TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOON JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ... 4 3 TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUSTYÖN TAVOITTEET AHLMANILLA... 4 4 TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN ESTEET: normit ja valtasuhteet... 5 5.1 Oppilaitoksen ilmapiiri... 6 5.2 Opiskelijavalinnat... 6 5.3 Opetus... 7 5.4 Opinto-ohjaus... 7 5.5 Oppimisen ja osaamisen arviointi... 8 5.6 Tiedonkulku... 9 5.7 Oppimisympäristöt... 9 6 MITEN PUUTTUA SYRJINTÄÄN JA KIUSAAMISEEN?... 10 7 N TOTEUTUMISEN SEURANTA, PEREHDYTYS... 11 LIITE 1 Opiskeluhuollon treeniviikon poiminta... 3
3 1 JOHDANTO Tämän suunnitelman tarkoituksena on ohjata Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. Tasa-arvoinen oppilaitos rakennetaan kaikkien oppilaitoksen toimijoiden yhteistyöllä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on jokaisen vastuulla. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, tasa-arvolaki), sen uudistus (232/2005) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittavat oppilaitokset laatimaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille. Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu lain asettamiin vaatimuksiin sekä Ahlmanin arvoihin. Tavoitteena on yhdenvertainen oppilaitos, jossa jokaisen on hyvä tulla ja olla. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi, opiskella rauhassa ja päästä osallistumaan oppilaitoksen toimintaan. Ahlmanin arvot Hyvä tulla ja olla Asiakkaiden ja henkilöstön viihtyminen ja hyvinvointi ovat menestyksemme perusta Parasta osaamista Miksi tyytyisimme vähempään? Rohkea edelläkävijä Kehitys syntyy rohkeudesta ajatella ja tehdä uudella tavalla Vastuulliset valinnat Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävällä tavalla Tämä suunnitelma on osa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelmaa, joka esitellään ja hyväksytään Ahlmanin koulun Säätiön hallituksessa 10.10.2018. Suunnitelma päivitetään lukuvuosittain Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Suunnitelman päivityksessä kuullaan opiskelijoita ja henkilökuntaa.
4 2 TASA-ARVOON JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä toimeenpanna tämä suunnitelma. Alla luetellut lait ovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lähtökohtana. Perusoikeudet Suomen perustuslaissa (731/1999) Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Lain 6 sisältää yhdenvertaisuuden lain edessä sekä yleisen syrjintäkiellon. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lain mukaan viranomaisella, koulutuksen järjestäjällä ja työnantajalla on velvollisuus arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän sekä työnantajan, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on laadittava arvioinnin pohjalta suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Laki kieltää välittömän (suoran) syrjinnän, välillisen (epäsuoran) syrjinnän ja häirinnän. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. 3 TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUSTYÖN TAVOITTEET AHLMANILLA Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on edistää kaikkien samanarvoista kohtelua sekä ennalta ehkäistä syrjintää oppilaitoksessa. Tavoitteena on, että Ahlmanilta valmistuu ammattiosaajia, jotka toiminnassaan toteuttavat ja edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoittavat Ahlmanilla opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelemista kaikille käyttäjäryhmille soveltuvaksi sekä ilmapiirin luomista sellaiseksi, että kaikki tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Opetuksessa, opinto-ohjauksessa ja opiskelijavalinnoissa on erityisen tärkeää huomioida yhdenvertaisuuden edistäminen. Opiskelijoiden asioita koskevassa päätöksenteossa tasa-arvoisuus tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, ettei päätöksillä ole syrjiviä vaikutuksia.
5 Tasa-arvotyön tavoitteena Ahlmanilla on esteetön oppilaitos, jossa edistetään yhdenvertaisia opetus- ja ohjausjärjestelyjä, välineiden käytettävyyttä, tiedotuksen ymmärrettävyyttä sekä mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Yhdenvertaisen oppilaitoskulttuurin luomisessa kyse on asenteiden ja toimintamallien jatkuvasta kehitystyöstä. Syrjivät toimintamallit ovat usein tiedostamattomia ja syvään juurtuneita eikä niitä saa poistettua kerralla. Opettajat ja kaikki oppilaitoksen työntekijät voivat edistää tasa-arvoa ottamalla aktiivisen otteen ilmapiirin muuttamiseen. 4 TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN ESTEET: normit ja valtasuhteet Syrjintä ei usein ole tietoista tai tarkoituksellista. Usein syrjinnän taustalla on normi valtarakenne, joka yhteiskunnassa systemaattisesti asettaa tietynlaisia ihmisiä huonompaan asemaan kuin muita. Normit ovat oletuksia siitä, minkälaisia ihmiset ovat ja minkälaisia heidän tulisi olla. Normit vaikuttavat moniin arkipäivän asioihin, kuten esimerkiksi puhetapoihin, joilla opiskelijoista puhutaan, oletuksiin, joita heistä tehdään ja mahdollisuuksiin, joita heille annetaan. Suurin osa syrjinnän mahdollistavista normeista on sellaisia, joita toistamme huomaamattamme. Emme esimerkiksi välttämättä mieti korkeita kynnyksiä syrjintänä ennen kuin joku päivä liikumme itse pyörätuolilla ja huomaamme, ettemme enää pääse samoihin paikkoihin kuin muut. Normit tulevat näkyväksi, kun tarkastellaan oppilaitoksen käytäntöjä ja ilmapiiriä. Normit vaikuttavat siihen, voiko oppilaitoksessa olla avoimesti omana itsenään joutumatta kokemaan arvostelua tai syrjintää. Normit säätelevät myös sitä kuka tulee nähdyksi, kuka pääsee ääneen ja kuka jää ulkopuolelle. Normit vahvistavat valtasuhteita. Vallankäyttöä voi olla vaikea huomata. Se verhoutuu tapoihin, puhetyyleihin ja hienovaraisiin eleisiin, joilla suljetaan joku ulkopuolelle. Normien ylläpitämät valtasuhteet eivät kuitenkaan ole pysyviä. Ne vaativat suuren määrän toistoja pysyäkseen voimassa. Opettajalla on valta-asema suhteessa opiskelijoihin. Kun puhutaan toisista ihmisistä, ihmisryhmistä, ihmiskuvasta tai sen osasta kuten sukupuolesta, käytetään määrittelyvaltaa. Se on identiteetin nimeämistä toisen puolesta ja tietyn normin vahvistamista. Kun opettaja käyttää tätä määrittelyvaltaa, sillä on erityistä painoarvoa, koska opettaja kuvaillessaan ja kertoessaan asioita opiskelijoille on aina valta-asemassa suhteessa opiskelijoihin. Normikriittisyys tarkoittaa yhteiskunnassa vallalla olevien normien kriittistä tarkastelua, syrjivien rakenteiden tunnistamista ja pyrkimystä niiden muuttamiseen. On tärkeää pohtia kriittisesti asenteitaan ja toimintatapojaan. Ilman tätä itsereflektiota opettajat, opinto-ohjaajat ja muut työntekijät saattavat vahvistaa normeja.
6 5 TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUSTYÖN TOIMINTAMALLIT Laki velvoittaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan erityisesti kouluyhteisön ilmapiiriin vaikuttamista sekä yhdenvertaisuuden edistämistä opetuksessa, opinto-ohjauksessa, opiskelijavalinnoissa, opiskelijan osaamisen arvioinnissa, tiedonkulussa sekä oppimisympäristöissä. 5.1 Oppilaitoksen ilmapiiri Oppilaitosyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa. Ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Jos yhteisö voi sisäisesti huonosti, se ei pysty ulkoiseenkaan tehokkuuteen, koska sisäiset kitkatekijät kuluttavat voimavaroja sekä vähentävät kaikkien motivaatiota ja -hyvinvointia. Hyvä työkulttuuri luo pohjan hyvälle työilmapiirille. Työkulttuuri kertoo, miten työpaikalla on tapana toimia; millaiset pelisäännöt säätelevät työntekoa, miten työyhteisön vuorovaikutus toimii sekä miten kohdellaan opiskelijoita ja työntekijöitä. On olemassa erilaisia tapoja edistää toisia kunnioittavaa ilmapiiriä. Kunnioittavassa ilmapiirissä ryhmän tai yksilöiden ristiriitoja uskalletaan käsitellä reflektoivasti ja ratkaisuja etsien ei syyllisiä etsien tai muita selän takana arvostellen. 5.2 Opiskelijavalinnat Opiskelijavalintaprosessin yhdenvertaisuutta pyritään vahvistamaan hakuprosessin eri vaiheissa: koulutusalojen markkinoinnissa, hakukriteerien selkiyttämisessä ja valintahaastatteluissa. Koulutukseen hakeutujan ja opiskelijan on syytä perehtyä ammatillisen perustutkinnon rakenteeseen ja hakemaansa ammattialaan, jonka perusteella hän voi itse pohtia, onko hänellä terveydellisiä edellytyksiä suorittaa alan tutkinto. Erityisesti astmaa, diabetesta, epilepsiaa tai muuta tasapainoon vaikuttavaa sairautta, sydänja verisuonitauteja, allergiaa ja käsi-ihottumaa sairastavien tai mikäli henkilöllä on näön tai kuulon heikkoutta tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, tulisi mahdollisimman tarkoin selvittää etukäteen, miten heidän terveytensä soveltuu suunnitellulle ammattialalle. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Opiskelija ei kuitenkaan saa antaa vääriä tietoja tai kieltäytyä antamasta tietoja terveydentilastaan silloin, kun terveydentila on este alalle hakeutumiselle tai ammattiin kuuluvien tehtävien suorittamiselle. Rehtori päättää mahdollisesta opiskeluoikeuden peruuttamisesta, mikäli opiskelija on osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa (81 Opiskeluoikeuden peruuttaminen).
7 5.3 Opetus Opetuksen yhdenvertaisuus tarkoittaa moninaisuuden huomioimista esimerkiksi osaamisen arvioinnissa ja opetusmenetelmissä. Opiskelijat mieltävät opettajan ryhmän johtajaksi monille opiskelijoille opettaja on myös tiedollinen auktoriteetti. Opiskelijat odottavat, että opettaja huolehtii oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ryhmässä (ryhmän pelisääntöjen noudattaminen, miten ihmiset kohtelevat toisiaan jne.). Sisäinen yhdenvertaisuudentunne syntyy siitä, että opiskelijoille taataan turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne ryhmässään. Lisäksi yhdenvertaisuuden kokemusta edistää se, että opiskelijat voivat itse olla vaikuttamassa ryhmän pelisääntöihin. Vasta kun opiskelijaryhmän yhteisöllisyys toimii ja kaikkien kunnioittaminen on ryhmässä vallitseva periaate, voi opettaja antaa enemmän valtaa opiskelijoille. Opetuksen yhdenvertaisuuden tavoitteena on; ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja noudattaminen, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistäminen sekä kansainvälisyyden edistäminen. Opetustilanteissa pyritään huomioimaan seuraavia tasa-arvoa edistäviä asioita: syrjinnän ja epätasa-arvoisen toiminnan ehkäiseminen/varhainen puuttuminen, kiusaamisen tunnistaminen ja mahdollisimman varhainen lopettaminen, seksuaalisen häirinnän tunnistaminen ja mahdollisimman varhainen lopettaminen, epätasa-arvoa edistävän piilo-opetussuunnitelman näkyväksi tekeminen ja vähentäminen (esim., syyllistäminen, vallan väärinkäyttö, epäoikeudenmukainen arviointi) Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden seurantaa ja mittaritietoa saadaan, kun vastuuvalmentaja kerää opiskelijoilta palautteen ryhmittäin opetusjärjestelyiden oikeudenmukaisuudesta sekä oppimista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävinä toimenpiteinä opiskelijoille tiedotetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta sekä ensimmäisen vuosikurssien kanssa käydään läpi kaikki opiskeluhuollon suunnitelmat. Vastuuhenkilöt ovat ammatillisen koulutuksen päällikkö, apulaisrehtori, erityisopinto-ohjaaja, opinto-ohjaaja, tiiminvetäjä sekä vastuuvalmentajat. 5.4 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksessa opiskelijoille esitellään tasapuolisesti eri ammatti-aloja ja ammatteja sekä tutustutaan alojen vaatimuksiin, opiskelupaikkoihin ja pääsyvaatimuksiin. Opintopolkuja yksilöllistetään ja joustavoitetaan tarpeen mukaan. Opinto-ohjauksen yhdenvertaisuuden tavoitteena on; edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
8 Tasa-arvon toteutumista tuetaan joustavoittamalla ja yksilöllistämällä opiskelijoiden opintopolkuja tasa-arvo opetuksessa vahvistuu, kun opiskelijoilla on mahdollisuus edetä opinnoissaan omien lähtökohtiensa ja tarpeidensa mukaisesti. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jota päivitetään vähintään kerran lukukaudessa. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä vastuuvalmentaja tiedottaa opiskelijoille erilaisista yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen ja opiskelutapojen mahdollisuuksista. Mikäli opiskelijalla on tarve erityiseen ja tehostettuun tukeen opintopolkunsa aikana, hänelle voidaan laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Seuranta ja mittaritietoa saadaan, kun opinto-ohjauspalvelujen toimivuutta arvioidaan joka toinen vuosi toteutettavalla hyvinvointikyselyllä sekä joka toinen vuosi toteutettavalla valtakunnallisella kouluterveyskyselyllä. Hyvinvointikyselyn ja kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään Ahlmanin yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Tulosten perusteella tehdään tarvittavat kehittämistoimenpiteet ohjaus- ja tukipalveluihin sekä seurataan kehittämiskohteiden tehostumista. Vastuuhenkilöt opintojen ja ohjauksen henkilöstö sekä yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä 5.5 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, tasapuolista ja sen tulee pohjautua riittävän kattavaan näyttöön. Arviointi tulee antaa jokaiselle opiskelijalle motivoivasti ja kannustavasti. Lisäksi jokaiselle opiskelijalle on annettava palautetta siitä, mitä hän jo osaa ja mitä pitää vielä oppia saavuttaakseen asettamansa osaamistavoitteet. Jokaisen opiskelijan osaamisen arviointi perustuu tutkinnon määräysten mukaisiin vaatimuksiin, tavoitteisiin ja kriteereihin. Arvioinnin perusteet tulee kertoa opiskelijoille tutkinnon osan alussa. Seuranta ja mittaritietoa saadaan, kun vastuuvalmentaja kerää opiskelijoilta palautteen ryhmittäin oppimista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tulosten perusteella kehitetään toimintaa. Tiedottaminen opiskelijoille osaamisen arviointiperusteista, arvioinnin tavoista ja mahdollisuudesta antaa palautetta arvioinnista. Vastuuhenkilöt tiimin vetäjät ja vastuuvalmentajat
9 5.6 Tiedonkulku Opiskelijoille tiedotetaan tasavertaisesti oppilaitoksen menettelytavoista, opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista, opetuksen toteutustavoista ja mahdollisuuksista yksilöllistää opintopolkua, oppilaitoksen opiskeluhuollon palveluista, mahdollisuuksista osallistua opiskelijoita koskevaan päätöksentekoon, oppilaskunnan toiminnasta sekä mahdollisuuksista osallistua oppilaitoksen tapahtumiin. Ahlmanin opettajat ja opiskelijat perehdytetään opintojen alussa oppilaitoksen sähköiseen opiskelijahallintajärjestelmään (mm. wilma) ja tiedotuskanavien käyttöön (wilma, sähköposti, Moodle). Opiskelijoille kerrotaan oppilaitoksen käytännöistä ja eri tiedotuskanavista erityisesti vastuuvalmentajien tunneilla, jolloin opiskelijat mm. perehdytetään Ahlmanin nettisivujen Opiskelijalle sivustoon. Tiedonkulkua opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä parantaa myös opiskelijajäsenten osallistuminen Ahlmanin yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksiin sekä vastuuopettajan osallistuminen oppilaskunnan toimintaan. Eri viestintäkanavien (wilma, tekstiviestit, sosiaalinen media, sähköpostit, WhatsUp) tehokas käyttö edistää tiedottamista ja vuoropuhelua opiskelijoiden kanssa. Seuranta ja mittaritietoa saadaan, kun Opiskelijoiden kokemuksia tiedonkulusta selvitetään joka toinen vuosi toteutettavalla hyvinvointikyselyllä. Vastuuhenkilöt ammatillisen koulutuksen päällikkö, tiimin vetäjät ja vastuuvalmentajat 5.7 Oppimisympäristöt Ammatillisen koulutuksen lain 80 mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussa pidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Oppilaitoksen tulee laatia ja hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä opiskeluympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on, että Ahlmanin kaikissa oppimisympäristöissä ja tiloissa on opiskelijoilla turvallista opiskella, ja tiloissa on asianmukaiset kalusteet ja välineet. Kaluste- ja välinehankintoja resursoidaan talousarviossa riittävästi, jotta opiskelijoille voidaan taata asianmukainen opetus. Huolehditaan, että kalusteiden ja välineiden käyttö on asianmukaista. Vastuuhenkilöt: Rehtori, ammatillisen koulutuksen päällikkö, tiimin vetäjät ja kiinteistövastaava
10 6 MITEN PUUTTUA SYRJINTÄÄN JA KIUSAAMISEEN? Saatamme huomattamme suosia ja palkita normit täyttäviä ihmisiä ympärillämme. Vallitsevat normit tekevät muutamasta olemisen tavasta niin itsestään selviä, että normeja ei kyseenalaisteta. Usein syrjintä ja kiusaaminen ei ole avointa ja tarkoituksellista vaan suuri osa siitä on piiloista, vaikeasti havaittavaa. Kiusaamisen taustalla voi olla opiskelijoiden tieto siitä, että kiusattu ei ole aivan kuin muut. Kiusaaminen on vallankäyttöä, joka kohdistetaan usein siihen osaan opiskelijan minuutta, joka poikkeaa yleisestä normista. Opiskelija, joka poikkeaa jotenkin ryhmän oletuksista, joutuu kohtaamaan normista poikkeamisen seuraukset. Syrjintä muodostuu normatiivisten käytäntöjen kautta näitä ja valtasuhteita tiedostamalla on mahdollista puuttua epätasa-arvoiseen toimintaan. Ei kuitenkaan ole helppoa huomata piiloista syrjintää. Kyse on perusasioista, kuten tilanteen pysäyttämisestä, kuuntelemisesta ja kunnioituksesta. Syrjintään puuttuminen kannattaa aloittaa selkeistä tilanteista. 1. Pysäytä tilanne Kun tilanteen kohtaa, on ensimmäinen ja tärkein teko vain sanoa seis. Normien aktiivinen haastaminen voi joskus tuntua ylivoimaiselta sille, joka joutuu jatkuvasti kohtaamaan niitä. 2. Kuuntele toisen kokemusta Voi aloittaa kuuntelemalla itseään mistä normeista minulla on kokemusta? Ymmärtääkseen tietyn normin toimintaa ja sen syrjiviä vaikutuksia, on tärkeää kuunnella herkällä korvalla niitä, joilla on omakohtaista kokemusta kyseisen normin toiminnasta. 3. Kunnioita Kaikilla on oikeus siihen, että heidän olemassaoloaan, ajatuksiaan, rajojaan kunnioitetaan. Kunnioitusta ei tarvitse ansaita olemalla hyvä jossain tai muutoin suorittamalla kunnioitus kuuluu jokaiselle automaattisesti. 4. Toimi Normatiivisia käytäntöjä voidaan muuttaa pienin teoin. Asiat muuttuvat harvoin kerralla. Monet normit voivat olla hyvin vahvoja, ja niitä toistetaan kaikkialla yhteiskunnassa, ei vain oppilaitoksissa. Vaikka esimerkiksi tiukat sukupuolinormit tuntuvat hyvin pysyviltä, voi opettajan erilainen asenne olla hyvin tärkeä yksittäiselle opiskelijalle, joka pohtii miten tulla hyväksytyksi ryhmässä.
11 7 N TOTEUTUMISEN SEURANTA, PEREHDYTYS Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta Ahlmanin ammatti- ja aikuisopistossa on selvitetty erilaisten opiskelijakyselyjen yhteydessä lukuvuosittain. Opiskelijoiden hyvinvointikyselyssä 2013 2014 selvitettiin mm. miten opiskelijat ovat kokeneet vaikutusmahdollisuutensa oppilaitoksen toimintaan sekä onko opiskelijoiden yksilöllisyys huomioitu riittävästi opetuksessa ja ohjauksessa. Ahlmanilla on myös toteutettu kestävän kehityksen (KEKE) teemoihin liittyviä kyselyjä lukuvuosittain kyselyissä on selvitetty mm. opiskelijoiden kokemuksia tasapuolisesta kohtelusta, häirintään ja kiusaamiseen puuttumisesta sekä yksilöllisyyden huomioimisesta. Ahlmanilla tasa-arvotyön tärkeimpänä kehittämiskohteena on suunnitella, miten opiskelijoiden kokemuksia yhdenvertaisuudesta aletaan seurata vuosittain toistuvien, vakioitujen mittarien avulla. Lukuvuosittain toistuvat, samoja yhdenvertaisuuden teemoja mittaavat kysymykset mahdollistavat eri vuosien tulosten vertailun. Samalla ne luovat kokonaiskuvaa oppilaitoksen yhdenvertaisen kohtelun ja ilmapiirin kehityksestä pitkällä aikavälillä. Tulevina lukuvuosina opiskelijoiden kokemuksia yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta aiotaan kartoittaa joka toinen vuosi toteutettavalla valtakunnallisella kouluterveyskyselyllä ja joka toinen vuosi toteutettavalla oppilaitoksen omalla hyvinvointikyselyllä. Kyselyiden tulokset käsitellään oppilaitoksen yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä ja niiden pohjalta tehdään päätökset tarvittavista kehittämistoimenpiteistä sekä seurannasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on saatavilla Ahlmanin nettisivuilla. Vastuuvalmentajat käsittelevät suunnitelma opiskelijoiden kanssa opintojen alkuvaiheessa. Ahlmanin uudet työntekijät perehdytetään suunnitelmaan. Lukuvuosittain suunnitelma päivitetään Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä.
12 LIITE 1 Opiskeluhuollon treeniviikon poiminta Osallistujat 18MAT, 18RACA, 18VIHER, 18KUKKA ja 18MAA