Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo



Samankaltaiset tiedostot
Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

TILASTOKATSAUS 7:2018

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero.

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Raportti etsivästä nuorisotyöstä

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

Työajanodotteet ja niiden erot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

TILASTOKATSAUS 15:2016

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

TILASTOKATSAUS 23:2016

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

ZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1

Työllisyysaste Pohjoismaissa

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus Mika Happonen, VTML

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

TILASTOKATSAUS 4:2017

20-30-vuotiaat työelämästä

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

TILASTOKATSAUS 5:2018

Tilastokatsaus 9:2014

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Syöpä ja eriarvoisuus

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

KAAKKOIS-SUOMEN TUOTANTOALOJEN TYÖPAIKKOJEN PITKÄN AJAN MÄÄRÄMUUTOKSET Onko työllisyyden rakennemuutos vain viime vuosien ilmiö?

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

Työmarkkinat Helsingissä. tuoreimmat tilastotiedot. Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Kestävää kasvua ja työtä

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1

Transkriptio:

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et kumpp. aineistoista)

Tasa-arvon määritelmä Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja työelämässä. Tasa-arvo on yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisten edellytysten luomista. Tasa-arvon arvon edellytyksenä on sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistaminen, myös sen yhdistyessä muihin syrjinnän muotoihin. Sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen kuuluu vallan ja resurssien oikeudenmukainen jakaminen sekä naisten ja miesten erilaisten toimintatapojen ja tarpeiden yhtäläinen arvostaminen. Tasa-arvon tavoittelu on jatkuvaa toimintaa sukupuolten tosiasiallisen tasa-arvon toteuttamiseksi.

1200 Työllisyyden rakennemuutos ja sukupuoli 1000 800 600 1970 1980 1990 2000 2010 400 200 0 Miehet alku Miehet jalostus Miehet palvelu Naiset alku Naiset jalostus Naiset palvelu

800 MIESTEN TYÖLLISYYS TOIMIALOITTAIN 700 600 500 400 300 200 palvelu jalostus alkutuotanto 100 0 1970 1980 1990 2000 2010

1200 NAISTEN TYÖLLISYYS TOIMIALOITTAIN 1000 800 600 400 palvelu jalostus alkutuotanto 200 0 1970 1980 1990 2000 2010

Koulutuksen sukupuoliongelma l 20-30 vuotiaista nuorista noin 110 000 vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa naisia noin 40 000 miehiä noin 70 000 Miehiä valmistuu naisia enemmän vain ammatillisesta koulutuksesta Ylioppilas-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnoissa selvä naisenemmistö

70 30-34-vuotiaat joilla vain peruskoulu/kansalaiskoulu l k l (naiset=punainen, miehet=sininen) 60 50 40 % 30 20 10 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Syrjäytyneisyys, koulutus, sukupuoli 15-29-vuotiaat kaikkiaan 1 005 927, joista syrjäytyneitä 51 341 (5 %) naisia i 36 % (18 470) miehiä 67 % (32871) Vain peruskoulun suorittaneet 15-29-vuotiaat 407 942, joista syrjäytyneitä 51 300 (12,6 %) Lähde: Pekka Myrskylä: Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet t nuoret, EVA analyysi no 19 1.2.2012 2012

Kaavio 11. Työllisyysaste ikäluokittain vuonna 1970 100 90 80 70 60 50 40 30 1970 Naiset 1970 Miehet 20 10 0 Ikä 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64

90,0 Työllisyysaste ikäluokittain 2010 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Naiset Miehet 20,0 10,0 0,0 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64

Eloonjäämiskäyrät 25-vuotiaille 65 vuoden ikään eräissä naisten ja miesten korkean ja alhaisen kuolleisuuden ammateissa 100 000 naiset 100 000 miehet 95 000 Lastentarhanope t-tajat Opettajat 95 000 Arkkitehdit ym. Poliisit it Elossa olevien määrä 90 000 85 000 80 000 Sairaanhoitajat Myyjät Sihteerit Tarjoilijat Vastaanoton/ vaihteen hoitajat 90 000 85 000 80 000 Lääkärit ja hammaslääkärit Koneteknikot Myyjät Ajoneuvonkuljettajat Rakennustyöntekijät Kodinhoit. ja henk.koht.avust. 75 000 75 000 70 000 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Ikä 70 000 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Ikä Lähde: Tiina Pensola ym.

Onko sukupuoli aina suurin tasa-arvo-ongelma? Terveyseroissa sukupuolen mukaan tarkasteltuna kehitys myönteistä = miesten ja naisten elinajat lähestyvät toisiaan Samaan aikaan terveyserot t parhaiten ansaitsevien i ja heikoimmin ansaitsevien välillä on kasvanut niin miesten kuin naisten joukossa vuosina 1988-2007 (Tarkiainen et al.jech 2012) Naiset ylin tulokymmenes / alin tulokymmenes 39 3,9 68 6,8 Miehet ylin tulokymmenes / alin tulokymmenes 74 7,4 12,5

Koulutus-, terveys- ja työllisyysvajeista huolimatta Monilla miehillä menee hyvin

Väestöllinen tasa-arvo edistyy! 0-20000 -40000-60000 -80000-100000 -120000-140000 -160000-180000 -200000 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Suomen väestö 1980 45000 50000 35000 40000 25000 30000 Miehet 15000 20000 Miehet Naiset 5000 10000 0 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99

Suomen väestö 2010 40000 45000 Suomen väestö 2010 30000 35000 20000 25000 Miehet 15000 20000 Naiset 5000 10000 0 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99

Isyysvapaiden käyttö lisääntynyt yt ripeästi Isien osuus vanhempainpäivärahapäivistä vuosina 2002-2012 5 %:sta 9 %:iin. Vuonna 2012 vanhempainpäivärahaa sai 60 500 isää. Yhteensä 1 452 200 vanhempainpäivärahapäivää. ä h ää Vuonna 2002 44 600 isälle yhteensä 718 400 päivää. Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16 päivää ja vuonna 2012 keskimäärin 24 päivää. Korvattujen päivien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2002 vuoteen 2012. Lakimuutos 2013 alkaen ei vielä ole vauhdittanut muutosta

Vanhempainrahapäivien sukupuolijako k 2010 2011 2012 Muutos 2010 12 naiset 15 491 660 15 368 043 15 175 199 316 461 miehet 1 175 937 1 392 336 1 452 163 276 226 7,59 % 9,06 % 9,57 % 1,98 %

Työllisten työtunnit (1000 tuntia) 3000000 Miehet Naiset 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 1990 1995 2000 2005 2010

Työllisyystodennäköisyyden ö syyde muutos Lähde: Järnefelt, Noora ja Nurminen, Markku (2013) Työllisen ajan odotteet Suomessa 2000-luvulla. Julkaisussa Järnefelt N, Kautto M, Nurminen M ja Salonen J (2013): Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2013, s. 45 61. Aineisto: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, vuositiedot ja Kuolemansyytilasto, vuositiedot. Työllisyystodennäköisyydet laskettu Davisin menetelmällä.

Iäkkäiden ä miesten työllisyys parantunut a ut 0.30 Työllisyystodenäköisyyden muutos vuodesta 2000 vuoteen 2010 yksivuotisikäryhmittäin (2000 = 0.0) yyden muutos Työllis syystodennäköis 0.25 0.20 0.15 0.10 005 0.05 0.00 Naiset Miehet 0.05 005 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65

100,0 Matalapalkkaisten osuus ikäryhmittäin vuonna 2011 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Naiset 2000 ja alle Naiset 1800 ja alle Miehet 2000 ja alle Miehet 1800 ja alle 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69

70 000 Matalapalkkaisten lukumäärä ikäryhmittäin vuonna 2011 Naiset 2000 ja alle 60 000 Naiset 1800 ja alle 50 000 Miehet 2000 ja alle 40 000 Miehet 1800 ja alle 30 000 20 000 10 000 0-20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69