Väestörakenne 216/217 ja väestönmuutokset 216 Tietoisku 2/218 Kuva: Taru Turpeinen Espoon väkiluku oli 274 583 henkeä vuodenvaihteessa 216/217. Vuonna 216 Espoo sai väestönlisäystä 4 781 henkeä eli 1,8 prosenttia. Muuttovoitosta saatiin väestönlisäystä 2 955 henkeä eli selvästi enemmän kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 791 henkeä). Espoo kasvoi määrällisesti Suomen kunnista toiseksi eniten Helsingin jälkeen. Suurista kaupungeista Vantaan vuotuinen suhteellinen kasvu oli Espoota suurempaa. Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista 41 652 eli 15,2 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- ja saamenkielisiä oli yhteensä 212 8 henkeä (77,5 prosenttia) ja ruotsinkielisiä 2 131 henkeä (7,3 prosenttia). Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa 27 983 henkeä (1,2 prosenttia), ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisia oli 41 963 henkeä (15,3 prosenttia). Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä 16.4.218 Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 39 prosenttia oli naimattomia, 46 prosenttia oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Espoolaisperheitä oli 73 931, ja perheväestöön kuului 78 prosenttia väestöstä. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 34 521 eli 47 prosenttia kaikista perheistä. Keskimäärinen lapsiluku perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli 1,78 lasta. Yhden huoltajan perheitä oli 14 prosenttia kaikista perheistä ja 21 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Espoolaisia asuntokuntia oli vuodenvaihteessa 216/217 yhteensä 119 963 ja asuntokunnan keskikoko oli 2,23 henkeä. Yli 68 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Vuonna 216 Espooseen syntyi 3 236 vauvaa. Syntyneiden määrän lasku jatkui poikkeuksellisesti kolmatta vuotta peräkkäin. Kuolleita oli 1 445 henkeä ja espoolaisten kokonaiskuolleisuus pysyi edellisvuoden suuruisena. Vuonna 216 Espoon saamasta kokonaisväestönlisäyksestä 62 prosenttia (2 955 henkeä) tuli muuttovoitosta. Kotimaasta saatiin muuttovoittoa 1 64 henkeä ja ulkomailta 1 315 henkeä. Muuttovoitossa painottuvat nuoret työikäiset aikuiset sekä pienet lapset. Espoon kokonaismuuttovoitto on leimallisesti vieraskielistä. Vuonna 216 vieraskielisistä saatiin muuttovoittoa 2 643 henkeä, mikä oli 89 prosenttia nettomuutosta. Suomen- ja saamenkielisistä saatiin muuttovoittoa kaikkiaan 484 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 172 henkeä.
Sisällys 1. Väestörakenne... 3 1.1 Väestömäärä... 3 1.2 Ikä- ja sukupuolirakenne... 4 Ikärakenne... 4 Ikärakenne suuralueittain... 5 Sukupuolirakenne... 5 1.3 Äidinkieli, kansalaisuus ja syntyperä... 6 Äidinkieli... 6 Kansalaisuus... 7 Syntyperä... 8 1.4 Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat... 8 Siviilisääty... 9 Perheiden määrä, keskikoko ja perherakenne... 9 Perheiden lapsiluku... 1 Yksinhuoltajuus... 1 Asuntokunnat... 1 2. Väestönmuutokset... 12 2.1 Kokonaisväestönmuutos... 12 2.2 Syntyvyys ja kuolleisuus... 13 Syntyvyys... 13 Kuolleisuus... 13 2.3 Muuttoliike... 14 Muuttoliike ikäryhmittäin... 16 Muuttoliike kielen mukaan... 16 Muuttoliike alueittain... 17 2 Sisällys
1. Väestörakenne 1.1 Väestömäärä Espoon väestönkasvu jatkui voimakkaana vuonna 216. Muuttovoitosta saatiin enemmän väestönlisäystä kuin luonnollisesta väestönkasvusta kolmatta vuotta peräkkäin. Erityisesti kotimaasta saatu muuttovoitto kasvoi. Suurista kaupungeista Vantaa kasvoi Espoota nopeammin. Määrällisesti Espoo kasvoi Suomen kunnista toiseksi eniten. Vuodenvaihteessa 216/217 Espoossa asui vakituisesti 274 586 henkeä. Väestönkasvua kertyi vuoden 216 aikana 4 781 henkeä eli väestö kasvoi 1,8 prosenttia. Vuotuinen väestönkasvu oli edellisvuoteen verrattuna hieman yli 5 henkeä eli 12 prosenttia suurempaa. Espoon väestö on kasvanut vuosittain keskimäärin 4 asukkaalla viimeiset kymmenen vuotta ja viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 4 4 asukkaan vuositahtia. Vuoden 216 väestönlisäys oli kolmanneksi suurinta viimeisen 3 vuoden aikana. Väestö kasvoi erityisesti muuttovoiton ansiosta. Väestönkasvu keskittyy Suomessa pääkaupunkiseudulle, jossa väestömäärä kasvoi vuoden 216 aikana 1,5 prosenttia ollen 1 138 52 henkeä vuodenvaihteessa 216/217. Espoon väestönkasvu oli määrällisesti Suomen kunnista toiseksi suurinta heti Helsingin jälkeen. Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaa kasvoi suhteellisesti Espoota nopeammin jo toista vuotta peräkkäin. Espoon suhteellinen kasvu on ollut lähes koko 2-luvun suurten kaupunkien suurinta. Vakituisesti asuvan väestön lisäksi Espoossa asui 2 439 henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla 2 54 henkeä. Kun huomioidaan tilapäiset oleskelut Espoossa ja Espoon ulkopuolella, on Espoon vuodenvaihteen 216/217 nettoasukasluku 274 518 eli 65 henkeä vähemmän kuin virallinen luku. Suuralueittain tarkasteltuna väestömäärä kasvoi vuoden 216 aikana selvästi eniten Suur-Matinkylässä, jonne tuli yli 1 uutta asukasta jo kolmatta vuotta peräkkäin. Myös Suur-Tapiola ylsi yli 9 hengen väestönlisäykseen. Suur-Leppävaaran väestönlisäys oli kahden edellisen vuoden väestönlisäykseen nähden huomattavasti pienempää. Asukaspohjaan suhteutettuna suurimman väestönlisäyksen sai Suur-Kauklahti, jonka väestömäärä kasvoi yli seitsemän prosenttia. Väestönkasvu oli kitsainta Vanha-Espoossa, ja Pohjois-Espoon väestö pieneni 5 hengellä. 6 5 4 3 2 1 Vuotuinen väestönlisäys 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 Kuvio 1. Espoon vuotuinen väestönlisäys vuosina 1987 216. % 3, 2,5 2, 1,5 1,,5,,5 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Vantaa Espoo Tampere Helsinki Oulu Turku Kuvio 2. Suomen kuuden suurimman kaupungin vuotuinen prosentuaalinen väestönlisäys vuosina 2 216 216 215 214 213 212 211 21 29 28 27 5 5 1 15 2 4781 1 Suur Leppävaara 2 Suur Tapiola 3 Suur Matinkylä 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 6 Vanha Espoo 7 Pohjois Espoo Kuvio 3. Vuotuinen väestönlisäys suuralueittain vuosina 27 216 Väestörakenne 3
Osa espoolaisista ei ole kirjoilla missään asunnossa. Tästä väestöstä käytetään nimitystä alueeton väestö ja heitä oli 5 338 henkeä vuodenvaihteessa 216/217. He ovat suurimmaksi osaksi vailla vakituista asuntoa tai tietymättömissä, laitoksissa tai tilapäisesti ulkomailla. 8 7 6 5 4 1 Suur Leppävaara 4 Suur Espoonlahti 2 Suur Tapiola 6 Vanha Espoo 1.2 Ikä- ja sukupuolirakenne Espoon ikärakenne on koko Suomea ja muita suuria kaupunkeja nuorempi, mutta väestö vanhenee. Vuoden 216 aikana suhteellisesti eniten kasvoi ikääntyneiden (75 vuotta täyttäneiden) väestön osuus ja vähiten alle kouluikäisten, 6-vuotiaiden osuus. Kouluikäisten suhteellinen osuus kasvoi nuoria ja työikäisiä voimakkaammin. Espoossa lapsia oli vuodenvaihteessa 216/217 noin viidesosa väestöstä, 65 vuotta täyttäneitä 14 prosenttia ja 18 64-vuotiaita 62 prosenttia. Espoon väestössä on hieman enemmän naisia (5,4 prosenttia) kuin miehiä (49,6 prosenttia). 3 2 1 2 24 28 212 216 Kuvio 4. Väestömäärä suuralueittain vuosina 2 217 % 2,5 2 1,5 3 Suur Matinkylä 7 Pohjois Espoo 5 Suur Kauklahti 1 Ikärakenne Koko maahan ja suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Espoon ikärakenne on nuorempi. Lasten osuus väestöstä on suurempi ja 65 vuotta täyttäneiden osuus pienempi kuin muissa kuusikkokunnissa Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Espoon väestö kuitenkin vanhenee, vaikka muutos on hidasta. Viimeisen 25 vuoden aikana lasten ja erityisesti työikäisten suhteellinen osuus on laskenut ja ikääntyneiden puolestaan kasvanut. (Kuvio 5) Vuodenvaihteessa 216/217 Espoon väestöstä 61 prosenttia oli työikäisiä 2 64-vuotiaita. Alle kouluikäisiä 6-vuotiaita lapsia oli 9 prosenttia, kouluikäisiä 7 15-vuotiaita 11 prosenttia ja 16 19-vuotiaita nuoria 5 prosenttia väestöstä. Eläkeikäisiä eli 65,5 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93 97 11 1991 217 Kuvio 5. Espoon väestö 1-vuotisikäryhmittäin 1991 ja 217 (%) vuotta täyttäneitä oli 14 prosenttia espoolaisista. Edellisvuoteen verrattuna väestömäärä kasvoi kaikissa edellä esitetyissä ikäryhmissä. Suhteellisesti suurinta kasvu oli kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä: 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 8,1 prosenttia eli 1 114 hengellä ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 6,3 prosenttia eli yli 2 hengellä. Suhteellisesti pienintä vuotuinen väestönlisäys oli kaikkein nuorimpien eli Taulukko 1. Espoon väestön ikärakenne ja ikärakenteen muutos vuodenvaihteissa 211/212 216/217 Ikä, vuotta Vuodenvaihde -6 7-15 16-19 2-34 35-64 65-74 75+ 85+ Yhteensä 211/12 24 669 27 514 13 8 54 393 12 244 19 67 11 472 2 738 252 439 212/13 25 5 27 891 12 979 55 185 13 36 2 451 12 7 2 919 256 824 213/14 25 137 28 499 12 731 55 915 14 169 21 71 12 61 3 127 26 753 214/15 25 528 29 446 12 456 56 419 15 693 22 719 13 282 3 369 265 543 215/16 25 485 3 313 12 391 56 956 17 177 23 673 13 87 3 564 269 82 216/17 25 554 31 51 12 557 57 816 18 724 23 96 14 921 3 79 274 583 Muutos edellisvuodesta N 69 738 166 86 1 547 287 1 114 226 4 781 Muutos edellisvuodesta %,3 2,4 1,3 1,5 1,4 1,2 8,1 6,3 1,8 Viiden vuoden muutos % 3,6 12,9-4, 6,3 6,3 25,7 3,1 38,4 8,8 Vuodenvaihde Ikäryhmän väestöosuus % 211/12 9,8 1,9 5,2 21,5 4,5 7,6 4,5 1,1 1 212/13 9,7 1,9 5,1 21,5 4,2 8, 4,7 1,1 1 213/14 9,6 1,9 4,9 21,4 39,9 8,3 4,8 1,2 1 214/15 9,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5, 1,3 1 215/16 9,4 11,2 4,6 21,1 39,7 8,8 5,1 1,3 1 216/17 9,3 11,3 4,6 21,1 39,6 8,7 5,4 1,4 1 Osuuden muutos -,1,1 -, -, -,1 -,1,3,1 4 Väestörakenne
6-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka koko pysyi lähes ennallaan (lisäystä,3 prosenttia eli 69 lasta). Peruskouluikäisten 7 15-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvoi 2,4 prosenttia (738 henkeä) eli selvästi vuoden takaiseen verrattuna, kun taas nuorten lukio- ja ammattikouluikäisten ikäryhmässä kasvu oli vaatimattomampaa 1,3 prosenttia (166 henkeä). Työikäisten määrä kasvoi suhteellisesti 1,5 prosenttia eli hieman yli 2_4 henkeä. 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 13, 17,2 16,3 15,8 8,4 1,5 1,3 14,2 39,3 41,3 41,3 36,7 37,3 44,9 41,8 39,6 18,2 22,6 23,7 23,8 16,2 2,9 12,9 21,1 5,3 5,7 4,4 4,3 4,1 4,8 4,9 15,1 4,6 11, 1, 9,8 12,2 12, 15,6 11,3 9,7 8,1 8,7 9,3 11,6 1,3 1,7 9,3 Vuoden 216 aikana tapahtuneet ikäryhmittäiset väestönmuutokset ovat jatkumoa viiden viimeisen vuoden kehitykseen. Ikääntyneiden väestöryhmien (75+ ja 85+) suhteellinen kasvu on ollut viiden vuoden aikana suurinta, alle kouluikäisten pienintä. Kouluikäisten suhteellinen kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin työikäisten. Nuorten 16 19-vuotiaiden määrä on jopa laskenut. Työikäisten määrän suhteellinen kasvu on ollut selvästi pienempää kuin 65 74-vuotiaiden. Ikärakenne suuralueittain Espoon suuralueiden ikärakenteet ovat erilaisia. Suhteellisesti eniten lapsia ja nuoria on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa molemmissa noin kolmasosa väestöstä on alle 2-vuotiaita. Näillä suuralueilla on myös suhteellisesti vähiten eläkeikäistä (65 vuotta täyttänyttä) väestöä. Työikäisten osuus on suurin Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa. 65 vuotta täyttäneitä on eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Suur-Leppävaara, Suur-Espoonlahti ja Suur-Tapiola ovat asukasmääriltään suurimmat Espoon alueet. Näillä alueilla asuu määrällisesti eniten lapsia ja nuoria, mutta myös ikääntynyttä väestöä. Lähes viidesosa kaikista espoolaislapsista ja -nuorista asuu Suur-Leppävaarassa ja lähes neljäsosa Suur-Espoonlahdessa. Suur-Leppävaaran, Suur-Espoonlahden ja Suur- Tapiolan alueilla asuu yli kaksi kolmasosaa kaikista Espoon 65 vuotta täyttäneistä. Työikäisistä yli puolet asuu Suur-Leppävaarassa. Sukupuolirakenne Espoossa on hieman enemmän naisia (5,4 prosenttia) kuin miehiä (49,6 prosenttia). Suomenkielisessä väestössä naisia on 51,1 prosenttia, kun taas ruotsinkielisistä espoolaisista naisia on 49,2 prosenttia ja vieraskielisten joukossa naisia on 47,5 prosenttia. Väestön sukupuolirakenne on yhteydessä ikään. Naiset ovat enemmistönä vasta 45 vuotta vanhemmissa ikäryhmissä ja kaikissa tätä nuoremmissa 5-vuotisikäryhmissä on miesenemmistö. Ruotsinkielisessä väestön osassa naisten selkeä enemmyys alkaa 6 vuotta täyttäneissä. Vieraskielisessä väestössä miehiä on naisia enemmän työikäisessä väestössä ja 65 74-vuotiaissa. Kuvio 6. Espoon suuralueittaiset väestöosuudet iän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 (%) 8 7 6 5 4 3 2 1 6 7 15 16 19 2 34 35 64 65+ 6 7 15 16 19 2 34 35 64 65+ Kuvio 7. Espoon väestömäärät suuralueittain iän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 % 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 4 5 9 1 14 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 69 7 74 75 79 8 84 85 89 9 94 95+ Miehet Naiset Kuvio 8. Espoon väestö sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 (%) Väestörakenne 5
Suuralueittain tarkasteltuna Suur-Tapiolassa ja Pohjois-Espoossa on miesenemmistö ja Suur-Kauklahdessa miehiä ja naisia on yhtä paljon. Muilla suuralueilla on naisenemmistö. 1.3 Äidinkieli, kansalaisuus ja syntyperä Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan arvioida äidinkielen, kansalaisuuden tai syntyperän mukaan. Vieraskielisten, ulkomaan kansalaisten ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisten määrät ja väestön osuudet ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodenvaihteessa 216/217 vieraskielisiä oli 15,2 prosenttia espoolaisista, ulkomaan kansalaisia 1,8 prosenttia ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisia 15,3 prosenttia. 3 25 2 15 1 5 1992 1995 1998 21 24 27 21 213 216 Suomen ja saamenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Kuvio 9. Espoon väestö äidinkielen mukaan 1.1.1992-vuodenvaihde 216/217 Äidinkieli Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista 77,5 prosenttia eli 212 8 henkeä oli suomen- tai saamenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 2 131 ja heidän osuutensa väestöstä oli 7,3 prosenttia. Vieraskielisiä espoolaisia oli 41 652 henkeä eli 15,2 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna suomen- ja ruotsinkielisten osuus väestöstä pieneni ja vieraskielisten osuus kasvoi. Vieraskielisten osuus espoolaisista on kasvanut nopeasti erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 28 lähtien reilusti yli puolet vuotuisesta väestönlisäyksestä on ollut vieraskielistä. Vuoden 216 väestönkasvusta 7 prosenttia oli vieraskielistä, mikä tarkoittaa noin 3 33 hengen lisäystä. Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuodenvaihteessa 216/217 olivat venäjä (6 226 puhujaa), viro (6 4 puhujaa), englanti (2 685 puhujaa), arabia (2 666 puhujaa), somali (2 464 puhujaa) ja kiina (2 34 puhujaa). 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 16,1 5,5 1,5 7,4 78,4 82, 17,5 8,7 12,7 11,3 9,1 9,6 73,7 78,2 79, Suomi+saame Ruotsi Muu 19,9 6,9 73,2 Kuvio 1. Espoon väestö äidinkielen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 216/217 (%) 7,1 5,5 87,4 Taulukko 2. Espoon väestö äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa (N, %) 214/15 215/16 216/17 Äidinkieli Lkm % Lkm % Lkm % Suomi 21 78 79,1 211 252 78,3 212 789 77,5 Saame 1, 9, 11, Ruotsi 2 261 7,6 2 216 7,5 2 131 7,3 Muu kieli 35 194 13,3 38 325 14,2 41 652 15,2 Venäjä 5 335 2, 5 788 2,1 6 226 2,3 Viro 5 452 2,1 5 88 2,2 6 4 2,2 Englanti 2 363,9 2 524,9 2 685 1, Arabia 1 728,7 2 35,8 2 666 1, Somali 2 175,8 2 324,9 2 464,9 Kiina 2 15,8 2 155,8 2 34,8 Albania 1 423,5 1 522,6 1 668,6 Kurdi 1 177,4 1 347,5 1 538,6 Persia 886,3 1 14,4 1 266,5 Vietnam 836,3 975,4 1 58,4 Espanja 687,3 771,3 855,3 Muut 11 117 4,2 12 62 4,5 12 882 4,7 Yhteensä 265 543 1 269 82 114 274 583 1 6 Väestörakenne
Yhteensä Espoossa puhutaan 122 vierasta kieltä, joista 42 kielessä puhujia on yli 1 henkeä. Vuoden 216 aikana eniten kasvanut puhujajoukko oli arabiankielisissä, joiden määrä kasvoi 631 hengen verran eli 31 prosenttia. Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuvien ryhmä noin 44 hengellä (7,6 prosenttia) ja kolmanneksi eniten persian-/farsinkielisten määrä noin 25 hengellä (24,9 prosenttia). Vieraskielisiä oli suuralueista suhteellisesti eniten Vanha-Espoossa, jossa lähes joka viides asukas puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Myös Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa vieraskielisten osuus oli selvästi muita alueita korkeampi. Ruotsinkielisten osuus oli korkein Suur- Kauklahdessa ja suomenkielisten Pohjois-Espoossa, jossa vieraskielisten ja ruotsinkielisten osuudet olivat pienimmät. Vieraskielisten osuudet kasvoivat vuoden 216 aikana kaikilla suuralueilla, eniten Suur-Kauklahdessa, Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa. (Taulukko 1) Kansalaisuus Espoossa asui vuoden 217 alussa 27 983 ulkomaan kansalaista, ja ulkomaalaisten määrä kasvoi edellisvuodesta 1 74 hengellä eli 6,6 prosenttia. Lisäys oli määrällisesti lähes yhtä suuri kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisten osuus Espoon väestöstä nousi edellis- vuoden 9,7 prosentista 1,2 prosenttiin vuonna 216. Espoossa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä kasvaa tasaisesti ja on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viron kansalaisten määrä on kasvanut selvästi enemmän kuin muiden määrältään merkittävien vierasmaalaisten ryhmät. Maanosittain tarkasteltuna yli puolet, 52 prosenttia, Espoossa asuvista ulkomaan kansalaisista oli vuodenvaihteessa 216/217 jonkin Euroopan maan kansalaisia. Kolmannes ulkomaan kansalaisista oli Aasian maista, ja Afrikan maiden kansalaisia oli 1 prosenttia vierasmaalaisista. EU-kansalaisia oli yhteensä 39 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. Suurimpana yksittäisenä kansalaisryhmänä olivat virolaiset, joita oli 24 prosenttia kaikista vierasmaalaisista. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta Espoossa asui eniten Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan, Intian ja Irakin kansalaisia. Afrikasta tulleissa suurimpina kansalaisuusryhminä olivat Somalian ja Nigerian kansalaiset. Määrällisesti eniten edellisvuodesta kasvoivat Irakin, Viron, Afganistanin, Venäjän, Filippiinien ja Kiinan kansalaisten ryhmät. Somalian ja Intian kansalaisten määrät vähenivät vuodentakaiseen verrattuna. Suomen kansalaisuus myönnettiin 1 113 espoolaiselle vuonna 216. Taulukko 3. Ulkomaan kansalaiset ja osuus koko väestöstä vuodenvaihteessa (N, %) 214/215 215/216 216/217 Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa 13 149 53,7 14 19 53,4 14 653 52,4 EU(28)-maat 9 857 4,2 1 484 39,9 1 91 39, Viro 5 9 24,1 6 31 24, 6 567 23,5 Ruotsi 412 1,7 427 1,6 427 1,5 Britannia 52 2, 58 1,9 52 1,8 Saksa 439 1,8 416 1,6 436 1,6 Ranska 23,9 227,9 228,8 Muu Eurooppa 3 292 13,4 3 535 13,5 3 752 13,4 Venäjä 1 941 7,9 2 82 7,9 2 24 7,9 Entinen Serbia ja Montenegro 51 2, 538 2,1 584 2,1 Turkki 258 1,1 27 1, 285 1, Serbia 11,4 16,4 99,4 Ukraina 16,7 199,8 22,8 Afrikka 2 78 11,1 2 746 1,5 2 774 9,9 Somalia 741 3, 716 2,7 645 2,3 Kenia 244 1, 228,9 224,8 Nigeria 296 1,2 321 1,2 351 1,3 Etiopia 265 1,1 276 1,1 271 1, Ghana 254 1, 272 1, 281 1, Amerikka 77 3,1 796 3, 832 3, Yhdysvallat (USA) 328 1,3 332 1,3 342 1,2 Kanada 14,4 14,4 14,4 Aasia 7 557 3,9 8 334 31,8 9 326 33,3 Kiina 1 473 6, 1 583 6, 1 686 6, Intia 1 554 6,3 1 677 6,4 1 569 5,6 Irak 82 3,3 982 3,7 1 464 5,2 Iran 343 1,4 396 1,5 435 1,6 Pakistan 455 1,9 498 1,9 54 1,9 Thaimaa 337 1,4 345 1,3 352 1,3 Vietnam 49 1,7 513 2, 576 2,1 Oseania 72,3 79,3 86,3 Australia 56,2 63,2 68,2 Uusi-Seelanti 14,1 15,1 17,1 Ilman kansalaisuutta tai tuntem. 234 1, 269 1, 312 1,1 Ulkomaan kansalaiset yhteensä 24 49 1, 26 243 1, 27 983 1, Väestörakenne 7
Vuonna 217 espoolaisista 12 65 henkeä eli 4,6 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia. Ulkomaalaisten väestönosuus kasvoi vuodentakaisesta kaikilla suuralueilla. Eniten ulkomaan kansalaisia oli Vanha-Espoon (12,5 %) ja Suur-Matinkylän (11,6 %) väestössä. Pienin ulkomaalaisten väestöosuus oli Pohjois-Espoossa (4 %). Ulkomaan kansalaisia oli Suur-Kauklahden, Suur-Tapiolan ja Suur- Espoonlahden väestössä yhtä paljon, kahdeksan prosenttia. Suur-Leppävaarassa ulkomaan kansalaisia on 1 prosenttia. Syntyperä Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaiseksi luetaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset voidaan jakaa ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Vuonna 217 Espoossa asui 41 963 syntyperältään ulkomaalaistaustaista henkilöä eli 15,3 prosenttia väestöstä. Heistä valtaosa, 82 prosenttia, on syntynyt ulkomailla, ja 18 prosenttia oli niin sanottua toista sukupolvea eli syntynyt Suomessa. Suomessa syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista on kasvanut kuluneen kymmenen vuoden aikana. 1.4 Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 46 prosenttia oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Naimattomia oli 39 prosenttia. Espoolaisia perheitä oli 73 931 ja 78 prosenttia espoolaisista kuului perheväestöön. Avioparin ja vähintään yhden lapsen muodostama perhe oli yleisin perhemuoto. Perheiden keskikoko oli 2,88 henkeä. Keskimääräinen lapsiluku perheissä, joissa on kotona asuvia lapsia, oli 1,78 lasta. Yhden huoltajan perheiden osuus kaikista perheistä oli 14 prosenttia ja kaikista lapsiperheistä 21 prosenttia. Asuntokuntia oli Espoossa yhteensä 119 963, ja asuntokunnan keskikoko oli 2,23 henkeä. Yli 68 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. 7 6 5 4 3 2 1 27 29 211 213 215 217 Viro Venäjä Somalia Kiina Intia Irak Kuvio 11. Viron, Venäjän, Somalian, Kiinan, Intian ja Irakin kansalaisten määrä 27-217 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1991 1995 1999 23 27 211 215 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Kuvio 12. Ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset vuosina 1991 217. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 6567 224 1686 1569 1464 645 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65 69 7 74 75 79 8 84 85 89 9 94 95+ Naimattomat Naimisissa Eronnut Leski 7583 3438 Kuvio 13. Espoon väestö siviilisäädyn ja iän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 8 Väestörakenne
Siviilisääty Vuodenvaihteessa 216/217 15 vuotta täyttäneistä espoolaisista 39 prosenttia oli naimattomia, 46 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Naimattomien osuus on suurin nuorissa ikäryhmissä ja alkaa pienentyä 25-vuotiaista eteenpäin. Avioliitto tai rekisteröity parisuhde on vallitseva siviilisääty 35 79-vuotiaissa: hieman yli tai alle 6 prosenttia tämän ikäisistä on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Eronneisuus alkaa yleistyä 3. ikävuoden jälkeen ja on huipussaan 6 64-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa viidesosa on eronneita. Leskien osuus kääntyy nousuun 7-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä ja 85 vuotta täyttäneistä yli puolet on leskiä. Sekä leskeys että eronneisuus painottuu naisiin: kaikista leskistä neljä viidestä on naisia ja eronneista kaksi kolmesta. Perheiden määrä, keskikoko ja rakenne Vuodenvaihteessa 216/217 Espoossa asui 73_931 perhettä, mikä on 1 1 perhettä enemmän kuin edellisvuonna. Perhe muodostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi lapsi-suhde. Vuodesta 199 lähtien lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 23 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Espoolaisista 78 prosenttia kuului perheväestöön vuodenvaihteessa 216/217. Perheiden määrä on lisääntynyt Espoossa väestömäärän kasvun myötä, mutta perheisiin kuuluvan väestön suhteellinen osuus on laskenut lähes kahdeksan prosenttiyksikköä vuoteen 199 verrattuna. Lapsen asemassa olevia on nykyisessä perheväestössä 35 prosenttia (75 259 henkeä). Vuodenvaihteessa 216/217 lapsista 34 prosenttia oli alle kouluikäisiä, 48 prosenttia 7 17-vuotiaita ja loput 18 prosenttia täysi-ikäisiä lapsen asemassa olevia. Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista perheistä 43 prosenttia oli lapsettomien parien muodostamia ja 57 prosentissa perheistä oli lapsia. Avioparin ja vähintään yhden lapsen muodostamia perheitä oli 36 prosenttia kaikista perheistä, ja tämä oli Espoon yleisin perhemuoto. Kahdeksan prosenttia perheistä oli avopareja, joilla oli lapsia. Yhden huoltajan perheitä oli 14 prosenttia perheistä. Edellisvuoteen verrattuna perherakenne on muuttunut hyvin vähän. Perherakenteen hidas muutos näkyy kuitenkin pitemmän aikavälin tarkastelussa. Vuoteen 199 verrattuna lapsettomien pariskuntien osuus kaikista perheistä on noussut, avoliitto on yleistynyt vanhempien liittomuotona ja yksinhuoltajien osuus huoltajista kasvanut. Taulukko 4. Espoolaiset perheet 199 217 Vuosi 199 2 2 1 216 217 Perhetyyppi lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Aviopari, ei lapsia 11 628 24, 15 34 26,4 19 683 29,4 21 12 29, 21 323 28,8 Avopari, ei lapsia 5 12 1,3 7 237 12,5 9 127 13,6 9 916 13,6 1 251 13,9 Aviopari ja lapsia 23 984 49,5 24 34 41,4 24 98 37,3 26 668 36,6 26 697 36,1 Avopari ja lapsia 2 72 4,3 3 787 6,5 4 551 6,8 5 47 7,4 5 544 7,5 Äiti/isä ja lapsia 5 798 12, 7 71 13,3 8 649 12,9 9 712 13,3 1 116 13,7 Yhteensä 48 494 1, 58 99 1 66 99 1 72 823 1, 73 931 1, Perheväestön keskikoko (henkeä) 3,1 2,94 2,89 2,89 2,88 Perheväestön osuus väestöstä (%) 85,6 81,9 79,4 78, 77,6 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Perheissä henkilöitä 146 218 171 632 193 877 21 325 213 5 Perheissä lapsia 55 28 63 135 68 546 74 391 75 259 joista -6-vuotiaita 11 732 21,3 21 79 34,5 23 652 34,5 25 182 33,9 25 246 33,5 joista 7-17-vuotiaita 27 723 5,4 29 636 46,9 32 986 48,1 35 484 47,7 36 316 48,3 joista 18+ vuotiaita 15 573 28,3 11 79 18,5 11 98 17,4 13 725 18,4 13 697 18,2 Taulukko 5. Perheiden jakauma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 216/217 (kaikki lapsen asemassa olevat iästä riippumatta) Lasten lukumäärä Perheitä, Lapsia/perhe, 1 2 3 4+ Yhteensä perh.yht. joissa lapsia joissa lapsia 1. Suur-Leppävaara 43,6 24,9 22,6 6,9 2, 1 18 596 56,4 1,77 2. Suur-Tapiola 46,7 22,4 23,1 6,5 1,3 1 12 35 53,3 1,76 3. Suur-Matinkylä 47,6 23,9 21,1 5,9 1,4 1 11 165 52,4 1,72 4. Suur-Espoonlahti 41,3 25, 24,5 7,3 1,8 1 15 352 58,7 1,77 5. Suur-Kauklahti 31,2 26,4 3, 1, 2,4 1 2 61 68,8 1,84 6. Vanha-Espoo 38,5 27,1 24, 8, 2,4 1 1 766 61,5 1,79 7. Pohjois-Espoo 34,9 24,8 26,6 9,4 4,3 1 3 146 65,1 1,94 Koko Espoo 42,7 24,7 23,5 7,1 1,9 1 73 931 57,3 1,78 Perheet, lkm 31 574 18 288 17 368 5 277 1 424 73 931 42 357 Väestörakenne 9
Taulukko 6. Lapsiperheiden jakauma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 Alaikäisten lasten (-17v) lukumäärä Alaikäisiä lapsia/ Lapsia yhteensä/ Suuralue 1 2 3 4+ Yht. lapsiperh. yht. lapsiperhe lapsiperhe 1. Suur-Leppävaara 43,2 41,3 12,1 3,4 1 8 699 1,77 1,89 2. Suur-Tapiola 4,8 44,9 12,1 2,1 1 5 228 1,76 1,9 3. Suur-Matinkylä 44, 42,4 11,1 2,5 1 4 72 1,73 1,84 4. Suur-Espoonlahti 41,5 43,1 12,6 2,9 1 7 221 1,78 1,91 5. Suur-Kauklahti 37,1 45,3 14,4 3,3 1 1 532 1,85 1,95 6. Vanha-Espoo 42,9 4,2 12,9 3,9 1 5 423 1,8 1,92 7. Pohjois-Espoo 37,9 42, 14, 6,1 1 1 698 1,93 2,9 Koko Espoo 42, 42,4 12,4 3,2 1 1,78 1,9 Perheiden lkm 14 499 14 64 4 275 1 17 34 521 Espoolaisten perheiden keskikoko oli 2,88 henkeä vuonna 217 ja se on pysytellyt lähes samana viime vuodet. Pitempi tarkasteluperspektiivi tuo näkyviin perhekoon hitaan pienentymisen: vuonna 199 espoolaisissa perheissä oli vielä keskimäärin 3,1 henkeä. Perheiden lapsiluku Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 vuodenvaihteessa 216/217 eli täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli suurin Pohjois-Espoossa (1,94) ja Suur-Kauklahdessa (1,84) ja näillä suuralueilla suuret, vähintään kolmilapsiset perheet olivat yleisempiä kuin muualla. Vähiten lapsia perheissä oli Suur-Matinkylässä (1,72) ja Suur-Tapiolassa (1,76), joissa myös lapsettomien perheiden osuus oli korkein, lähes puolet perheistä. (Taulukko 5) Varsinaisiksi lapsiperheiksi määritellään perheet, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi. Tällaisia perheitä oli Espoossa vuoden 217 alussa 34 521. Keskimäärin lapsiperheissä oli 1,9 lasta ja 1,78 alaikäistä lasta. Edellisvuoteen verrattuna yksilapsisten perheiden osuus on laskenut ja kaksilapsisten lapsiperheiden osuus noussut. Suur-Matinkylässä oli eniten sellaisia lapsiperheitä, joissa on yksi alaikäinen lapsi (44 prosenttia alueen lapsiperheistä). Suur-Kauklahdessa, Pohjois- Espoossa ja Vanha-Espoossa yli 17 prosentissa lapsiperheistä oli vähintään kolme alaikäistä lasta. Pohjois-Espoossa oli eniten lapsiperheitä, joissa oli vähintään neljä alaikäistä lasta: kuusi prosenttia lapsiperheistä. (Taulukko 6) Yksinhuoltajuus Reilu viidennes Espoon lapsiperheistä (7 219 perhettä) oli vuodenvaihteessa 216/ 217 yhden huoltajan perheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut vuodentakaisesta yli 36 perheellä, mikä on selvästi vuotta aiempaa suurempi lisäys. Myös yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on noussut. Eniten yksinhuoltajaperheitä oli Suur-Matinkylässä, yli neljännes kaikista lapsiperheistä. Myös Vanha-Espoossa (22%) yksinhuoltajuus oli keskimääräistä yleisempää. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa (15%) ja Suur-Tapiolassa (18%). Yksinhuoltajien osuus oli noussut vuoden aikana kaikilla suuralueilla lukuun ottamatta Suur-Kaukalahtea (2%), jossa osuus pysyi edellisvuoden suuruisena. Asuntokunnat Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- ja sukulaisuussuhteista. Vuoden 217 alussa Espoossa oli 119 963 asuntokuntaa ja asuntokunnan keskikoko oli 2,23 henkeä. Asuntokuntien määrä kasvoi vuoden 216 aikana yli 2 5 asuntokunnalla, mikä on selvästi enemmän kuin viimevuosien keskimääräinen kasvu. Asuntokuntien keskikoko on hieman pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taulukko 7. Yhden vanhemman lapsiperheet ja niiden osuus kaikista lapsiperheistä vuodenvaihteessa 216/217. Lapsiperheitä Yksinhuoltaja- Yksinhuoltajaperheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara 8 699 1 858 21,4 2. Suur-Tapiola 5 228 924 17,7 3. Suur-Matinkylä 4 72 1 216 25,8 4. Suur-Espoonlahti 7 221 1 463 2,3 5. Suur-Kauklahti 1 532 31 19,6 6. Vanha-Espoo 5 423 1 22 22,2 7. Pohjois-Espoo 1 698 255 15, Koko Espoo 34 521 7 219 2,9 1 Väestörakenne
Espoolaisista asuntokunnista yli kaksi kolmasosaa, 68 prosenttia, oli vuodenvaihteessa 216/217 pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunnat ovat kaikkein yleisimpiä: 36 prosenttia asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia, ja niiden osuus on ylittänyt kahden hengen asuntokunnat vuonna 24. Kolmen hengen asuntokuntia oli 14 prosenttia kaikista asuntokunnista ja neljän hengen asuntokuntia 13 prosenttia. Viiden tai sitä useamman hengen asuntokuntia oli kuusi prosenttia. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa molemmissa yli 4 prosenttia asuntokunnista oli vuodenvaihteessa 216/217 vähintään kolmen hengen asuntokuntia. Pohjois-Espoossa yli 1 prosentissa asuntokuntia oli vähintään viisi asukasta. Yhden hengen asuntokuntia oli selvästi eniten Suur-Matinkylässä, jossa yli 4 prosenttia asuntokunnista oli yhden asukkaan asuntokuntia. Myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa yhden hengen asuntokuntia oli enemmän kuin muilla suuralueilla. (Taulukko 8) Yksin asuminen eli yhden hengen asuntokunnissa asuvien määrä suhteessa ikäryhmän kokoon oli vuodenvaihteessa 216/217 vähäisintä alle 2-vuotiailla ja 3 49-vuotiailla. Yksin asuminen oli naisilla huomattavasti miehiä harvinaisempaa 3 49-vuotiaiden joukossa, mutta lisääntyy iän myötä, etenkin 5. ikävuoden jälkeen. Sen sijaan yksinasuvia miehiä on hieman yli tai alle viidesosa kaikissa ikäryhmissä paitsi kaikkein vanhimmassa, 8 vuotta täyttäneissä. Tämän iän jälkeen myös miesten yksinasuminen yleistyy selvästi. (Taulukko 9) % 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 1 hlö 2 hlö 3 hlö 4 hlö 5+ hlö Kuvio 14. Espoolaisten asuntokuntien suhteelliset osuudet (%) asuntokunnan henkilöluvun mukaan 22 217 % 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 3 Suur Matinkylä 2 Suur Tapiola 1 Suur Leppävaara 6 Vanha Espoo 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 7 Pohjois Espoo Kuvio 15. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista suuralueittain 22 217 Taulukko 8. Asuntokuntien henkilöluku (%) suuralueittain vuodenvaihteessa 216/217 Henkilöluku Suuralue 1 2 3 4 5+ Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,7 31,9 13,2 12,5 5,6 1 3 517 2. Suur-Tapiola 37,1 33,2 12,2 12,6 4,9 1 2 987 3. Suur-Matinkylä 4,8 33, 11,6 1,6 4, 1 19 614 4. Suur-Espoonlahti 33,5 32, 14,2 14,1 6,2 1 23 58 5. Suur-Kauklahti 31,1 26,7 16,3 17,4 8,5 1 3 836 6. Vanha-Espoo 35,5 29,6 15, 13,3 6,6 1 17 382 7. Pohjois-Espoo 23, 3,4 17,3 18,5 1,8 1 4 119 Koko Espoo 36, 31,8 13,5 13, 5,7 1 119 963 Taulukko 9. Yksin asuvat (yhden hengen asuntokunnat) espoolaiset iän mukaan ja heidän osuutensa (%) vastaavanikäisestä väestöstä 217 Yhteensä Ikä Sukupuoli alle 2 2-29 3-39 4-49 5-59 6-69 7-79 8 + Yksinasuvat yhteensä 43 187 41 7 493 6 553 5 53 6 97 7 28 5 375 3 648 Miehet 19 891 175 4 372 4 337 3 42 3 22 2 269 1 383 733 Naiset 23 296 235 3 121 2 216 2 128 3 75 4 939 3 992 2 915 Yksinasuvien prosenttiosuus vastaavasta väestöstä Yhteensä 15,7,6 2,3 15,5 14,2 2,2 26,3 3,8 46, Miehet 14,6,5 22,4 2, 17,3 19,2 18,3 17,9 26,1 Naiset 16,8,7 18, 1,8 11, 21,2 32,9 41,1 56,9 Väestörakenne 11
2. Väestönmuutokset 2.1 Kokonaisväestönmuutos Vuoden 216 aikana Espoon väestö kasvoi 4 781 hengellä eli 1,8 prosenttia, mikä oli selvästi 2-luvun keskimääräistä kasvua suurempi väestönlisäys. Väestönlisäystä saatiin erityisesti muuttovoitosta (2 955 henkeä), joka oli kolmatta vuotta peräkkäin suurempaa kuin luonnollinen väestönlisäys (1 791 henkeä). Edellisvuoteen verrattuna syntyneiden enemmyyden lasku jatkui ja erityisesti kotimaasta saatu muuttovoitto kasvoi. Kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa syntyneiden, kuolleiden ja muuttaneiden määrä. Syntyneiden enemmyys kertoo syntyneiden ja kuolleiden erotuksen. Kun syntyneitä on enemmän kuin kuolleita, puhutaan tästä väestönlisäyksestä luonnollisena väestönkasvuna. Kokonaisväestönmuutos on luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttaneista tulevan väestönmuutoksen summa. Vuonna 216 Espoo sai väestönlisäystä 4 781 henkeä eli väestö kasvoi 1,8 prosenttia. Väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli muuttovoitosta (2 955 henkeä) kuin luonnollisesta väestönkasvusta (1 791 henkeä). Vuotuinen väestönlisäys on ollut viimeiset viisi vuotta selvästi suurempaa kuin 2-luvun alkuvuosina. Vuoden 216 väestönlisäys oli yli 5 henkeä suurempi kuin edellisvuonna ja kolmanneksi suurin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Viimeiset kolme vuotta Espoon väestö on kasvanut enemmän muuttaneiden kuin syntyneiden ansiosta. Tähän on vaikuttanut luonnollisen väestönlisäyksen pieneneminen, mutta vielä enemmän muuttovoiton kasvu. Tätä edeltävässä lähihistoriassa syntyneiden enemmyys on kuitenkin ollut muuttovoittoa merkittävämpi väestönkasvutekijä. Syntyneiden enemmyydestä saatu väestönlisäys on ollut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana lähes 61 henkeä, kun muuttovoitosta on kertynyt väestönlisäystä noin 51 5 asukasta. Espoon saama väestönlisäys oli vuonna 216 suureksi osaksi vieraskielistä. Luonnollisesta väestönlisäyksestä vieraskielistä oli 39 prosenttia (73 henkeä). Myös nettomuutto oli vieraskielisissä selvästi voitollisempaa (2 643 henkeä) kuin suomen- ja saamenkielisissä (484 henkeä) tai ruotsinkielisissä, joissa se oli tappiollista (-172 henkeä). 6 5 4 3 2 1-1 -9-92-94-96-98--2-4-6-8-1-12-14 16 Syntyneiden enemmyys Nettosiirtolaisuus Kuntien väl. muuttovoitto Väestön lisäys Kuvio 16. Espoon väestönmuutostekijät 199 216 Taulukko 1. Espoon väestönmuutostekijät kielen mukaan Väestönlisäys Äidinkieli osatekijöittäin Yhteensä Suomi+saame Ruotsi Vieras Kokonaisväestönlisäys 4746* 1 528 118 3 336 Syntyvyyden enemmyys 1 791 1 44 54 693 Syntyneet 3 236 2 29 216 73 Kuolleet 1 445 1 246 162 37 Nettomuutto 2 955 484 172 2 643 Kotimaa 1 64 72 15 1 25 Ulkomaat 1 315 236 67 1 618 * Todellinen väestönlisäys on 4 781 henkeä. Erotuksesta puhutaan väkiluvun korjauksena. Vuonna 216 väkiluvun korjaus oli 35 henkeä. 12 Väestönmuutokset
2.2 Syntyvyys ja kuolleisuus Vuonna 216 Espooseen syntyi 3 236 vauvaa, mikä on pienin määrä sitten vuoden 22. Syntyneiden määrän lasku jatkui kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä eroaa selvästi tavallisesta vuosittaisesta vaihtelusta. Syntyvyys eli syntyneiden osuus väestöstä on laskenut jo pidempään. Vuonna 216 espoolaisia kuoli 1 445 henkeä, mikä on 18 kuolemantapausta enemmän kuin vuotta aiemmin. Espoon väestön kokonaiskuolleisuus pysyi edellisvuoden tasolla. Syntyvyys Vuonna 216 syntyi 3 236 espoolaisvauvaa, mikä on pienin määrä kolmeentoista vuoteen. Syntyneitä oli tätä vähemmän viimeksi vuonna 22. Syntyneiden määrä aleni edellisvuodesta 44 vauvalla ja määrässä on tapahtunut laskua kolmatta vuotta peräkkäin. Vaikka syntyneiden määrässä on vuotuista vaihtelua, pitkän ajan trendi on ollut nouseva vuoteen 213 asti. Syntyvyys eli syntyneiden osuus väestöstä on kuitenkin laskenut jo pidempään, 199-luvun alusta lähtien. Vuonna 216 syntyneistä lapsista 71 prosenttia rekisteröitiin suomenkielisiksi, seitsemän prosenttia ruotsinkielisiksi ja 22 prosenttia oli vieraskielisiä. Alueittain tarkasteltuna Pohjois-Espooseen syntyi eniten suomenkielisiä ja vähiten ruotsinkielisiä tai vieraskielisiä lapsia. Suur-Tapiolaan syntyi eniten ruotsinkielisiä lapsia. Vieraskielisiä lapsia syntyi eniten Vanha- Espooseen ja Suur-Matinkylään. (Taulukko 12) Suurin osa espoolaislapsista, yli 39 prosenttia syntyi 3 34-vuotiaille äideille. Nuorten, alle 25-vuotiaiden äitien osuus oli selvästi muita alueita korkeampi Suur-Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Suur-Tapiolassa, Suur-Espoonlahdessa ja Pohjois-Espoossa lapsia syntyi suhteellisesti muita alueita enemmän vanhemmille äideille. (Taulukko 12) Ikäryhmittäinen hedelmällisyysluku kertoo hedelmällisyys tasosta eri ikäluokissa. Luku saadaan suhteuttamalla tietyn ikäisten naisten synnyttämien lasten määrä vastaavan ikäisten naisten keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut ovat laskeneet 21-luvulla etenkin 25 34-vuotiailla naisilla; 25 29-vuotiailla jopa selvästi alle 2-luvun alun tason. Sen sijaan 35 39-vuotiailla naisilla hedelmällisyyden aleneminen on alkanut myöhemmin vuodesta 213 lähtien. Vanhimpien, 4 vuotta täyttäneiden naisten hedelmällisyydessä näkyy viime vuosina lievää nousua. Hedelmällisyyden painopiste on siirtynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana vanhempiin ikäryhmiin: 25 29-vuotiaiden hedelmällisyys on nykyisin selvästi pienempää kuin 3 34-vuotiaiden, vaikka se vielä 2-luvun alussa oli lähes yhtä suurta. (Kuvio 17) 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 Kuolleisuus 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45+ Kuvio 17. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1995 216 Vuonna 216 kuoli 1 445 espoolaista, mikä on 18 kuolemantapausta enemmän kuin vuotta aiemmin. Espoolaisten ikäryhmittäinen kuolleisuus eli kuolleiden määrä ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti kuitenkin laski edellisvuodesta kaikissa ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla lukuun ottamatta 64-vuotiaita miehiä, joiden ryhmässä se hieman nousi 2-luvun alkuun verrattuna. (Taulukko 13) Taulukko 11. Syntyneet ja yleinen syntyvyysluku, kuolleet ja yleinen kuolleisuusluku, luonnollinen väestönlisäys 27 216 Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm Lkm 27 3 545 15, 1 29 5,1 2 336 9,9 28 3 485 14,5 1 14 4,8 2 345 9,8 29 3 465 14,3 1 268 5,2 2 197 9, 21 3 579 14,5 1 328 5,4 2 251 9,1 211 3 546 14,2 1 33 5,2 2 243 9, 212 3 447 13,5 1 39 5,1 2 138 8,4 213 3 532 13,6 1 341 5,2 2 191 8,5 214 3 47 12,9 1 334 5,1 2 73 7,9 215 3 28 12,3 1 427 5,3 1 853 6,9 216 3 236 11,9 1 445 5,3 1 791 6,6 Väestönmuutokset 13
Taulukko 12. Elävänä syntyneet lapsen äidinkielen ja äidin iän mukaan suuralueittain vuonna 216 (N, %) Alue Syntyneitä Lapsen äidinkieli Äidin ikä Yht. Suomi* Ruotsi Vieras Yht. -19 2-24 25-29 3-34 35-39 4+ Lkm % % Koko Espoo 3 236 1, 7,8 6,7 22,6 1,,7 8,6 25, 39,4 21,3 4,9 Suur-Leppävaara 899 1, 73,9 4,1 22, 1, 1,6 8,2 27,9 39,5 19,5 3,3 Suur-Tapiola 448 1, 76,6 1,9 12,5 1,,2 3,3 17,4 42,9 29,5 6,7 Suur-Matinkylä 462 1, 64,9 7,8 27,3 1,,4 1,6 26,6 38,3 18,2 5,8 Suur-Espoonlahti 67 1, 7, 8,7 21,3 1,,2 5,8 25, 4,2 22,7 6,1 Suur-Kauklahti 11 1, 75,5 5,5 19,1 1,,9 13,6 23,6 38,2 18,2 5,5 Vanha-Espoo 583 1, 63,3 5,5 31,2 1,,7 12,9 26,8 36,4 19, 4,3 Pohjois-Espoo 113 1, 87,6 2,7 9,7 1,, 8, 17,7 45,1 25,7 3,5 Muu alue 14 1, 5,, 5, 1, 7,1 5, 14,3 14,3 7,1 7,1 * sisältää saamenkieliset Taulukko 13. Kuolleiden määrä ja ikäryhmittäinen kuolleisuus sukupuolen mukaan 2-216 Yhteensä -64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm Lkm Lkm Lkm Koko väestö 2 1 6 5, 37 1,6 221 2,1 532 76,3 21 1 328 5,4 331 1,5 221 13,2 776 71,9 214 1 334 5,1 37 1,3 253 11,4 774 59,8 215 1 427 5,3 295 1,3 291 12,5 841 62,1 216 1 445 5,3 298 1,3 29 12,2 857 59,7 Miehet 2 533 5,2 199 2,1 133 27,5 21 85,9 21 64 5,3 21 1,8 125 16,4 314 78,8 214 662 5,1 189 1,6 149 14,8 324 65,8 215 725 5,5 188 1,6 176 16,7 361 69,7 216 745 5,5 27 1,7 172 16, 366 65,9 Naiset 2 527 4,9 18 1,1 88 14,3 331 71,4 21 688 5,5 13 1,2 96 1,5 462 67,8 214 672 5,1 118 1, 14 8,6 45 56,1 215 72 5,2 17,9 115 9,1 48 57,4 216 7 5,1 91,8 118 9, 491 55,7 2.3 Muuttoliike Vuonna 216 Espoo sai muuttovoittoa 2 955 henkeä eli 62 prosenttia kokonaisväestönlisäyksestä. Muuttoliikkeestä saatu asukasmäärän kasvu oli suurinta sitten vuoden 1996. Muuttovoitto kasvoi edellisvuoteen nähden 54 hengellä, ja lisäyksestä suuri osa oli kotimaasta saatua muuttovoittoa. Kotimaan muuttovoitto oli 1 64 henkeä ja ulkomainen muuttovoitto 1 315 henkeä. Espoon muuttovoitossa painottuvat nuoret työikäiset aikuiset sekä pienet lapset, kun taas muuttotappio koskee 5 vuotta täyttänyttä väestöä. Espoon kokonaismuuttovoitto on ollut viime vuosina leimallisesti vieraskielistä, mikä selittyy vain osaksi ulkomailta saadulla muuttovoitolla. Vuonna 216 vieraskielisistä saatiin muuttovoittoa 2 643 henkeä, suomen- ja saamenkielisistä 484 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 172 henkeä. Vuonna 216 Espoo sai muuttovoittoa 2 955 henkeä, mikä oli 62 prosenttia kokonaisväestönlisäyksestä (4 781 henkeä). Muuttoliikkeestä saatu asukasmäärän kasvu on suurin sitten vuoden 1996, jolloin muuttovoitto ylsi yli 3 hengen. Vuonna 216 muuttovoitto kasvoi edellisvuoteen nähden 54 hengellä, ja lisäyksestä valtaosa tuli kotimaan muutosta. Muuttovoitto on ollut luonnollista väestönlisäystä merkittävämpi väestönkasvutekijätekijä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Espoon väestö on kasvanut 2-luvulla merkittävästi siirtolaisuuden ansiosta. Muuttovoitto ulkomailta on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti viimeiset 16 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta ulkomailta on tullut keskimäärin 1 3 henkeä enemmän uusia asukkaita Espooseen kuin mitä ulkomaille on muuttanut. Vuonna 216 ulkomailta saatiin nettoväestönlisäystä 1 315 henkeä, mikä oli 14 henkeä edellisvuotta enemmän. Kotimaan nettomuutto on ailahdellut 2-luvulla ajoittain jopa muuttotappioksi. Viimeiset kolme vuotta kotimaasta on kuitenkin saatu vuosittain yli 1 henkeä muuttovoittoa. Vuonna 216 kotimainen muuttovoitto ylsi 1 64 henkeen, mikä on 42 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. 14 Väestönmuutokset
Kotimaan muutossa Helsingistä saatu muuttovoitto on pienentynyt vuosituhannen alun huippuvuosien jälkeen selvästi. Vuonna 216 Helsingistä saatu nettoväestönlisäys oli hieman yli 4 henkeä. Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta saatu muuttovoitto on sen sijaan kasvanut huomattavasti viime vuosina, ensin ohi Helsingin ja sittemmin myös ohi ulkomailta saadun muuttovoiton. Vantaan ja Kauniaisen suuntaan muuttoliike on ollut viime vuosina maltillisen tappiollista. Sen sijaan muihin Helsingin seudun kehyskuntiin on Espoosta muutettu huomattavasti enemmän kuin näistä kunnista Espooseen. Muuttotappio kehyskuntiin on tosin pienentynyt selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä on siivittänyt kotimaan muuttovoiton kasvua. (Kuvio 18) 25 2 15 1 5 5 1 15 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 Helsinki Vantaa ja Kauniainen Muu Helsingin seutu Muu Suomi Ulkomaat Kuvio 18. Espooseen ja Espoosta muuttaneet (=nettomuutto) lähtö-/tuloalueen mukaan 198 216. Taulukko 14. Maassamuutto ja siirtolaisuus 199 216 Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 199 9 79 9 233 557 763 384 379 1991 9 625 8 922 73 813 393 42 1992 9 741 8 715 1 26 85 454 351 1993 1 673 9 174 1 499 723 487 236 1994 11 711 1 43 1 668 553 615-62 1995 11 914 9 33 2 881 694 82-18 1996 12 74 9 851 2 853 956 88 148 1997 12 68 1 132 2 548 859 897-38 1998 13 232 11 98 2 134 1 18 1 87-69 1999 13 777 11 139 2 638 1 114 1 284-17 2 13 819 11 925 1 894 1 185 1 498-313 21 14 582 13 565 1 17 1 575 1 215 36 22 15 285 13 222 2 63 1 516 1 16 5 23 13 917 13 77 21 1 442 1 125 317 24 14 847 14 5 797 1 594 1 345 249 25 15 329 14 8 1 321 1 861 1 178 683 26 14 35 14 53-18 2 66 1 162 94 27 14 81 14 499-418 2 37 1 318 1 52 28 14 41 14 92-51 2 78 1 495 1 213 29 13 792 14 295-53 2 328 1 299 1 29 21 14 488 14 245 243 2 412 1 293 1 119 211 15 33 14 64 69 3 41 1 516 1 525 212 16 88 15 56 582 3 29 1 565 1 644 213 15 45 15 23 22 3 263 1 55 1 713 214 15 978 14 917 161 3 45 1 68 1 725 215 17 16 15 868 1238 3 166 1 991 1 175 216 17 537 15 897 164 3 384 2 69 1 315 Väestönmuutokset 15
Muuttoliike ikäryhmittäin Espoon muuttovoitossa painottuvat nuoret työikäiset aikuiset sekä pienet lapset, kun taas muuttotappio koskee 5 vuotta täyttänyttä väestöä. Vuonna 216 muuttovoittoa saatiin aikaisempien vuosien kaltaisesti runsaasti 25 34-vuotiaista, joiden osuus muuttovoitosta oli 4 prosenttia. Eniten muuttovoittoa saatiin 2 24-vuotiaista, mikä poikkeaa kahdesta edeltävästä vuodesta selvästi. Myös 15 19-vuotiaiden nuorten ikäryhmässä muuttotase oli huomattavasti voitollisempaa edeltäviin kahteen vuoteen nähden. Sen sijaan 35 49-vuotiaiden työikäisten muuttovoitto pienentyi. Lasten muuttovoitto on pienentynyt, paitsi kaikkein nuorimpien 4-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa muuttovoitto nousi edellisvuoden notkahduksen jälkeen lähes vuoden 214 tasolle. Muuttovoitto kääntyy muuttotappioksi 5-vuotiaissa: kaikissa tätä vanhemmissa ikäryhmissä Espoosta muutti enemmän asukkaita pois kuin mitä muutti kuntaan. Muuttoliike kielen mukaan Espoon kokonaismuuttovoitto on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan leimallisesti vieraskielistä, mikä selittyy vain osaksi ulkomailta saadun muuttovoiton suurella määrällä. Myös kotimaan muuttovoitosta valtaosa on ollut viime vuosina vieraskielistä, ja useana vuonna kotimaisten kielten puhujista on kärsitty muuttotappiota etenkin muualle Suomeen. Vuonna 216 vieraskielisistä saatiin muuttovoittoa 2 643 henkeä, suomen- ja saamenkielisistä 484 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 172 henkeä. Edellisvuoteen verrattuna kotimaankielisten osuus Suomesta saadusta muuttovoitosta kasvoi. Sen sijaan ulkomaille kärsitty muuttotappio kotimaankielisistä pysyi lähes vuotta edeltävällä tasolla. Vieraskielisistä saatu muuttovoitto Suomesta pysyi lähes saman suuruisena edellisvuoteen verrattuna, ulkomainen kasvoi 1 hengellä. Vuonna 216 muuttovoittoa saatiin kaikissa ikäryhmissä eniten vieraskielisistä. Suomenkielisistä kertyi muuttovoittoa kaikkein nuorimmassa 4-vuotiaiden lasten ikäryhmässä sekä 15 39-vuotiaissa. Ruotsinkielisestä väestöstä tuli muuttovoittoa ainoastaan 4-vuotiaissa ja 3 39-vuotiaissa. Muuttotappio painottuu alle 45-vuotiaissa ruotsinkielisiin ja tätä vanhemmissa ikäryhmissä suomenkielisiin. Vieraskielisestä väestöstä ei kokonaismuutossa saatu muuttotappiota missään ikäryhmässä. 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 4 5 9 1 14 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 122 65+ 64 53 17 27 15 123 16 252 25 27 29 211 213 215 216 Ulkomaannettomuutto Vieraskieliset Kotimaannettomuutto Vieraskieliset Kotimaannettomuutto Kotimaankieliset Ulkomaannettomuutto Kotimaankieliset Nettomuutto Yhteensä Kuvio 2. Espoon nettomuutto muuttolajeittain äidinkielen mukaan 25 216 396 412 5 696 684 2 2 4 6 8 214 215 216 Kuvio 19. Espoon kokonaisnettomuutto ikäryhmittäin vuosina 214 216 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 4 5 9 1 14 15 19 2 24 25 29 3 34 35 39 4 44 45 49 5 54 55 59 6 64 65+ vieras ruotsi suomi Kuvio 21. Espoon muuttovoitto vuonna 216 iän ja kielen mukaan 16 Väestönmuutokset
Muuttoliike alueittain Espoon kokonaismuuttovirrasta (kunnan rajojen ulkopuoliset kotimaiset ja ulkomaiset sekä kaupungin sisäiset muutot) suurimman väestönlisäyksen sai vuonna 216 Suur-Matinkylä (897 henkeä). Toiseksi eniten kasvoi Suur-Tapiola (717 henkeä) ja kolmanneksi Suur-Kauklahti (59 henkeä). Suur-Leppävaaran asukasmäärä kasvoi muuttoliikkeen ansiosta 273 hengellä ja Suur-Espoonlahden 36 hengellä. Vanha-Espoon väestö väheni 184 asukkaan verran, ja Pohjois-Espoo kärsi muuttotappiota 57 henkeä. Kun kunnan rajojen ulkopuolista ja kunnan rajojen sisäistä muuttoliikettä tarkastellaan erikseen, ovat suuralueittaiset nettomuuttoluvut hieman erilaisia. Eniten väestönlisäystä kunnan ulkopuolisesta (kotimaisesta tai ulkomaisesta) muuttovoitosta saivat Suur-Matinkylä (989 henkeä), Suur-Leppävaara (925 henkeä) ja Suur-Tapiola (884 henkeä). Vanha-Espoo ja Pohjois-Espoo saivat muuttovoittoa ainoastaan ulkomailta, Vanha-Espoo huomattavasti enemmän (287 henkeä) kuin Pohjois-Espoo (31 henkeä). Suur- Espoonlahti sai muuttovoittoa sekä ulkomailta että kotimaasta yhteensä 395 henkeä. Suur-Kauklahti oli ainoa alue, jossa kaikki muuttovirrat olivat taseeltaan voitollisia, ja alue sai asukasmäärään suhteutettuna selvästi eniten väestönlisäystä muuttoliikkeestä. Muista alueista poiketen valtaosa Suur-Kauklahden väestönlisäyksestä tuli Espoon sisäisestä muutosta. Muilla suuralueilla Espoon sisäinen muutto oli tappiollista. Tämä väestö näkyy tilastoissa muuttovoittona niin sanotussa alueettomassa väestössä. He ovat sellaisia henkilöitä, jotka ovat edelleen kunnassa kirjoilla, mutta eivät missään asunnossa kirjoilla. Taulukko 15. Kokonaismuuttovirrat suuralueittain 216 Suuralue ulkopuolinen muutto muutto Koko Espoo Tulo 2 921 3 384 17 537 32 858 53 779 Lähtö 17 966 2 69 15 897 32 858 5 824 1. Suur- Leppävaara 2. Suur- Tapiola 3. Suur- Matinkylä 4. Suur- Espoonlahti 5. Suur- Kauklahti 6. Vanha- Espoo 7. Pohjois- Espoo Muuton suunta Kunnan rajojen Ulkomainen Kotimainen Sisäinen muutto Kokonaismuutto Netto 2 955 1 315 1 64 2 955 Tulo 5 571 785 4 786 7 28 12 779 Lähtö 4 646 426 4 22 7 86 12 56 Netto 925 359 566-652 273 Tulo 4 231 731 3 5 5 382 9 613 Lähtö 3 347 465 2 882 5 549 8 896 Netto 884 266 618-167 717 Tulo 3 563 574 2 989 5 395 8 958 Lähtö 2 574 347 2 227 5 487 8 61 Netto 989 227 762-92 897 Tulo 2 967 429 2 538 5 56 8 527 Lähtö 2 572 276 2 296 5 595 8 167 Netto 395 153 242-35 36 Tulo 688 86 62 1 32 2 8 Lähtö 492 19 473 926 1 418 Netto 196 67 129 394 59 Tulo 2 847 461 2 386 4 458 7 35 Lähtö 2 611 174 2 437 4 878 7 489 Netto 236 287-51 -42-184 Tulo 54 62 478 826 1 366 Lähtö 595 31 564 828 1 423 Netto -55 31-86 -2-57 Muu alue Tulo 514 256 258 2 79 3 223 Lähtö 1 129 331 798 1 735 2 864 Netto -615-75 -54 974 359 Väestönmuutokset 17