SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2 1.2 Vaikuttavuus 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 7 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 17 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 19 1.6 Tilinpäätösanalyysi 21 1.6.1 Rahoituksen rakenne 21 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 21 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 21 1.6.4 Tase 21 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 22 1.8 Arviointien tulokset 22 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 23 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN 24 2.1 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 25 2.2 TUOTTO- JA KULULASKELMA 28 2.3 TASE 29 2.4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31 3 ALLEKIRJOITUS 41
2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Ilmatieteen laitos tilasi kansainvälisen evaluaation sekä 22 tahoa kattavan sidosryhmätutkimuksen vuosien 2014-17 toimikauden suunnittelemiseksi. Yleisesti ottaen IL:n toiminnan taso todettiin kansainvälisesti erittäin korkeatasoiseksi ja edistykselliseksi. Sidosryhmät ovat myös erittäin tyytyväisiä laitoksen toimintaan. Laitoksen suositeltiin ottavan enemmän kansainvälisiä johtavia rooleja erikoisaloillaan sekä panostavan tutkimustoiminnan tuottamiin hyötyihin sää- ja meripalveluille. Tulevina vuosina voimavaroja suunnataan entistä enemmän säänennustusmallien kehittämiseen, ilmasto- ja merimallitukseen sekä ilmastopalveluihin. Tutkimuslaitosuudistus eteni vuoden 2013 aikana. Ehdotus Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen fuusiosta todettiin epätarkoituksenmukaiseksi pääministeri Kataisen hallituksen toimesta. Se sijaan Ilmatieteen laitoksen budjetista siirretään rahoitusta vapaasti kilpailtavaksi asteittain vuoteen 2017 mennessä, jolloin vähennys on 4,3 milj. euroa vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on saada näin lisärahoitusta yliopistoille. Mikäli strategisen tutkimuksen aihepiirit eivät ole Ilmatieteen laitoksen erityisalalle soveltuvia tai kilpailussa rahoituksesta ei menestytä, uhkaa laitoksen T & K toimintaa näivettyminen. Tällöin vaarantuisi myös kyky kehittää suomalaiselle yhteiskunnalle laadukkaita sää- ja meripalveluja sekä tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa tutkimustietoa. LVM aikoo vähentää Ilmatieteen laitoksen IT-toimintojen rahoitusta noin miljoonalla eurolla vuosittain, mikä merkitsee 17 % leikkausta laitoksen tietohallinnon vuosibudjetista. Tämä vaarantaa IL:n laadukkaan sää- ja meripalvelujen tuotannon ja heikentää palvelujen ja havaintojen toimitusvarmuutta asiakkaille. IL:n kehittämä omana tuotantona ylläpidetty massiivinen tietojärjestelmä on erittäin kustannustehokas verrattuna kaupallisesti tuotettuihin, ulkoistettuihin IT-palveluihin. Laitos joutuu heikentämään tulostavoitteitaan näiltä osin, mikäli leikkaus toteutetaan LVM:n esittämällä tavalla. Toinen laadukkaita IT-toimintoja uhkaava hanke on valtion TORI. Ilmatieteen laitokselle on välttämätöntä pitää operatiiviset tuotantojärjestelmät omissa käsissä samoin kuin poikkeusolojen toimitilat. Nämä toiminnot ja tilat ovat kriittisiä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuudelle esimerkiksi radioaktiivisen laskeuman tai muiden vaarallisten aineiden leviämisen tilanteissa sekä valmiuden ja varautumisen kannalta. Ilmatieteen laitos ja Finavia ovat toteuttaneet menestyksekkäästi lentosäätoimintojen uuden työnjaon, missä sekä havaintotoiminta että lentoliikenteen palvelujen tuottaminen on siirretty täysin IL:n vastuulle. Parhaillaan luodaan konseptia Suomen, Viron, Latvian, Norjan, Tanskan ja Ruotsin ilmatilat kattavien, nykyistä kustannustehokkaampien lentosääpalvelujen tuottamiseksi. Tätä ns. NAMCON-hanketta vetää Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö. Ilmatieteen laitoksen tuloksissa saavutettiin useita kaikkien aikojen ennätyksiä. Näitä olivat lämpötila- ja tuuliennusteiden osuvuudet, IT- ja havaintojärjestelmien käytettävyydet, asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyydet, ulkopuolisen rahoituksen määrä, tieteellisten julkaisujen määrä sekä työtyytyväisyys. Tuottavuus kehittyi edellisvuosia paremmin. Kokonaistuottavuus kasvoi 1,88 %, mutta työn tuottavuus laski 0,5 % uuden henkilöstön rekrytoinnin myötä.
3 IL avasi tuottamansa havainto- ja malliaineistot vapaasti käytettäviksi kesäkuussa 2013 ja lentosäähavainnot vuoden 2014 alusta. Aineistoilla oli vuoden 2014 alussa 4000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Vapaa datapolitiikka lisää IL:n toiminnasta saatavia yhteiskunnallisia hyötyjä merkittävästi. Samalla julkiseen käyttöön on avattu uudet ilmaiset palvelut Windows-, Androidja Apple-alustoille. IL:n suosittuja www-sivuja, joilla on ollut jopa 50 miljoonaa latausta/kk, ollaan uudistamassa. Näin suurelle yleisölle voidaan tarjota entistä monipuolisempia ja laadukkaampia ilmaisia palveluja. Ilmastonmuutokseen liittyvälle tiedolle ja ilmastopalveluille on kasvavaa kysyntää. IL onkin panostanut uudessa organisaatiorakenteessaan näihin entistä enemmän. Uusimman IPCC:n tiederaportin mukaan säähän liittyvien luonnonkatastrofien määrä on jo kasvanut ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi. Ilmastonmuutos on kiihtyvässä vaiheessa, ja päästöjen kasvu on ollut ennätyksellisen nopeaa erityisesti kehittyvillä talousalueilla. Arktinen osaaminen on eräs Suomen keskeisiä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ilmatieteen laitos tuottaa skenaarioita alueen kehityksestä lähivuosikymmeninä sekä operatiivisia sää-merijääpalveluja alueen toimijoille. Osaamisella tuetaan myös suomalaisten yritysten menestymistä alueen uusissa toiminnoissa. Suomen Akatemia ja TEKES ovat käynnistämässä merkittäviä arktisia T & K ohjelmia, ja IL pyrkii olemaan niissä merkittävä toimija. Vuonna 2013 saatiin käyttöön viiden lidarin laitteisto muun muassa tuhkapilvien ja metsäpalosavujen havainnointiin. Tähän mennessä asennetun kuuden uuden kaksoispolarisaatiotutkan myötä sateen eri olomuotoja voidaan havainnoida entistä paremmin, mikä parantaa muun muassa teiden ja lentokenttien talvikunnossapitoa ja turvallisuutta. Tutkaverkosta puuttuvista neljästä tutkasta voidaan vuonna 2014 toteuttaa Kiteelle sijoitettava tutka saadun lisärahoituksen turvin. Sen avulla voidaan esimerkiksi varoittaa kesäisistä rajuilmoista entistä paremmin. Suomessa on vielä tutkien katvealueita Keski-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa. Osaavan ja työstään innostuneen henkilöstön tuloksellisuus ja hyvinvointi ovat IL:n esimiestyön ytimessä. IL:n henkilöstön työtyytyväisyys nousikin uuteen ennätykseen 3,75. Laitos myös käynnisti uuden tutkimusprofessorien urapolkuohjelman nimeämällä kuusi uutta asiantuntijaa laitoksen tulevan kehityksen kannalta strategisille aloille. 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa todetaan, että IL:n rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa on tuottaa tietoa ja palveluja liikenneturvallisuuden ja muiden elintärkeiden toimintojen turvallisuuden tarpeita varten sekä toimia johtavana asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä tukien liikenne ja viestintäministeriötä erityisesti ILPO-ohjelman toteuttamisessa ja seurannassa. Lisäksi Ilmatieteen laitos osallistuu myös muille hallinnonaloille asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Näitä hallinnonaloja ovat mm. sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Hallinnonalan yhteisten linjausten mukaisesti Ilmatieteen laitoksen julkisia tietovarantoja avattiin vuonna 2013.
4 Kesän 2013 aikana laitoksen sidosryhmät sekä viisi kansainvälistä evaluaattoria arvioivat IL:n organisaatiorakennetta ja toimintaa. Molemmat ryhmät arvioivat laitoksen palvelut korkeatasoisiksi. Laitos vaikuttaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja on monilla mittareilla alansa kansainvälistä kärkeä. Laitoksella on keskeinen asema alansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten WMO:ssa, EUMETSAT:ssa sekä ECMWF:ssä. Useissa maissa selvitetään sääpalvelujen kustannusten ja hyötyjen suhdetta. Suomessa sääpalvelujen hyödyt ovat kymmenkertaiset kustannuksiin nähden. IL on mukana useissa kehitysmaahankkeissa, joissa tehdään myös sää- ja ilmastopalvelujen taloudellista arviointia. IL on mukana myös Maailman Pankin rahoittamassa hankkeessa, jossa tehdään kansallisille sääpalveluille tarkoitettu käsikirja sää- ja ilmastopalvelujen arvioimiseksi. Laitoksen painopistealueilla saatiin aikaan seuraavaa kehitystä: Painopiste 1: Sää ja turvallisuus; yhteiskunnan sääherkkyyteen reagoiminen Ilmatieteen laitoksen rooli sää- ja meriturvallisuusviranomaisena vahvistui laitoksen datan vapauduttua vuoden 2013 alusta maksuttomasti uusien käyttäjien hyödynnettäväksi. Vuoden aikana rakennettiin verkkosivuille portaali, josta dataa voidaan ladata maksuttomasti. Palvelu on toiminut hyvin ja rekisteröityjä käyttäjiä on noin 4000. Maksuton tietoaineisto on INSPIREdirektiivissä määriteltyä laajempi. Suomi on muita Euroopan ilmatieteen laitoksia jonkin verran edellä avoimen datan toteutuksessa. Tietovarantoja avataan lisää vuonna 2014, jolloin myös lentosäähavainnot muuttuvat maksuttomiksi. Tämän jälkeen kaikki IL:n omistama data on maksutonta. Tiedon vapauttamisella saavutettava kustannushyöty yhteiskunnalle on jopa monikymmenkertainen tulokompensaatioon verrattuna. Finavialta Ilmatieteen laitokseen siirtynyt lentosäähavainnointi toimi laitoksessa ensimmäisen kokonaisen vuoden. Nyt IL vastaa koko lentosääpalvelun tuotantoketjusta havainnoista ennusteisiin. EU säätelee yhä tarkemmin tuotettavia lennonvarmistuspalveluja. Taustalla on Euroopan lennonjohtoalueiden yhtenäistäminen. Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon. Yhteistyöstä etsitään mm. kustannussäästöjä ja turvallisuuden parantamista. Tutkien uusintaa jatkettiin. Säätutkatutkimuksessa kehitettiin kaksoispolarisaatiota hyödyntäviä menetelmiä, joilla sademittausten tarkkuutta ja sateen olomuotojen sekä muiden kohteiden tunnistamista parannetaan. Lisäksi luotiin säätutkamittauksiin perustuvia rankkasateiden lähihetkiennustusmenetelmiä, joita testattiin koko Euroopan säätutkaverkossa ja joita ollaan valmistelemassa operatiivisiksi meteorologien ja asiakaspalvelun käyttöön. Uuden teknologian ansiosta meteorologit pystyvät ennustamaan sateiden voimakkuutta ja olomuotoa entistä tarkemmin. Ilmatieteen laitos vaihtoi oman vaaraa aiheuttavan sään tiedotteen nimeä sekaannusten välttämiseksi. Tammikuusta asti tiedotteen nimi on ollut LUOVA-tiedote. Tiedotteella varoitetaan viranomaisia silloin, kun säätilanne vaatii varautumista. Tiedotteen vaaratasoja ja terminologiaa myös harmonisoitiin Onnettomuustutkintakeskuksen suositusten mukaisesti. Ilmatieteen laitoksen osaamista luonnonkatastrofien seurannassa ja varoittamisessa sekä viranomaisyhteistyössä on kansainvälisissä hankkeissa viety kehittyviin maihin kuten Nepaliin, Sudaniin ja Uzbekistaniin.
5 Marraskuussa Ilmatieteen laitos seurasi Geodeettisen laitoksen kanssa GOCE-satelliitin putoamista ja välitti tietoa viranomaisille LUOVA-järjestelmän kautta sisäasiainministeriön toimeksiannon mukaisesti. Euroopan avaruusjärjestö ESAn toimittamissa putoamisennusteissa merkittävä epätarkkuuden lähde olivat avaruussään aiheuttamat yläilmakehän tiheyden vaihtelut. Ilmatieteen laitos seurasi niiden esiintymistä ja toimitti mallinnustuloksia myös ESAlle. Ilmatieteen laitoksen sääpalveluissa tehdyt toimet ennusteiden laadunhallinnassa, verifioinnissa sekä meteorologien osaamisen kehittämisessä meteorologien TOpMet koulutusohjelman myötä näkyvät nyt erinomaisina tuloksina ennusteiden laadussa. Ennusteiden osuvuudet on kesäkuusta 2013 lähtien julkaistu reaaliaikaisena myös laitoksen www-sivuilla. Laitoksen www-sivuilla tehtiin kävijäennätys 27.6.2013 ennätyksellisenä ukkospäivänä: 650 000 kävijää. Keskimääräinen kävijämäärä on 285 000 eri kävijää vuorokaudessa. Ilmatieteen laitos perusti yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa Tulvakeskuksen, joka aloitti toimintansa 1.1.2014. Tulvakeskus tuottaa valtakunnallisia tulvaennusteita, vesitilannepalveluita ja tulvavaroituksia koko yhteiskunnalle sekä ylläpitää vesi- ja tulvatilannekuvaa. Painopiste 2: Ilmastonmuutos ja yhteiskunta; tietoa päätöksenteon tueksi IL osallistui YK:n ilmastopaneelin IPCC:n, Arktisen neuvoston ja Itämeren suojelukomission ilmastonmuutoksen arviointiraporttien asiantuntijatyöhön sekä uuden Suomen ilmastopaneelin toimintaan. IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen fysikaaliseen taustaan keskittyvä raportti julkaistiin syyskuussa. Raportti sisältää entistä tarkempaa alueellista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kaikkein suurimmat muutokset on havaittu pohjoisen napaalueen monivuotisessa jäässä ja sen heijastavuudessa sekä syksyisessä jääpeitteen kattavuudessa. Hiilen kiertokulun (ilmakehä-biosfääri-meret) mittausjärjestelmän kehittämiseen panostettiin yhdessä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. ICOS (Integrated Carbon Observing System) on EU-tutkimusinfrastruktuuri, jonka päämajan toiminta alkoi Kumpulassa vuonna 2013. Päämaja työllistää 4-6 henkilöä Suomessa ja Eurooppa-tasolla tutkimusinfrastruktuurin keskustoiminnoissa työskentelee yli 50 henkilöä. Uutena avauksena lisättiin panostusta kasvihuonekaasujen mittausteknologiaan perustamalla tenure track professuuri kasvihuonekaasujen kaukokartoitukseen. Ensimmäisessä vaiheessa aloitettiin kaukokartoitusmittauksia simuloivan ohjelmiston kehittäminen tavoitteena ymmärtää mittaustekniikkaa entistä paremmin. NASA:n kasvihuonekaasuja mittaavien ryhmien kanssa aloitettiin yhteistyö mm. maanpintavalidoinnissa, missä Sodankylän asema on keskeinen. Auringon pitkäaikaiset muutokset ovat ilmastoon vaikuttava tuntematon tekijä, jota tutkitaan laitoksen yhteistyöprojektissa Oulun yliopiston kanssa. Tutkimusala vahvistui huomattavasti Suomen Akatemian huippuyksikköstatuksen saamisen myötä. Huippuyksikkö tutkii magneettisen aktiivisuuden pitkäaikaista vaihtelua ja sen vaikutusta Maan lähiavaruudessa käyttäen apunaan mm. Ilmatieteen laitoksen magneettisia mittauksia ympäri Suomea. Painopiste 3: Itämeri ja arktiset alueet; onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja liikenteen sujuvuuden edistäminen palveluja kehittämällä Ilmatieteen laitoksella on kehitetty meren automaattista havaintotoimintaa ja ennustemalleja. IL on ensimmäisenä toimijana Itämeren alueella käyttänyt automaattisia Argo-poijuja meren
6 lämpötilan, suolaisuuden ja happitilanteen seurannassa. Poijut ovat osoittautuneet kustannustehokkaaksi tavaksi saada reaaliaikaista tietoa meren tilasta. Merijään havainnointiin on kehitetty uusia menetelmiä hyödyntää olemassa olevia VTS-tutkia ja uusia satelliitteja. Menetelmiä on sovellettu sekä Itämerellä että Arktisilla reunamerillä. Virtauksien, lämpötilan, suolaisuuden ja vedenkorkeuden ennustamisen mallintamiseen on otettu käyttöön uusi ennustemalli. Jäänennustemallia on kehitetty siten, että jään puristavuus on uusi ennustettava suure. Tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Itämeren olosuhteisiin on jatkettu useissa hankkeissa. Uusia tutkimustuloksia on saatu vedenkorkeuden ääriarvojen muutoksista ja jääolojen mahdollisista muutoksista tulevaisuudessa. IL on osallistunut Itämeren yhteisen toisen ilmastonmuutosraportin, BACC-2, kirjoittamiseen merkittävällä panoksella. Ilmatieteen laitos on myös aktiivisesti tutkinut Pohjoisen Jäämeren muutoksia. Tutkimukset perustuvat laivoille tehtyihin mittauksiin ja pitkäaikaisiin satelliittiaikasarjoihin. IL on kehittänyt Utön merellistä ICOS- asemaa. Vuonna 2013 rakennettiin havaintorakennus ja merenalainen mittausmasto sekä asennettiin ensimmäiset meren ominaisuuksia mittaavat laitteet. Sodankylän satelliittidatakeskusta on kehitetty laaja-alaiseksi erityisesti arktisten alueiden tarpeisiin suunnatuksi kansalliseksi satelliittipalvelukeskukseksi. Keskuksessa tuotetaan muun muassa globaaleja satelliittituotteita terrestriaalisten kryosfääriprosessien seurantaan. Etenkin lumipeitteen ja roudan kehityksen historialliset aikasarjat ja reaaliaikainen seuranta ovat ainutlaatuisia maailmassa. Toiminta vastaa myös arktisen alueen uusiin käyttötarpeisiin. Italialaisen COSMO-SkyMed tutkasatelliittijärjestelmän aineistojen vastaanotto- ja prosessointijärjestelmä mahdollistaa mm. Jäämeren alueen jääpalvelujen kehittämisen. Näitä palveluja kehitetään useassa ulkopuolisesti rahoitetussa tutkimus- ja kehityshankkeessa. Painopiste 4: Liikenne ja energia; älyliikenteen edistäminen Älyliikenteen edistämiseen keskityttiin kehityshankkeissa, joissa tutkimus- ja yhteistyöverkostoissa tuotettiin tietoa sään ja liikenteen välisistä yhteyksistä sekä kehitettiin älyliikenteen sovelluksia ja palveluiden edellyttämää tuotantojärjestelmää. Älyliikenteen sovelluksiin tähtäävässä työssä hyödynnettiin erityisesti Ilmatieteen laitoksen tiesäämallia ja siihen liittyvää osaamista. Kauden aikana aloitettiin valmistautuminen tiesäämallin tarjoamiseksi palveluna myös Suomen ulkopuolisiin kohteisiin. Laitos mm. osallistui tiesääennustamisjärjestelmän kehitykseen Sotshin olympiakisoja varten. Viranomaisyhteistyötä älyliikennesektorilla toteutettiin osallistumalla liikenteen osaamis- ja innovaatioverkoston Fintripin toimintaan sekä liikennejärjestelmän tilannekuvan kehittämiseen hallinnonalalla, osallistumalla teiden talvihoidon laadun seurannan kehittämiseen Liikenneviraston kanssa sekä valmistelemalla liikenteen sää- ja kelipalvelujen tarjoamista viranomaisten yhteistyönä. Datan avaamiseen keskittyneessä hankkeessa Ilmatieteen laitos järjesti tiesäähavainnot mukaan osaksi vapaita aineistoja yhdessä Liikenneviraston kanssa. Maaliikenteen ohella aktiivisuus kohdistui meriliikenteen asiantuntijapalveluihin ja yhteistyöhön erityisesti arktisten ja muiden jääpalvelun sidosryhmien, tuottajien ja käyttäjien välillä sekä uusien palvelukonseptien tarjolle tuomiseen. Kuopion yksikkö yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa otti käyttöön ILMARI-tutkimuslaboratorion, jossa tutkitaan polttoprosessien päästöjen ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia.
7 Syksyllä 2013 järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen mittauskampanja yhdessä saksalaisen Helmholtz-instituutin tutkijoiden kanssa. Siinä pyrittiin määrittämään, mitkä päästöjen komponentit dieselajoneuvojen sekä puun pienpolttolaitteiden päästöissä ovat monien havaittujen negatiivisten terveysvaikutusten taustalla. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2011 Tulos 2012 Tulos 2013 Tavoite 2013 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 118 118 120 91 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 99 99 99 100 Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 61 65 64 50 Työn tuottavuuden kehittyminen, % -3,05-3,78-0,50 1,0 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % -0,32-3,22 +1,88 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot olivat 5 077 170 euroa ja toiminta tuotti 17 % ylijäämää. Kustannusvastaavuus oli 120 %, joten tavoite ylitettiin ja ennakoitu alijäämä onnistuttiin välttämään. Datatulot jäivät saamatta, mutta muita tuloja onnistuttiin lisäämään ja kustannuksia alentamaan. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot vastasivat kustannuksia. Mukaan laskettujen suoritteiden määrä väheni, koska uuden maksuasetuksen mukaisesti pääosaan siviili-ilmailun suoritteista sovelletaan EU-komission asetusta eikä niitä siten voida enää lukea mukaan julkisoikeudellisiin suoritteisiin. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista kertyi tuloja ja suoraa ulkopuolista rahoitusta yhteensä 15 034 229 euroa. Kaikkiaan ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 64 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitetason. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Tuottavuuden laskentaperusteita uudistettiin jonkin verran vuonna 2013 ottamalla mukaan lisää suoritteita, jotta panos ja tuotostiedot olisivat tasapainossa. Loppusuoritteiksi määriteltiin maksuttomat ja maksulliset suoritteet, referoidut julkaisut, havaintodata (bittimäärä), mallidata (bittimäärä), tutkimusdatan jakelu ja kasvihuonekaasudata. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa suoritetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Kokonaistuottavuus kasvoi, mutta ei aivan saavuttanut tavoitetasoa. Kasvu johtui pääasiassa referoitujen julkaisujen määrän merkittävästä lisääntymisestä sekä siitä, että toiminnan kulut pienenivät edellisvuoteen verrattuna. Työn tuottavuus laski, sillä henkilötyövuosien määrä kasvoi suhteessa enemmän kuin julkaisujen, maksullisen ja maksuttomien tuotteiden ja datan määrä. Deflaattoreina käytettiin edellisen vuoden toteutuneita deflaattoreita. Lopulliset deflaattorit saadaan vasta kesällä.
8 Toiminnan kustannukset Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Sitä hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) 2011 2012 2013 Muutos 2012-2013 Osuus 2013 Palkkakustannukset 36 759 39 590 41 215 + 4 % 55 % Käyttökustannukset 26 303 28 407 28 678 + 1 % 38 % Pääomakustannukset 3 630 4 581 4 832 +5 % 7 % Kustannukset yhteensä 66 692 72 578 74 725 + 3 % 100 % Henkilötyövuodet 660 679 693 + 2 % Kustannukset/htv 101,05 106,89 107,83 Laitoksen kokonaiskustannukset kasvoivat 3 % edellisestä vuodesta. Syynä oli viime vuosina toteutetut investoinnit sekä kasvaneet palkkakustannukset. Palkkakustannukset muodostivat 55 % kokonaiskustannuksista. Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) 2011 2012 2013 Muutos 2012-2013 Osuus 2013 Sää- ja turvallisuus 23 765 26 535 28 302 +7 % 38 % Tutkimus ja kehitys 30 189 32 221 29 625-8 % 40 % Hallinto ja esikunta * 12 738 13 823 16 798 + 22 % 22 % Kustannukset yhteensä 66 692 72 578 74 725 + 3 % 100 % * sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia 4 321 4 947 4 730 Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) 2011 2012 2013 Muutos 2012-2013 Osuus 2013 Sää- ja turvallisuus 269 276 282 + 2 % 41 % Tutkimus ja kehitys 350 362 371 + 2 % 53 % Hallinto ja esikunta 41 41 40-2 % 6 % Henkilötyövuodet yhteensä 660 679 693 + 2 % 100 % Tutkimus- ja kehitys- tulosalueen osuus laitoksen kokonaiskustannuksista oli edelleen suurin. Sen kustannukset kuitenkin alenivat edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas muiden tulosalueiden kustannukset kasvoivat.
9 Henkilömäärä kasvoi edelleen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvun myötä. Lisäksi lentosäähavaintotoiminnan siirtyminen IL:een kesken vuotta 2012 lisäsi vielä jonkin verran vuoden 2013 henkilötyövuosia. Eniten henkilöstöä oli Tutkimus ja kehitys- tulosalueella. Ainoastaan hallintohenkilöstön määrä väheni. Tutkimus 2011 2012 2013 Osuus 2013 Meteorologia 2 750 2 766 2 698 9 % Ilmanlaatu 5 032 5 053 3 656 12 % Ilmastonmuutos 6 296 7 171 6 707 23 % Uudet havaintomenetelmät 4 565 4 969 4 109 14 % Arktinen tutkimus 4 511 4 593 4 605 16 % Kuopion yksikkö 1 458 1 697 1 532 5 % Konsultointipalvelut 2 566 2 772 2 231 7 % Merentutkimus 2 954 3 134 3 026 10 % Muu tutkimustoiminta 56 66 1 061 4 % Yhteensä 30 189 32 221 29 625 100 % Tutkimustoiminnan kustannukset pienenivät 8 % edellisestä vuodesta. Ilmastonmuutos oli edelleen suurin tutkimusohjelma 23 %:n kustannusosuudella. Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2011 2012 2013 Liiketoiminnan myyntituotot 5 687 031 5 471 603 4 194 665 Liiketoiminnan muut tuotot 883 996 885 549 882 505 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 6 571 027 6 357 152 5 077 170 ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset -1 361 568-972 148-408 844 Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta -231 590-483 030-553 853 Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta -1 136 911-1 178 859-1 225 467 Sisäisten tukipalvelujen ostot - 1 571 735-1 308 265-1 003 552 Erilliskustannukset yhteensä -4 301 804-3 942 302-3 191 716 Palvelukate 2 269 223 2 414 850 1 885 454 Palvelukate % 34,53 % 34,53 % 37,17 %
10 YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset -778 427-936 624-714 357 Ecomet-hinnoiteltu data -498 911-501 557-326 563 Yhteiskustannukset yhteensä -1 277 338-1 438 181-1 040 920 Kokonaiskustannukset yhteensä -5 579 142-5 380 483-4 232 636 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) +991 885 +976 669 +844 534 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 15,09 % + 15,36 % + 16,63 % Kustannusvastaavuus 118 % 118 % 120 % Henkilöstökustannusten osuus: 3 124 320 3 030 400 2 428 677 Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 17 % ylijäämää ja kustannusvastaavuus oli 120 %. Tuotot alenivat, koska maksullinen data vapautettiin vuoden 2013 alusta maksuttomaan käyttöön. Saatu kompensaatio riitti juuri puuttuneiden datatulojen kompensointiin sekä siihen, että voitiin rakentaa tarvittavat tietojärjestelmät datan jakeluun maksuttomasti. Vaikka datatulot jäivät saamatta, konsultointi- ja muita datasta riippumattomia tuloja onnistuttiin lisäämään ja lisäksi liiketoiminnan kustannuksia pystyttiin alentamaan. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2011 2012 2013 Tuotot yhteensä 6 117 626 7 562 609 1 763 193 Edellisen vuoden ylijäämätasaus - 9 808 Kirjanpidon mukaiset tuotot 6 107 818 7 562 609 1 763 193 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -2 757 780-2 216 307-629 516 Muut erilliskustannukset -509 773-717 674-290 170 Erilliskustannukset yhteensä -3 267 553-2 933 981-919 686 Palvelukate 2 840 265 4 628 628 843 507 Palvelukate % 47 % 61 % 48 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) -842 961-876 481-407 374 Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) -924 215-2 404 839-192 144
11 Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) -434 140-646 372-150 668 Laitostaso -680 911-741 302-119 965 Yhteiskustannukset yhteensä -2 882 227-4 668 994-870 151 Kokonaiskustannukset yhteensä -6 149 780-7 602 975-1 789 838 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) - 41 962-40 366-26 645 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % - 0,7 % - 0 % - 1,5 % Kustannusvastaavuus % 99 99 % 99 % Henkilöstökustannusten osuus : 3 259 383 3 924 873 1 047 608 1) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä, havaintopalveluista ja tietohallintopalveluista Vuonna 2013 julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot ja kustannukset alenivat merkittävästi edellisestä vuodesta, koska pääosaan ilmailun sääpalveluista sovelletaan lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä annettuja komission asetuksia (EY) 1794/2006 ja (EU) 1191/2010. Siksi niitä ei ole enää vuonna 2013 laskettu mukaan julkisoikeudellisiin suoritteisiin, vaan niistä on tehty erikseen kustannusvastaavuuslaskelma. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot vastasivat melko hyvin kustannuksia. Komission asetuksella määrättävän ilmailun sääpalvelun kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2013 Tuotot yhteensä 6 398 442 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -1 902 300 Erilliskustannukset yhteensä --1 902 300 Palvelukate 4 496 142 Palvelukate % 70 %
12 YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) -172 019 Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) -2 964 092 Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) -642 733 Laitostaso -357 740 Yhteiskustannukset yhteensä -4 136 584 Kokonaiskustannukset yhteensä -6 038 884 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) 359 558 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % 6 % Kustannusvastaavuus % 106 % Henkilöstökustannusten osuus : 3 001 978 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 euroa) TUOTOT 2011 2012 2013 Muilta valtion virastoilta saatu 7 171 295 7 011 238 7 736 237 rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen 2 286 128 3 450 342 2 895 673 rahoitus EU:lta saadut tuotot 3 613 253 4 040 802 4 402 319 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 13 070 676 14 502 382 15 034 229 ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset -11 773 028-8 101 861-12 876 924 Muiden yksiköiden erilliskustannukset - 1 058 268-968 057-1 129 494 Erilliskustannukset yhteensä - 12 831 296-9 069 918-14 006 418 YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen - 8 229 496-12 752 339-8 988 762 yhteiskustannukset Yhteiskustannukset muista yksiköistä - 530 978-594 739-658 678 Yhteiskustannukset yhteensä - 8 760 474-13 347 078-9 647 440
13 Kokonaiskustannukset yhteensä -21 591 770-22 416 996-23 653 858 Tuotot - kustannukset Tuotoilla rahoitettu osuus-% - 8 521 094 61 % - 7 914 614 65 % - 8 619 629 64 % Omarahoitusosuus-% 39 % 35 % 36 % Henkilöstökustannusten osuus: 13 602 815 14 122 707 15 375 007 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 0,53 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tuotoilla katettiin 64 % kustannuksista, joten omarahoitusosuus oli 36 %. Vuoden 2013 laskelman kustannuksissa on mukana arvonlisäveroa 109 997 euroa. Tuotoissa on mukana arvonlisäveroa 35 996 euroa. Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Muutos 2011/2012 HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk. 239 267 271 + 4 Budjettirah. henk. 411 409 415 + 6 Ulkopuolisrah. henk. 10 3 7 + 4 Henkilöstö yhteensä 660 679 693 + 14 MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat 36 005 39 156 40 576 + 1 420 - Kulutusmenot 25 650 28 253 28 871 + 618 - Investoinnit 6 563 4 360 6 046 + 1 686 Yhteensä 68 218 71 769 75 493 + 3 724 Ulkopuolisrah. menot - Palkat 333 106 327 + 221 - Muut menot 385 361 246-115 Yhteensä 718 467 573 + 106 Menot yhteensä 68 936 72 236 76 066 + 3 830 TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv. 12 679 13 919 13 239-680 Tulot yhteisrahoitteisesta toiminnasta 12 309 14 027 14 425 + 398 Muut tulot 612 531 455-76 Tulot yhteensä 25 600 28 477 28 119-358
14 KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus 25 600 28 477 28 119-358 Nettomääräraha 42 618 43 292 47 374 +4 082 Ulkopuolinen rahoitus 718 467 573 + 106 Rahoitus yhteensä 68 936 72 236 76 066 + 3 830 Laitoksen kokonaismenot kasvoivat 3,83 milj. euroa. Syynä olivat investoinnit sää- ja turvallisuuspalveluihin sekä mm. uusien tutkimushankkeiden myötä kasvaneet palkkamenot. Tulospalkkion osuus palkkamenoissa oli 1,42 milj. euroa, mikä on 0,27 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tulot vähenivät yhteensä 0,36 milj. euroa, mikä johtui datan muuttumisesta maksuttomaksi. Tuloja kertyi kuitenkin arvioitua enemmän, koska konsultointitulot sekä yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tuotot kasvoivat. Vuoden 2013 rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Nettorahoitus Tulorahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Suora ulkopuolinen rahoitus Htvosuus % Sää- ja turvallisuus 19 189 10 915 30 104 40 % 282 41 % Tutkimus ja kehitys 14 665 14 162 573 29 400 39 % 371 53 % Hallinto ja esikunta 13 520 3 042 16 562 21 % 40 6 % Rahoitus yhteensä 47 374 28 119 573 76 066 100 % 693 100 % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen rahoituksesta 50 % katettiin tällä ulkopuolisella rahoituksella. Sää- ja turvallisuus tulosalueella tulorahoituksen osuus oli 36 %. Hallinnon ja esikunnan tulorahoitus oli 18 %. Talousarviosta saatuun rahoitukseen sisältyy kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 4,73 milj. euroa. Sää- ja turvallisuus oli rahoituksen mukaan suurin tulosalue. Tutkimus- ja kehitys- tulosalueella oli kuitenkin eniten henkilöstöä.
15 Tulosalueiden rahoitus 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Talousarviorahoitus 10 000 5 000 0 Sää- ja turvallisuus Tutkimus ja kehityshallinto ja esikunta Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne 38% Talousarviorahoitus 62% Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta
16 Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain 6 % 15% 40% Sää- ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta KV järjestömenot 39 % Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain 40 282 371 Sää- ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta
17 Henkilötyövuosien jakautuminen rahoituspohjan mukaan 278 Talousarviosta rahoitetut Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla rahoitetut 415 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2011 Tulos 2012 Tulos 2013 Tavoite 2013 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 91,0 87,3 86,4 83,5 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk ( %) 73,2 72,5 71 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia 97 100,7 100 Tuulivaroitusten osuvuus 1-2 vrk, % 76,1 81,8 78 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 90,6 90,9 88 Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus (%) 99,26 99,09 98 Sidosryhmien tyytyväisyys (1-5) 4,2 4,2 4,04 4
18 Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,12 4 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, 14 446 14 502 15 034 12 000 1000 euroa Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl 273 293 336 260 Tulosmittarit uudistettiin vuoden 2012 alusta lukien, joten kaikista tuloksista ei ole olemassa seurantatietoa vuodelta 2011. Kaikki sääennusteiden osuvuustavoitteet saavutettiin. Samoin toimitusvarmuustavoite sekä asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteet saavutettiin. Vuonna 2013 IL oli mukana LVM:n hallinnonalalla yhteisesti toteutetussa sidosryhmätutkimuksessa, jonka teki Taloustutkimus. Aikaisemmin tutkimuksen on tehnyt IL:n toimeksiannosta econtact. Vuoden 2013 tutkimuksessa vastaajamäärä oli 122, kun se esim. edellisenä vuonna oli 56. Tutkimuksen sisältö oli sama kuin aiempina vuosina. Myös tutkimustoiminnan julkaisutavoite sekä tavoite ulkopuolisesta rahoituksesta saavutettiin. Tutkimustoiminnan tulokset jatkoivat kasvuaan viime vuosien tapaan. Seurattavat mittarit Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2013 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5 vrk ( %) 75,98 75,3 72,5 Luova tiedotteiden osuvuus, % 74 83 72,5 Luova tiedotteiden ennustettavuus, tuntia 25,5 34,8 22 Palvelujen toimitusvarmuus Sääennusteiden ja varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,9 99,97 99,96 99,5 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,0 4,1 3,8 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 4,1 3,9 4,0 3,9 Kansalaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 4,1 3,64 3,74 3,8 Seurattavat mittarit eivät ole tulostavoitteita, mutta myös niistä lähes kaikki ylittivät itse asetetun tavoitearvon.
19 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Seurattavat mittarit Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2013 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi 3,7 3,74 3,75 3,5 (1-5) Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv 411 410 415 407 Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, htv 249 269 278 247 Laitoksen henkilöstömäärä yhteensä, htv 660 679 693 654 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,75, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitteen. Tulos parani taas hieman edellisestä vuodesta. Myös kyselyn kaikki osa-alueet tuottivat selvästi valtion keskiarvoja paremmat indeksiluvut. Vastausprosentti oli 71,6 %. Työhyvinvointia edistettiin tukemalla edelleen henkilöstön liikuntamahdollisuuksia ja panostamalla työterveyshuoltoon. Vuonna 2013 syksyllä toteutettiin laaja terveyskysely, jonka tulokset auttavat kohdentamaan toimenpiteitä ja kehittämään entisestään laitoksen työterveyshuoltoa. Sairauspoissaoloja kertyi 5,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Laitoksen henkilöstöä kehitettiin laajasti monella eri osa-alueella. Operatiivisten meteorologien ja tutkijoiden kaksivuotinen koulutus- ja kehittämisohjelma TOpMet saatiin vuoden lopussa menestyksellisesti päätökseen. Ohjelma vastasi laitoksen kasvavaan rooliin 24/7 - turvallisuusviranomaisena sekä asiantuntijapalvelujen antajana. Suurin yksittäinen koulutuspanos osallistujamääräisesti on ollut jo muutamia vuosia kielikoulutus. Kielikoulutusta järjestetään niin ulkomaisille työntekijöille suomen kielestä kuin suomenkielisille työtekijöille työtehtävissä tarvittavista vieraista kielistä. Muita henkilöstön kehittämistoimia oli vuoden 2013 aikana mm. ikäjohtamisen teemalla sekä esimiehille että työntekijöille työstetty kattava ohjeistus ja tietopaketti mielekkään lopputyöuran suunnittelusta. Kaikkiaan 415 henkilötyövuoden palkat rahoitettiin talousarviosta. Datan vapauttamisen vuoksi tämän henkilöstön osuus kasvoi kuudella henkilötyövuodella, kun datan tuottamisesta vastanneiden henkilöiden palkat oli aiemmin rahoitettu osaksi maksullisella toiminnalla. Laitoksen henkilöstön kokonaismäärä oli 693 henkilötyövuotta, mikä on 14 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääosa kasvusta johtuu laitoksen menestymisestä kilpailussa ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Finavialta kesällä 2012 siirtynyt lentosäähavaintotoiminta lisäsi henkilömäärää 6 htv, josta kasvuvaikutus viime vuodelle oli 3 htv. Tuloilla rahoitettiin 271 henkilötyövuoden ja suoralla ulkopuolisella rahoituksella 7 henkilötyövuoden palkat.
20 Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 720 henkilöä, joista naisia oli 284 ja miehiä 436. Henkilöstön lukumäärä väheni edellisestä vuodesta 11 henkilöllä. Eniten väheni osa-aikaisten määrä. Henkilötyövuosien määrä kuitenkin kasvoi. Henkilöstön lukumäärät 2011 2012 2013 Naiset 261 289 284 Miehet 421 442 436 Vakinaiset 498 523 510 Määräaikaiset 184 208 210 Kokoaikaiset 584 612 609 Osa-aikaiset 98 119 111 Henkilöstön lukumäärä yhteensä 682 731 720 Henkilötyövuodet ( htv) 660 679 693 Henkilöstön keski-ikä 43,7 43,8 44,1 Henkilöstön ikärakenne vuoden lopussa 2011 2012 2013 Muutos 2012-2013 15-24 22 25 22-12 % 25-34 172 194 187-4 % 35-44 154 162 167 3 % 45-54 175 180 170-6 % 55-64 157 161 167 4 % 65-2 9 7-22 % Yhteensä 682 731 720-2 % Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koko henkilöstö 2011 2012 2013 5,7 5,7 5,9 5,9 5,9 6,2 5,8 5,8 6,1
21 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2012 koulutustasoindeksi oli 6,1. 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 76,07 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,83 milj. euroa, mikä johtui investoinneista sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvusta. Palkkoihin sisältyi 1,42 milj. euron tulospalkkio, joka oli 0,27 milj. euroa edellisvuotista pienempi. Menoista katettiin tulorahoituksella 28,12 milj. euroa (37 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 0,57 milj. euroa (1 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 47,37 milj. euroa (62 %). Talousarviorahoituksen osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä datan avaamisen vuoksi, koska aikaisemmin tulorahoitettu data kompensoitiin talousarviorahoituksella. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2013 talousarviomäärärahoja yhteensä 47,2 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 10,67 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 10,49 milj. euroa. Maksullisen palvelun tulot olivat 13,24 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 14,43 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,4 milj. euroa ja maksullisen toiminnan tulot pienenivät 0,68 milj. euroa. Siirtyvä erä pieneni 0,18 milj euroa edellisvuodesta. Siirtyvään erään sisältyy keskeneräisiä investointeja kuten tutkahankintoja ja suurteholaskennan uusimista. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot pienenivät 0,34 milj. euroa edellisvuodesta, koska datan vapauttaminen vähensi maksullisen toiminnan tuottoja. Yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden lisääntyneiden tuloutusten ansiosta tuottoja kertyi kuitenkin arvioitua enemmän. Toiminnan kulut kasvoivat 2,15 milj. euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut kasvoivat 1,62 milj. euroa. Palkkoja kasvatti lähinnä tutkimusprojekteihin hankittu lisähenkilöstö. Vuokrakulujen kasvu johtui toimitilojen vuokrista, jotka kasvoivat 0,52 milj. euroa edellisvuodesta. Myös poistot kasvoivat viime vuosien investointien johdosta. Satunnaiset tuotot pienenivät 0,14 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion kirjauksista. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä kasvoi 3,54 milj. euroa edellisvuodesta. 1.6.4 Tase Taseen loppusumma kasvoi edellisvuoden 24,68 milj. eurosta 29,18 milj. euroon eli 4,5 milj. euroa. Kasvu kohdistui kaikkiin tase-eriin. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 17,14 milj. eurosta 18,90 milj. euroon. Suurin erä, koneet ja laitteet, kasvoi 0,75 milj.euroa. Viime vuosien investoinnit uuden teknologian tutkimus- ja havaintolaitteisiin näkyvät tuon ryhmän tasearvon kasvuna. Meneillään
22 olevat tutka- ja superkonehankinnat näkyvät keskeneräisten hankintojen 1,36 milj. euron kasvuna. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo kasvoi 7,54 milj. eurosta 10,27 milj. euroon. Syynä oli siirtosaamiset, joita kasvatti komission asetuksiin perustuvan siviili-ilmailun sopimusjärjestelyt. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto vastaa siitä, että laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt, jotka varmistavat laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta Ilmatieteen laitoksessa vuodelta 2013 perustuu johdon ja esimiesten strategiapäivillä tuotettuun aineistoon, ulkoiseen arviointiin ja auditointeihin sekä sisäisen tarkastuksen työhön. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin valtiovarainministeriön controller toiminnon suosituksen mukaista COSO ERM viitekehystä. Lisäksi sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seuranta- ja arviointitoimintaa. Toiminnan ja talouden lainmukaisuutta, varojen turvaamista, toiminnan tuloksellisuutta sekä oikeiden ja riittävien tietojen antamista koskevia menettelyjä voidaan pitää olennaisilta osin hyvinä. Ilmatieteen laitoksen sisäinen hallinnollinen ohjeistus on asianmukaista ja kattavaa. Ohjeistuksen jalkauttamiseen ja yhdenmukaiseen soveltamiseen tulee kuitenkin edelleen kiinnittää huomiota. Sisäiset prosessit olisi hyvä saada entistä sujuvammiksi ja tehokkaammiksi. Lisäksi arkistonmuodostussuunnitelma olisi hyvä saattaa ajan tasalle. Kertomusvuonna Ilmatieteen laitos vapautti tietoaineistojaan kansalaisille maksuttomaan käyttöön. Datan vapauttamiseksi tehtävä työ jatkuu tulevana vuonna. Datapolitiikan muutos on ollut laitokselle myös sisäinen toimintakulttuurimuutos. Se on osaltaan asettanut haasteita laitoksen toiminnalle, mutta myös tehostanut laitoksen sisäisiä prosesseja ja sisäistä viestintää. Sisäisen valvonnan arvioidaan toimivan Ilmatieteen laitoksen toiminnan laajuuteen ja laatuun sekä niihin liittyviin riskeihin nähden hyvin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille talousarvioasetuksessa 69 :ssä säädetyt vaatimukset. 1.8 Arviointien tulokset Kesän 2013 aikana toteutettiin sidosryhmätutkimus, jossa haastateltiin 22 IL:n asiakkaan ja yhteistyökumppanin edustajaa. Myös viisi kansainvälistä evaluaattoria arvioivat IL:n organisaatiorakennetta ja toimintaa. Molemmat ryhmät arvioivat laitoksen palvelut korkeatasoisiksi. IL on monilla mittareilla alansa kansainvälistä kärkeä. Myös kehittämiskohteita esitettiin, ja ne otettiin huomioon laitoksen strategiaa ja organisaatiorakennetta suunniteltaessa. Hieman uudistettu organisaatio tuli voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Tutkimuksen yksiköitä järjestettiin uudelleen, jotta tärkeitä toimintoja voidaan vahvistaa ja toisaalta osin hajallaan olleita toimintoja yhdistää. Myös tutkimuksen ja sää- ja turvallisuuspalvelujen yhteistyötä lisätään entisestään, jotta voidaan paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin. Laitoksen on myös otettava entistä enemmän johtavia rooleja
23 kansainvälisesti. IL:n on uusiuduttava menestyäkseen EU:n ja uuden strategisen tutkimusrahoituksen kilpailussa. Laitoksen roolin ymmärtäminen turvallisuusviranomaisena ja toisaalta kaupallisena toimijana edellyttää myös entistä selkeämpää sidosryhmäviestintää. Taloustutkimuksen tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos saavutti jälleen selvän ykkössijan julkishallinnon toimijoiden joukosta arvosanalla 7,99. Kysely kohdistui suomalaisiin ylimpiin päättäjiin ja vaikuttajiin. Taloustutkimuksen tekemän kansallisen yritysmielikuvakyselyn mukaan IL oli myös paras arvosanalla 8,04. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2013 kohdistunut väärinkäytöksiä.
2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN 24
25 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2013 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio T oteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 1 364 882,42 1 106 479 1 106 479,27 0,00 100,00 11.04.01. Arvonlisävero 1 364 882,42 1 106 479 1 106 479,27 0,00 100,00 12. Sekalaiset tulot 457 934,81 552 379 552 378,80 0,00 100,00 12.35.99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot 457 934,81 552 379 552 378,80 0,00 100,00 12.35.99.3 EU-rahoitus 457 934,81 552 379 552 378,80 0,00 100,00 13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot 172,98 30 30,00 0,00 100,00 ja voiton tuloutukset 13.03.01. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja 172,98 30 30,00 0,00 100,00 osakkeiden nettomyyntitulot 13.03.01.1. Osinkotulot, pääoman- 172,98 30 30,00 0,00 100,00 palautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Tuloarviotilit yhteensä 1 822 990,21 1 658 888 1 658 888,07 0,00 100,00
26 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion 2013 määrärahojen käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu T alousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 208,11 179 179,18 0,00 179,18 0,00 20 753,24 20 753,24 20 753,24 0,00 24.01.29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 208,11 179 179,18 179,18 0,00 24.01.29.3. Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 208,11 179 179,18 179,18 0,00 24.20.66. Lähialueyhteistyö (S3V) 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 20 753,24 20 753,24 20 753,24 0,00 31. Liikenne- ja viestintäministeriön 47 877 264,86 52 844 577 42 348 948,06 10 495 628,48 52 844 576,54 0,00 10 673 152,20 57 870 152,20 47 374 523,72 10 495 628,48 hallinnonala 31.01.29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 4 844 264,86 5 647 577 5 647 576,54 5 647 576,54 0,00 31.50.01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) 43 033 000,00 47 197 000 36 701 371,52 10 495 628,48 47 197 000,00 0,00 10 673 152,20 57 870 152,20 47 374 523,72 10 495 628,48 31.50.01.1 IL:n toimintamenot 42 184 000,00 46 348 000 36 467 992,37 9 880 007,63 46 348 000,00 0,00 10 193 187,95 56 541 187,95 46 661 180,32 9 880 007,63 31.50.01.2 Etelä-Manner 849 000,00 849 000 233 379,15 615 620,85 849 000,00 0,00 479 964,25 1 328 964,25 713 343,40 615 620,85 32. Työ- ja elinkeinoministeriön 3 943,19 9 755 9 754,87 0,00 9 754,87 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 hallinnonala 32.01.29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 3 943,19 9 755 9 754,87 9 754,87 0,00 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 0,00 183 554 0,00 183 553,80 183 553,80 0,00 846 857,48 1 030 411,28 552 378,80 478 032,48 35.10.64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) 0,00 183 554 0,00 183 553,80 183 553,80 0,00 846 857,48 1 030 411,28 552 378,80 478 032,48 Määrärahatilit yhteensä 47 881 416,16 53 038 064 42 358 882,11 10 679 182,28 53 038 064,39 0,00 11 540 762,92 58 921 316,72 47 947 655,76 10 973 660,96
27 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden 2013 valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa 2014 TA:ssa Talousarviomenot 2013 Määrärahatarve 2014 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä 31.50.01 Ilmatieteen laitoksen toimintamenot 0 3 486 0 3 486 0 3 486 3 486 0 0 0 0 0 0 Vuonna 2013 käytettävissä olleet valtuudet 0 3 486 0 3 486 0 3 486 3 486 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 3 486 0 3 486 0 3 486 3 486 0 0 0 0 0 0 1) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä j niistä aikaisempina varainhoitovuosina p käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista y aiheutuu yj menoja tulevina varainhoitovuosina. y, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia. 5) Talousarviolain 10 :n 2 momentissa säädetyn laajuus- tai kustannusarvion perusteella myönnetyt valtuudet. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää talonrakennushankevaltuuksia.
28 Ilmatieteen laitoksen tuotto- ja kululaskelma 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 12 381 504,31 13 032 545,47 Vuokrat ja käyttökorvaukset 882 505,37 885 549,37 Muut toiminnan tuotot 14 877 357,64 28 141 367,32 14 563 680,29 28 481 775,13 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 5 192 402,25 5 384 541,69 Henkilöstökulut 41 214 224,45 39 590 280,43 Vuokrat 6 127 672,27 5 518 336,50 Palvelujen ostot 9 380 060,55 9 588 079,71 Muut kulut 7 751 929,72 7 939 108,01 Poistot 4 615 501,33 4 218 294,39 Sisäiset kulut 718 218,59-75 000 009,16 615 371,81-72 854 012,54 JÄÄMÄ I -46 858 641,84-44 372 237,41 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 889,37 2 278,73 Rahoituskulut -3 160,98-2 271,61-3 002,13-723,40 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 526 402,95 670 164,42 Satunnaiset kulut -32 244,92 494 158,03-30 497,78 639 666,64 JÄÄMÄ II -46 366 755,42-43 733 294,17 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta 552 378,80 552 378,80 457 934,81 457 934,81 Siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöi -14 099,39-113 667,18 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille -98 135,82-112 235,21-65 654,59-179 321,77 JÄÄMÄ III -45 926 611,83-43 454 681,13 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 1 132 701,48 1 365 769,89 Suoritetut arvonlisäverot -5 693 506,60-4 560 805,12-4 857 802,23-3 492 032,34 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -50 487 416,95-46 946 713,47