MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011



Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa Marjo Kurki

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Osakokonaisuuden toimijat

Jorma Posio

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Otetaanko perheet puheeksi?

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Välittäjä hanke

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Toinen maksatushakemus

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

Vaasa Kimmo Mäkelä

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

VOIKUKKIA -verkostohankkeen rooli valtakunnallisen vertaistukiryhmätoiminnan

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Mielekkäästi tulevaan Levi Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio

Kouvolan päihdestrategia

LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

VIESTINTÄSUUNNITELMA

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

ETELÄ-SUOMEN MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI VUOSINA 2011 JA 2012

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

KASPERI II Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankejohdolta. Ohjausryhmän kokous Seija Junno & Ulriika Kannas-Honkaniemi

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

KOHO- tiedote (lokakuu 2012)

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI. Ensimmäinen maksatushakemus

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Mielen avain -hankkeen väliarviointiraportti

ARVIOINTISUUNNITELMA

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Osatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus

Mielenterveystyön kehittäminen

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Transkriptio:

MIELEN AVAIN -KEHITTÄMISHANKE TOIMINNAN SEURANTARAPORTTI Kolmas maksatushakemus 1.4.2011-30.9.2011 26.10.2011 Marjo Kurki Päivi Lepistö Lauri Kuosmanen

Sisällys 1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke 3 1.1 Mielen avain -hankkeen tausta 3 1.2. Mielen avain -hankkeen rahoitus 3 1.3 Mielen avain -hankkeen tavoitteet 3 2. Mielen avain -hankeorganisaatio 4 3. Mielen avain hankehallinto 6 3.1 Hankehallinnon kokoonpano ja tehtävät 6 3.2 Hankehallinnon toiminta seurantakaudella 7 4. Mielen avain -hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi 9 4.1. Koko hankkeen tulosten ja toiminnan arviointi 9 4.2 Osahankkeiden tulosten toteutumisen arviointi 10 4.3 Yhteenveto tavoitteiden etenemisestä 16 4.4 Hyvien käytäntöjen juurruttaminen 17 5. Mielen avain -hankkeen rahoituksen käyttö ja tuotokset 19 5.1 Kehittämisohjelman kokonaiskustannukset seuranta-aikana 19 5.2 Osahankkeiden henkilöstö seuranta-aikana 20 5.3 Asiantuntijapalveluiden käyttö 20 5.4 Matkat seuranta-aikana 21 Liitteet 1 Mielen avain -hankkeen ohjausryhmä, projektiryhmän, arviointiryhmän ja koulutusryhmän kokoonpano ja kokoukset 2 Osahankkeiden julkaisut ja muu näkyvyys 3 Henkilöstökuluselvitys 4 Asiantuntijapalvelut 5 Mielen avain -hankkeen kirjanpito ajalta 1.4-30.9 2011 2

1. Mielen avain: Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke 1.1 Mielen avain -hankkeen tausta Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste -ohjelmaan perustuva hanke. Mielen avain - hanke kattaa noin kolmanneksen Suomen väestöstä ja hankealueella on 37 hankekuntaa. Mielen avain -hanke toteutetaan vuosina 2010-2012. Sen toiminta alkoi osittain vuoden 2010 alussa ja syksyllä 2010 kaikki 13 osahanketta oli käynnistynyt. Hankealuetta kuvaa sen heterogeenisuus, joka vaikuttaa moninaisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistarpeisiin. Kuitenkin Mielen avain -hanke on yksi hanke, jonka kehittämisinnovaatiot palvelevat koko hankealuetta. 1.2. Mielen avain -hankkeen rahoitus Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishankkeelle myönnettiin valtionavustusta 7 500 000 euroa ajalle 1.1 2010-31.10 2012. Syyskuun lopussa 2011 Mielen avain -hankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet 4 773 847, josta valtionavustus on 75 %. Näin ollen Mielen avain -hanke on käyttänyt valtionavustuksestaan 3 580 385 euroa eli noin 47 % koko valtionavustuksesta olettaen, että kaikki kustannukset ovat valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia. 1.3 Mielen avain -hankkeen tavoitteet Mielen avain -hankkeen päätavoitteena on edistää Etelä - Suomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Mielen avain -hankekunnat ovat sitoutuneet kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Mieli 2009 -ohjelman (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009) mukaiseen kolmeen keskeiseen teemaan: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen 3

Tavoitteena on, että hankeaikana mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien osallisuus paranee ja syrjäytyminen vähenee. Palveluissa vahvistetaan asiakkaan asemaa ja lisätään osallisuutta konkreettisesti. Kokemusasiantuntijan tehtäviä mallinnetaan hyödyntäen Välittäjä -hankkeen kokemusasiantuntijamallia. Kuntalaisten perusoikeuksien toteutumista mielenterveys- ja päihdepalveluissa tuetaan erilaisin avauksin, kuten hoitotahto -julkaisu. Nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun kehitetään matalan kynnyksen palveluohjausta ja sektorirajat ylittäviä toimintamalleja. Kuntien omia mielenterveyden ja päihdehuollon avopalveluita monipuolistetaan ja pääsy niihin helpottuu. Asiakkaan pomputtelua luukulta toiselle pyritään vähentämään palvelulupauksella, johon kaikki osahankkeet ovat sitoutuneet (Kuva 1). Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteistyö tehostuu ja erikoissairaanhoidon ja perustason rajapintatyöskentelyn avulla asiakkaat ohjautuvat paremmin oikeisiin palveluihin. Informaatioteknologiaa hyödyntäen palvelujärjestelmää tehostetaan. Peruspalveluiden työntekijöiden mielenterveys- ja päihdetyön osaamista lisätään koulutuksilla ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä lisäämällä. Tavoitteena on, että työntekijöiden asenteet mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Kuva 1. Mielen avain -hankkeen palvelulupaus. 2. Mielen avain -hankeorganisaatio Mielen avain -hankkeen hankeorganisaatiota muutettiin ministeriön ohjeistuksen mukaan 1.9.2011. Tämä tarkoittaa, että jatkossa Mielen avain -hankkeen ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii hallinnoijan eli Vantaan kaupungin terveysjohtaja Timo Aronkytö ja esittelijänä hankejohtaja Lauri Kuosmanen (Liite 1). 4

Projektiryhmä ja asiantuntijatyöryhmät jatkavat toimintaansa kuten aikaisemmillakin toiminnan seurantakausilla (Liite 1). Mielen avain -hankkeen uusittu organisaatio on kuvattu kaaviossa 1. 5

Kaavio 1. Mielen avain -hankkeen uudistettu organisaatiokaavio. Lounais-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluejohtoryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mielen avain -kehittämishanke Asiantuntijaryhmät arviointityötyöryhmä koulutustyöryhmä viestintäryhmä Valtakunnallinen mielenterveysja päihdehankkeiden ohjausryhmä Mielen avain -ohjausryhmä Mielen avain -projektiryhmä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Osahankkeet Yhteensä 13 Osahankkeiden ohjausryhmät 3. Mielen avain hankehallinto 3.1 Hankehallinnon kokoonpano ja tehtävät Mielen avain -hankkeen hallinnollisesta koordinaatiosta vastaa Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Hankeorganisaation kuuluu hankejohtaja, hankekoordinaattori ja hankesuunnittelija sekä uusina työntekijöinä vastaava ryhmäohjaaja (75%), hankehallinnon assistentti (50%) ja hankehallinnon harjoittelija, joka on Laurean tradenomiopiskelija. Hankejohtajan, -koordinaattorin ja -suunnittelijan toimenkuvat ovat samat kuin edellisellä toiminnan seuranta-ajalla. Vastaava ryhmäohjaaja toimii kokemusasiantuntijakoulutuksen vastuutyöntekijänä. Hankehallinnon assistentti vastaa hankkeen sihteerin tehtävistä ja hankehallinnon harjoittelijan toimenkuva liittyy itosaamiseen ja sähköisen oppimisalustan hankintaan sekä osahankkeiden kotisivujen laatimiseen. 6

3.2 Hankehallinnon toiminta seurantakaudella Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttivat Mielen avain -hankkeen ensimmäisen valvonnallisen ohjauskäynnin 16.8.2011. Valvonnallisessa ohjauskäynnissä keskeisimmiksi ohjaukselliseksi asioiksi muodostuivat A-klinikkatoimen ja Sosiaalitaito Oy:n asema Kaste -hankkeissa. Kuluneella seurantakaudella on hankehallinto on keskittynyt erityisesti arviointiin ja raportointiin. Osahankkeet ovat toteuttaneet loogisen mallin työpajat yhteistyössä Ramboll Management Consulting kanssa (poikkeuksena Eksoten Kannatellen -hanke, joka toteuttaa vastaavan arvioinnin itsenäisesti). Osahankkeet (Hus:n Valo -hanketta lukuunottamatta) ovat työstäneet Eurooppalaisen laatupalkintomalliin (EFQM) perustuvaa itsearviointia. Lisäksi hankehallinto on tehnyt osahankkeiden käyttöön EFQM-malliin perustuvan väliraportin rungon. Osahankkeita on myös kannustettu riskianalyysien tekemiseen. Mielen avain -hankehallinto on tehnyt yhteistyötä laajasti kuluneella toiminnan seurantaajalla. Yhteistyötä ja verkostoitumista on kuvattu taulukossa 1. Hankejohtaja Lauri Kuosmanen on osallistunut jäsenenä eri työryhmiin seuraavasti: Asiantuntijajäsen. Mieli 2009 - Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoryhmä. Jäsen. Kansallisten mielenterveys- ja päihdehankkeiden ohjausryhmä. STM, THL, Kuntaliitto ja Kaste -hankkeet. Sihteeristön jäsen. Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta. Tieteellisen- ja järjestelytoimikunnan jäsen. 1st European Conference of Mental Health Nursing. Jäsen. Suomen sairaanhoitajaliiton mielenterveyshoitotyön asiantuntijatyöryhmä. Asiantuntijasihteeri. Päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukipalvelujen varmistaminen. Lähde: Päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukipalvelujen varmistaminen. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2011:14. 7

Taulukko 1. Mielen avain -hankeorganisaation osallistuminen ja verkostoituminen. Tapahtuma Toiminto Järjestäjä Aika ja paikka Avoimet ovet Osallistuminen (Kurki) Huoli haltuun -hanke 1.4.2011 Kirkkonummi Hanketapaaminen Osallistuminen (Kuosmanen, Kurki ja Lepistö) Koho -hanke 26.4.2011 Nummela Osallisuusseminaari Esitys (Kuosmanen) ja osallistuminen (Kurki) Elämä haltuun -hanke 4.5.2011 Porvoo Loogisen mallin työpajat Osallistuminen (Kurki) Mielen avain -hallinto ja RCM 6.5.; 30.5.; 16.6.; 19.8.; 26.9. Alkoholinkäytön puheeksiotto - Osallistuminen (Kuosmanen ja Kurki) VHM -hanke 10.5.2011 Vantaa seminaari Adolescent and social media conference Osallistuminen ja posteri (Kuosmanen ja Kurki) Turun yliopisto, Cost - hanke ja Mielen avain - 12.- 13.5.2011 Turku hallinto Pakolla irti päihdeongelmasta Osallistuminen (Kuosmanen ja Kurki) THL 17.5.2011 Helsinki Terve-Sos messut Osallistuminen ja standi (Kuosmanen ja Kurki) THL 18.-19.5.2011 Espoo Kokemusasiantuntijaseminaari Osallistuminen ja esitys (Kuosmanen ja Välittäjä-hanke 24.-25.5.2011 Konference Om Psykiatrisk Sygepleje afholdes af. Fagligt Selskab for Psykiatriske Sygeplejersker. Innovaatiokurssi Kurki) Seinäjoki Key Note luento (Kuosmanen) 30-31.5.2011, Faaborg, Denmark Yhteishanke (Kuosmanen, Kurki, Lepistö, Metropolia Syyskuu 2011 Ikegwuonu) ammattikorkeakoulu Hanketapaaminen Osallistuminen (Kuosmanen, Kurki ja VHM -hanke 7.6.2011 Aulanko Lepistö) Valtakunnallinen mielenterveys- ja Osallistuminen ja esitys (Kuosmanen ja STM, THL ja Länsi 2012-9.-10.6.2011 Pori päihdehankkeiden ohjausryhmä Kurki) hanke Escap -konferenssi Osallistuminen ja esitys (Kurki) 12.-15.6.2011 Helsinki Valvonnallinen ohjauskäynti Osallistuminen (Kuosmanen, Kurki ja STM ja Avi 16.8.2011 Vantaa Lepistö) Ester -hankkeen avajaiset Osallistuminen (Kurki) Ester -hanke 22.8.2011 Helsinki Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdehankkeiden ohjausryhmän arviointitapaaminen Osallistuminen (Kuosmanen ja Kurki) THL, Kuntaliitto 22.8.2011 Helsinki Kaste -hankkeiden arviointipäivä Osallistuminen ja esitys (Kurki) THL 23.8.2011 Helsinki Nordic Public Health Conference Osallistuminen ja esitys (Kuosmanen ja Kurki) THL 24.-26.8.2011 Turku IV Valtakunnallinen depressiofoorumi ja VI Lapin mielenterveyspäivät Osallistuminen (Kuosmanen, Kurki ja Lepistö) Lapin ja Pohjois-Suomen AVI, THL, Tervein mielin 5.-7.9.2011 Levi Teemaseminaari I17th international Network for Psychiatric Nursing Research Conference Osallistuminen (Kuosmanen, Kurki ja Lepistö) Osallistuminen ja esitys (Kuosmanen ja Kurki) Pohjois-Suomessa -hanke Mielen avain -hanke ja 20.9.2011 Espoo DIAK Royal College Of Nursing 28.-30.9.2011 Oxford, UK 8

4. Mielen avain -hankkeen tavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1. Koko hankkeen tulosten ja toiminnan arviointi Arviointi ja raportointi Toiminnan seuranta-aikana valmistui Mielen avain -hankkeen arviointisuunnitelma, joka ohjaa koko hankkeen arviointia. Arviointisuunnitelma on osahankkeiden käytössä ja se sisältää ohjeistuksen osahankkeiden arviointiin. Suurin osa osahankkeista on kokenut arvioinnin haastavaksi ja arviointitukea on tarjottu loogisen mallin työpajojen kautta. Loogisen mallin työpajat ovat selkiyttäneet osahankkeiden tavoitteita ja tavoitteiden mittaamista. Osahankkeille on annettu tehtäväksi valmistella EFQM -mallin mukainen hankkeen itsearviointi (poikkeuksena HUS:n Valo -.hanke), jonka avulla varmistetaan, että hanke on menossa oikeaan suuntaan ja mietitään tarvittavia kehittämisehdotuksia loppuhankeajalle. Lisäksi EFQM -mallin vahvuutena on se, että siinä käydään läpi hankkeen vahvuudet. EFQM -itsearviointi raportoidaan seuraavalla toiminnan seurantakaudella. Sekä looginen malli että EFQM -itsearviointi ovat olleet tarpeellisia arviointivälineitä, koska ajoittain osahankkeissa on ollut vaikea hahmottaa kokonaisuuksia ja toisaalta yhteiset systemaattiset arviointivälineet auttavat kokonaisarviointia. Osahankkeiden tueksi tehtiin EFQM -itsearviointimallin mukainen raporttipohja, jonka tavoitteena on helpottaa osahankkeiden väliraportin tekemistä. Osahankkeet ovat aloittaneet väliraportin laatimisen toiminnan seurantakaudella. Viestintä Mielen avain hankkeen keskeisin viestinnän välinen on kotisivut (www.mielenavain.fi). Sivustoilla on ajankohtaiset tapahtumat ja koulutukset sekä erilaiset ohjeistukset, raportit ja työryhmien muistiot. Mielen avain -hankkeen Facebook-yhteisö toimii aktiivisesti ja siinä oli toiminnan seuranta-ajalla 245 kaveria. Mielen avain -hanke perusti uutena toimintana Kokemusasiantuntija -kotisivut Internetiin (www.kokemusasiantuntija.fi). Tavoitteena on lisätä sivuston avulla kokemusasiantuntija tietoisuutta ja verkostoitumista valtakunnallisesti. Yhteistyö Mielen avain -hanke on mukana Suomessa 2012 järjestettävän 1st European Conference of Mental Health Nursing järjestely- ja tieteellisessä toimikunnassa. Tästä tehty yhteistyösopimus Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fiocan kanssa, joka on tapahtuman vastuullinen järjestäjä. Mielen avain -hanke oli partnerina Euroopan Unionin COST:n ja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen järjestämässä nettikiusaamisen ehkäisyyn ja uuden teknologian myönteisten puolten hyödyntämiseen, Adolescent and Social Media konferenssissa, joka järjestettiin toukokuussa 2011 Turussa. Hankehallinto on tehnyt kuluneella toiminnan seurantakaudella on tehty erilaista yhteistyötä sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston kanssa. Metropolia ammattikorkeakoulun innovaatio-opintojen yhteydessä 15 opiskelijaa suunnitteli neljä erilaista innovaatiota, jotka kaikki valittiin pilotoitavaksi. Innovaatioiden tavoitteena on lisätä 9

Mielen avain -hankkeen näkyvyyttä ja vaikuttaa kuntalaisten asenteisiin mielenterveyspäihdeongelmia kohtaan. Kokemusasiantuntijaryhmä Hankehallinto on aloittanut kokemusasiantuntijakoulutuksen suunnittelun ja toteuttamisen yhteistyössä Välittäjä -hankkeen kanssa. Välittäjä -hankkeesta on saatu asiantuntija-apua kokemusasiantuntijaryhmän kehittämiseen Etelä-Suomen alueella. Uutuusarvona Mielen avain -hankkeen ryhmässä tulee olemaan oppimisalustan käyttäminen ja jakaminen Välittäjä -hankkeen alueella. Tämä edesauttaa kokemusasiantuntijoiden valtakunnallista verkostoitumista ja vuoropuhelua sekä erilaisen koulutusaineiston jakamista. Oppimisalusta liitetään kokemusasiantuntija -sivustolle. Toiminnan seuranta-ajalla oli kokemusasiantuntijaryhmän hakuaika, jolloin hakemuksia tuli 59 lähes koko hankealueelta. Ryhmä aloittaa toimintansa marraskuussa 2011. Palveluketjuseminaarisarja Mielen avain -hankkeen koulutustyöryhmä on suunnitellut toiminnan seuranta-ajalla neljän kerran palveluketjuseminaarisarjan, jonka tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon toimivien palveluketjujen kehittämistä. Seminaarisarjan tuotoksena laaditaan perustason osaamiseen suositus. Seminaarit on suunnattu kuntalaisille, kuntapäättäjille, perustason- ja erikoissairaanhoidon, kolmannen sektorin toimijoille sekä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Seminaarit järjestetään Helsingissä ja tavoitteena on saada joka seminaariin 200 osallistujaa. 4.2 Osahankkeiden tulosten toteutumisen arviointi Seuraavassa kuvataan osahankkeiden tuloksina hyvien käytäntöjen kehittämistä, tavoitteiden etenemistä ja palvelulupauksen toteutumista toiminnan seuranta-ajalla. Lisäksi osahankkeiden tulosten toteutumista arvioidaan näkyvyyden ja julkaisujen kautta, jotka on esitelty liitteessä 2. Hyvien käytäntöjen kehittäminen Mosaik -hanke: Uuden kuntaliitoksen muodostumisen jälkeen Raaseporin alueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoittaminen Swot-analyysin avulla on ollut keskeinen osa alueen kehittämistyölle. Analyysin perusteella saatiin selville mm. nuorten päihdepalveluiden puuttuminen, minkä seurauksena kehittämistarve on viety ensi vuoden budjettiesitykseen. Alueellista yhteistyötä edistettiin Mosaik -hankkeen infotilaisuudella 15.6.2011, johon osallistui 65 alueen eri työntekijää. Osana Mosaik -hankkeen kehittämistyötä on tehty prosessikuvauksia, joka on ollut haasteellista, mutta selkiyttänyt eri toimijoiden rooleja ja antanut valmiuksia hoitoketjuryhmätyöryhmän kehittämistyölle. Myös 1.-2.9.2011 järjestetty alueellinen seminaari vahvisti eri toimijoiden uusien hyvien käytäntöjen kehittämistyötä. Mosaik -hankkeen toimesta on kerätty alueen palvelukartta, johon kootaan kaikki toimijat ja yhteistyötahot. Kerätty informaatio tullaan syksyn 2011 hyödyntämään myös alueen Omaistoimikunnan sekä Omaiset mielenterveystyön tukena yhdistyksen tekemässä infolehdessä omaisille ja asiakkaille. 10

Mosaik -hankealueen kaksi sairaanhoitajaa on osallistunut KOHO -hankkeen järjestämään IPT-koulutukseen, jonka avulla tuodaan näyttöön perustuvia menetelmiä terveydenhuoltoon. Lisäksi Mosaik -hanke on toiminut aloitteen tekijänä mm. Raaseporin lastensuojelun sekä nuorisotoimen Omin jaloin -toiminnan aloittamiselle alueella. Hanke on ollut myös mukana suunnittelemassa sivistystoimen aloittamaa resurssiluokkaa. Uutena hyvänä käytäntönä on aloitettu ns. ketjulähettitoiminta, josta on saatu paljon positiivista palautetta. Ketjulähettitoiminnan tavoitteena on muun muassa tukea perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon verkostoitumista sekä vahvistaa henkilökunnan ammatillista osaamista Ketjulähettitoimintaan osallistuvat perusterveydenhuollon työntekijät eli ketjulähetit, jotka työskentelevät erikoissairaanhoidossa viikon mittaisilla jaksoilla. Jokainen ketjulähettiviikolle osallistuva miettii etukäteen oppimistavoitteet, jotka huomioidaan viikon sisältöä rakennettaessa. Koho -hanke: Lost -alueen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin liittyvässä kehittämistyössä on laadittu asumisen sopimukset ja säännöt sekä kehitetty säännöllistä ryhmätoimintaa ja menetelmiä asukkaiden aktivointiin. Lohjan Päihdeklinikalla on kehitetty asiakkaiden ensiohjauskäytäntöjä, puheluiden seulontajärjestelmää, päätösten esivalmistelua ja tiedon jakamiseen liittyviä käytäntöjä. Lohjan nuorten vastaanotolla Helpissä on mallinnettu hoidon tarpeen arviointia ja mini-interventiota. Hankealueella on kehitetty monialaisia yhteistyöryhmiä, joiden yksi tavoite on eri yhteistyömahdollisuuksien näkyväksi tekeminen. Uutena hyvänä käytäntönä on näyttöön perustuvan IPT-koulutuksen järjestäminen ja työmenetelmän systemaattinen käyttöönotto perustasolla koko hankealueella yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Karviaisessa asiakasneuvojan osallistuminen yhteistyökokouksiin, kokemusasiantuntijoiden omien ideoiden hyödyntäminen, eri toimijoiden yhtyeensaattaminen ja uudet ryhmät sekä SAS-toiminta ovat uusia hyvä käytäntöjä. Elämä haltuun -hanke: Itä-Uudenmaan alueella toimiva Elämä -haltuun -hanke on kehittänyt erityisesti kokemusasiantuntijatoimintaa ja matalan kynnyksen palveluita. Porvoossa toimii päiväkeskus Elämänlanka kerran viikossa perjantaisin. Päiväkeskusta ohjaa Elämä haltuun -projekti yhteistyössä A-killan sekä Kris ry:n kanssa. Projektissa on työskennellyt kuntouttavan työtoiminnan kautta kokemusasiantuntija assistenttina kolmena päivänä viikossa. Assistentti on avustanut mm atk-töissä, ollut mukana päiväkeskustyössä sekä pitämässä luentoja. Kokemusasiantuntija-ryhmä on aloittanut toiminnan ja kokoontunut kevään 2011 aikana viisi kertaa. Ryhmään kuuluu 7 kokemusasiantuntijaa. Kehittämistyön tueksi on perustettu "Mietintäryhmä" kokemusasiantuntijuudesta, johon kuuluu Verson suunnittelija, Elämä haltuun projektityöntekijä sekä kokemusasiantuntija. Ryhmän tehtävänä on määritellä kokemusasiantuntija käsite, suunnitella projektille jatkoa, visioida ja ideoida projektille sisältöjä. Askolassa ja Sipoossa perustettu toimeksiantoryhmät projektille. Toimivat paikallisina ohjaustyöryhminä. Projekti on tehnyt yhteistyötä A-kilta liiton kanssa ja järjestänyt sen kanssa alueellisia tapahtumia. Toiminnan tavoitteena on tukea vertaistuellista järjestötoimintaa. Osana kehittämistyötä projekti tuo hankealueelle Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia -hankkeen vertaistuellisentoiminnan. Voikukkia -hanke työskentelee lastensa huostaan otettujen vanhempien puolesta ja on rakentanut vertaistuellisen mallin ryhmätoiminnalle. Asiaa varten perustettu alueellinen Voikukkiaohjausryhmä, jossa edustus jokaisesta projektin kunnasta. 11

Askolassa on kehitetty päivätoimintakeskus Olonkorjaamo päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Toimintaa on joka keskiviikko, ja se toteutetaan yhteistyössä Askolan kunnan ja seurakunnan kanssa. Sipoossa on kehitetty vertaistuellinen ryhmä Naisten Olohuone, joka jatkoi huhtikuussa 2011 toimintansa siten, että kohderyhmänä on sekä naiset että miehet ja nimenä Rentoutus-ryhmä. Elokuusta 2011 lähtien yhtenä ryhmän ohjaajana toimii kokemusasiantuntija. Loviisassa on aloitettu yhteistyössä kokemusasiantuntijan kanssa päiväkeskustoiminnan sisällön kehittämistyö. Toiminta on joka viikon torstai, ja se toteutetaan Samarian (kolmas sektori) kanssa yhteistyössä. Sauma -hanke: Keravan Sauma -hanke on aloittanut moniammatillisen tiimityön kehittämisen osana mielenterveys- ja päihdeyksikön yhdistämistä. Siihen liittyy yhteisten työkuvien ja käytäntöjen kehittäminen, joka on haasteellista kahden eri toimintakulttuurin yhdistyessä. Sauma -hanke on aloittanut päihdeasiakkaiden palveluohjauksen ja kuntoutusasiakkaiden päivätoiminnan uutena hyvänä käytäntönä. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke: Helsingin sosiaali- ja terveysviraston yhteishanke on kehittänyt terveysasemilla työskentelevien päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan työnkuvat / työmallit. Ne ovat edelleen hankkeen keskeisin tuotos, mutta ne ovat jatkuvan arvioinnin ja kehityksen kohteena niitä muokataan sen mukaan, kun tarve vaatii. Hankkeen aikana on selkiytetty A-klinikoiden ja terveysasemien välistä työnjakoa. Aiemmin selkiytettiin työnjako poliisin päihdearvioon ohjaamien asiakkaiden osalta, parhaillaan selkiytetään työnjakoa lääkevieroituspotilaiden osalta samaan malliin. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke: Lapsiperheiden toimijoiden osaamisen lisääminen ja yhteistyön parantamiseen kehitettyjä hyviä käytäntöjä ovat joustavat konsultaatiokäytännöt henkilökunnalle pilottialueen päiväkodeissa, neuvoloissa, kerhoissa ja sosiaalityössä. Hanketyöntekijä on jalkautunut pilottialueen neljään päiväkotiin. Työntekijän viikoittainen läsnäolo on mahdollistanut varhaiskasvatuksen työntekijöiden nopean konsultoinnin. Hankesuunnittelija on jalkautunut seurakunnan lapsi- ja vanhempainkerhoihin pilottialueella. Lapsiperheiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaisen tuen ja hoitoonohjauksen malli on kehitetty. Henkilöstön osaamisen lisäämiseksi on otettu käyttöön räätälöidyt toimipaikkakoulutuspaketit. Osana kehittämistyötä on aloitettu pilottialueella matalan kynnyksen asiakastapaamisia mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyen 3-6-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tukea tarvitsevien vanhempien tapaamiset on järjestetty lapsen kehitysympäristössä: päivähoidossa, neuvoloissa, kerhoissa ja kotona. Työntekijän esittäytyminen päiväkotien vanhempainilloissa sekä uudesta perhekeskeisestä työmallista kertominen on koettu hyväksi käytännöksi. Työmenetelmänä on käytössä Lapset puheeksi ja Perheneuvonpito. Hankkeen avulla on kehitetty psykiatrista konsultaatiokäytäntöä lastensuojelussa, sekä lastensuojelun asiantuntijaryhmässä että perhekuntoutuksessa, konsultoijina sekä hankkeen työntekijät että HUS:n erikoislääkärit. Isien tapaamiset ovat alkaneet sovituissa Vantaan neuvoloissa, Tapaamisissa kartoitetaan isien masennusta ja alkoholin käyttöä. Tähän mennessä tavattu 7 eri isää 1-6 kertaa. Yleisimpänä syynä isien yhteydenottoon on ollut avioeron laukaisema kriisi vanhemmuudessa. Matalan kynnyksen MIEPÄ-palvelupisteen toimintaan on kehitetty kertakäynnin mielenterveys- ja päihdeinterventio peruspalveluihin. Kyseessä on yhden käynnin puolistrukturoitu ja tietotekniikkaa apuna käyttävä palveluohjaustapahtuma, joka sisältää 12

palvelutarpeen arvioinnin, itseapu- ja palveluneuvonnan sekä asiakkaan vahvistuksen ja loppuarvion. Hyvänä käytäntönä on kehitetty pitkäaikaisesti masentuneiden hoitomalli omalla terveysasemalla sisältäen vuosikontrollin hoitajalla ja lääkärillä. Kolmen kerran interventioryhmät psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa perusterveydenhuoltoon siirtyville pitkäaikaisesti masentuneille potilaille. Omahoitoryhmä toteutuu pitkä-aikaisesti masentuneille paikallisen mielenterveysyhdistyksen tiloissa perusterveydenhuollon, kolmannen sektorin ja vertaisohjaajien yhteistyönä. Lisäksi hanke on kehittänyt päihteiden käytön systemaattisen puheeksi oton ja varhaisen puuttumisen mallin terveysasemille. Terveysasemien asiakaskyselymme mukaan päihteiden käytöstä kysyttiin noin 10% potilaista. Noin 85% asiakkaista oli sitä mieltä, että päihteistä pitää kysyä. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on kehittänyt erilaisia koulutuskokonaisuuksia henkilöstön osaamisen lisäämiseksi: masennuksesta ja päihteistä terveysasemien henkilökunnalle, koulutuspaketti päivähoidon henkilöstölle ja Maestro -ohjaajakoulutus. Yheteispäivystys- ja kriisikeskushanke: Hanke on tehnyt kehittämisehdotus sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintamallista, tehtävistä ja toiminnan edellyttämistä resursseista. Vuoroveto -hankkeen kanssa on aloitettu suunnittelu, millä keinoin kriisitukihenkilötoiminta liitetään kaupungin kriisityöhön. Turvakotipalvelun kehittäminen on edennyt nykytilaselvitykseen ja muiden kaupunkien hyvien käytäntöjen vertailuun. Nuorten päihdetyöntekijän työmallia ja toimintamallikuvausta sekä nuoren päihteiden käyttäjän hoitopolku palvelujärjestelmässä ollaan kehittämässä. Koulutustyöryhmässä on tehty koulutussuunnitelma vuosille 2010-2012 perustason osaamisen lisäämiseksi. Selviämisyksikköpilotti on vuoden kehittämishanke, joka on jatkunut yhdeksän kuukautta. Selviämisyksikön pilottia varten tehty suunnittelu- ja kehittämistyö on ollut systemaattista ja käytännönläheistä. Selviämisyksikön pilottitoiminta on muodostanut Kouvolan alueelle tuuden hoitoketjumallin, jossa asiakkaat on voitu viranomaisten taholta lähettää yksikköön tai asiakkaat ovat voineet itse tulla matalalla kynnyksellä ilman lähetettä. Selviämisyksiköstä tapahtuu nopeasti päihdeasiakkaan päihteiden käyttöön kohdistuva väliintulo. Tavoitteena on, että jokaiselle yksikköön tulevalle tehdään motivoiva haastattelu, joka sisältää mini-intervention. Selviämisyksikössä on käynyt ajalla 7.1.2011 31.8.2011 yhteensä 569 asiakasta, eli noin 2.4 asiakasta vuorokaudessa. Asiakkaat tulevat selviämisyksikköön itse (29 %), poliisin (29 %) tai saattajan tuomana (18 %). Ensihoito tuo jonkin verran asiakkaita (15 %) ja loput siirtyvät terveydenhuollon päivystyksestä. Kävijöistä 79 % on ollut miehiä ja suurimman kävijäryhmän muodostavat 55 64 -vuotiaat miehet. 42 % asiakkaista siirtyy jatkohoitoon katkaisuhoitoasemalle. Lisäksi asiakkaita päätyy nyt enemmän sosiaalityön seurantaan ja A-Klinikan avohoidonyksikköön kuin aikaisemmin. Selviämisyksikön toimintaa koskeva sähköpostikysely yhteistyökumppaneille elo-syyskuussa 2011 osoitti, että päihdetyöhön on saatu rakennettua olennainen puuttuva elementti. Terveydenhuollon päivystys, ensihoito, poliisi ja sosiaalitoimi yhdessä ovat sitä mieltä, että yksikön toiminta on ollut tarpeellista. Pilottitoiminnasta on tulossa raportti, joka tulee toimimaan Kaupungin perusturvan päätöksenteon tukena, kun perustellaan yksikön toimintaa kaupungin rahoittamana pilottitoiminnan päätyttyä. Asumisen tuen ja ohjauksen kehittämistyössä kehitetään palveluohjauksellinen työote, jonka käyttöönoton myötä ja muutetun työtavan seurauksena mielenterveys- ja päihdeasiakkaat tulevat tuetun asumisen yksikköön koordinoidusti yhden henkilön kautta, 13

näin toiminta on systemaattisempaa ja asiakkaiden palveluiden tarve tulee yksilöllisesti kartoitettua heti asiakassuhteen alussa. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumisyksiköissä aloitettiin tapaturmien seuranta TAPE-ohjelman avulla. Tapaturmaohjelman avulla on kerätty yksikkötasoista tietoa tapahtuneista onnettomuuksista, väkivallasta, pahoinpitelyistä, itsensä vahingoittamisesta ja alkoholin käytöstä tapahtuman yhteydessä. Internet-pohjainen ohjelma mahdollistaa tiedon saamisen ohjelmasta yksiköiden ja esimiesten käyttöön. Ohjelman avulla kerättävällä tiedolla pyritään saamaan laajasti tietoa siitä, missä, milloin ja minkä seurauksena tapaturmia tapahtuu ko. yksiköissä sekä estämään niiden tapahtuminen jatkossa. Saatua tapaturmatietoa käyttäen suunnitellaan ehkäisyä varten interventioita ja myös arvioidaan tulevaisuudessa interventioiden tarvetta ja vaikuttavuutta. Tape- ohjelma on otettu käyttöön kaikissa koulutetuissa yksiköissä, tapauksia on kertynyt vain toistakymmentä eikä kaikista yksiköistä. Mietippä -hanke: Ympärivuorokautinen arviointi- ja kuntoutumisyksikkö Neppari on kehittänyt hoitomallin asiakkaille, joilla on mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä pitkään jatkuneita ongelmia, ja jotka ovat vaikeasti hoidettavissa muussa palvelujärjestelmässä. Osana kehittämistyötä lisätään asiakkaan osallisuutta hoitoprosessin toimijana sekä ehkäistään putoamista erilaisten hoitopalvelujen ulkopuolelle. Mietippä-hanke toteuttaa yhteistyössä Seurakuntaopiston, Sininauhaliiton ja Kymen A- klinikkatoimen kanssa vuoden mittaisen 2D-verkostokoulutuksen, jonka sisältö on suunniteltu hankealueen tarpeisiin sekä valtakunnallisiin linjauksiin pohjautuen. Opiskelijat tuottavat ryhmissä osana koulutusta työelämään linkittyvät kehittämistehtävät. Koulutuksen ja verkostoitumisen avulla lisätään mielenterveys- ja päihdetyön osaamista sekä perus- että erityispalvelujen toimijoille. Osaamisyksikkö-suunnitelmaan pohjautuvia jalkautuvia konsultaatiopalveluja on toteutettu pilottina Kymen A-klinikkatoimen yhteistyökumppaneille. Osaamisyksikkösuunnitelmaa ja moniammatilliseen tiimin toimintamallia on työstetty edelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdetyön osaamisyksikkö Mietippä on aloittanut toimintansa 13.9.2011. Yksikkö tarjoaa jalkautuvaa konsultaatiota täysi-ikäisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidon tarpeen arviointiin, palveluohjaukseen ja hoitoon. Myös jatkohoitoprosessien suunnittelu ja perus- sekä erityispalvelujen koulutuksellinen konsultaatio kuuluvat osaamisyksikön palveluihin. Valo -hanke: Pitkäaikaisen masennuksen hoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kehittämistyö sisältää ryhmämanuaali luonnoksen ja koulutusmalliluonnoksen. Kokemusasiantuntijoita kuuleminen palvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Lisäksi tuotetaan materiaali pitkäaikaismasentuneen potilaan hoitomallista perusterveydenhuollon sähköiseen tietojärjestelmään sekä masennukseen liittyvien tietojen lisääminen omahoito lomakkeisiin. Hankkeen tuottamia hyviä käytäntöjä ovat olleet onnistuneet videokonsultaatiot perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Pitkäaikaisesti oireilevien psykoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen rajapintatyöskentelyä on kehitetty (Pop-VALO). Vantaan kaupungin asumispalveluyksikön, Vantaa seurakunnan asumispalvelulle ja asumispalvelusäätiö Aspa Oy:n Vantaan mielenterveysyksikölle on järjestetty opintopiirityyppinen koulutus ja puhelinkonsultaatiot. Vantaan kaupungille on kehitetty 14

asumispalveluita tuottavien yksityisten asumispalveluiden arviointikäynnit ja konsultaatiot henkilöstölle. Lisäksi on kehitetty yhteistyömalli Vantaan asumispalveluiden ja erikoissairaanhoidon välille pilotoitavaksi. Kokemusasiantuntijoiden (ryhmä) on osallistunut palvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Vantaan Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijöille on aloitettu konsultaatiot ja yhteinen potilasryhmä alueen erikoissairaanhoidon potilaille. Itsetuhoisuuden arviointi ja lyhytinterventio koulutuksen seurauksena suhtautuminen suicidaalisiin potilaan on koulutukseen osallistujilla parantunut, opittu on sovellusvaiheessa, hoitoketjun keskinäinen yhteistyö on parantunut. Kannatellen -hanke: Mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät 1.6.2011 alkaen, kaksi päihdetyöntekijää aloitti tehtävässään 1.9.2011 alkaen sekä nuorisopsykiatrian rakenteita tarkistetaan syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Kehittämistyöhön liittyen on tehty työntekijämatriisi, jonka kautta tultiin nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa tietoisiksi kehittämistyön aloittamisen tärkeydestä. Tämän lisäksi hanke aloitti nuorten ja huoltajien haastattelut toukokuussa 2011 ja tähän mennessä haastatteluja on tehty liki kolmekymmentä. Tavoitteena on n. 70 haastattelua. Haastatteluteemat ovat samat kuin työntekijöillä. Interventiot: Tarulan tuvan interventio (alkoi tammikuussa 2011) on edistynyt erittäin hyvin: laitoksen henkilökunta on löytänyt uusia, ja myös päivitettyjä työtapoja, jotka kohdistuvat Järvelän osaston nuoriin. Kehittämistyö nuorisopsykiatrian osaston kanssa jatkuu - yhteistyömuotojen päivittäminen on avannut lukkoja. Eksoten alueen yläkoulujen interventiot: hanketyöntekijä on kolmen yläkoulun (eteläinen-lappeenranta-pohjoinen alue mukana) oppilashuoltoryhmän vakinainen jäsen syyskauden 2011. Tavoitteena havainnoida ja tutkia miten nuorten ohjautuvat mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Mikä on koulun oman työn osuus, miten paljon ohjataan lähipalveluihin ja "keskusalue" Lappeenrannan palveluihin. Lisäksi tutkitaan minkä tyyppiset nuoret säilyvät oppilashuoltoryhmän pitkäaikaisina asiakkaina. Lastensuojelunuorten avopalveluiden interventio: hanketyöntekijä on ollut mukana kehittämässä Eksoten pohjoisten ja eteläisten kuntien yhteistyökäytäntöjä keskusalue Lappeenrannan kanssa. Tavoitteena päivittää ja osin uudistaa käytäntöjä. Kolmen nuoren polku Laptuotesäätiön ja Etsivän työn asiakkaaksi: hanketyöntekijä tutkii miten nuori on päätynyt edellä mainittujen tahojen asiakkaaksi ja mitä on tehty, mikä on toiminut ja mitä tulisi kehittää (työntekijä- ja nuorihaastattelut). Interventioiden kautta saadaan syvempää tietoa nuorten mielenterveysja päihdepalvelujen muutosorganisaation kehittämistyölle. Miepäs -hanke: Nuorisoasemalle on kehitetty toimintamalli ja kuvattu hoitoprosessi. Lisäksi kehittämistyössä on selkiytetty Nuorisoaseman, nuorisopsykiatrian ja a-klinikan rajapintaa. Uutena hyvänä käytäntönä on nuorisoaseman työntekijöiden jalkautuminen kouluille. Lisäksi.eruskoulun oppilashuoltoryhmälle on aloitettu konsultaatiokäytäntö elokuussa 2011. Hanke on kehittänyt nuorille ryhmämuotoisia tukikeinoja. Huoli haltuun -hanke: Nuorten hyvinvointiasema perustettu ja tällä hetkellä on meneillään juurruttaminen kunnan peruspalveluihin. Hyvinvointiasema on tavoittanut vajaan vuoden toiminnallaan noin 100 nuorta. Uutena käytäntönä on kehitetty Kompassi työmuoto, jossa tuetaan alle 25v. työllistymistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Osana kehittämistyötä on tehty kunnan palveluista palvelukartta, joka on lisännyt yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa. Hanke on tehnyt koulutussuunnitelman ja järjestänyt koulutuksia perustason henkilöstön osaamisen lisäämiseksi. Lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä Hus:n Valo- 15

hankkeen videokonsultaatioprojektin kanssa. Hankkeen toimesta Kirkkonummelle on perustettu omaistoiminnan neuvottelukunta. 4.3 Yhteenveto tavoitteiden etenemisestä Kaikki osahankkeet ovat edenneet tavoitteissaan kuluneella toiminnan seuranta-ajalla. Tämä tullut esiin loogisen mallin työpajoissa, toiminnan seurantaraporttiin liittyvässä Webropol -kyselyn tuloksissa, EFQM -itsearvioinnin työstämisessä sekä valvonnallisessa ohjauskäynnissä. Tavoitteiden eteneminen näyttäytyy hankehallinnolle siinä suhteessa kuinka fokusoituja osahankkeiden tavoitteet ovat ja miten kunnan johto ja ohjausryhmä on niihin sitoutunut. Pääkaupunkiseudulla on havaittavissa enemmän työntekijöiden vaihtuvuutta kuin muualla hankealueella, mikä osaltaan saattaa hidastaa tavoitteiden etenemisessä. Osahankkeet raportoivat yhteensä 70 tavoitetta, joista 63 % on toteutunut osittain, lähes kokonaan tai kokonaan. Osahankkeet raportoivat, että 30 % tavoitteista on sellaisia, jotka on aloitettu ja 7 % sellaisia tavoitteita, joita ei ole tällä seuranta-ajalla aloitettu. Taulukossa 2 kuvataan osahankkeiden määrittelemän kolmen ensimmäisen tavoitteen etenemistä kuluneella seuranta-ajalla. Taulukko 2. Osahankkeiden määrittelemän kolmen ensimmäisen tavoitteen eteneminen ajalla 1.4.-30.9.2011 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1.4.-30.9.2011 Tavoite 1 1.4.-30.9.2011 Tavoite 2 1.4.-30.9.2011 Tavoite 3 Toteutunut täysin Toteutunut lähes kokonaan Toteutunut osittain Toteutus aloitettu Toteutumista ei vielä aloitettu 16

Hyviä käytäntöjä edistävät Osahankkeilta kysyttiin mitkä tekijät ovat edistäneet hyvien käytäntöjen syntymistä omassa hankkeessa. Osahankkeet raportoivat seuraavia hyviä käytäntöjä edistäviä tekijöitä: vahva tahto kehittää palveluita hankeväen ja yhteistyökumppaneiden innovatiivinen ja ennakkoluuloton asenne hanketyöntekijän sitoutuminen ja jalkautuminen hankehallinnon tuki kehittämistyöhön selkeät tavoitteet kehittämistyölle suunnitelmallinen, johdonmukainen ja systemaattinen eteneminen yhteistyö kunnan toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa eri hankkeiden välinen yhteistyö esimiesten tuki hanketyölle paikallisten toimijoiden kanssa verkostoituminen yhteistyökumppaneiden helppo tavoitettavuus aikaisempien hankkeiden tekemä kehittämistyö ja verkostot hyvät hankeresurssit kouluttaminen Hyviä käytäntöjä estävät Osahankkeilta kysyttiin mitkä tekijät ovat estäneet hyvien käytäntöjen syntymistä omassa hankkeessa. Osahankkeet raportoivat seuraavia hyviä käytäntöjä estäviä tekijöitä: kehittämistyölle asetetut epärealistiset odotukset kunnassa kuntalaisten, virkamiesten ja perustason työntekijöiden kielteiset asenteet mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan muutosvastarinta kehittämistyötä kohtaan teknologiaan liittyvät kielteiset asenteet kunnan painostus käyttää hanketyötä perustyön paikkaamiseen teknologian toimivuuteen liittyvät ongelmat sektorirajat ylittävän yhteistyön ongelmallisuus organisaatiomuutokset henkilöstö vaihdokset useat samanaikaiset hankkeet 4.4 Hyvien käytäntöjen juurruttaminen Osahankkeet ovat huolehtineet kehittämistyössään siitä, että hankkeessa kehitetyt toimintatavat siirtyvät perustyöhön seuraavin toimenpitein: Mosaik -hankkeessa kehittämistyö on tehty perustyötä tekevien työntekijöiden kanssa. Hankkeen kehittämistyöstä on valmisteilla pro gradu -tutkielma. Huoli haltuun -hankkeessa hanketyöntekijöitä ollaan vakinaistamassa ja Nuorten hyvinvointiasemasta tekemässä osaa kunnan peruspalveluita. Elämä haltuun -hankkeessa toiminta on rakennettu lähtökohtaisesti kunnan työntekijöiden varaan ja kunta mukana vahvana yhteistyötahona. Lisäksi 17

kokemusasiantuntijan tietoa ja taitoa mallinnetaan, jotta jatkossa sitä voidaan hyödyntää perustyössä. Valo -hankkeessa pitkäaikaisen masennuksen hoidon kehittäminen tehdään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Peijaksessa on lähdetty kehittämään ja mallintamaan käytännön toimintaa, kehittäminen tapahtuu perustyötä tehtäessä ja lähtökohtana on ollut, että mallinnettu työ jää pysyväksi toiminnaksi. Hoitajakonsultaatioista ja ryhmätoimintaa on aloitettu mallintaa ja tarkoitus on saada siitä pysyvää toimintaa. Jorvissa henkilökunta on osallistunut suunnittelutyöhön on osallistunut työntekijöitä sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta ja työntekijöitä on tiedotettu hankkeesta. Nuorten mielenterveystalo on tehty jalkauttamissuunnitelma. Videokonsultaatiosta luodaan pysyvä toimintamalli. Videoneuvotteluista on koottu tietopankki HYKS Psykiatrian intraan, jossa on tartuttu esille tuotuihin todellisiin käyttötarpeisiin. Lisäksi on laadittu videokonsultaatioiden ja neuvottelujen Oberon kirjaamisohje ja opastettu yhteistyökumppaneita videoneuvotteluohjelman käytössä sekä järjestetty koulutusaamupäivä. Pitkäaikaisesti oireilevien psykoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen rajapintatyöskentelyn kehittämisessä (Pop-VALO) on lähdetty kehittämään ja mallintamaan käytännön toimintaa. Kehittäminen tapahtuu perustyötä tehtäessä ja lähtökohtana on, että mallinnettu työ siirtyy yksikön normaaliksi toiminnaksi. Vantaalaisen hyvä mieli -hanke on kuullut asiakkaita ja henkilökunta. Ohjausryhmissä on käsitelty juurruttamista säännöllisesti. Vieriopetusta on toteutettu uusia toimintoja vietäessä käytäntöön. Mallinnuksista on pyritty tekemään selkeitä ja palautteen mukaan päivitettyjä. Palautejärjestelmä on kehitetty siten, että asiakastyytyväisyyskysymys tehdään joka käynnin päätteeksi. Koulutukset on räätälöity kohdennettujen tarvekartoituksien pohjalta. Keskeistä juurruttamisessa on ollut, että toimintaa on viety suunnitelmallisesti asiakkaiden ja Vantaan henkilökunnan omiin toimintaympäristöihin. Kannatellen -hankkeen hankejohtaja on myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja ja näin kaksoisroolinsa kautta selvillä muutostarpeista ja sisällöistä ja vie muutoksia eteenpäin oman perustyönsä kautta. Yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke on tiedottanut uudesta toiminnastaan aktiivisesti ja säännöllisesti sosiaalipäivystäjille ja terveydenhuollon päivystäjille. Lisäksi fasilitaattori toimii terveydenhuollon päivystyksessä. Selviämisyksikön pilottihankkeessa on muodostettu selkeä viranomaisyhteistyö, ja myös siellä toimii fasilitaattori. Selviämisyksikön tointa tullaan mallintamaan THL:n ylläpitämään Innokylään. Asumisen tuen tiimissä työskentelevät projektityöntekijät toteuttavat uutta kehitettyä toimintamallia, ja yhteistyö kotihoitoon, aikuissosiaalityöhön, A- klinikkatoimeen sekä psykiatriaan on saatu käyntiin suunnitellusti. Tämän lisäksi työryhmissä mukana olevien jäsenten kautta tieto ja suunnitelmat sekä tähän asti kehitetyt toimintamallit ovat edenneet muidenkin yksiköiden työntekijätasolle. Perusturvan vakinaista henkilökuntaa työskentelee jo nyt hankkeessa ja näin ollen hanke on edennyt konkreettisen työn kautta. Hankkeessa toimii yhteensä viisi fasilitaattoria ja he vievät hankkeessa kehitettyjä uusia toimintatapoja ja malleja työyksiköihin. Lisäksi hanke järjesti erillisen tiedotustilaisuuden työryhmien jäsenille, yhteistyökumppaneille ja kiinnostuneille 7.6.2011. Koho -hanke Asumispalveluiden kehittämisessä uudet työtavat ovat jo perustyössä; asumisyksiköiden ryhmät toimivat, asumissopimukset ja -säännöt ovat käytössä (Lohja. Asumisen ohjeistus ja kriteerit määrittelevät SAS-toiminnan 18

Karviaisessa. Näyttöön perustuvien hoitotapojen käytön edistäminen -osiossa on laadittu juurruttamissuunnitelma, seuraavaksi lisätään lyhytterapiamenetelmän käyttäjien määrää ja hankitaan vahvistavaa koulutusta. Karviaisessa hanketyöntekijä perehdyttää muita työntekijöitä ryhmänvetäjiksi. Kokemusasiantuntijoita tuetaan järjestäytymään yhdistykseksi jonkin taustaorganisaation alle. Sauma -hanke: Yksiköiden yhdistyminen ja palvelurakenteen muutokset tulevat olemaan pysyviä toimenpiteitä. Samoin palveluohjaus tullaan juurruttamaan osaksi palvelukokonaisuutta. Toiminnanohjaajan työsuhteen jatkamisesta hankkeen loputtua on suunniteltu ja viety eteenpäin kaupungin päättäjille. Avomieli -hanke: Kohdentamalla toimenpiteitä ensisijaisesti asiakas-/potilastyötä tekeville työntekijöille. Mietippä -hanke: Tavoitteiden osalta toiminnan kehittämistä ja yhteistyötä pidetään jatkuvasti yllä yhteisillä kehittämissuunnitelmien avulla. Jatkoon laaditaan selkeä suunnitelma ja toimintamalli kaikkien tavoitteiden osalta. Strategiatyöhön tullaan laatimaan erityisesti jatkoon ja juurruttamiseen liittyen arviointi- ja seurantasuunnitelma, jota työstää ja seuraa seurantatyöryhmä. Miepäs -hanke: Tekemällä työparina työtä perustason työntekijöiden kanssa. Tarjoamalla konsultaatiotukea perustason työntekijöille ja jalkautumalla nuorten toimintaympäristöön. Nuorten ryhmien suunnittelu ja ohjaaminen tehdään yhteistyössä verkoston kanssa, joka edistää toiminnan juurtumista perustyöhön. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke: Toimintatavat kehitetään perustyössä, joten niitä ei erikseen tarvitse siirtää. Samalla tehdään rakennemuutosta, jotta rakenteet olisivat hankkeen lopussa muuttuneet jo, että toiminta voidaan vakiinnuttaa. Päihdetyöntekijän ja sosiaalineuvojan mallit tullaan mallintamaan THL:n ylläpitämään Innokylään. 5. Mielen avain -hankkeen rahoituksen käyttö ja tuotokset 5.1 Kehittämisohjelman kokonaiskustannukset seuranta-aikana Osahankkeista kaikki 13 sekä hankehallinto hakee tällä seuranta-ajalla rahoitusta. Mielen avain -kehittämishankkeen kokonaiskustannukset olivat seuranta-aikana kokonaisuudessaan yhteensä 2 476 490,22 euroa, joista 8906,87 euroa on selkeästi valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia. Kokonaiskustannuksista palkkoja sivukuluineen on noin 75 %. 19

Taulukko 3. Kokonaiskustannusten jakautuminen osahankkeittain. Osahanke Kokonaiskustannukset ajalta 1.4-30.9 2011 Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymänä (HKI) 529 393,01 VALO (HUS) 228 114 Vantaalaisen hyvä mieli (Vantaa) 278 752,07 KOHO (Lohja, Karviainen, HUS) 331 555 Huoli haltuun (Kirkkonummi) 155 873,30 Miepäs (Hyvinkää) 89 270,29 Mietippä (Hamina, Kotka, Virolahti, Miehikkälä) 152 722,39 Kannatellen (EKSOTE) 120 411,25 Yhteispäivystys- ja kriiskeskus -hanke (Kouvola) 198 573,26 Sauma (Kerava) 85 768,66 Elämä haltuun (Porvoo, Sipoo, Askola) 57 515 Avomieli (Keski-Uudenmaan kehittämisverkosto) 46 264,30 Mosaik (Raasepori, Hanko) 47 986 Hankehallinto 154 291,69 Yhteensä: 2 476 490,22 5.2 Osahankkeiden henkilöstö seuranta-aikana Henkilöstökuluja hankkeessa on ollut kirjanpidon mukaan kolmannella seuranta-ajalla 1 866 927,17 (Liite 3). Osahankkeiden palkkakuluja ei voi hallinnoijan kirjanpidossa siirtää palkkatileille, joten palkat näkyvät kirjanpidossa asiantuntijapalveluiden tilillä. Henkilöstömäärä hankkeessa on ollut 98 henkilöä. Henkilöstön lukumäärä on saatu siten, että jokainen 100 % työosuus vastaa yhtä henkilöä. Kokopäiväisiä 100% työpanoksella hankkeessa työskenteleviä on ollut yhteensä 74 henkilöä. Muut ovat osa-aikaisia tai kunnan siirtämää työpanosta hankkeelle. Kannatellen -osahankkeessa hankkeen koordinaattori on ostettu ostopalveluna Työnohjaus A & H Hakalistolta. Nämä kulut on tiliöity toimisto-, pankki ja asiantuntijapalveluiden tilille. Kannatellen -hankkeen koordinaattorin palkkakustannukset ovat olleet kolmannelta maksatusajalta 14 373,90. Kahdessa osahankkeessa (Kirkkonummi ja Keski-Uudenmaan kehittämisverkosto) on kolmannella seuranta-ajalla vaihtunut hankekoordinaattori. Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut tavoitteiden etenemiseen. 5.3 Asiantuntijapalveluiden käyttö Osahankkeista yhdeksän sekä hankehallinto on käyttänyt seuranta-ajalla asiantuntijapalveluita. Asiantuntijapalveluiden kokonaiskustannukset ovat 90 775,47 euroa. Asiantuntijapalvelut on eriteltynä liitteessä 4. 20

5.4 Matkat seuranta-aikana Kaikissa osahankkeissa sekä hankehallinnossa on tehty kotimaan matkoja. Kotimaan matkat ovat muodostuneet erilaisista yhteistyötapaamisista, kokous- ja koulutusmatkoista sekä asiakaskäyntimatkoista liittyen mm pilottialueiden asiakastapaamisiin. Useat osahankkeet toimivat usean kunnan alueella ja tämä lisää matkakustannuksia. Ulkomaanmatkoja on tehty yhdessä osahankkeessa ja hankehallinnossa. Ulkomaanmatkat selvitetään taulukossa 4. Taulukko 4. Ulkomaan matkat toiminnan seuranta-ajalla. Matkan kohde Aika ja paikka Osallistujat Matkan tavoite Kustannukset 17th International Network for Psychiatric Nursing Research Conference 28-29.9 20111 Keble college, Oxford, Iso- Britannia Hankejohtaja Lauri Kuosmanen ja hankekoordinaattori Marjo Kurki (hankehallinto) Hanketyöntekijä Marko Muukka (VALO-hanke) Saada uusinta tietoa mielenterveysalan kehittämisestä Euroopassa sekä verkostoitua alan kansainvälisten toimijoiden kanssa. Lennot 161,61 (Kurki) Lennot 194,12 (Kuosmanen) Majoitus yhteensä n. 500 Linja-automatkat yhteensä n. 150 Osallistumismaksut yhteensä n. 370 *Tarkemmat tiedot pyydetään Vantaan rahoituspalvelusta BMJ International Forum of Quality Improvement and Safety 5-8.4 2011 Amsterdam, Alankomaat Klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri Sami Pirkola, johtava psykologi Petri Näätänen, osastoryhmän päällikkö Tove Widen, johtava ylihoitajataina Ala- Nikkola Osallistujat hakivat kongressista kehittämisnäkökulmia palveluprosessien joustavuuden ja laadun parantamiseen. * Muukka laskuttaa vasta seuraavassa maksatuksessa Kustannusselvitystä pyydetty, ei saatu.. 21

Liite 1 Mielen avain -hankkeen ohjausryhmä, projektiryhmän, arviointiryhmän ja koulutusryhmän kokoonpano ja kokoukset Ohjausryhmä 1.9.2011 alkaen Antti Iivanainen, terveysasemien johtaja, Helsinki Auri Lyly, projektikoordinaattori, Helsinki Sami Pirkola, vastaava ylilääkäri, HUS Anne Rissanen, projektikoordinaattori, HUS Kirsi Riihimäki, ylilääkäri, Vantaa Marjut Saario, projektivastaava, Porvoo Marika Johansson, projektityöntekijä, Porvoo Timo Salmisaari, mielenterveyspalvelujen johtaja, Eksote Hannu Hakalisto, projektikoordinaattori, Eksote Ritva Toivio, sosiaalijohtaja, Kerava Marikki Forell, projektikoordinaattori, Kerava Jaana Koskela, sosiaalipalvelupäällikkö, Kirkkonummi Milla Bergman, projektityöntekijä, Kirkkonummi Saila-Maarit Laitinen, erityispalvelupäällikkö, Lohja Katriina Lehtovaara, projektikoordinaattori, Lohja Eva Storgårds, kehittämispäällikkö, Raasepori Merja Niemelä, sosiaalityön päällikkö, Hamina Tia Sohlman, projektipäällikkö, Kymen A-Klinikkatoimi Raija Hilden, mielenterveyspalveluiden johtaja, Hyvinkää Mea Hannila-Niemelä, projektipäällikkö, Hyvinkää Niina Korpelainen, tilaajapäällikkö, Kouvola Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Petteri Heino, kehittämispäällikkö, Sosiaalitaito Outi Hietala, kehittämiskoordinaattori, Sosiaalitaito Kristiina Kariniemi-Örmälä, ohjelmapäällikkö, Etelä-Suomen Kaste Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL Helena Vorma, lääkintöneuvos, STM Päivi Lepistö, hankesuunnittelija, Mielen avain -hanke Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, esittelijä Timo Aronkytö, terveyspalvelujen johtaja, Vantaa, puheenjohtaja Ohjausryhmän kokoukset: 15.4.2011 (laajennettu projektiryhmä) 1.9.2011 22

Projektiryhmä Auri Lyly, projektikoordinaattori, Helsinki Kirsi Riihimäki, ylilääkäri, Vantaa Anne Rissanen, projektikoordinaattori, HUS Mea Hannila-Niemelä, projektipäällikkö, Hyvinkää Marika Johansson, projektityöntekijä, Porvoo Hannu Hakalisto, projektikoordinaattori, Eksote Eva Storgårds, kehittämispäällikkö, Raasepori Milla Bergman, projektityöntekijä, Kirkkonummi Marikki Forell, projektikoordinaattori, Kerava Tia Sohlman, projektipäällikkö, Kymen A-Klinikkatoimi Katriina Lehtovaara, projektikoordinaattori, Lohja Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Outi Hietala, kehittämiskoordinaattori, Sosiaalitaito Päivi Lepistö, hankesuunnittelija, Mielen avain -hanke Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja Arviointiryhmä Sami Pirkola, vastaava ylilääkäri, HUS Timo Aronkytö, terveyspalvelujen johtaja, Vantaa Heli Hätönen, tutkija, Turun yliopisto Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Auri Lyly, projektikoordinaattori, Helsinki Pirkko Hynynen, työikäisten palvelulinjajohtaja, Karviainen Esa Nordling, kehittämispäällikkö, THL Päivi Lepistö, hankesuunnittelija, Mielen avain -hanke Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, sihteeri Arviointiryhmän kokoukset: 4.5.2011 Koulutusryhmä Auri Lyly, hankekoordinaattori, Helsinki Ari Karppinen, hankekoordinaattori, Helsinki Minna Asplund, hanketyöntekijä, Vantaa Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvola Tia Sohlman, projektipäällikkö, Kymen A-Klinikkatoimi Petri Näätänen, projektipäällikkö, HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Marjo Kurki, hankekoordinaattori, Mielen avain -hanke, sihteeri Lauri Kuosmanen, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, puheenjohtaja Koulutusryhmän kokoukset: 13.6.2011 1.9.2011 23