TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 24 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITTEINEEN Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot 32 3 ALLEKIRJOITUS 40

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Ilmatieteen laitoksen toimintavuosi 2015 oli kansainvälisen vaikuttamisen ja toimintojen kehittämisen sekä rakenteellisen sopeutumisen vuosi. Tavoitteiden saavuttamisen suhteen Ilmatieteen laitos ylitti jälleen kaikilla tulosmittareilla mitaten tulostavoitteensa ja saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Laitoksen asiakkaat ja kumppanit ovat edelleen erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin sekä yhteistyöhön laitoksen kanssa. Kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja vaikuttaminen on kaikkeen laitoksen toimintaan liittyvä keskeinen edellytys. Ilmatieteen laitoksen tavoitteena onkin ollut olla mitattavasti alansa kansainvälistä kärkeä. Laitoksen pitkäjänteisen, jo yli vuosikymmenen kestäneen kansainvälisen toiminnan ja vaikuttamisen kohokohta nähtiin Genevessä kesäkuussa kun Petteri Taalas valittiin YK:n alaisen maailman ilmatieteen järjestön, WMO:n, pääsihteeriksi Pohjoismaiden yhteisesti asettamana ehdokkaana. Valintaa voidaan pitää hyvin merkittävänä tunnustuksena Suomelle yleisesti ja suomalaiselle ilmakehäosaamiselle erityisesti. Ilmatieteen laitoksen huomattava panos alan uuden luonnontieteellisen tiedon tuottajana on tehnyt laitoksesta kansainvälisesti hyvin houkuttelevan yhteistyökumppanin ja mahdollistanut osaltaan myös laitoksen menestyksen esimerkiksi H2020 rahoituksen saamisessa. Aktiivisen kansainvälisen yhteistyön ansiosta laitos voi tarjota yhteiskunnalle laadukkaampaa ja kattavampaa tietoa ja palveluita ja siten lisätä yhteiskunnan olosuhdeturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kansainvälisellä toiminnalla tulee olemaan jatkossakin keskeinen rooli laitoksen toiminnassa. Esimerkiksi joulukuussa solmitun Pariisin ilmastosopimuksen kansallinen jatkotyö tulee edellyttämään laitokselta aktiivista asiantuntijaroolia. Ilmatieteen laitoksen toimintojen aktiivinen kehittäminen jatkui vuoden aikana. Laitoksen säätutkaverkosto täydentyi uudella Petäjävedelle asennetulla tutkalla. Suomen säätutkaverkosto käsittää nyt yhteensä kymmenen tutkaa. Jatkossa verkoston laajentamisen painopiste tulee olemaan pohjoisessa Suomessa. Toinen keskeinen investointihanke, joka käynnistyi vuoden puolella, oli Sodankylän satelliittidatakeskuksen tuleva täydentäminen toisella vastaanottoantennilla. Laajennuksen myötä Sodankylän satelliittidatakeskuksesta muodostuu erittäin merkittävä kansallinen vetovoimatekijä. Pohjoismaisen yhteistyön rooli muuttui vuoden 2015 aikana entistä merkittävämmäksi. Kokonaan uudenlaisena toimintamallina käynnistyi kesäkuussa Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin Ilmatieteen laitoksen (SMHI) yhteinen ilmailun sääpalvelutuotanto. Yhteispohjoismainen hanke yhteisen sääpalvelutuotannon kehittämisestä saavutti tavoitteensa; allekirjoitettiin yhteisymmärrysmuistio tietokonesääennusteiden yhteistuotannosta ja käynnistettiin asiaa valmisteleva projekti. Yhteispohjoismainen hanke tulee tulevaisuudessa nostamaan sääennusteiden osuvuutta, toimintavarmuutta ja käytettävyyttä.

4 3 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa todetaan, että IL:n tehtävä on liikenne- ja viestintäministeriön harjoittaman liikenne- ja viestintäpolitiikan ja sen hyväksymien strategioiden mukaisesti tuottaa tietoa ja palveluja liikenneturvallisuuden ja muiden elintärkeiden toimintojen turvallisuuden tarpeita varten sekä toimia johtavana asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Ilmatieteen laitos osallistuu myös muille hallinnonaloille asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Näitä hallinnonaloja ovat mm. sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Ilmatieteen laitoksen julkisia tietovarantoja avataan hallinnonalan yhteisten linjausten mukaisesti. Vuoden aikana täydennettiin IL:n omien datojen avaamista mm. mastohavaintojen sekä Helmimerijääennustemallin osalta. Lisäksi IL:n rajapinnassa avattiin kaikki Suomen ilmanlaadun seurannan reaaliaikaiset mittaustiedot. Mittaustiedot palveluun tuottaa Ilmatieteen laitos sekä kolmisenkymmentä muuta julkista tai teollista toimijaa. IL:n rajapinnan kautta avattiin myös Säteilyturvakeskuksen tuottamat ulkoisen säteilyn sekä ulkoilman radioaktiivisuuden mittaustulokset. Laitos vaikuttaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja on monilla mittareilla alansa kansainvälistä kärkeä. Laitoksella on keskeinen asema alansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten WMO:ssa, EUMETSAT:ssa, ECMWF:ssä ja Eumetnet:ssa. Laitoksen painopistealueilla toteutettiin seuraavia asioita: Painopiste 1: Sää ja turvallisuus; yhteiskunnan sääherkkyyteen reagoiminen Laitoksen verkkosivuille rakennettua avoimen datan portaalia täydennettiin vuoden aikana. Palvelu on toiminut hyvin ja rekisteröityjen käyttäjien määrä on kasvanut ja oli vuoden lopussa noin Tällä hetkellä kaikki IL:n omistama data on maksutonta. IL on edelleen kehittänyt ilmaisia sovelluksia mobiililaitteille. Tiedon vapauttamisella saavutettava kustannushyöty yhteiskunnalle on jopa monikymmenkertainen tulokompensaatioon verrattuna. IL vastaa koko lentosääpalvelun tuotantoketjusta havainnoista ennusteisiin. Usealle vuodelle ajoittuva lentosäähavaintotoiminnan laaja uudistaminen jatkui järjestelmän kehitystyönä ja kenttäkohtaisten havaintolaitteiden uusimisena. Vuonna 2015 toteutettiin useita projekteja, joilla saatiin siirrettyä viimeisiä teknisiä vastuita IL:lle. Uudistuksen myötä laatua voidaan parantaa ja automaation osuutta kasvattaa lentosäähavaintotoiminnassa. Lisäksi tämä mahdollistaa reaaliaikaisten havaintovirtojen hyödyntämisen äärisäiden havainnoinnissa. Toinen painopistealue oli panostaminen kansainväliseen yhteistyöhön. Tämä näkyi osallistumisena aktiivisesti kehityshankkeisiin sekä entistä läheisempänä yhteistyönä pohjoismaiden kesken (Namcon). Yhteistyöstä etsitään mm. kustannussäästöjä ja turvallisuuden parantamista, vuoden 2015 aikana onnistuttiin tekemään jo ensimmäisiä yhteisiä tuotteita. Esimerkiksi kesäkuussa 2015 IL ja Ruotsin Ilmatieteen laitos (SMHI) yhdistivät osan ilmailun sääpalvelutuotannostaan. Säätutkaverkon laajentamista jatkettiin. Lokakuussa kaksoispolarisaatiota hyödyntävä Petäjäveden säätutka vihittiin käyttöön. Se on IL:n verkoston kymmenes säätutka. Tutka poistaa Keski-Suomen katvealueen talviaikoina, parantaa sademittausten tarkkuutta ja sateen

5 4 olomuotojen sekä muiden kohteiden tunnistamista sekä tuottaa tarkempaa tietoa esim. teiden kunnossapidon tarpeisiin. Ilmatieteen laitos seuraa ja varoittaa vaarallisesta säästä Suomessa ja luonnononnettomuuksista maailmalla. Vuoden 2015 aikana otettiin huomattavia edistysaskeleita liittyen ennusteiden ja varoitusten tuotantoon ja jakeluun. Turvallisuusviranomaisille suunnattuja sääbriefauksia on alettu pitää säännöllisesti videoneuvottelutekniikalla, mikä mahdollistaa työpöydän jaon ja entistä vuorovaikutteisemman viranomaisyhteistyön. Timanttiteko palkinnolla palkittua LUOVA järjestelmää on myös kehitetty ja arvioita vaaraa aiheuttavasta säästä voidaan antaa jopa yli 5 vrk eteenpäin. Laitoksen www-sivuilla keskimääräinen kävijämäärä oli noin eri kävijää vuorokaudessa. Paikallissään verkkosivuja uudistettiin lisäämällä kotimaisten reaaliaikaisten havaintojen määrää, paikallissääennusteita koko maailmalle, uudistamalla sivujen ulkoasua ja toteuttamalla responsiivinen sivusto, joka parantaa käytettävyyttä eri kokoisilla päätelaitteilla. Tarjolla on nyt interaktiivisia kuvaajia ja aineistot on räätälöity ladattavaksi niin kuvina kuin taulukkoina. Suurta yleisöä ja mediaa on tavoitettu entistä tehokkaammin myös sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi laitoksen Twitter tilillä on v lopussa yli seuraajaa. Tämän lisäksi FMI-TV tuotantoa kehitettiin edelleen ja sisältöä tuotettiin Youtube:een sääennusteiden lisäksi mm. eri sääilmiöiden taustatekijöistä ja ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa ylläpidettiin myös Ilmasto-opas.fi -sivustolta. Ilmastopalveluita automatisoitiin ja monipuolistettiin. Laitoksen tuottamien sääennusteiden osuvuus parani edelleen merkittävästi. Lämpötila, -sade- ja tuuliennusteiden osalta saavutettiin tänäkin vuonna kaikkien aikojen parhaimmat osuvuustulokset. Sodankylän kansallisessa satelliittipalvelukeskuksessa (NSDC) aloitettiin v lähesreaaliaikainen satelliittitutkakuviin perustuva tulva-alueiden kartoituspalvelu. Kauden aikana laitos otti aktiivisesti osaa NordNWP esiselvitysvaiheeseen. Projektissa suunnitellaan yhteispohjoismaista supertietokonehankintaa, jonka avulla tehdään sääennusteiden ja palveluiden yhteistuotantoa. Näin saavutettaisiin ennusteiden parempi laatu ja toimintavarmuus. Painopiste 2: Ilmastonmuutos ja yhteiskunta; tietoa päätöksenteon tueksi Ilmatieteen laitos on liittynyt EC-Earth -ilmastomallinnuskonsortioon, joka osallistuu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n seuraavassa raportissa käytettävien ilmastomallisimulaatioiden tuottamiseen. Ilmatieteen laitos osallistui alueellisen ilmastomallinnuksen EURO-CORDEX yhteistyöhön, jolla tuotetaan IPCC:n 5. arviointiraporttiin tehtyihin globaalisimulaatioihin pohjaavat alueellisesti tarkennetut ilmastoskenaariot Euroopalle. Ilmatieteen laitos on panostanut ilmastosysteemiin kytketyn biosfäärimallinnuksen kehittämiseen, tehnyt hiilitase-estimaatteja ja arvioinut hiilenkiertoon liittyvien havaintojen käytettävyyttä alueellisessa ja globaalissa kontekstissa. Laitos osallistui moniin EU-tutkimushankkeisiin, joissa tavoitteena on tutkia sopeutumista ilmastonmuutokseen. Keinoina tässä voidaan käyttää uusia innovaatioita mm. uusia sää- ja ilmastopalveluita. Ilmatieteen laitos koordinoi ydinturvallisuutta tukevan SAFIR2018-tutkimusohjelman EXWE (Extreme weather and nuclear power plants) osahanketta. Tutkimuksessa keskityttiin mm.

6 5 rajuilmoihin, jäätäviin sateisiin, runsaisiin lumisateisiin, meteotsunameihin, myrskyihin ja avaruussääilmiöiden haittoihin ja etenkin näiden toistuvuuksien muutoksiin ydinvoimalaitosten alueilla. Tätä sivuavaa työtä tehtiin myös useissa kahdenkeskisissä tilaustutkimuksissa mm. energia- ja liikennesektoreille sekä EUMETSAT-rahoitteisessa yhteistutkimuksessa, jota IL koordinoi. Integrated Carbon Observation System (ICOS) on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri eli tutkijoiden, tutkimusasemien, mittalaitteiden ja mittausaineiston verkosto, jonka tarkoituksena on seurata kasvihuonekaasujen pitoisuuksia, vapautumista ja sitoutumista. Varsinainen toiminta alkoi vuonna 2013 ja se jatkuu vuoteen 2031 asti, tänä aikana Suomi isännöi ICOS-EU:n päämajaa. Aerosol, Clouds, and Trace gases (ACTRIS) on vastaava verkosto aerosolien, pilvien ja hivenkaasujen havainnointiin. ACTRIS koostuu havaintoasemista, erilaisista tutkimusalustoista, instrumenttien kalibrointikeskuksista ja datakeskuksista. ACTRIS on valittu ESFRI -tiekartalle vuoden 2015 lopussa. Suomi johtaa ACTRIS-infrastruktuurin eurooppalaista valmistelua ja vastaa alustavasta päämajasta. Ilmatieteen laitos on osallistunut kansainvälisen AeroCom -projektin ilmastomallikokeisiin, joissa on pyrkimyksenä kehittää ilmastomallien kykyä simuloida pienhiukkasten ilmastovaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, miten muutokset pienhiukkaspitoisuuksissa vaikuttavat ihmisten odotettuun elinaikaan sekä ilmakehän lämpötilaan. Painopiste 3: Itämeri ja arktiset alueet; onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja liikenteen sujuvuuden edistäminen palveluja kehittämällä Vuoden 2015 aikana Ilmatieteen laitos on panostanut merten automaattisen havaintotoiminnan kehittämiseen. Tärkeimmät kehityskohteet ovat olleet Utön ICOS-aseman merimittauksien laajentaminen, merta luotaavien Argo-poijujen käyttäminen Itämerellä ja Grönlannin merellä sekä merihavaintojen tekeminen Rajavartiolaitoksen Turva-aluksella. Täysin uutena kehityskohteena on ollut merten havainnointi ns. meriroboteilla, jotka ovat itsenäisiä satelliitin avulla ohjattavia havaintolaitteita. IL:n ensimmäinen laite, Slocum Glider, hankittiin osana FINMARI-tutkimusinfrastruktuuria syksyllä Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti myös koko Euroopan merialueet kattavan automatisoidun merihavaintoverkoston kehittämiseen ja toteutukseen useiden EU:n rahoittamien H2020-hankkeiden osana. IL on edistänyt merenkulun sujuvuutta ja turvallisuutta tuottamalla Itämeren yhteistä meriennustepalvelua sekä kehittämällä merijään havainnointia rannikko- ja satelliittitutkien avulla. Uutena tutkimussuuntana IL on aloittanut merten sinistä kasvua tukevaa tutkimusta. Sinisellä kasvulla tarkoitetaan merten luonnonvarojen ja hyötykäytön kestävää kehitystä. Tähän aihepiiriin keskittyy IL:n koordinoima Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama SmartSea -hanke. Pohjoisen Jäämeren tutkimus on vahvistunut uusien hankkeiden myötä. IL:n vastuulla on ollut merijään dynamiikan ja meren hydrografiset tutkimukset. IL on myös kehittänyt Pohjoisen Jäämeren ennustemallia. Kaukokartoituksen saralla IL on tutkinut miten valleja, jäävuoria ja muita meriliikenteelle haittaa aiheuttavia jääoloja voidaan havainnoida uusilla satelliiteilla.

7 6 Sodankylän satelliittidatakeskuksen toiminnat kasvoivat ja laajenivat kansalliseksi satelliittipalvelukeskukseksi. Olennainen kehitystyö oli EU:n Copernicus Sentinel -satelliittien vastaanotto sekä palvelutuotanto osana Euroopan avaruusjärjestön (ESA) koordinoimaa Collaborative Ground Segment -verkostoa. Tämä mahdollistaa Sentinel-satelliittien havaintoaineistojen sekä tuotteiden jalostuksen ja toimituksen suomalaisille ja kansainvälisille asiakkaille. Toiminta vastaa myös arktisen alueen uusiin käyttötarpeisiin. Italialaisen COSMO- SkyMed -tutkasatelliittijärjestelmän aineistojen vastaanotto sekä muiden palvelujen kaupallinen toimitus asiakkaille kasvoi voimakkaasti v aikana. Ilmatieteen laitos sai vuoden 2015 viimeisessä lisäbudjetissa 3,5 M määrärahan Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kehitystyöhön käytettäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Painopiste 4: Liikenne ja energia; älyliikenteen edistäminen Älyliikenteen osalta IL:llä oli 2015 käynnissä sekä käynnistymässä useita kehityshankkeita, joilla varmistetaan kyky tarjota palveluita uusiin liikenteen konsepteihin. Lisäksi liikenteen sektorilla hankittiin useita asiakkuuksia ja olemassa olevia palveluita laajennettiin esimerkiksi kehittämällä uusia tietolajeja (vesiliirto, sivutuuli). Kauden aikana tiesääosaamista tarjottiin useaan maahan ja Virossa tuotettiin jo palveluita vuonna Ilmatieteen laitoksella oli osasto ITS World kongressissa Bordeaux:ssa, jossa esiteltiin älyliikenteen tutkimusta ja palveluita. Älyliikennesektorilla jatkettiin yhteistyötä muiden viranomaistahojen kanssa. Vuonna 2015 Ilmatieteen laitos tuotti tiesääpalvelut ELY-keskukselle ja teiden talvikunnossapidon käyttöön sekä tarjosi tiesäähavaintoja osana vapaita aineistoja yhdessä Liikenneviraston kanssa. Ilmatieteen laitos osallistui Liikenneviraston AURORA-verkoston toimintaan erityisesti viestinnällisissä tehtävissä ja osallistumalla tutkimusinnovaatioiden ja mahdollisuuksien kartoittamiseen. Meriliikennesektorilla Ilmatieteen laitos solmi uusia kumppanuuksia, joiden avulla pystytään tarjoamaan entistä laajempaa kokonaispalvelua meriliikenteen ja erityisesti arktisen meriliikenteen asiakkaille. Tätä kehitystyötä tehtiin useassa TEKES:in hankkeessa. IL oli aktiivisena mukana TEAM ARCTIC- yritysryppään toiminnassa markkinoiden palveluitaan useissa kansainvälisissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Energiasektorilla vahvistettiin IL:n tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kauden aikana aloitettiin kolme merkittävää energia-aiheista tutkimusprojektia, joiden rahoittajina ovat Strategisen Tutkimuksen Neuvosto ja Suomen Akatemian Uusi Energia-tutkimusohjelma. Hankkeissa kehitetään malleja ja havaintoja palvelemaan uusiutuvan energian tuotannon ennustamista ja energiapotentiaalin arvioimista.

8 7 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2013 Tulos 2014 Tulos 2015 Tavoite 2015 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Työn tuottavuuden kehittyminen, % -0,50 1,48 4,11 1,0 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 1,88 1,98 2,75 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tuotot olivat euroa ja toiminta tuotti 5 % ylijäämän. Kustannusvastaavuus oli 105 %, joten asetettu tulostavoite saavutettiin. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot eivät täysin vastanneet kustannuksia, vaan toiminnasta syntyi 10,4 % alijäämää. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista kertyi tuottoja yhteensä euroa. Kaikkiaan ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 61 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitetason. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteita ovat: referoidut julkaisut, budjettirahoitteiset suoritteet, havaintodata (bittimäärä), mallidata (bittimäärä), tutkimusdatan jakelu, kasvihuonekaasudata sekä maksulliset suoritteet. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa suoritetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Työn tuottavuustavoite ylitettiin 3,11 %-yksiköllä.. Tämä johtui htvmäärän selvästä laskusta edellisvuoteen verrattuna. Kokonaistuottavuuden osalta tavoite saavutettiin. Tavoite ylitettiin 0,75 %-yksiköllä. Positiivisen tuloksen sai aikaiseksi suoritemäärän kasvu kaikissa muissa tuoteryhmissä paitsi referoiduissa julkaisuissa ja toisaalta kokonaispanoksen lasku edellisvuoteen verrattuna. Toiminnan kustannukset Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Sitä hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa.

9 8 Kustannukset lajeittain (1000 euroa) Muutos Osuus 2015 Palkkakustannukset % 53 % Käyttökustannukset % 38 % Pääomakustannukset % 8 % Kustannukset yhteensä % 100 % Henkilötyövuodet % Kustannukset/htv 107,83 110,04 111,71 Laitoksen kokonaiskustannukset laskivat 1 % edellisestä vuodesta. Syynä oli käyttökustannusten ja palkkakustannusten lievä lasku. Investointeja sen sijaan toteutettiin edelleen paljon. Palkkakustannukset muodostivat 53 % kokonaiskustannuksista. Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) Muutos Osuus 2015 Sää- ja turvallisuus % 38 % Tutkimus ja kehitys % 45 % Hallinto ja esikunta * % 16 % Kustannukset yhteensä % 100 % * Sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia Kustannuslaskentaan tehdyn muutoksen johdosta kustannusallokaatio muuttui eri tulosalueiden välillä. Tukitoimintojen kustannukset kohdistettiin substanssiin henkilölukumäärän suhteessa. Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) Muutos Osuus 2015 Sää- ja turvallisuus % 43 % Tutkimus ja kehitys % 51 % Hallinto ja esikunta % 6 % Henkilötyövuodet yhteensä % 100 % Henkilötyövuosimäärät alenivat sekä tutkimus ja kehitys että sää- ja turvallisuustulosalueilla toiminnan tehostamistoimenpiteiden ansiosta. Koko laitoksen henkilömäärä väheni 16 henkilötyövuotta.

10 9 Tutkimusohjelmat Tutkimus Osuus 2015 Meteorologia % Merentutkimus % Uudet havaintomenetelmät % Arktinen tutkimus % Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus % Asiantuntijapalvelut % Ilmastokeskus % Ilmastotutkimus % Ilmakehän koostumuksen tutkimus % Ilmanlaatu % Ilmastonmuutos % Muu tutkimustoiminta % Yhteensä % Tutkimustoiminnan kustannukset nousivat 15 % edellisestä vuodesta. Tutkimusohjelmia uudistettiin vuoden 2014 alussa. Ilmanlaatu- ja Ilmastonmuutos-nimiset tutkimusohjelmat lopetettiin. Suurin tutkimusohjelma oli Ilmakehän koostumuksen tutkimus.

11 10 Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Liiketoiminnan myyntituotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset ,29 Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelöusta ja havaintotekniikasta ,92 Sisäiset tuotantopalvelujen ostot tutkimuksesta ,49 Sisäisten tukipalvelujen ostot ,29 Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 37,14 % 34,90 % 24,85 % YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset Ecomet-hinnoiteltu data Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % 16,63 % 15,36 % 4,76 % Kustannusvastaavuus 120 % 118 % 105 % Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 5 % ylijäämän ja kustannusvastaavuus oli 105 %. Liiketoiminta on kuitenkin pysynyt edellisvuosien tapaan kannattavana.

12 11 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 48 % 41 % 38 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) Laitostaso Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % -1,5 % -3,4 % -10,4 % Kustannusvastaavuus 99 % 97 % 91 % 1) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset (satelliittidata) 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä ja tietohallintopalveluista Vuoden 2015 tuotot sisältävät vuodelle 2014 kuuluvaa hyvitystä Tämä vähentää vuoden 2015 tuottoja. Tuotot ovat vähentyneet kustannuksia enemmän, mistä johtuu alijäämäinen tulos

13 12 Komission asetuksella määrättävän siviili-ilmailun sääpalvelun kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset ,64 Erilliskustannukset yhteensä Palvelukate Palvelukate % 70 % 33 % 30 % YHTEISKUSTANNUKSET Säädata ja tuotteet Muut siviili-ilmailun suoritteiden yhteiskustannukset Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % 6 % 2 % 0 % Kustannusvastaavuus % 106 % 103 % 100 % Siviili-ilmailussa tuotot ja kustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Erilliskustannukset kasvoivat siviili-ilmailulle tehtävien projektien seurauksena ja säädata ja tuotteet kasvavien kansainvälisten jäsenmaksujen sekä satelliittitoimintaan tehtyjen investointien seurauksena. Siviiliilmailu tuotti kokonaisuudessaan hieman alijäämäisen tuloksen kustannusvastaavuuden ollessa kuitenkin 100%.

14 13 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Muilta Yhteisrahoitteisen valtion virastoilta saatu toiminnan rahoitus kustannusvastaavuuslaskelma Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitu EU:lta saadut tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannuk Muiden yksiköiden erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannuk ,45 Yhteiskustannukset muista yksiköistä ,99 Yhteiskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Tuotot - kustannukset Tuotoilla rahoitettu osuus - % 64 % 63 % 61 % Omarahoitusosuus-% 36 % 37 % 39 % Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat n euroa edellisestä vuodesta. Tuotoilla katettiin 61 % kustannuksista, joten omarahoitusosuus oli 39 %. Vuoden 2015 erilliskustannuksissa on mukana arvonlisäveroa euroa. Tuotoissa on mukana arvonlisäverotuloja Yhteiskustannukset kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna, koska kustannuslaskentajärjestelmään tehtiin muutos, jossa tukitoimintojen kustannukset kohdistettiin substanssiin henkilömäärän suhteessa.

15 14 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2013 Toteutuma 2014 Toteutuma 2015 Muutos 2014/2015 HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk Budjettirah. henk Ulkopuolisrah. henk Henkilöstö yhteensä MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat Kulutusmenot Investoinnit Yhteensä Ulkopuolisrah. menot - Palkat Muut menot Yhteensä Menot yhteensä TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv Tulot yhteisrahoitteisesta toiminnasta Muut tulot Tulot yhteensä KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus Nettomääräraha Ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Laitoksen kokonaismenot vähenivät 3,9 milj. euroa. Syynä olivat investointien väheneminen sekä aloitetut palkka- ja kulutusmenojen säästötoimet. Tulot pysyivät lähes edellisvuoden tasolla.

16 15 Vuoden 2015 rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Talousarvio - rahoitus Tulorahoitus Suora ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Htvosuus % Sää- ja turvallisuus % % Tutkimus ja kehitys % % Hallinto ja esikunta % 40 6 % Rahoitus yhteensä % % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella rahoituksella. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen rahoituksesta 56 % katettiin tällä ulkopuolisella rahoituksella. Sää- ja turvallisuus tulosalueella tulorahoituksen osuus oli 32 %. Hallinnon ja esikunnan tulorahoitus oli 12 %. Hallinnon ja esikunnan talousarviorahoilla maksettiin kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 6,0 milj. euroa.

17 16 Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne 36% 64% Talousarviorahoitus Tuotot maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain 8% 16% 37% 39% Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta Kv. järjestömenot

18 17 Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain 6% 43% 51% Sää ja turvallisuus Tutkimus ja kehitys Hallinto ja esikunta Henkilötyövuosien jakautuminen rahoituspohjan mukaan Talousarviosta rahoitetut Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla rahoitetut

19 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2013 Tulos 2014 Tulos 2015 Tavoite 2015 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk, % 86,4 88,4 89,9 84,5 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk, % 72,5 74,8 74,8 71,5 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia 100,7 104,8 104,8 104 Tuulivaroitusten osuvuus 1-2 vrk, % 81,8 84,2 84,2 81 Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % 90,9 89,8 90,4 89 Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus, % 99,09 99,97 99,76 98 Sidosryhmien (1-5) tyytyväisyys 4,04 4,13 4,02 4 Asiakastyytyväisyys (1-5) 4,12 4,14 4,18 4 Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, euroa Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl Kaikki sääennusteiden osuvuustavoitteet sekä toimitusvarmuustavoite saavutettiin. Samoin asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteet saavutettiin. Myös tutkimustoiminnan julkaisutavoite sekä tavoite ulkopuolisesta rahoituksesta saavutettiin.

20 19 Seurattavat mittarit Toteutuma 2013 Toteutuma 2014 Toteutuma 2015 Tavoite 2015 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5 vrk ( %) 75,3 77,5 77,7 74 Luova tiedotteiden osuvuus, % Luova tiedotteiden ennustettavuus, tuntia 34,8 25, Palvelujen toimitusvarmuus Sääennusteiden ja varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,96 99,97 99,64 98 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 4,1 4,2 4,3 3,9 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 4,0 4,1 4,1 3,9 Tutkimus Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet Seurattavat mittarit eivät ole tulostavoitteita, mutta myös niiden osalta kaikki tavoitearvot ylitettiin. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Seurattavat mittarit Toteutuma 2013 Toteutuma 2014 Toteutuma 2015 Tavoite 2015 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,75 3,72 3,73 3,2 Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, htv Laitoksen henkilöstömäärä yhteensä, htv

21 20 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,73, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitteen. Indeksi oli hieman noussut edellisen vuoden 3,72:stä. Vastausprosentti oli kasvanut ja oli 73,28. Työterveyshuollon kanssa tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä. Terveyspalveluita Ilmatieteen laitokselle toimittaa Suomen Terveystalo. Käydyt yt-neuvottelut aiheuttivat haasteita henkilöstön jaksamiselle. Tukea tarvittiin muutosprosessin aikana ja jälkeen. Yhtenä tukitoimenpiteenä laitos tarjosi henkilöstön käyttöön tehostettuja työterveyshuollon palveluita. Työhyvinvointia pyrittiin ylläpitämään erilaisin tukitoimin sekä viestimällä avoimesti prosessin eri vaiheista. Viestinnästä saatiinkin positiivista palautetta sekä laitoksen henkilöstöltä että työntekijäjärjestöiltä. Esimiehiä koulutettiin muutosprosessin eri vaiheisiin. Ilmatieteen laitoksen sairauspoissaoloprosentti pysyi alhaisena. Vuonna 2015 sairauspoissaolopäiviä kertyi 4,4 työpäivää henkilöä kohden, kun edellisenä vuonna luku oli 5,3. Henkilöstön liikuntaa ja työkyvyn ylläpitämistä tuettiin mm. liikuntasetelein ja tarjoamalla ohjattua liikuntaa ja palloiluvuoroja Dynamicumin ja Unisportin tiloissa. Henkilökunnalla on myös mahdollisuus käyttää viikoittain tunti liikuntaan. Henkilöstön kehittämisessä painottuivat uusien esimiesten valmennus sekä Kiekun käyttöönottoa ja tähän liittyvien uusien toimintatapojen omaksumista tukeva koulutus. Kielikoulutusta järjestettiin ulkomaisille työntekijöille suomen kielestä sekä suomenkielisille työntekijöille työtehtävissä tarvittavista vieraista kielistä. Valtiohallinnon yhteisen valtiolle.fi rekrytointijärjestelmän käyttöönoton myötä panostettiin rekrytointiprosessiin ja esimiesten tukeen. Kaikkiaan 408 henkilötyövuoden palkat rahoitettiin talousarviosta. Laitoksen henkilöstön kokonaismäärä oli 670 henkilötyövuotta, mikä on 16 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloilla rahoitettiin 257 henkilötyövuoden palkat ja suoralla ulkopuolisella rahoituksella 5 henkilötyövuoden palkat. Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 683 henkilöä, joista naisia oli 263 ja miehiä 420. Määrä väheni edellisestä vuodesta 40 henkilöllä.

22 21 Henkilöstön lukumäärät Naiset Miehet Vakinaiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Henkilöstön lukumäärä yhteensä Henkilötyövuodet ( htv) Henkilöstön ikärakenne vuoden lopussa Muutos ,5 % % % ,1 % ,8 % % Yhteensä ,5 % Henkilöstön keski-ikä 44,1 44,6 45,1 1,1 %

23 22 Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koko henkilöstö ,9 6,1 6,1 6,2 6,2 6,4 6,1 6,2 6,3 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2015 koulutustasoindeksi oli 6,3, mikä on hieman edellisvuotta korkeampi. 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 72,34 milj. euroa. Menot laskivat edellisestä vuodesta 3,95 milj. euroa, mikä johtui toiminnan tehostamisesta sekä investointien alenemisesta. Menoista katettiin tulorahoituksella 25,67 milj. euroa (35 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 0,63 milj. euroa (1 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 46,03 milj. euroa (64 %). Talousarviorahoituksen osuus väheni yhden prosenttiyksikön Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2015 talousarviomäärärahoja käytettävissä yhteensä 48,8 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli 9,49 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 12,26 milj. euroa. Määrärahoihin sisältyi Mars-tutkimusta koskeva valtuus, jota käytettiin 0,216 milj. euroa. Vuodelle 2016 siirtyneessä rahassa on tätä valtuutta 0,092 milj. euroa. Maksullisen palvelun tulot olivat 10,75 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 14,67 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tulot pienenivät 0,36 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat 0,25 milj. euroa. Siirtyvä erä kasvoi 2,77 milj. euroa edellisvuodesta, ilman Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kehitystyön määrärahaa siirtyvä erä olisi jäänyt alle 9 milj. euron Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot pienenivät 0,28 milj. euroa edellisvuodesta. Muun toiminnan tuotot sisältävät pääasiassa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden tuottoja, joita kertyi hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnan kulut vähenivät 0,59 milj. euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut alenivat 0,26 milj. euroa henkilömäärän vähenemisen ansiosta. Poistot kasvoivat edellisten vuosien investointien johdosta 0,84 milj. euroa. Toinen kasvanut kuluerä oli muut kulut, jossa nousua oli 1,2 milj. euroa, nousu johtuu kansainvälisten jäsenmaksujen korotuksista. Palvelujen ostot vähenivät 1,59 milj. eurolla, muutos johtuu suurelta osalta havaintopalveluostojen määrän alenemisesta.

24 23 Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä pieneni 1,46 milj. euroa edellisvuodesta Tase Taseen loppusumma oli 29,84 milj. euroa, eli 1,3 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 21,08 milj. eurosta 21,20 milj. euroon. Suurin erä oli koneet ja laitteet, 20 milj.euroa. Viime vuosien investoinnit uuden teknologian tutkimus- ja havaintolaitteisiin kasvattivat tuon ryhmän tasearvoa 1,86 milj.eurolla. Ennakkomaksujen ja keskeneräiset hankintojen arvo väheni, koska mm. Keski- Suomen tutka aktivoitiin vuonna Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo oli 8,53 milj. euroa, missä vähenemää edellisvuodesta oli 1,53 milj. euroa. Muiden lyhytaikaisten saamisten määrän kasvu, 1,8 milj. euroa johtuu kirjaamistavan muuttumisesta, Kieku-järjestelmässä yhteisrahoitteiset tuotot sisältyvät muihin lyhytaikaisiin saamisiin eivätkä myyntisaamisiin kuten aiempina vuosina. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto vastaa siitä, että laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt, jotka varmistavat laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta Ilmatieteen laitoksessa vuonna 2015 perustuu johdon ja esimiesten strategiapäivillä tuotettuun aineistoon, laitoksen asiakirjaaineistoon kuten ohjeisiin, johtoryhmän pöytäkirjoihin ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksiin, yksiköiden riskienhallinta-arviointeihin sekä sisäisen tarkastuksen työhön. Lisäksi sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seuranta- ja arviointitoimintaa. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin valtiovarainministeriön controller toiminnon suosituksen mukaista COSO ERM viitekehystä. Sisäisen valvonnan arvioidaan toimivan Ilmatieteen laitoksen toiminnan laajuuteen ja laatuun sekä niihin liittyviin riskeihin nähden hyvin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille talousarvioasetuksessa 69 :ssä säädetyt vaatimukset. Johdon tekemässä riskianalyysissä korostuivat seuraavat asiat: 1) Ilmatieteen laitoksen taloustilanteen kehitystä ja henkilöresurssien vähenemisen vaikutuksia käsiteltiin useissa eri yhteyksissä. Rahoitusrakenteen muuttuminen, budjettileikkaukset ja tutkimusrahoitusuudistusten vaikutukset heijastuvat laitoksen tulevaisuuden toimintakykyyn ja toimintaprosesseihin. Menosäästöjen edistämiseksi annettiin täsmentäviä ohjeita liittyen matkustuskäytäntöihin, kokoustarjoiluihin, lehtitilauksiin ja hankintoihin. Lisäksi hankintaosaamiseen panostettiin järjestämällä hankintakoulutuksia kaikille kiinnostuneille. Kiekun myötä kustannuslaskentajärjestelmää päivitettiin vastaamaan monipuoliseen kustannusten seurantatarpeeseen ja palvelemaan entistä paremmin sisäistä ja ulkoista raportointitarvetta.

25 24 2) Hallinnonalan tulosohjausta kehitetään strategisemmaksi ja yhtenäisemmäksi, Ilmatieteen laitos on mukana hallinnonalatasoisessa tulosopimusmallin kehitystyössä. Konserniohjaus ja hallitusohjelman toteuttaminen näkyy entistä selkeämmin myös laitoksen omassa strategiaprosessissa. Lisäksi riskienhallintaprosessia kehitetään siten, että se integroituisi paremmin uudistuvaan strategiaprosessiin. 3) Kieku järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä Käyttöönotto toi merkittäviä muutoksia toimintatapoihin etenkin esimiesten toimintaan. Kieku palvelujen sisällön laadukkuus ja yhteistyön sujuvuus Palkeiden kanssa noussee erityisen tärkeäksi. Laitoksen sisäisen hallinnollisen ohjeistuksen uudistamistyö käynnistettiin loppuvuonna, erityisesti tullaan panostamaan ohjeiden ajantasaisuuteen, selkeyteen ja saatavuuteen. 4) Laatujärjestelmän käyttöönoton laajentuminen käynnistettiin. Johto hyväksyi laitoksen uudet viestinnän linjaukset ja tavoitteet syksyllä Arviointien tulokset Varsinaisia evaluointeja ei tehty vuoden 2015 aikana. Taloustutkimuksen tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä suomalaiset päättäjät arvioivat Ilmatieteen laitoksen julkisen sektorin parhaaksi organisaatioksi jo yhdennettätoista vuotta peräkkäin. Arvosana oli 8,23. Taloustutkimuksen tekemän kansallisen yritysmielikuvakyselyn mukaan IL oli myös ykkönen yleisarvosanalla 8,16. Toisella sijalla olevan yleisarvosana oli 7,71. Parhaat arvosanat laitos sai asiantuntemuksesta, julkisesta näkyvyydestä, tiedottamisesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Toimittajien keskuudessa Ilmatieteen laitoksen viestintä sai parhaan yleisarvosanan 8,50. Taloustutkimuksen vuotuisen verkkobrändien arvostuksesta ja suosittelusta kertovan tutkimuksen mukaan Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelu oli vuonna 2015 toiseksi arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Vain Yle Areena oli IL:n verkkobrändiä suositumpi. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2015 kohdistunut väärinkäytöksiä.

26 2. Tilinpäätöslaskelmat liitteineen 25

27 2.1 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2015 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio T oteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,93 0,00 100, Arvonlisävero , ,93 0,00 100, Sekalaiset tulot , ,89 0,00 100, Ympäristöministeriön hallinnonalan , ,89 0,00 100,00 muut tulot EU-rahoitus , ,89 0,00 100, Siirrettyjen määrärahojen peruutukset , ,64 0,00 100, Muut sekalaiset tulot 3 924, ,36 0,00 100, Korkotulot, osakkeiden myyntitulot 1 500, ,00 0,00 100,00 ja voiton tuloutukset Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot (nettob) Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot 1 500, ,00 0,00 100, , ,00 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä , ,82 0,00 100,00 26

28 27 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Talousarvion 2015 määrärahojen käyttö vuonna 2015 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2015 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2015 Käyttö vuonna 2015 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala , , ,00 0, Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat , , ,00 0,00 tieteen edistämiseen (A) Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusten edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin , , ,00 0, Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala , , , ,74 0, , , , , Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon- 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0, , , ,36 0,00 alan tuottavuusmääräraha (S2V) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (nettob) (S2V) , , ,74 0, , , , ,00 0, , , , , IL:n toimintamenot , , , ,00 0, , , , , Etelä-Manner , , , ,00 0, , , , , Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 4 873, ,41 0, ,41 0,00 0, , ,72 0, Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon 4 873, , ,69 0,00 arvonlisäveromenot (A) Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (S2V) 0, ,72 0, ,72 0,00 0, , ,72 0, Palkkatuettu työ, valtionhallinto 0, ,72 0, ,72 0,00 0, , ,72 0, Ympäristöministeriön hallinnonala 980, , , ,80 0, , , , , Ympäristöministeriön hallinnonalan 980,00 0 0,00 0,00 0,00 arvonlisäveromenot (A) EU:n ympäristörahaston osallistuminen 0, , , ,80 0, , , , ,71 ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) Määrärahatilit yhteensä , , , ,95 0, , , , ,33

29 28 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus Aikaisempien liittyy 2) vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Vuoden 2015 valtuudet Talousarviomenot 2015 Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittavissa 2016 TA:ssa Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Ilmatieteen laitoksen toimintamenot Vuonna 2015 käytettävissä olleet valtuudet Yhteensä ) 2) 3) 5) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". Esitetään yhteismäärä j niistä aikaisempina varainhoitovuosina pkäytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista yaiheutuu yjmenoja tulevina varainhoitovuosina. y jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia. Talousarviolain 10 :n 2 momentissa säädetyn laajuus- tai kustannusarvion perusteella myönnetyt valtuudet. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää talonrakennushankevaltuuksia.

30 ILMATIETEEN LAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,77 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,11 Muut toiminnan tuotot , , , ,80 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,04 Henkilöstökulut , ,88 Vuokrat , ,50 Palvelujen ostot , ,57 Muut kulut , ,56 Poistot , ,95 Sisäiset kulut , , , ,30 JÄÄMÄ I , ,50 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 469, ,84 Rahoituskulut , , , ,07 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,96 Satunnaiset kulut , , , ,81 JÄÄMÄ II , ,38 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Käyttötalouden tuotot EU:n toimielimiltä ja muilta , , , ,55 Siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 0, ,45 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 0, ,69 Siirtotalouden kulut valtionhallinnolle , ,71 0, ,14 JÄÄMÄ III , ,97 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,42 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,36 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,33

31 ILMATIETEEN LAITOKSEN TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,52 Muut pitkävaikutteiset menot 0, , , ,35 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset , ,26 Rakennelmat , ,36 Koneet ja laitteet , ,03 Kalusteet , ,94 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat , , , ,90 KÄYTTÖOMAISUUS ARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,25 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset , ,00 0,00 0,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,63 Siirtosaamiset , ,43 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,30 Ennakkomaksut , , , ,96 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 889,62 409,80 Muut pankkitilit 2 534, ,27 0,00 409,80 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,76 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,01

32 31 ILMATIETEEN LAITOKSEN TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,39 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,63 Pääoman siirrot , ,38 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,07 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,10 Ostovelat , ,80 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,76 Edelleen tilitettävät erät , ,68 Siirtovelat , ,34 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,94 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,94 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,01

33 32 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot. Yhden pitkäaikaisen maksullisen toiminnan projektin tuloutuksessa on käytetty talousarvioasetuksen 5 b :n 2 momentin mukaista osakohdennusmenettelyä. * Kieku-järjestelmään siirryttäessä otettiin käyttöön Kiekun mukainen seurantakohdemalli alkaen. Käyttöönoton vuoksi myös osa poistoajoista muuttui kesken vuoden.

34 33 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2015 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio T oteutuma % Bruttotulot 1 500, ,00 0,00 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot (nettob) Bruttomenot 0,00 0 0,00 0,00 Nettotulot 1 500, ,00 0,00 100,00 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 (TA + LTA:t) Talousarvion 2015 määrärahojen käyttö vuonna 2015 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2015 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2015 Käyttö vuonna 2015 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , , ,34 Ilmatieteen laitoksen Bruttotulot , , , ,30 toimintamenot (nettob) (S2V) Nettomenot , , , ,00 0, , , , ,62

35 34 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 3 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Vuosi , , Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha ,64 Pääluokat yhteensä ,64 Vuosi ,64 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,64 Palkat ja palkkiot , ,97 Tulosperusteiset erät 4 286, ,43 Lomapalkkavelan muutos , ,76 Henkilösivukulut , ,24 Eläkekulut , ,96 Muut henkilösivukulut , ,28 Yhteensä , ,88 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,87 - tulosperusteiset erät 4 286, ,38 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 098, ,44 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 3 098, ,44

36 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset 35 Omaisuusryhmä Raindance Kieku Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % 3-4 -merkkiset vain Raindance, 7-merkkiset KOM-luokat Kieku ja Raindance, jos käytössä oli sama poistoaika Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 x * Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x Liittymismaksut tasapoisto 10 vuotta 10 0 x x Muut aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 114 Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto vuokra-aika 0 x Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat tasapoisto 5 vuotta 20 0 x Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 x 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoa Aineelliset hyödykkeet 1229 Muut rakennukset tasapoisto 10 vuotta 10 0 x Muut rakennukset tasapoisto 20 vuotta 5 0 x 1230 Rakennelmat tasapoisto 8 vuotta 12,5 0 x * Rakennelmat tasapoisto 10 vuotta 10 0 x x 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 2 vuotta 50 0 x * Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x Raskaat työkoneet tasapoisto 10 vuotta 10 0 x x 1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x Kevyet työkoneet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 1 vuosi x * Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 x x 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 x Toimistokoneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 2 vuotta 50 0 x * Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 1 vuosi x * Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 1 vuosi x * Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x 1260 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 4 vuotta 25 0 x * Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x x 1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 2 vuotta 50 0 x * Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x Muut koneet ja laitteet tasapoisto 10 vuotta 10 0 x x Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1270 Asuinhuoneisto- ja tomistokalusteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 x * 1270 Asuinhuoneisto- ja tomistokalusteet tasapoisto 10 vuotta 10 0 x 1279 Muut kalusteet tasapoisto 1 vuosi x * Muut kalusteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x 1279 Muut kalusteet tasapoisto 10 vuotta 10 0 x 1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 1 vuosi x * Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 5 vuotta 20 0 x x Muut keskeneräiset aineelliset ei poistoa x x käyttöomaisuushankinnat Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut sijoitukset Muut osakkeet ei poistoa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Raindance-ohjelman mukaiset poistoajat käytössä asti. Kieku-ohjelman mukaiset poistoajat alkaen. *) MTL:stä siirtyneelle käyttöomaisuudelle määriteltiin poistoajat omaisuusryhmittäin jäljellä olleiden poistoaikojen perusteella.

37 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno , , ,28 Lisäykset ,10 0, ,10 Vähennykset 0,00 0, ,00 Hankintameno , , ,38 Kertyneet poistot , , ,93 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,93 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,86 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,52 0, ,52 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset harnkinnat 122 Rakennukset 123 Rakennelmat Hankintameno , , , , , ,22 Lisäykset ,00 0, , , , ,99 Vähennykset 0,00 0, ,00 0, , ,00 Hankintameno , , , , , ,21 Kertyneet poistot , , , ,92 0, ,79 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 491,67 0,00 0,00 491,67 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,73 0, ,27 Yhteensä Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , , ,65 0, ,39 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , ,82 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno , ,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 3 379, ,00 Hankintameno , ,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,00 36

38 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut 37 Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 8 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 9 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit Kappale määrä Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Omistusosuus % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet Vaasan Puhelin Oy, Vaasa 0 0,00 874,00 Pohjanmaan Puhelinosuuskunta, 0 0,00 300, ,00 Ylivieska Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Ruovesi 0 0,00 437,00 Lännen Puhelin 0 0,00 404,00 Jakobstadsnejdens telefon 0 0,00 404,00 Culminatum Ltd Oy, Helsinki , ,00 Cleen Oy , ,00 Offshore Technology Center Oy , ,00 Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet yhteensä ,00 300, ,00 Osakkeet ja osuudet yhteensä ,00 300, ,00 Ilmatieteen laitoksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 11

39 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve Määrärahatarve myöhemmin yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä , , , , , ,47 38

40 39 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 13 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 14 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 15 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Ilmatieteen laitoksella ei ole esitettävää liitteellä 16 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot * Ilmatieteen laitos on kirjannut Valtion ydinjätehuoltorahastolta saadun tutkimusrahoitusosuuden ,00 euroa LKP-tilille Muut yhteisrahoitteiset tuotot. * LKP-tilille Muut satunnaiset kulut on kirjattu kansainvälisen järjestön ja Suomen valtion välisen sopimuksen mukaan maksetut verokompensaatiot ,11 euroa sekä riitautetun palkkasaamisen kulut ,35 euroa.

41

42 ILMATIETEEN LAITOS Erik Palménin aukio Helsinki puh