Vero-oikeus I (724613P) Syksy 2018 1
Luentoajat 04.09.18 ti 14.15-18.00 L10 11.09.18 (Huom! ei luentoa) 18.09.18 ti 14.15-18.00 L10 25.09.18 ti 14.15-18.00 L10 02.10.18 ti 14.15-18.00 L10 09.10.18 ti 14.15-18.00 L10 16.10.18 ti 14.15-18.00 L10 Ensimmäinen TENTTI 2
Tentti Tentti on ns. lakikirjatentti, eli tentissä saa käyttää Verolait -kirjaa (tai vastaavaa). Lakikirjoissa saa olla säädöksiin liittyviä merkintöjä, mutta ei viittauksia ja jäljennöksiä muista tenttivaatimuksista tai muusta vero-oikeudellisesta kirjallisuudesta. Andersson & Linnakangas, & Frände: Tuloverotus, 2016 Linnakangas & Myrsky: Elinkeinotulon verotus, 2010. (tai uudempi) 3
Osaamistavoitteet Opiskelija tietää Suomen verojärjestelmän keskeisimmät lait ja periaatteet. Opiskelija tietää tuloverotuksen eri tulolajit ja tulolähteet ja ymmärtää niiden merkityksen verojärjestelmän ja verosuunnittelun kannalta. Opiskelija osaa eri yritysmuotojen verotuksen pääpiirteissään ja osaa soveltaa tietoja verosuunnittelussa. 4
Kurssin sisältö 1. Yleistä vero-oikeutta 1.1. Vero-oikeuden tietolähteet 1.2. Veron luonne velvoitteena ja verovelkasuhde 2. Tuloverolaki 2.1. Tulolajit ja tulolähteet 2.2. Vero-oikeuden käsitteitä 2.3. Verovelvolliset 2.4. Verotettava tulo 2.5. Vähennykset 3. Yritysverotus henkilöyhtiöissä ja henkilöyrityksissä 3.1. Yrityksen ja yrittäjän käsite 3.2. Ammatinharjoittaja, toiminimi 3.3. Henkilöyhtiöt ja verotusyhtymät 4. Osakeyhtiö 4.1. Pörssiyhtiön tulon ja osingon verotus 4.2. Muun osakeyhtiön tulon ja osingon verotus 5. Pääomaverotus 5
1. Yleistä vero-oikeutta Verotuksen tarkoitus on tuottaa tuloja julkisyhteisöille Verotuksella voi olla myös muita alisteisia tavoitteita Tulo on tuloa verotuksellisesti Tulo voi olla verollista (pääsääntö) tai verotonta Tulo voi olla Ammattitoiminta- tai liiketuloa (EVL) Palkkatuloa tms. (EPL 13 ) Työkorvausta tai käyttökorvausta (EPL 25 ) Muuta tuloa 6
1.1. Vero-oikeuden tiedonlähteet Verolainsäädäntö KHO:n päätökset EU:n tuomioistuimen päätökset KVL:n päätökset Verohallinnon yhtenäistämisohjeet Oikeuskirjallisuus www.vero.fi 7
1.2. Verovelkasuhde 1. Asetetaan vero (veronsaaja asettaa lakiin perustuen) PL 81 :n mukaan veron on perustuttava aina lakiin 2. Maksuvelvollisuus (kuka tai mikä on verovelvollinen ja mikä on veron määrä) Verovelvolliset ovat verosubjekteja. Verosubjektius on verolainsäädännön keskeisiä kysymyksiä: verolaissa on määriteltävä, kuka on verovelvollinen. Verovelvollinen ja veronsaaja ovat verovelkasuhteen osapuolet. Verovelkasuhteen sisältö on veron suorittamisvelvollisuus. Verovelvollisaseman määrittelyssä on siten kysymys tuloverotuksen laajuus- ja kohdistamisongelmien ratkaisusta. 8
2.1. Tulolajit ja tulolähteet Tulolajit: Ansiotulot Pääomatulot Tulolähteet: Elinkeinotulo (EVL) Maataloustulo (MVL) Henkilökohtainen tulo (TVL) 9
Tulolajijaottelu Palkka Palkkio Työkorvaus Käyttökorvaus Eläke Ammatin työtulo-osuus Yksityisliikkeen Henkilöyhtiön Osingon Maatalouden ANSIOTULO YHTEENSÄ - Luonnolliset vähennykset PUHDAS ANSIOTULO KUNTA VALTIO -vähennykset vähennykset -tappiot -tappiot VEROTETTAVA TULO (kunta ja valtio erikseen) Kuntavero+ sos.turvamaksut, Valtionvero Vuokratulo Korkotulo (ns. muut korot) Sijoitusrahastotuotot Luovutusvoitot Metsän tuotto ja maa-ainestulot Ammatin pääomatulo-osuus Yksityisliikkeen Henkilöyhtiön Osingon Pörssiosingot Maatalouden pääomatulo-osuus PÄÄOMATULOT YHTEENSÄ - Luonnolliset vähennykset PUHDAS PÄÄOMATULO - tappiot ja vähennettävät korot VEROTETTAVA PÄÄOMATULO Jos negatiivinen Jos positiivinen -> pääomavero 30% / 34% <- Alijäämähyvitys 10
Verot ja veronsaajat Kunnallisvero ( 17% - 22,50% ) Kiinteistövero (0,41% - 2,00%/3,10%/6,00%) Valtion tulovero ( 0% - 31,25% ) Ns. Raippavero 47.000 ylittävästä vuotuisesta eläkkeestä 5,85% lisävero Yhteisövero (20%) Pääomavero (30% / 34%) Lähdevero (15% / 35%) Korkotulon lähdevero (30%) Kirkollisvero ( 1,00% - 2,25% ; ka. 1,43%) SV-maksut (1,53% työntekijältä) Työttömyysvakuutusmaksu (1,90% työntekijältä ) Eläkevakuutusmaksut ( 6,35% / 7,85% työntekijältä) YLE-vero (max. 160, yrityksillä max. 3.000 ) Kunta Valtio Seurakunta Kela TVR Eläkelaitokset Yle 11
2.2. Vero-oikeuden käsitteitä A) Verovuosi Verotuksen aikayksikkö on vuosi B) Verotusvuosi Verotus toteutetaan verovuotta seuraavana vuotena Verotus päättyy (valmistuu) 31.10. C) Yhtymä Vero-oikeudellinen yritysmuoto Avoinyhtymä, kommandiittiyhtiö, verotusyhtymä, laivan isämnnistö D) Yhteisö Itsenäinen verosubjekti, esim. Oy, osuuskunta jne. 12
käsitteitä (jatkuu) E) Yhteisetuus Esim. yhteismetsä, tiekunta, jakokunta, kalastusalue Veroprosentti 26,50% F) Verotuspaikka Periaatteessa kotikunta, jossa on koti ja asunto Yrityksellä virallinen kotipaikka (PRH, YTJ-rekisteri), mutta verotus tapahtuu tosiasiassa muiden normien mukaan; esim. työpaikan mukaan) Yleisesti verovelvolliset/rajoitetusti verovelvolliset G) Veropohja Verotuksen kohde, esim. vuositulot, kirjanpidollinen voitto jne. 13
2.3. Verovelvolliset Yleinen verovelvollisuus Rajoitettu verovelvollisuus 6 kk:n sääntö 3 vuoden sääntö Asuinvaltioperiaate 14
6 kuukauden sääntö Suomessa asuva on Suomessa verovelvollinen myös ulkomaantulosta. Lähtökohtana on, että henkilö säilyy ulkomaantyön ajan verotuksellisesti Suomessa asuvana. Tavallisesti näin onkin, mutta myös poikkeuksia on. Verotuksellinen asumiskäsite eroaa sosiaaliturvan tai väestötietojärjestelmän asumiskäsitteistä. Verotuksellisesti Suomessa asuvia eli yleisesti verovelvollisia ovat ne, joiden varsinainen asunto ja koti on Suomessa. Jos ulkomaille työskentelemään lähteneelle Suomen kansalaiselle ei jää kotia Suomeen, hän on silti verotuksellisesti Suomessa asuva, jos hänellä on olennaiset siteet Suomeen. Olennaisten siteiden katsotaan säilyvän muuttovuoden ja kolme seuraavaan vuotta, ellei henkilö itse esim. veroilmoituksessa tai lähdeverokorttihakemuksessa vaadi rajoitettua verovelvollisuutta ja osoita, että siteitä ei ole. Siteitä ovat esim. Suomessa oleva perhe, Suomessa oleva asunto, suomalainen työnantaja tai kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Yleisesti verovelvollinen on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan Suomeen veroa kaikesta tulostaan, myös ulkomailta saadusta. Suomen eri maiden kanssa tekemät verosopimukset usein käytännössä rajoittavat tätä laajaa verovelvollisuutta. 15
Verovelvollisten luokittelu A) Luonnollinen henkilö (ihmiset iästä riippumatta) Poikkeus YLE-vero, jota alle 18-vuotiaat eivät maksa B) Kuolinpesä C) Yhtymät D) Yhteisöt E) Yhteisetuudet F) Konkurssipesä G) Perhe (vain jotkin vähennykset) 16
2.4. Verotettava tulo Laaja tulokäsite (TVL 29 ) Raha ja rahanarvoinen Pelkkä varallisuuden (pääoman) siirto ei ole tuloa Tuloverotus ja perintö- tai lahjaverotus ovat toisensa poissulkevia Ongelmia Talkootyö Vaihtotyö Tulosta luopuminen Asuntotulo 17
verotettava tulo Nettotulon verotus = puhtaan tulon verotus Puhdas tulo = veronalaisesta tulosta vähennetään sen hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat menot eli luonnolliset vähennykset Puhdas tulo lasketaan tulolähteittäin Puhtaasta tulosta tehtävien vähennysten jälkeen päästään verovuoden tuloon Verovuoden tulosta vähennetään aikaisempien vuosien tappiot päästään verotettavaa tuloon / vahvistettavaan tappioon 18
Verovapaat tulot Laissa luetellaan verovapaat tulot Apurahat (TVL 82 ) Lakkoavustus (TVL 88 ) Vakuutuskorvaus (TVL 78 ) Vahingonkorvaus (TVL 79 ) Luonnontuotteet (TVL 89 ) Eräät sosiaaliedut (TVL 92 ) Tavanomaiset (kohtuulliset) henkilökuntaedut (TVL 69 ) Työnantajan intressissä tapahtuva koulutus (TVL 69b ) Henkilöstörahastosta saatu tulo 20%:n osalta (TVL 65 ) Verovapaat kustannusten korvaukset -esim. päivärahat ja kilometrikorvaukset 19
Työsuhdelaina (TVL 67 ) Työnantaja saa antaa velkaa työntekijälle Velasta pitää olla maksusuunnitelma Korko oltava markkinaehtoinen (Euribor 12 kk) Akordi voi merkitä velan tuloutumista verolliseksi tuloksi 20
Osakeanti työsuhteessa (TVL 66 ) Työnantaja saa antaa alennusta enintään 10% käyvästä hinnasta, jos osakkeet halutaan luovuttaa verovapaasti Esim. jos käypä hinta on 10 /osake ja työntekijä merkitsee 10.000 osaketta hintaan 90.000 -> laskennallisesti verovapaata tuloa 10.000 21
Työsuhdeoptiot ja vaihtovelkakirjat (TVL 66 ) Hyöty on kokonaan verollista Tulolajina on ansiotulo Tulo verotetaan option tai vaihtovelkakirjan realisointivuotena Esim. Optio Voi ostaa 10 osaketta á 8, henkilö saa 2.000 optiota Osakkeen arvo 2018 6,00 -> option arvo 0 Osakkeen arvo 2019 8,00 -> option arvo 0 Osakkeen arvo 2020 10,00 -> option arvo 20 Osakkeen arvo 20121 20,00 -> option arvo 120 Henkilö myy 2020 1.000 kpl optioita -> 2020 verotus: ansiotuloa 20.000 Henkilö merkitsee 1.000 optiolla 10.000 osaketta hintaan 80.000 -> ansiotulo 120.000 22
2.5. Vähennykset Jaottelu: A) Luonnolliset vähennykset / Muut Tulonhankkimistarkoitus / Muu, esim. sosiaaliset syyt B) Verosta tehtävät / Tulosta tehtävät Esim. kotitalousvähennys / esim. perusvähennys C) Tulolajikohtaiset Pääomatulot / Ansiotulot Aktiivituloista / Passiivituloista myös D) Kunnallisvero / Valtion vero 23
Tulonhankkimisvähennys (TVL 95 ) Min. 750 Ns. automaattinen vähennys Lisäksi 750 ylittävältä osin mm. ammattikirjallisuus, koulutus ammattitaidon ylläpitämiseksi, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut sekä ns. työhuonevähennys tietyin edellytyksin 24
Työmatkavähennys (TVL 93 ) Max. 7.000 Omavastuu 750 (täysi vähennys siis 7.750 työmatkoista) Erityistilanteet TVL 71,72, 72a ja 72b 25
Työasuntovähennys (TVL95a ) Asunto ja työ yli 100 km vakituisesta asunnosta Vähennys max. 250 / kk (vuokran määrä) Vähennys nousee vuonna 2019 450 / kk 26
Valtion työtulovähennys (TVL 125 ) Verosta tehtävä vähennys Aktiivitulosta Max. 1.540 Vähennys oin 12% aktiivitulon määrästä, joka ylittää 2.500 Vähennys alenee 33.000 tulon (puhtaan ansiotulon) jälkeen1,65% (eli jokainen ansaittu 10.000 alentaa vähennystä 165 ) Vähennys loppuu, kun tulot ovat 127.000 27
Kunnallisveron ansiotulovähennys (TVL 105a ) Vähennys tekee kunnalisverotuksesta progressiivisen Vähennys on 51% 2.500 ylittävästä aktiivitulosta 7.230 jälkeen vähennys on 28% tulosta Vähennystä saa max 3.570 Vähennys alenee 14.000 puhtaan ansiotulon jälkeen Alenema on 4,5% (jokainen 1000 alentaa vähennystä 45 ) Vähennys loppuu, kun tulot n. 93.000 28
Esim. 105a :stä Henkilön palkkatulo 5.000 Työttömyyskorvaus 2.000 Työmatkakulut 950 Verotettava tulo 5.000 +2.000-750 (Tulonhankkimisvähennys (TVL 95 )) - 200 (Työmatkat 950 750 omavastuu TVL 93 ) +6.050 Aktiivituloa 5.000, vähennys (5000 2.500) x 51% = 1.275 Verotettava tulo siis 6.050 1.275 = 4775 29
Kunnallisverotuksen perusvähennys (TVL 106 ) Vähennys puhtaasta ansiotulosta Vähennys max. 3.100 Vähenemä alkaa 3.100 kohdalla ja on 18% Vähennys loppuu siis, kun tulot ovat 20.060 30
Korkovähennykset (TVL 58 ) 1) Tulonhankkimisvelan korot Tulonhankkimistarkoitus 2) Asuntovelan korot 35% vuonna 2018 Vähennys poistuu tulevaisuudessa kokonaan 3) Takausvelan korot Jos alkuperäinen velka oli vähennettävissä 31
Kotitalousvähennys (TVL 127a 127c ) max 2.400 (omavastuu 100 ) Kotitaloustyö tai siivoustyö Hoivatyö Hoitotyö Remonttityö (korjaus, ei uudisrakentaminen) Kotona tai kesämökillä Vähennys on 50% yritykselle tai työkorvauksena maksetusta korvauksesta (työ + ALV) tai 20% työpalkkana maksetusta palkasta + sos.kulut + eläkemaksut + työtapaturmavakuutusmaksu + ryhmähenkivakuutus -Yleishyödyllinen yhteisö on samassa asemassa kuin yritys 32
kotitalousvähennys Vähennyksen saa, kun työ tehdään omassa kodissa vapaa-ajan asunnossa vanhempien tai isovanhempien kodissa. Asuntoa ei tarvitse omistaa, asuminen tai oma käyttö riittää. Kuolinpesä voi saada kotitalousvähennyksen, mutta ainoastaan vainajan kuolinvuodelta. Asunto-osakeyhtiö ei voi saada kotitalousvähennystä. 33
3.1. Yritys ja yrittäjä Yritysmuoto 1.8.2017 1.8.2018 Osakeyhtiö 274 125 275 645 Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja 209 449 210 739 Asunto-osakeyhtiö 88 554 89 755 Kommandiittiyhtiö 28 974 27 905 Avoin yhtiö 10 304 9 889 Osuuskunta 4 374 4 287 Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike 1 221 1 221 34
Yrittäjä lain mukaan (YEL 3 ) Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Yrittäjänä pidetään avoimen yhtiön yhtiömiestä tai muun yhteisön tai yhtymän sellaista osakasta tai yhtiömiestä, joka on henkilökohtaisessa vastuussa yhteisön tai yhtymän velvoitteista ja sitoumuksista. Yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää osakasta tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, jos: 1) osakeyhtiön osakas omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä; 2) osakeyhtiön osakas omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai heillä on yhdessä yli 50 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä; tai 3) muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevällä henkilöllä on 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua vastaava määräämisvalta yhteisössä. Johtavalla asemalla tarkoitetaan toimitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä tai muuta vastaavaa asemaa tai vastaavaa tosiasiallista määräämisvaltaa osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä. 35
Yritys, liiketoiminta (EVL 1 ) Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 1 :n mukaan elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Liiketoiminnalle tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat voiton tavoittelu, itsenäisyys, suunnitelmallisuus, jatkuvuus, Julkisuus, taloudellisen riskin olemassaolo ja suuntautuminen ulospäin. 36
3.2. Ammatinharjoittaja ja yksityisliike Yhden henkilön yritys Yritys = yrittäjä Vastuu rajatonta Päätösvalta yrittäjällä Ns. avustava puoliso on omasta verosta vastuussa Yrityksen tulos jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi Yritys ei ole itse verosubjekti, vaan tulo jaetaan yrittäjälle (ja puolisolle) verotettavaksi Lasketusta tuloksesta saa tehdä 5%:n yrittäjävähennyksen 37
Tuloksen verottaminen yrittäjätasolla Yritys Tulos 100 5% yrittäjävähennys 95% yrittäjälle Yrittäjä (ja puoliso) 38
Tulo jaetaan tulolajeittain Yrityksen tulosta pääomatuloa on 20% nettovaroista laskettuna. Loput on ansiotuloa. Nettovaroiksi lasketaan yrityksen varat + 30% yrityksen maksamista EPL-palkoista vähennettynä yrityksen veloilla. Ns. ylimääräiset kassavarat eivät kuulu laskettaviin nettovaroihin. 20%:n säännön sijaan voidaan vaatia 10%: tai 0%:n pääomatuloosuutta. 39
3.3. Henkilöyhtiöt Henkilöyhtiö on yhtiö, jossa useampi kuin yksi henkilö harjoittaa sopimuksen perusteella yhdessä elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Henkilöyhtiöitä ovat avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö, joista säädetään laissa avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä. Henkilöyhtiöille on tunnusomaista toiminnan perustuminen toimintaa harjoittaviin henkilöihin. Henkilöyhtiö on yleensä soveltuvin yhtiömuoto sellaiseen yritystoimintaan, joka perustuu yhtiömiesten, eli yhtiön omistajien ammattitaidolle ja henkilökohtaiselle työpanokselle sekä luottamukselle. Henkilöyhtiön yhtiömiehinä voi toimia myös toiset yritykset. 40
3.3.1. Avoin yhtiö Vähintään 2 yhtiömiestä Henkilökohtainen, rajaton ja solidaarinen vastuu yhtiön velvoitteista Tulo jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi (TVL 16 ) 41
Avoimen yhtiön hallinto Yhtiömiehet voivat pätevästi sopia yhtiön hallinnosta ja voitonjaosta yhtiösopimuksessa. Yhtiömiehen tarkastusoikeutta tai oikeutta moittia tilinpäätöstä ei kuitenkaan voida rajoittaa yhtiösopimuksella. Yhtiömiehellä on oikeus tarkastaa yhtiön kirjanpito ja saada tietoja sen toiminnasta, jos tarkastus ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Yhtiömiehellä on myös oikeus moittia tilinpäätöstä nostamalla kanne toisia yhtiömiehiä vastaan. 42
avoin yhtiö Yritys on laskentasubjekti Tulos verotetaan yhtiömiestasolla Yrittäjävähennys 5%, jos yhtiömiehet ovat luonnollisia henkilöitä Verotettavista osuuksista vähennetään osuuden hankintavelan korko (TVL 58 7 mom.) Pääomatuloa on 20% nettovaraosuudesta (TVL 40 ) Nettovaroihin lasketaan 30% EPL-palkoista Yhtiö voi tehdä toimintavarauksen, jos yhtiössä on henkilöomistajat 43
Esimerkki avoimen yhtiön yhtiömiesten verotuksesta Avoin yhtiö, jossa tulos 100.000 Yhtiömies A:n osuus 50% tuloista ja panoksesta. Yhtiömies B:n osuus 50% tuloista ja panoksesta. Yhtiön nettovarat 20.000 YHTIÖ Tulos 100.000 Yrittäjävähennys 5.000 20.000 Nettovarat Jää verotettavaa 95.000 A 47.500 47.500 B Pääomatulo 2.000 45.500 Ansiotulo POT. 2.000 45.500 AT. 44
Toimintavaraus Toimintavaraus on vapaaehtoinen varaus, jonka avulla verotettavaa elinkeinotoiminnan tuloa voi siirtää verotettavaksi myöhempänä vuonna. Toimintavarauksen voi tehdä, jos verovuonna on maksettu ennakonpidätyksen alaisia palkkoja. Toimintavarauksen voi vähentää verotuksessa, jos varaus on tehty kirjanpidossa. Varauksen enimmäismäärä lasketaan vuosittain maksettujen palkkojen määrän mukaan. Varaus voi olla 30% maksetuista palkoista. Toimintavarauksen voi tehdä liikkeen- tai ammatinharjoittaja kuolinpesä yhtymä, jonka osakkaana on ainoastaan luonnollisia henkilöitä 45
toimintavaraus Esimerkki 1: On maksettu palkkoja tilikauden 1.5.2016-30.4.2017 aikana 100 000 euroa. Toimintavaraus voi olla verovuonna 2017 enintään 30 000 euroa (30 %100 000 eurosta). Esimerkki 2: Toimintavaraus on ollut 30 000 euroa vuonna 2017 (100 000 euron palkkojen perusteella). Vuonna 2018 maksetaan palkkoja 80 000 euroa. Toimintavaraus vuonna 2018 voi olla enintään 24 000 euroa. Tuottona ilmoitetaan toimintavarauksen pienentyminen (6 000 euroa) veroilmoituksen kohdassa Varausten vähennys. 46
3.3.2. Kommandiittiyhtiö Vähintään yksi vastuunalainen ja väh. yksi äänetön yhtiömies Yhtiön hallinnosta voi vapaasti sopia. Vastuunalaisella yhtiömiehellä on oikeus yksin edustaa yhtiötä ja hoitaa yhtiön asioita ilman toisen yhtiömiehen myötävaikutusta. Yhtiömies voi kuitenkin nimenomaisesti kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä tiettyyn toimenpiteeseen. (kielto-oikeus). Kaikkien yhtiömiesten suostumus tarvitaan kuitenkin silloin, kun tarkoituksena on ryhtyä yhtiön toimialaan kuulumattomaan toimenpiteeseen. 47
kommandiittiyhtiö Vastuunalainen vastaa yhtiön velvoitteista suoraan, rajattomasti ja solidaarisesti. Äänetön vastaa vain yhtiösopimuksessa sopimallaan panoksella. Äänettömälle maksetaan sopimuksen mukainen tuotto panokselle. Vastuunalaiset jakavat lopun voiton sopimallaan tavalla. Vastuunalaiset vastaavat myös tappiosta. Pääomatuloa on 20% panoksen tai osuuden nettovaraosuudesta laskettuna. Loput on ansiotuloa. Koko yhtiön tulos osoitetaan yhtiömiestasolla verotettavaksi. 48
Kommandiittiyhtiön verotus Kommandiittiyhtiö TULOS 5% yrittäjävähennys (tehdään yhtiömiestasolla) Nettovarat (Äänettömän panos + yhtiön nettovarat) Äänetön Saa panokselleen sovitun tuoton Vastuunalainen Saa verotettavaksi loput ky:n tuloksesta 49
..KY Kommandiittiyhtiön tulolähteen tulos jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi tulo-osuuksina. Tulo-osuus jaetaan verotettavaksi yhtiömiehen pääomatulona ja/tai ansiotulona sen mukaisesti mikä on ollut yhtiömiehen osuus yhtymän edellisen verovuoden nettovarallisuuteen. 50
KY Kommandiittiyhtiö ei ole erillinen verovelvollinen. Yhtymän tuloverotuksen toimittaminen jakautuu toiminnan tuloksen laskentaan yhtymän tulolähteissä, esimerkiksi elinkeinotoiminnan tulolähteessä, ja tuloksen verottamiseen yhtiömiehen tulona. Muita tulolähteitä yhtymällä voi olla maatalouden tulolähde ja henkilökohtainen tulolähde. Jokaisen tulolähteen tulos lasketaan kyseisen tulolähteen tuottojen ja kulujen erotuksena. Jos tulolähteen tuotot ovat suuremmat kuin tulolähteen kulut, muodostuu tulolähteen tulos. Jos tulolähteen tuotot ovat pienemmät kuin tulolähteen kulut, muodostuu tulolähteen tappio. Tulolähteen tuloksesta ei voi vähentää toisen tulolähteen tappiota. 51
KY Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulo-osuudet jaetaan pääoma- ja/tai ansiotuloon silloin kun yhtiömiehinä on henkilö tai kuolinpesä. Ennen jakoa pääoma- ja/tai ansiotuloon tehdään elinkeinotoiminnan ja maatalouden tuloosuudesta vielä 5 %:n suuruinen yrittäjävähennys, kun osakkaana on henkilö tai kuolinpesä. Henkilökohtaisesta tulolähteestä saatu tulo-osuus on kokonaan pääomatuloa, ja siitä ei saa yrittäjävähennystä. (Esim. vuokra-asuntojen vuokratulo.) Yhtiömieskohtaisesta tulo-osuudesta lasketaan ensin tulolähteen pääomatulon määrä. Tulo-osuuden pääomatulo määräytyy normaalisti sen osuuden perusteella, joka yhtiömiehellä on yhtymän edellisen verovuoden nettovarallisuuteen. Pääomatulon määrä on yleensä 20 % verovuotta edeltäneen verovuoden päättymishetken tulolähteen yhtiömieskohtaisesta nettovarallisuudesta. 52
KY Elinkeinotoiminnan tulolähteen käyttöomaisuuskiinteistöjen ja - arvopapereiden luovutusvoittojen osuutta yhtymän elinkeinotoiminnan tuloksesta käsitellään aina pääomatulona. Osakkaan osuus elinkeinotoiminnan tulosta katsotaan nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa hänen osuuttaan em. luovutusvoitoista. Kun yhtiömiehen tulo-osuudesta on ensin laskettu pääomatulon määrä, on jäljelle jäänyt osa ansiotuloa. 53
KY Pääomatulo-osuus verotetaan pääomatuloverokannan eli 30 %:n mukaan. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34 %. Tulo-osuuksien ansiotulot verotetaan yhdessä yhtiömiehen muiden ansiotulojen kanssa progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Yhtiömiehen tulo-osuudesta tehdään yhtiömieskohtaisia vähennyksiä esim. yhtiöosuuden hankkimisvelan koroista ja yhtiömiehen nettovaraosuudesta yhtiömiehen asuessa yhtiön omistamassa asunnossa (sekä em. 5% yrittäjävähennys). 54
4.1. Pörssiyhtiön (listatun yhtiön) osingon verotus Oyj on itsenäinen verosubjekti Yhtiölle määrätään verot (verokanta 20%) Jos yhtiö jakaa osinkoja -> osakasta verotetaan osingoista erikseen Osinkotulo on pääomatuloa 55
a) Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osingot Osinko on 85%:sti verotettavaa pääomatuloa 15% osingosta on verovapaata Luonnollisen henkilön verokanta on 30% (30.000 asti) tai 34% (30.000 ylittävältä osalta) Osingon ennakonpidätys on 25,5% Ennakonpidätys vastaa alempaa pääomatulon verokantaa 30% ( 85/100 x 30/100 = 25,5/100 ) 56
b) Tavallisen osakeyhtiön saamat osingot Jos pörssiyhtiön osinkojen saajana on tavallinen Oy, on osinko kokonaan yhtiön verotettavaa tuloa. Yhtiön verokanta on kaikesta tulosta pörssiyhtiöstä 20%. Yhtiön saamasta osingosta ei tehdä ennakonpidätystä. 57
c) Pörssiyhtiön saama pörssiosinko Koko osinko on verotonta. Verottomuudella estetään ketjuverotus. Samoin sijoitusrahaston saama osinko on verotonta ketjuverotuksen välttämiseksi. 58
d) Holding-yhtiö Jos osingon saaja on vähintään 10% pörssiyhtiöstä omistava holdingyhtiö, niin holding-yhtiön saama osinko on kokonaan verotonta. Perusteena tälle menettelylle on kansainvälinen verokilpailu. Tilanne johtaa tosiasiassa epäneutraliteettiin, vaikka holding-yhtiöstä nostetut osingot ovat normaalisti verotettavia tavallisen Oy:n osinkoja 59
Esim. Osinko listatusta yhtiöstä A (luonnollinen henkilö) saa vuonna 2016 X Oyj:ltä osinkoa 5.000 euroa ja Y Oyj:ltä 4.000 euroa. Yhtiöiden osakkeet on julkisesti noteerattu. Osinko X Oyj 5.000 Osinko Y Oyj 4.000 A:n pääomatulo-osinko yhteensä 9.000 A:n veronalainen pääomatulo 7.650 A:n saamista osingoista veronalaista pääomatuloa on 85% x 9.000 euroa = 7.650 euroa ja verovapaata tuloa loppuosa eli 1.350 euroa. 60
4.2. Ei-listatun (tavallinen Oy) maksamat osingot Yhtiön verokanta on 20% Luonnollisen henkilön saama osinko jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi. PT-tuloa on laskennallisesti max 8%:n vuotuinen tuotto osakkeen matemaattiselle arvolle (vrt. nettovarallisuus ) (TVL 33b ) PT-osingoista 25% on veronalaista pääomatuloa ja 75% verotonta Jos henkilöllä on tällaisia verotettavia osinkoja > 150.000, niin yli menevä pääomaosinko on 85%:sti pääomatuloa (ja 15% verovapaata) Jos jaetaan yli 8% nettovarojen (matem. arvo) osinkoja -> ansiotuloosinkoja AT-osingoista 75% on verollista ja 25% verotonta Ennakonpidätys osingosta 7,5% (ja 150.000 ylittävältä osalta 28%) 61
Ei-listatun jakama osinko toiselle ei-listatulle Jos listaamaton yhtiö saa osinkoja toiselta listaamattomalta yhtiöltä on osinko verotonta. Tällä estetään ns. ketjuverotus. 62
Esim. Tavallisen Oy:n jakamat osingot A (henkilöomistaja) omistaa Yhtiö X Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1.500.000. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80.000. Osinko on alle 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta (8% x 1.500.000 = 120.000 ) ja samalla alle 150.000, joten osingosta 25% eli 20.000 on veronalaista pääomatuloa. Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30% x 20.000 eli 6.000. 63
Esim. Osinko yli 150.000 A (henkilöomistaja) saa osinkoa Yhtiö X Oy:stä 170.000. Hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2.500.000. Osinko on alle 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta, joten osingosta on 25% veronalaista pääomatuloa 150.000 asti eli 37 500. Ylimenevästä osasta (20.000 ) on veronalaista pääomatuloa 85% eli 17.000. Yhteenlaskettu veronalainen pääomatulo on siis 54.500. Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30% 30.000 asti ja ylimenevästä osasta 34%. Pääomatulon veron määrä on 30% x 30.000 + 34% x 24.500 eli 17.330. 64
Oy:n matemaattinen arvo Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön nettovarallisuus (varat velat) jaetaan osakkeiden lukumäärällä. Matemaattiseen arvoon lasketaan myös yhtiön kaikki kassavarat. (vrt. esim. yksityisliike: tarpeettomat kassavarat ei nettovaroihin.) 65
Esim. Osinko yli 8% matemaattisesta arvosta A saa osinkoa vuonna 2018 Osake Oy:stä 25.000. Hänen omistamiensa osakkeiden matemaattinen arvo on 50.000. A:lla on myös palkkatuloja. 8%:n tuotto laskettuna 50.000 matemaattiselle arvolle on 4.000. Tästä määrästä 25% (1.000 ) on veronalaista pääomatuloa, koska se on myös alle 150.000. Tämän osuuden (4.000 ) ylittävästä osingosta (21.000 :sta) veronalaista ansiotuloa on 75% eli 15.750. Loput 5.250 (25% x 21.000 ) on verotonta tuloa. Vero pääomatulosta 30% x 1.000 e = 300 e. Vero ansiotulosta (A:n oman veroprosentin mukainen vero), esim. 37% x 15.750 = 5.827,50. 66
Osingon verotus kaaviona 67
Kotimaisen yhtiön osingot EU:sta: Pörssiyhtiöt ja tavalliset yhtiöt (ei-listatut) Osingonjakaja Osingonsaaja Osingonsaajan verotus Listattu / listaamaton yhteisö Listattu yhteisö Osinko on verovapaata tuloa. Listaamaton yhteisö Listaamaton yhteisö Osinko on verovapaata tuloa. Listattu yhteisö Listaamaton yhteisö Osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja omistaa osakepääomasta välittömästi vähintään 10 %. Jos omistusosuus on alle 10 %, osinko on kokonaan veronalaista tuloa. 68
5. Pääomatulon verotus Henkilön tulot ovat joko 1) pääomatuloa tai 2) ansiotuloa. Muita tulolajeja ei ole. Jos tulo ei ole määritelty pääomatuloksi, niin se on ansiotuloa (ns. kaatoluokittelu) Pääomatuloa on omaisuuden tuotto (TVL 32 ) Pääomavero 30% ja 30.000 ylittävältä osalta 34% 69
5.1. Luovutusvoitto eli myyntivoitot Verotuksen ongelma: inflaatio Voitto voi olla tosiasiassa inflaation aiheuttamaa. Inflaatiota ei oteta laskelmissa huomioon inflaatioalennuksena: verotus perustuu nominalismiin. Myyntihinta 20.000 Ostohinta 10.000 Voitto 10.000 (vaikka inflaatio olisi ollut 100%) 70
Hankintameno-olettama Inflaatio yritetään ottaa huomioon hankintameno-olettamien avulla. Ostohinnan ja voiton hankkimiskulujen sijaan myyntihinnasta voidaan vähentää niin sanottu hankintameno-olettama. Hankintameno-olettama on aina vähintään 20 % myyntihinnasta. Jos omaisuus on omistettu yli 10 vuotta, myyntihinnasta voi vähentää 40 %. Hankintameno-olettaman lisäksi ei enää saa vähentää todellista ostohintaa ja kuluja, vaan hankintameno-olettama on vaihtoehto niiden vähentämiselle. 71
Esim. 1. Myyntihinta 20.000, ostohinta 15.000, kulut 1.000. a) Olettama 20%: 20.000 4.000 = 16.000 voitto b) Olettama 40%: 20.000-8.000 = 12.000 voitto c) Todelliset hinnat: 20.000 15.000 1.000 = 4.000 voitto Käytetään vaihtoehtoa c) koska se johtaa verovelvollisen kannalta edullisimpaan tilanteeseen. 72
Esim. 2. Myyntihinta 200.000, ostohinta 15.000, kulut 1.000 a) Olettama 20%: 200.000 40.000 = 160.000 b) Olettama 40%: 200.000 80.000 = 120.000 c) Todelliset hinnat: 200.000 15.000 1.000 = 184.000 Käytetään vaihtoehtoa b) jos myyty omaisuus omistettu väh. 10 vuotta, tai vaihtoehtoa a) jos omistettu < 10 vuotta. Todellisia lukuja ei käytetä. 73
Esim. 3. A on ostanut 1.000 kappaletta Yhtiö Oy:n osakkeita vuonna 1994. Osakkeiden ostohinta on ollut 4 markkaa osakkeelta eli yhteensä 4.000 markkaa. Osakkeiden ostosta A on maksanut välityspalkkiota 40 markkaa. Osakkeiden hankintameno on siis 4.040 markkaa eli 679,47 euroa. A myy Yhtiö Oy:n osakkeet vuonna 2018. Myyntihinta on 2,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 2.500 euroa. Voiton hankkimisesta johtuneet menot eli myyntikulut ovat 25 euroa. A on omistanut Yhtiö Oy:n osakkeet luovutushetkellä vähintään 10 vuoden ajan, joten hankintamenoolettama on 40 prosenttia luovutushinnasta eli 2.500 euroa x 40 % = 1.000 euroa. Hankintameno-olettaman mukaan vähennettävä määrä (1.000 euroa) on suurempi kuin todellisen hankintahinnan ja voiton hankkimisesta johtuneiden menojen yhteismäärä (704,47 euroa). Luovutusvoitto kannattaa siis laskea vähentämällä luovutushinnasta hankintameno-olettama. Voittoa syntyy silloin 1.500 euroa (2.500 euroa 1.000 euroa = 1.500 euroa). Jos A olisi hankkinut osakkeet vasta vuonna 2010 ja myynyt ne vuonna 2018, hän olisi omistanut osakkeet alle 10 vuotta. Hankintameno-olettama olisi ollut 20% luovutushinnasta eli 500 euroa. Tässä tapauksessa A:lle olisi ollut edullisempaa käyttää hankintameno-olettaman sijaan todellista ostohintaa ja kuluja. Myyntihinnasta olisi vähennetty niiden yhteismäärä, 704,47 euroa. Luovutusvoitto olisi ollut 1.795,33 euroa (2.500 euroa 704,47 euroa = 1.795,53 euroa). 74
Myyntijärjestys: Fifo Jos on hankkinut saman yhtiön osakkeita useassa erässä samalle arvoosuustilille, osakkeiden myyntijärjestykseksi katsotaan sama järjestys jossa osakkeet on saatu. Vanhimmat jäljellä olevat osakkeet myydään siis aina ensin. Myynnin yhteydessä myyntihinnasta vähennetäänkin osakkeiden ostohinnat siinä järjestyksessä kun osakkeet on hankittu. Ns. FIFO-periaate (first in - first out). FIFO-periaatetta sovelletaan arvo-osuustilikohtaisesti. Jos osakkeen hankkimiseen on käytetty muuta valuuttaa kuin euroja, ostohinta lasketaan muuntamalla valuutan arvo euroiksi hankintapäivän vaihtokurssin mukaan. 75
5.2. Verovapaat myyntivoitot (TVL 48 ) a) Oman asunnon myyntivoitto b) Koti-irtaimiston myyntivoitto c) Sukupolvenvaihdosluovutukset d) Vähäiset luovutukset (myyntihinta korkeintaan 1.000.) 76
a) Oman asunnon myyntivoitto Oman asunnon luovutuksesta saatu voitto on verovapaata tuloa, jos huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet taikka rakennuksen, jonka on omistanut vähintään kaksi vuotta ja on käyttänyt huoneistoa/rakennusta omistusaikana ennen luovutusta yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan omana tai perheen vakituisena asuntona. Kahden vuoden omistus- ja asumisajan on oltava samanaikaista ja yhtäjaksoista. 77
Vakituinen asunto Yleensä henkilöllä tai perheellä voi olla samanaikaisesti vain yksi vakituinen asunto. Henkilöllä voi kuitenkin olla omistuksessaan useampia asuntoja, joita hän on eri aikoina käyttänyt vakituisena asuntonaan siten, että oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Verovapautta koskevia säännöksiä ei sovelleta luovuttajan vapaa-ajan asunnon tai muiden asuntojen luovutuksiin, jos hän ei ole käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan kahta vuotta. Asunnon luovutuksen ei tarvitse tapahtua välittömästi oman asumisen päätyttyä. Asunto on voinut esimerkiksi olla vuokrattuna oman käytön ja luovutuksen välisenä aikana. Jos huoneistosta tai rakennuksesta on alle puolet ollut omana tai perheen vakituisena asuntona, luovutusvoitosta on verovapaata vain tätä omaa käyttöä vastaava osa. 78
Asumisoikeusasunto Asumisoikeuden luovutuksesta saatu voitto on verovapaata samoin edellytyksin kuin oman asunnon luovutusvoitto. Omistusaikaan rinnastetaan tällöin asumisoikeussopimuksen voimassaoloaika. Jos asukas luopuu asumisoikeudestaan ennen kahden vuoden asumisajan täyttymistä, asumisoikeusmaksusta saatu rakennuskustannusindeksin korotus on luovuttajan myyntivoittoa. 79
Osaomistusasunto Jos osaomistusasunnon omistaja myy omistusosuutensa kahden vuoden asumisen jälkeen, luovutusvoitto on verovapaa. Jos asukas lunastaa koko asunnon itselleen, alkaa omistusaika myöhemmin omistetun osuuden osalta vasta sitovan ostosopimuksen tekemisellä. Tästä sitovasta ostosopimuksesta alkaa kulua kahden vuoden omistusja asumisaika, jonka jälkeen luovutuksesta saatu voitto on kokonaan verovapaata. 80
b) Koti-irtaimiston myyntivoitto Tavanomaista koti-irtaimistoa voi myydä voitolla verottomasti, jos myynnistä saadut voitot ovat alle 5 000 euroa. Ylittävästä osasta maksetaan luovutusvoittoveroa. Myynnin tappiota et voi vähentää verotuksessa. Jos myynti on ammattimaista -> sovelletaan liiketoiminnan verotusta. Kiinteistöön tai asunto-osakkeeseen kuuluvaa tarpeistoa ja ainesosia ei voi myydä koti-irtaimistona vaan ne ovat osa asunto-osakkeen tai kiinteistön kauppaa ja kokonaishintaa. 81
c) Sukupolvenvaihdosluovutukset Verovelvollinen luovuttaa sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään kymmenen prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä. Saajana on luovuttajan lapsi, lapsen rintaperillinen, luovuttajan sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Verovapaus koskee myös edellä mainitun saajan puolisoa, jos luovutuksensaajina ovat sekä mainittu lähisukulainen että hänen puolisonsa yhdessä. Omaisuus on ollut yhteensä yli kymmenen vuotta luovuttajan tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti. 82
Kauppahinnan on oltava todellinen Äiti on ostanut 7 % yhtiön X osakkeista kahdeksan vuotta sitten 50.000 eurolla. Hän myy osakkeet tyttärelleen 30.000 eurolla. Osakkeiden käypä arvo on myyntihetkellä 80.000 euroa, joten kyse on lahjanluonteisesta luovutuksesta. (75%:n sääntö!) Kauppahinnan ja käyvän arvon suhde on 30.000 / 80.000 = 37,5 %. Luovutushinta 30.000 Hankintameno (37,5 % 50.000:sta) 18.750 Luovutusvoitto 11.250 Lisäksi tyttären katsotaan saaneen kaupassa 50.000 euron (80.000-30.000) arvoisen lahjan. 83
d) Vähäiset luovutukset (TVL 48 6 mom) Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1.000 euroa. 84
5.3. Korkotulot a) Lähdeverolliset -lähdevero 30% -pankkikorot, joukkovelkakirjakorot b) Pääomaverolliset -esim. yksityiset korot -korot omalta yhtiöltä c) Verottomat korot -esim. veronpalautuskorot 85
5.4. Vuokratulot Esinevuokra Maanvuokra Liikehuoneiston vuokra Asunnonvuokra 86
Vähennykset vuokratuloista Vesimaksut Hoitovastike Pääomavastike, joka on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa Remonttikulut: vuosikorjaus- ja perusparannuskulut Irtaimen omaisuuden hankinta Kalustetun asunnon vuokraus Vuokraustoiminnan tappio Matkakulut Ilmoituskulut Korkokulut, jos liittyvät toimintaan Vuokralle annetun asunnon lainan korot ja järjestelykulut saat vähentää, jos on perinyt asunnosta käypää vuokraa 87
Erityisesti kiinteistön vuokrakulut Vesi-, sähkö- ja lämmityskulut Kiinteistövero Vakuutusmaksut Hankintamenon poisto Asuin- tai toimistorakennus poisto jäljellä olevasta (eli vielä poistamattomasta) hankintahinnasta 4 % Myymälä, varasto, tehdas, työpaja tai muu vastaava rakennus 7 % 88
5.5. Sijoitusrahastotulo Sijoitusrahasto sinänsä on verovapaa Rahasto voi saada tuloja esim. korkoina, myyntivoittoina, osinkoina, preemioina, muina johdannaistuloina, vuokratuloina jne. Sijoitusrahaston taustayhteis (esim. Oy) on normaali verosubjekti Tulo sijoitusrahastosta on pääomatuloa Vain realisoitu tulo on verollista Verokanta on 30% tai 34% 89
5.6. Puun myyntitulot Verokanta 30% tai 34% Puun myyntitulona verotetaan tulo, joka on saatu omasta metsästä myydystä puutavarasta, esimerkiksi Tukeista, pylväistä, kuitupuista Haloista, pilkkeistä, hakkeista tai muista metsäenergiapuista Joulupuista ja koristehavuista Vakuutuskorvauksista (jos tulee verotettavan tulon korvaukseksi) Tuet Lahjoitukset ja oma käyttö Metsänomistajan omasta metsästä yksityistalouteensa ottaman puutavaran kantoraha-arvo on metsätalouden pääomatuloa, jos puutavara käytetään omana asuntona tai muutoin henkilökohtaisessa käytössä olevan rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen. Muuhun omaan kulutukseen (kuten asuinrakennuksen lämmittämiseen) otetun oman puutavaran arvo ei ole veronalaista tuloa. 90
Metsävähennys Metsänomistajakohtainen metsävähennysoikeuden enimmäismäärä (metsävähennyspohja) on 60 % metsän hankintamenosta. Vuotuisen metsävähennyksen on oltava suuruudeltaan vähintään 1.500 euroa. Metsävähennys on kerrallaan 60% puun kauppahinnasta. 91
Esim. A on vuonna 2016 ostanut metsäkiinteistön, jonka kokonaishankintahinta on ollut 100.000 euroa. Kyseisen metsäkiinteistön metsävähennyksen enimmäismääräksi (metsävähennyspohja) muodostuu siten 60.000 euroa (100.000 euroa x 60%). A:n metsätalouden tulot tulevat ainoastaan kyseiseltä metsäkiinteistöltä. A:n vuoden 2016 metsätalouden veronalaiset pääomatulot olivat 1.000 euroa. Kun verovuonna vähennettävän metsävähennyksen vähimmäismäärän on oltava 1.500 euroa, ei A voi vähentää vuoden 2016 metsätalouden tuloista lainkaan metsävähennystä. A:n koko 60.000 euron suuruinen metsävähennyspohja säilyy käyttämättömänä. A:n vuoden 2017 metsätalouden veronalaiset pääomatulot ovat 20.000 euroa. A vähentää verovuoden metsätalouden pääomatuloista suurimman mahdollisen metsävähennyksen. A:n vähentämän metsävähennyksen määrä on siis 12.000 euroa (20.000 euroa x 60%). Tuleville vuosille A:lle jää käytettäväksi metsävähennyspohjaa 48.000 euroa (60.000 euroa 12.000 euroa). 92
5.7. Luovutusvoiton erityistilanteita a) Vaihto b) Pakkoluovutus c) Jaottoman yhteisomistuksen purkaminen d) Ositus e) IPR-oikeudet f) Yrityskauppa 93