyys) Lippuautomaatit mahdollistavat avorahastuksen (kulku kaikista ovista) Laituri ja bussin lattia samalla tasolla (esteettömyys) Mahdollisimman vähän korkeuseroja esteettömyys, saavutettavuus

29 Ajantasainen matkustajainformaatio kaikilla pysäkeillä ja sisällä kalustossa Ajantasainen informaatio kalustossa vaihtoyhteyksineen Metz, Ranska Ajantasainen Informaatio pysäkillä Säänsuoja Liityntäpyöräpysäköintiä Pysäkkitoimintojen sujuvuus ja liikennöinnin luotettavuus, Muilla busseilla mahdollisesti omat pysäkit

30 Korkea välityskyky: tiheä vuoroväli, pitkä aikataulu, kalusto Metz, Ranska Riittävästi matkustajia tiheän vuorovälin (alle 10 min) ja pitkän Liikennöintiaikataulun (esim. klo 5-24) aikaansaamiseksi Esteettömyys

31 Toiminnoiltaan moderni ja asiakasystävällinen Kulku sisään ja ulos kaikista ovista sekä matkakortin leimaus

32 Laadun ja brändin tulee vastata raitiotietä Malmö, Ruotsi Ajantasainen informaatio Kalustolla oma identiteetti Pysäkeillä oma ilme Pysäkkien hyvä saavutettavuus (suojatiet tasossa) Erottuva infra Viihtyisä katutila

33 Urbaani liikennemuoto omalla kaistalla, ilman kiskoja Havainnekuva Kupittaan alueelta

34 Kun kapasiteettitarve nousee, vastaa raitiotie tarpeeseen parhaiten

35 Reitti Potentiaalisia reittejä suunniteltu ja arvioitu huomioiden selvitystyölle asetetut tavoitteet: 1 Seudun kilpailukyky, kasvu ja vetovoima 2 Kestävä kaupunkirakenne 3 Sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne 4 Kaupungin asukkaiden viihtyisyys ja hyvinvointi lisääntyvät 5 Taloudellisesti kestävä investointi

36 4 potentiaalista vaihtoehtoa: Raisio Varissuo Runosmäki Varissuo Länsikeskus Varissuo Matkakeskus Varissuo

37 Matkakeskus Varissuo 7,8 km 13 pysäkkiparia Raitiotie Superbussi Ajoaika 21 min 22 min Kalusto 10 kpl 10 kpl

38 Länsikeskus Varissuo 10,6 km 16 pysäkkiparia Raitiotie Superbussi Ajoaika 27 min 28 min Kalusto 11 kpl 12 kpl

39 Runosmäki Varissuo 13,3 km 20 pysäkkiparia Raitiotie Superbussi Ajoaika 35 min 36 min Kalusto 13 kpl 14 kpl

40 Raisio Varissuo 14,7 km 20 pysäkkiparia Raitiotie Superbussi Ajoaika 34 min 35 min Kalusto 13 kpl 14 kpl

41 1 Seudun kilpailukyky, kasvu ja vetovoima

42 TAVOITE 1: Seudun kilpailukyky, kasvu ja vetovoima Raitiotie ja superbussi kasvattavat liikennejärjestelmän kapasiteettia mahdollistavat voimakkaamman kasvun parantavat urbaanin katutilan laatua parantavat Turun sekä vaikutusalueen aluekeskusten saavutettavuutta Kiinteä reitti houkuttelee investoimaan

43 TAVOITE 1: Seudun kilpailukyky, kasvu ja vetovoima Huomioita Raitiotieratkaisussa vetovoiman kasvun arvioidaan olevan suurempi mm. positiivisen imagon ja tunnettujen kansainvälisten esimerkkien vuoksi. Raisio Varissuo-yhteys tukee parhaiten asukkaiden, palveluiden ja elinkeinoelämän kehittymistä

44 2 Kestävä kaupunkirakenne

45 Maankäytön kehityspotentiaali Ympyröiden koko kuvaa rakentamispotentiaalin määrää Raitiotiellä arvioidaan tiivistävän maankäyttöä jossain määrin enemmän linjojen varteen kuin superbussi Varissuo-Raisio -reitti mahdollistaa eniten lisärakentamista. Länsikeskus voi raitiotien/superbussin myötä kehittyä monipuoliseksi aluekeskukseksi

46 Suurin kaupunkikehityspotentiaali on Tiedepuiston alueella

47 Reitistöjen käyttäjäkattavuus

48 3 Sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne

49 TAVOITE: Sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne Omalla kaistalla kulkeva joukkoliikenne takaa ruuhkattoman liikenteen kaupunkialueella Raitiotie tai superbussi: + lyhyet matka-ajat + tiheät vuorovälit + luotettava aikataulu + parantaa esteettömyyttä + matkustusmukavuus

50 TAVOITE: Sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne Joukkoliikenne luo helposti saavutettavan kaupunkikeskustan

51 TAVOITE: Sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne Raitiotie ja superbussi tukevat elävää kaupunkikeskustaa Eniten matkustajapotentiaalia on Runosmäkeen ja Raisioon päättyvillä linjoilla. + eniten joukkoliikenteen käyttäjiä jo nyt + lisää matkustajamääriä + vähentää läpikulkevaa autoliikennettä, erityisesti Turun keskustassa + lisää vaihdollisten matkojen sujuvuutta

52 4 Kaupungin asukkaiden viihtyisyys ja hyvinvointi lisääntyvät

53 4. TAVOITE: Kaupungin asukkaiden viihtyisyys ja hyvinvointi lisääntyvät Joukkoliikenneratkaisuun liittyy kaupunkiympäristön parantamista, jolla edistetään kävelyä ja pyöräilyä. Omalla kaistalle kulkeva joukkoliikenne kehittää katutiloja monipuolisesti ja parantaa kaupunkikuvaa + lisää keskuksissa liikkumisen miellyttävyyttä + vähentää päästöjä ja melua + mahdollistaa kävely- ja pyöräilyliikenteen kehittämisen + lisää kävelyn ja pyöräilyn suosiota keskustoissa sekä liityntäliikennemuotona

54 TAVOITE: Sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne Joukkoliikenneratkaisuun liittyy kävelyä ja pyöräilyä edistävää ympäristön parantamista.

55 5 Taloudellisesti kestävä investointi

56 Investointikustannukset Kustannusarviot ovat yleissuunnitelmatarkkuudella ja suunnitteluvaiheesta johtuen niiden epävarmuudeksi arvioidaan ± 25%. Infrastruktuurin kustannuksiin sisältyy 15% riskivaraus arvaamattomiin kustannuksiin. Valtiolta oletettu 30% osallistumista infrastruktuuriin ja varikkoon Tampereen raitiotien tapaan. Oletus 30% tuesta koskee sekä raitiotietä että superbussia. Varikko ja kalusto poistettu kuntatalous- ja yhteiskuntatalouslaskelmissa käyttötalouden osana operointikustannusten yhteydessä, mutta näkyvät tässä kuvassa investointikustannuksina. Kuntatalous- ja yhteiskuntatalouslaskelmissa on otettu huomioon raitiovaunujen superbusseja pidempi käyttöikä.

57 Kuntatalouden nettokustannusvaikutusten kannalta superbussi on raitiotietä kannattavampi pienempien investointi- ja korkokustannusten sekä paremman käyttötalouden vuoksi

58 Taloudellisesti kestävä investointi Kuntatalous* Superbussivaihtoehdot lisäävät tuloja, raitiotie lisää menoja Talouden kannalta Varissuo-Runosmäki paras vaihtoehto sekä raitiotien että superbussin osalta Yhteiskuntatalouden* kannalta kannattavia vaihtoehtoja ovat paremmuusjärjestyksessä Varissuo-Runosmäki superbussi Varissuo-Matkakeskus superbussi Varissuo-Runosmäki raitiotie * 30 vuoden tarkasteluaikajaksolla

59 Raitiotiessä panostetaan yhteen linjaan, kun superbussilla voidaan samalla kustannustasolla rakentaa verkosto

60 Kokonaisvaltainen kaupunkiseudun kehitys kärkenä

61 Turussa suurin kaupunkikehityspotentiaali on Tiedepuiston alueella

62 Keskusta uudistuu ja viihtyisyys kasvaa

63 Uusiutuvaa Satakunnantien vartta Paalupaikan ympäristössä

64 Länsikeskuksen alue voi kehittyä tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuen monipuoliseksi aluekeskukseksi

65 Yhteenveto ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN VASTAAMINEN: - Varsinkin raitiotie ja lähes samanarvoisesti myös superbussi kokonaisvaltaisesti toteutettuina vastaavat hyvin seuraaviin keskeisiin tavoitteisiin: kaupungin kilpailukyvyn kasvu ja keskustan vetovoiman nousu, kestävä kaupunkirakenne, sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne sekä kaupungin asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. - Talouden kannalta superbussi on raitiotietä kannattavampi. - Runkobussijärjestelmän kehittämisvaihtoehto vastaa asetettuihin tavoitteisiin heikommin kuin raitiotie ja superbussi. REITTILINJAUKSET: - Linjausvaihtoehtoista parhaiten asetettuihin tavoitteisiin kokonaisuudessaan vastaa Varissuo-Raisio, jolla on eniten kaupunkikehitystä ja matkustajia. - Talouden kannalta paras linjausvaihtoehto on Varissuo-Runosmäki. KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN: - Sekä Raitiotie että Superbussi tukevat kaupunkiseudun pitkäjänteistä kehittämistä joukkoliikenteeseen tukeutuen - Superbussilla pystytään nopeammin rakentamaan verkosto. AIKATAULU: - Aikaisimmillaan rakentaminen voisi tapahtua asemakaavanmuutosten ja rakennussuunnitelmien laadinnan jälkeen vuosina

66 Raision Kuloistenniityn / Rajaniityn alueen kehityspotentiaalia

67 E 18 tunnelihankkeen ja joukkoliikenneratkaisun myötä Raision keskustalla on mahdollisuus uusiutua

68 Joukkoliikenneratkaisun lisäksi Raision maankäytön ja kaupunkikuvan kehittämisellä erittäin merkittävä rooli

69 Raision näkökulmia ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN VASTAAMINEN: E 18 kehätien tunneliratkaisu ja raitiotie- tai superbussiratkaisu mahdollistavat merkittävän maankäytön kehittämisen Raision keskustassa sekä joukkoliikenneakselilla välillä Raisio Turku. Raisiosta on mahdollista kehittää merkittävä seudullinen kevyenliikenteen solmukohta (ilman risteystä). REITTILINJAUKSET: Linjausvaihtoehtoista parhaiten asetettuihin tavoitteisiin kokonaisuudessaan vastaa Varissuo-Raisio, jolla on eniten kaupunkikehitystä ja matkustajia. KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN: Kaupunkikuvaan ja maankäytön kehittämiseen liittyvillä asioilla on Raisiolle erittäin suuri merkitys. Raitiotie tukee vahvemmin kaupunkikehittämisen ja maankäytön näkökulmia. AIKATAULU: Aikaisimmillaan rakentaminen voisi tapahtua asemakaavanmuutosten ja rakennussuunnitelmien laadinnan jälkeen vuosina E 18 kehätien kehittäminen ja Raision tunnelin rakentaminen alkaa nykyisen aikataulun mukaan 2021.

70 Lisätietoa