Järjestöjen palvelutuotanto uudessa maakunnassa EPAT-verkostotapaaminen Järjestötalo, Seinäjoki, ma klo 10 Dosentti Jorma Niemelä
Taustastani Maisteriksi valtioopista, tohtoriksi sosiaalipolitiikasta ja nimitys sosiaalityön dosentiksi. Järjestöjen vapaaehtois-, tutkimus-, koulutus-, kehitys-, luottamusja johtotehtävissä 30 vuotta Järjestöjen ylläpitämän Diakoniaammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja 11 vuotta NYT: Kouluttaja, konsultti ja tutkija mm. sote-asioissa sekä STEAn avustus- ja arviointijaoston vpj. 2 Jorma Niemelä
Järjestötoiminnan linjauksia Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA julkaisi tulevaisuustutkija Ilkka Halavan & co järjestöjen tulevaisuusanalyysin liittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (hyte) mutta myös päivän teemaamme. Tänään tarkastelemme järjestöjen palvelutuotannon tulevaisuutta sosiaalija terveydenhuollon uudistuksessa (sote). Pian ilmestyy Tuija Braxin selvitystyö stm:lle rajapinnoista. 3 Jorma Niemelä
Miksi järjestöjä tarvitaan soten palvelutuotannossa? 1. 2. 3. 4. 4 Kysymys on ensinnäkin järjestelmän oikeutuksesta (legitimiteetistä): Onko markkinoiden kehittyminen lainsäätäjän aikomuksen mukainen vai ihan jotain muuta? Kysymys on toiseksi järjestelmän kestävyydestä (resilienssistä): Jos kansantulo romahtaa ja yksityinen pääoma siirtyy muualle, kenellä on hallussa osaaminen? Vrt. Britannia. Kysymys on kolmanneksi valinnanvapauden aidosta toteuttamisesta: Valinnanvapaus edellyttää vaihtoehtoja, joista valita! Kansalaislähtöisen toiminnan tulee olla yksi vaihtoehto. Ja neljänneksi hyvinvointivaltio tarvitsee kansalaisyhteiskuntaa vastatakseen osallisuuden tarpeisiin, ja monet erityisryhmät tarvitsevat puolestapuhujaa. Jorma Niemelä
1029:n palvelujärjestöjen (+ oy:t) loukut - ja niillä sentään yli 2009 sote-yksikköä ja 37500 työntekijää! 1. Giljotiinikilpailutuksen loukku: Hankintalain mukaiset kilpailutukset ovat nostaneet yhden ja pudottaneet muut järjestöt ajettu kilpailemaan keskenään. Skaalaedut saadaan vain yhteistyöllä. 2. Rahoitusloukku: Keskusjärjestöt eivät ole hankkineet muuta rahoitusta palvellakseen palveluidentuottajajäsenistöään. Palveluja ei saa tukea Stea-rahalla. 3. Osaamisloukku: Osa järjestöistä ei tunne sotemarkkinoiden pelisääntöjä eivätkä ne jaa osaamistaan. Kolmannes tehokkaita, toisesta kolmanneksesta sparraamalla hyviä ja kolmas kolmannes no 5 Jorma Niemelä
6 Jorma Niemelä
Tuottajan valinta ei siirry pääosin kunnalta maakunnalle vaan asiakkaalle! Palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma Palveluasiakkaalle Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti Ostopalvelu ja/tai SGEI Maakunta päättää ne maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joiden järjestämisessä on käytettävä asiakasseteliä. Maakunnan on käytettävä palvelujen järjestämisessä asiakasseteliä riittävässä määrin sen varmistamiseksi, että myös muissa kuin suoran valinnan palveluissa toteutuu asiakkaan mahdollisuus valita palvelun tuottaja. (vvl 22 ) Maakunnalla on velvollisuus ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetti maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulle kuuluvissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa niiden henkilöiden osalta, joilla on oikeus saada sosiaali- tai terveyspalveluja vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) perusteella. Maakunta voi päättää käyttää henkilökohtaista budjettia myös (vvl 25 ) Maakunta voi antaa määräaikaisen julkisen palveluvelvoitteen maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten palvelujen turvaamiseksi kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle palveluntuottajalle, jos markkinoiden toiminta on puutteellista. (ml 116 ) Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. (jl 14 ) 7 Jorma Niemelä
Asiakassetelijärjestelmä & hb ja järjestöt Uhat Edut Asiakas valitsee Markkinavaltaukset Standbypääomat? Asiakas valitsee Hinta tiedetään Järjestöjen erityisyys 8 Jorma Niemelä
Olennaisimmat muutokset vaikutukset ajatteluun ja päätöksentekoon 1. Palveluiden tarve arvioidaan kuntaa paljon laajemman väestöpohjan perusteella. Merkittävä osa järjestöjen palveluista on nyt kuntakohtaisia. Vaikka tuottaminen olisi jatkossakin paikallista, on hahmotettava tulevaisuus osana maakuntaa. Maakuntatason tarkastelu mahdollistaa palvelutuotantojärjestöille yhteistyötä, työnjakoa ja erikoistumista. Ja laajentumismahdollisuuksia. 2. Valinnanvapauslainsäädäntö toteutuessaan muuttaa ansaintalogiikan. Tuottajien keskinäisestä kilpailuttamisesta siirrytään kilpailuun asiakkaista. Maakunta määrittää hinnan, jolla palvelu on kyettävä tuottamaan. Tällöin skaalaedut tulevat entistä tärkeämpään asemaan. Järjestöt saavat niitä vain yhteistyöllä. 3. Onnistuminen uudessa sotessa edellyttää järjestöjen päätöksentekokyvyn varmistamista. Sekä uudessa järjestelmässä että varsinkin murrosvaiheessa tarvitaan nopeaa ja samalla hallintovarmaa reagointia. Tämä on kaikkein kriittisin menestystekijä lähivuosina. 9 Jorma Niemelä
Järjestöjen reagointi- ja tarvetasot Valtakunnallista vaikutusta: Huomatkaa meidätkin! Konkreettinen kehitysohjelma puuttuu Paikallista puhetta: Ollaan yhteistyössä! Huom. Myös TEM käyttänyt oheista, laatimaani luetteloa. Johtamisresurssit Osaamisresurssit Toimintaresurssit Strategiaa Päätöksentekokykyä Johtajuutta Sote-markkinatuntemusta Data-analytiikkaa Digiosaamista Palvelutuotanto-osaamista Brändiä Pääomia Skaalaetuja 10 Jorma Niemelä
Mitä konkreettista nyt kipeästi tarvittaisiin? Järjestöjen palvelutuotanto Alustatoimija (perustettu!) Hoivan kehitysyhtiö(itä) (aihioita on) Sotekasvu-keskukset (paineita kentältä) Kehitystuki Perustuu alan toimijoiden kanssa käytyihin laajoihin keskusteluihin ja analyysiin, että järjestöjen palvelutuotannon kohtalo on 80- prosenttisesti kiinni järjestöistä itsestään mutta kuoleeko kurki ennen kuin suo sulaa? 11 Jorma Niemelä
Alusta niin että järjestö voi keskittyä oleelliseen Tavoitteena on se, että pyörän perusrakennetta ei tarvitse keksiä jokaisessa maakunnassa uudestaan ja erikseen. Selkeä malli ja suunniteltu perusprosessi joustaa maakuntien tarpeiden mukaan. Juridisten ja taloudellisten vastuiden yksilöinti alkuvaiheessa tärkeää. Moni järjestö tekee nyt vain alleviivatun tai sinisen alueen. Alustapalvelun kautta tuodaan uuden soten edellyttämät toiminnot ja yhteistyön. Alustapalvelu ei ole keskusjärjestö. Arviointi ja korjausliikkeet. Koulutus, tutkimus ja kehitys (innovaatioalustat). Asiakassuunnitelmien laadintaan osallistuminen. Palveluohjaus tuottajien osalta. Palveluiden tuottaminen ja vapaaehtois- ja vertaistuen liittäminen niihin. Palvelujen kokoaminen maakunnittain/ segmenteittäin ja yhteinen sitoutuminen. Data-analytiikka. Yhteistyö ja työnjako. Puuttuvien palvelujen hankinta. Yhteinen markkinointi. Ekosysteemien luonti. Yhteistyösopimukset. Digitaaliset alustat: Yhteiset asiakas-, laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät. Koulutus uuteen. Talouden sparraus. 12 Jorma Niemelä
Jorma Niemelä 13
Kolme syytä, miksi perustettu Sociala Oy: Uudistus, trendi ja potentiaali Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen ja kustannusten hillinnän kannalta avainkysymys on moniasiakkaiden sujuvat palvelut. Siirtyminen alusta- ja jakamistalouteen Kaikilla aloilla lisääntyy alustapalvelu, jonka kautta resurssin omistava palveluntarjoaja ja palvelua etsivä loppukäyttäjä löytävät toisensa. Järjestöjen potentiaali Järjestöjen yli 900 sotepalveluyksikköä (joissa 37500 työntekijää) ja mittava kansalaistoiminta tarvitsevat yhdessä ja erikseen integroivaa alustapalvelua. 14 Jorma Niemelä
Socialan arvot Yhteiskunta kuuluu kaikille. Me toteutamme unelmaa inklusiivisesta yhteiskunnasta. Ihminen on kokonaisuus. Me rakennamme yhdessä moniasiakkaille eheitä palveluketjuja. Ihminen ei elä vain palveluista. Me edistämme palvelutuotannon rinnalla kansalaistoimintaa, vertaistukea, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Järjestökentän moninaisuus on rikkaus. Me raivaamme alustoillemme tilaa kaikille laadukkaille, yhteistyökykyisille not-for-profit-toimijoille. Yhteistyö on voimaa. Edistämme ekosysteemiajattelua. Solmimme strategisia kumppanuuksia. Uusi syntyy kyvystä ajatella toisin. Me etsimme yhdessä innovatiivisia, kustannustehokkaita ja laadukkaita ratkaisuja kansalaisten, maakuntien ja kansalaisyhteiskunnan parhaaksi. Jorma Niemelä 15
Kymmenen asiakasseteliä vai kokonaisuuksia edistämme eheitä palveluketjuja Palvelutarpeen arvio asiakassuunnitelma (maakunta) Integraattori-alustatoimija Sociala Oy kokoaa tuottajat ja hoitaa osaltaan palveluohjausta Kela Terapia AS,HB Asumispalvelu Päivätoiminta Kasvupalvelut Sosiaalityö Terveydenhuolto Tukityö Muut toimijat ja muu tarvittava Asiakassetelin käyttö sosiaalisessa kuntoutuksessa tuo mahdollisuuksia pienillekin toimijoille, mutta moniasiakkaan palvelut saattavat pirstoutua. Henkilökohtaisen budjetin palveluissa mahdollista tarjota yhdessä laajempia kokonaisuuksia, integroituja palveluketjuja. Lisäksi Sociala Oy voi koota konsortioita perinteiseen hankintamenettelyyn ja toimia kasvupalveluiden yhteistyöalustana. Järjestöjenkin annettava selvitys osallistumisestaan tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämistoimintaan ja sitä koskevista toimintaperiaatteista eikö tässäkin tarvita yhteistyötä? Jorma Niemelä 16
Nykymalli (liian usein) Esimerkki vaikkapa päihdeja mielenterveystyöstä Työtoiminta Vertaistuki Päiväkeskus Ryhmä Asuminen Hoito Integroitu palvelukokonaisuus perusta asiakassuunnitelmassa Avopalvelut Kuntoutus /terapia Työtoiminta Vertaistuki Ryhmä Kansalaistoiminta Asuminen Hoito Päiväkeskus Kansalaistoiminta Avopalvelut Kuntoutus /terapia Jorma Niemelä 17
Sociala paikansi ongelmat nyt luomme yhdessä niihin ratkaisut Integroitujen mutta valinnanvapautta edistävien palveluketjujen alustapalvelu Tietojärjestelmien, laadunvarmistuksen ja toiminnanohjauksen alustapalvelu Erityisasiantuntemuksen alustapalvelu (data-analytiikka, juridiikka, liiketalous jne.) Skaalaetuja tuovien hankintojen alustapalvelu Nopean ja hallintovarman päätöksen varmistaminen Ansaintalogiikka: Pieni %-osuus tämän kautta tapahtuneesta liikevaihdosta ylläpitää tasokkaan yhteisen toiminnan 18 Jorma Niemelä
Sociala rakensi päätöksentekokykyisen organisaation, jonka edut tulevat kaikille Maakunta 1 Etuosakkaat Sociala Oy:n hallitus Kantaosakkaat Maakunta 2 Etuosakkaat Maakunta 3 Etuosakkaat Nopean päätöksenteon varmistamiseksi äänivaltaisia kantaosakkaita on vain puolen tusinaa. Jokainen yhdistys, säätiö, osuuskunta tai yhteiskunnallinen yritys voi ostaa osakkeen ja toimia maakunnallisessa yhteistyössä. Mukaantulo edellyttää irtautumista vanhasta keskusjärjestö- ja valtaajattelusta ja siirtymistä moderniin alusta- ja jakamistalouteen. Jorma Niemelä 19
Etenemissuunnitelma Maakuntaverkon rakentaminen Järjestö 2.0 + Johtohahmo Alustamallit maakuntiin Sociala Oy Osaajaverkon kokoaminen Kumppanuusverkoston luominen Uusi työn tekemisen tapa (aluksi, osaksi o.t.o.) Palvelukumppanit (ict ym.) Strategiset kumppanit 20 Jorma Niemelä
Kannattaako yrittää selviytyä yksin? Yksi pieni kysymys: Kun kaupallinen toimija tulee Etelä-Pohjanmaalle, luoko se tänne oman sopimusjuridiikan, dataanalytiikan, liiketoimintamallit, hankintaosaamisen jne. 21 Jorma Niemelä
Johtopäätös Järjestöjen parin tuhannen palveluyksikön enemmistöllä on edessään mahdollisuuksia, jos ne toteuttavat kunto-ohjelman ja ketjuuntuvat. 22 Jorma Niemelä
Doktriini tarjoaa koulutus-, konsultointi-, konseptointi- ja tutkimuspalveluita valtionhallinnolle, maakunnille, kunnille, järjestöille. tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille. jorma.niemela @doktriini.fi puhelin 0400 200760 Twitter @Jorma_n