TOIMINTASUUNNITELMA 2018

TOIMINTASUUNNITELMA 2018

SISÄLTÖ 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ NOUSEVAT HAASTEET EDUNVALVONNALLE... 3 2 TERVEYDENHOITAJALIITTO ON AKTIIVINEN, ASIANTUNTEVA JA ARVOSTETTU AMMATTIJÄRJESTÖ SEKÄ ENNAKOIVA TERVEYS- JA KOULUTUSPOLIITTINEN VAIKUTTAJA... 6 3 KORKEA JÄRJESTÄYTYMISASTE JA JÄSENTEN PYSYVYYS TOIMIVA TERVEYDENHOITAJALIITTO... 6 4 PALKKAUS JA TYÖNTEKEMISEN EDELLYTYKSET KOHDALLAAN MAHDOLLISUUS TULOKSELLISEEN JA VAIKUTTAVAAN TYÖHÖN... 7 5 LAADUKAS JA MUUTTUVIIN TYÖELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA TERVEYDENHOITAJA- JA AUDIONOMIKOULUTUS... 8 6 TERVEYDENHOITAJAN JA AUDIONOMIN LAAJA-ALAINEN ASIANTUNTIJUUS MONIPUOLISEEN KÄYTTÖÖN... 8 7 VAIKUTTAVA VIESTINTÄ... 9 8 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 9 9 HALLINTO... 10 10 TALOUS... 10 11 TERVEYDENHUOLTONEUVOS TYYNE LUOMAN STIPENDIRAHASTO... 10 12 HENKILÖSTÖ... 11 1

VISIO Terveydenhoitajaliitto aktiivinen, kehittyvä ja vaikuttava Avoimuus Aktiivisuus Rohkeus Tasa-arvo ARVOT TOIMINTA-AJATUS Suomen Terveydenhoitajaliitto on arvostettu ja vetovoimainen ammattiliitto. Haluamme yhdistää kaikki terveydenhoitajat, audionomit sekä alan opiskelijat puolustamaan ammatin ja koulutuksen toiminta- ja kehittymismahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Terveydenhoitajaliitto vaikuttaa eri väestöryhmien terveyden tasaarvon edistämiseksi. Terveydenhoitajaliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. 2

1 TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ NOUSEVAT HAASTEET EDUNVALVONNALLE Suomen talouden näkökulmasta toimintavuosi alkaa useisiin aikaisempiin vuosiin nähden valoisemmissa merkeissä. Suomi näyttää selvinneen lähes kymmen vuotta kestäneestä taantumasta. Taloustieteilijöiden ennusteiden mukaan nyt ollaan saavuttamassa kuitenkin vasta vuoden 2008 bruttokansantuotteen taso. Myös työllisyys parantuu, vaikka vielä on matkaa hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyystavoitteeseen. Julkisen talouden tasapainottamistoimia tullaan edelleen jatkamaan, jotta Suomen talous saataisiin vakaammalle ja vahvemmalle pohjalle. Tässä sote-uudistus on keskeisessä roolissa, ja sille on asetettu vaativa yli 3 miljardin säästötavoite vuoteen 2025 mennessä. Uudistus on mammuttimainen organisaatioiden, rakenteiden, rahoitusten, vastuiden, tilaajien, tuottajien ja valinnan vapauden muuttaminen, jossa on mukana sekä julkinen että yksityissektori. Sote- ja maakuntauudistus tuo runsaasti edunvalvonnallisia haasteita. Uudistukselle alun perin suunniteltua kireää aikataulua on siirretty vuodella eteenpäin eli vuoteen 2020. Myös valinnanvapauden käyttöönottoa on esitetty siirrettäväksi vuoteen 2021. Edelleen aikataulu on koko vaativan uudistuksen läpiviemiseen kiireinen, mutta antaa paremmat mahdollisuudet sekä toimintojen että lakien parempaan valmisteluun. Tuleva toimintavuosi tuleekin olemaan kiivasta uudistuksen valmistelua, sillä maakunta- ja sote-uudistuksen lakipaketti ja valinnanvapauslaki tullaan suunnitelman mukaan hyväksymään eduskunnassa keväällä 2018. Sen jälkeen maakuntien väliaikaishallinto pääsee aloittamaan toimintansa. Maakunnalle siirtyy kunnilta vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vuoden 2020 alusta. Lokakuussa järjestettävissä suorissa maakuntavaaleissa valitaan 18 maakunnan ylimmät päätöksentekijät eli maakuntavaltuustojen jäsenet. Maakuntavaaleihin Terveydenhoitajaliitto tulee vaikuttamaan omilla vaaliteemoilla. Edunvalvonnan kannalta on tärkeää saada Terveydenhoitajaliiton asiantuntemus kuuluviin uudistuksen valmisteluvaiheessa. Uudistuksen myöhennetty aikataulu antaa vaikuttamistyön jatkamiselle valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tärkeää lisäaikaa. Keskeinen tavoitteemme on vaikuttaa siihen, että perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa vahvistetaan ja terveydenhoitajien ja audionomien työlle saadaan toimivat rakenteet, toiminta- ja kehittymismahdollisuudet sekä riittävä henkilöstö. Kuntalaisten välittömät peruspalvelut, kuten neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, kotihoito- ja kotisairaanhoitopalvelut sekä vastaanottotoiminta tulee säilyttää lähipalveluina. Liitto vaikuttaa aktiivisesti siihen, että kouluterveydenhuolto ja neuvolapalvelut jätetään valinnanvapauden ulkopuolelle, jotta lakisääteisten velvoitteiden hoito, hoidon jatkuvuus ja palveluiden integraatio mahdollistuvat. Erityisesti psykososiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta on keskeistä lisätä palveluiden hyvää saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta sekä työntekijöiden mahdollisuutta etsivään työhön, kotikäynteihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Työterveyshuolto on tärkeä osa sote-palveluiden kokonaisuutta, ja sillä on keskeinen merkitys työurien pidentämisessä ja työkyvyttömyyden torjunnassa. Erityisesti tulee panostaa ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon, kuntoutukseen ja työhyvinvointia parantaviin toimiin työpaikoilla. Sote-menojen kasvun hillintään pyritään monin keinoin mm. toimintaa tehostamalla ja lisäämällä asiakkaiden/potilaiden itsehoidon osuutta. Digitalisaatiolla on keskeinen 3

merkitys kestävyysvajeen korjaamisessa ja toimintatapojen uudistamisessa sekä integroiduissa sote-palveluissa. Digitalisaation monenlaisista ja kiistattomista hyödyistä huolimatta ei digitaalisilla palveluilla kuitenkaan tule korvata vastaanottokäyntejä ja niiden kautta saatavaa henkilökohtaista tukea. Liiton vaikuttamistyössä korostetaan kustannusten hillinnän tehokkaimpana keinona kunnissa ja tulevissa maakunnissa ennaltaehkäisevien palveluiden ensisijaisuutta ja terveyteen ja hyvinvointiin aikaisempaa vahvempaa panostamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 2017 syksyllä käynnistänyt yli kaksikymmentä vuotta vanhan terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistamistyön. Siinä tullaan huomioimaan mm. sote-uudistuksen tarpeet ja rajat ylittävä tai etäyhteyksin tapahtuva ammattitoiminta. Ammattihenkilölainsäädännön tärkein tarkoitus on säännellä terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeuksia ja sääntelyn tulee olla oikeassa suhteessa potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Lainsäädännön uudistustyössä nousee keskusteluun monia jäsenistömme kannalta keskeisiä kysymyksiä, kuten millaisia ammatteja tarvitaan, mikä on terveydenhuollon ammattitoiminnan tulevaisuus ja miten järjestetään työ- ja tehtäväsiirrot. Sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuusvaatimukset ja ammatinharjoittamisoikeudet tullaan tarkistamaan kauttaaltaan. Kelpoisuusvaatimuksia tullaan väljentämään ja eri ammattiryhmien välinen tehtävänsiirtojen valmistelu tullaan käynnistämään. Tavoitteena on, että työnantajat voisivat nykyistä vapaammin määritellä tehtävänkuvan ja siinä tarvittavan osaamisen. Liiton keskeisenä tavoitteena on huolehtia terveydenhoitajan ja audionomin ammatin asemasta ja säilymisestä sekä vaikuttaa siihen, ettei kelpoisuusehtojen joustavoittamisella heikennetä osaamisvaatimuksia niin, että potilas- ja asiakasturvallisuus vaarantuu. Tehtäväsiirtojen onnistuminen potilasturvallisesti edellyttää riittävät ajalliset resurssit, täydennyskoulutusta ja työnvaativuutta vastaavan palkan lisäyksen. Kuntien omavalvontaa tullaan lisäämään ja suositusperusteista ohjausta suunnitellaan vähennettäväksi erityisesti henkilömitoitussuositusten osalta. Tämä saattaa johtaa alueellisiin eroihin palveluiden laadussa ja saatavuudessa. Tämän ehkäisemiseksi tulee maakuntien valtakunnallinen ohjaus ja valvonta järjestää sote- ja maakuntauudistuksessa niin, että huolimatta alueellisesta itsehallinnosta valtiolla on tehokkaat keinot käytettävissään. Vaikka valtakunnallisista henkilöstömitoitussuosituksista tultaneen luopumaan, jatkamme Terveydenhoitajaliitossa terveydenhoitajan työn henkilöstömitoituksia koskevien suositusten laatimista. Liitossa seurataan systemaattisesti lakien ja asetusten toimeenpanoa sekä tarvittaessa vaaditaan ennaltaehkäisevän työn riittävää resursointia niin kunnissa kuin maakunnissakin. Lisäksi selvitämme ja välitämme tietoa päätöksentekijöille jäsenistön työmäärän muutoksista, henkilöstömitoitusten riittävyydestä ja työssäjaksamisen tilasta. Pelkät uudet rakenteet eivät riitä aikaansaamaan uudistukselle asetettuja vaativia tavoitteita, vaan siihen tarvitaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon sisällöllistä uudistusta ja toimintakulttuurin muutosta. Tässä johtamisella ja koulutuksella on suuri merkitys. Ennaltaehkäisevän toiminnan ja terveydenhoitajan työn, toimintakäytäntöjen kehittämisen sekä työssä jaksamisen tukemisen näkökulmista on tärkeää saada hoitotyöhön esimiehiä, joilla on terveydenhoitajan työn tuntemus ja rohkeutta puolustaa sen asemaa palvelurakenneuudistuksessa. Terveydenhoitaja- sekä audionomikoulutukselle on etsitty uutta rakennetta johtuen ammattikorkeakoulutuksessa tapahtuneista ja tulossa olevista muutoksista. Terveydenhoitajaliitto toimii aktiivisesti sen puolesta, että koulutukselle 4

turvataan riittävät resurssit ja että koulutus rakenteeltaan, laadultaan ja koulutusmääriltään vastaa muuttuviin työelämän tarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin. Sote- ja maakuntauudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sote-ammattilaisten työhön. Kyseessä on historian suurin liikkeenluovutus ja koskee yli 200 000 kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevää henkilöä. Liikkeenluovutuksen johdosta siirtyvän henkilöstön tehtäviin ja työntekopaikkoihin tulee mahdollisesti suuriakin muutoksia. Valmisteltavan maakunta- ja sote-uudistuksen myötä julkisen sektorin sopimusrakenteessa tulee myös tapahtumaan muutoksia. Sopimusneuvottelut kunta-alan pääsopijajärjestöjen ja Kuntatyönantajat KT:n kanssa uudesta pääsopimuksesta sekä maakuntasopimusten rakenteesta tiivistyvät toimintavuoden aikana. Toimintavuoden aikana neuvotellaan ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen työehdoista ilman niin sanottua keskitettyä sopimusratkaisua. Viime vuodet ovat olleet palkansaajien kannalta vaativia: palkankorotukset ovat olleet äärimaltillisia, työntekijöiden määrää kunnissa on vähennetty, työttömyysturvaa on heikennetty ja työnantajamaksuja on siirretty palkansaajien maksuosuuksiin. Julkisella sektorilla on tämän lisäksi leikattu lomarahoja kolmen vuoden määräajaksi. Palkansaajat ovat osoittaneet vastuullisuutensa, ja nyt kun talouskasvu on käynnistynyt, tulee se huomioida palkankorotuksina ja työehtojen kehittymisenä. Neuvottelut tulevat varmasti olemaan haastavat. Jäsenistöstämme valtaosa on perinteisesti työskennellyt julkisella sektorilla, mutta valinnanvapauden lisääntymisen myötä palveluntarjonnasta tulee tulevaisuudessa vastaamaan julkisen sektorin lisäksi nykyistä vahvemmin myös yksityinen ja kolmas sektori. Siksi liiton tulee vahvistaa edunvalvontaansa myös yksityissektorilla ja yrittäjinä toimiville jäsenille. Terveydenhoitajaliitto on siksi liittynyt jäseneksi Entre Akavan yrittäjät ja itsensä työllistäjät -yhteistyöjärjestöön. Järjestö edustaa akavalaisten liittojen yrittäjäjäseniä ja itsensä työllistäjiä sekä valvoo heidän oikeudellisia, työmarkkinallisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Toimintaympäristön suurissa muutoksissa tulee myös liiton jatkuvasti arvioida ja kehittää toimintaansa ja uudistua niin, että voimme toimia mahdollisimman tehokkaana terveydenhoitajien ja audionomien edunvalvontajärjestönä. Jäsenhankintaan ja jäsenpitoon on jatkuvasti panostettava monin tavoin. Tähän tarvitaan vaikuttamistyötä valtakunnan tasolla keskusjärjestössä ja Terveydenhoitajaliitossa sekä paikallisella tasolla yhdistyksissä ja työpaikoilla. Vuonna 2017 käynnistetyn verkkopohjaisen jaostoiminnan tavoitteena on paitsi jakaa ja saada tietoa myös aktivoida jäseniä liiton toimintaan. Jaostoiminnan kehittämistyötä tullaan jatkamaan ja aktivoimaan siihen osallistumista. Vuosi 2018 on Terveydenhoitajaliiton 80-vuotisjuhlavuosi, jota on tärkeää juhlia koko vuoden ajan erilaisissa niin liiton kuin yhdistysten järjestämissä tapahtumissa. Terveydenhoitajapäivät ja iltatilaisuus vietetään Finlandia-talolla Helsingissä ja toteutetaan juhlavuoden merkeissä. Tällöin julkaistaan myös Terveydenhoitajaliiton 80-vuotishistoriikki. Lisäksi Terveydenhoitajaliitto osallistuu Porissa järjestettävään Suomi Areenaan omalla ohjelmallaan. 5

2 TERVEYDENHOITAJALIITTO ON AKTIIVINEN, ASIANTUNTEVA JA ARVOSTETTU AMMATTIJÄRJESTÖ SEKÄ ENNAKOIVA TERVEYS- JA KOULUTUSPOLIITTINEN VAIKUTTAJA Vaikuttaa aktiivisesti sosiaali-, terveys- ja koulutuspoliittiseen kehittämistyöhön ja päätöksentekoon. Vaikuttaa sote-uudistukseen niin, että perusterveydenhuollon, ennaltaehkäisevän työn ja terveydenhoitajien ja audionomien toimintaedellytykset vahvistuvat. Turvata ennaltaehkäisevän työn riittävät toimintaedellytykset ja resurssit neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, kotihoidossa ja vastaanottotoiminnassa sekä audionomin työssä. Edistää valtakunnallisella ja paikallisella tasolla terveydenhoitajien ja audionomien laaja-alaisen asiantuntijuuden tunnettuutta, jotta asiantuntijuutta osataan hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti eri-ikäisten palveluissa Lausunnot Tiedotteet Artikkelit Valtakunnalliset työryhmät Yhteistyöhankkeet ja -projektit Vaikuttajatapaamiset 3 KORKEA JÄRJESTÄYTYMISASTE JA JÄSENTEN PYSYVYYS TOIMIVA TERVEYDENHOITAJALIITTO Lisätä terveydenhoitajien ja audionomien järjestäytymisen astetta Terveydenhoitajaliittoon. Tehostaa jäsenhankintaa tehokkaalla jäsenpalvelulla, monipuolisilla jäsenduilla ja ajantasaisella viestinnällä. Yksittäisen jäsenen saama edunvalvonta ja jäsenpalvelu tulee olla hyvää ja oikeudenmukaista. Lisätä jäsenhankintaa työpaikoilla ja yhdistystapahtumissa mm. kampanjatoiminnalla ja uusilla jäseneduilla Vahvistaa yhdistysten toimihenkilöiden valmiuksia jäsenhankinnassa ja jäsenpidossa systemaattisella koulutuksella ja tukimateriaalilla. Lisätä jäsenpitoa tehokkaalla ja laaja-alaisella edunvalvonnolla (työmarkkinaedunvalvonta, koulutuksellinen ja ammatillinen edunvalvonta sekä yhteiskunnallinen edunvalvonta). Lisätä liiton näkvyyttä ammattikorkeakouluissa mm. opiskelijatilaisuuksilla, ständitoiminnalla ja esitteillä. Tehostaa opiskelijavastaavien, opiskelijayhdyshenkilöiden ja opettajien keskinäistä yhteistyötä opiskelijatoiminnassa. Tuottaa uusia jäsenetuja ja vahvistaa jo olemassa olevia jäsenetuja sekä omana toimintana että yhteistyössä Akavan ja mahdollisuuksien mukaan muiden akavalaisten jäsenliittojen kanssa. 6

Kehittää ja aktivoida jaostoimintaa. Aktivoida ja tukea yhdistysten toimintaa. Jäsenmäärän kehitys Jäsenpalaute Jäsenkyselyt Paikalliset kampanjat Terveydenhoitajayhdistysten raportit Yhteistyö akavalaisessa kentässä Vierailut ammattikorkeakouluilla sekä osallistuminen aloittavien terveydenhoitajaopiskelijoiden tilaisuuksiin Aloittavien opiskelijoiden liittymisprosentti liiton opiskelijajäseniksi Valmistuvien opiskelijoiden liittymisprosentti liiton varsinaisiksi jäseniksi Opiskelijatoimikunta: Opiskelijatoimikunnan tarkoituksena on koota yhteen eri ammattikorkeakouluissa opiskelevat terveydenhoitaja- ja audionomiopiskelijat sekä aktivoida heitä liiton toimintaan paikallisella ja valtakunnan tasolla. Toimikunta tekee tunnetuksi liiton toimintaa ja opiskelijaedunvalvontaa oppilaitoksissa ja opiskelijatilaisuuksissa. Opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja on liiton hallituksen jäsen läsnäolo- ja puheoikeudella 4 PALKKAUS JA TYÖNTEKEMISEN EDELLYTYKSET KOHDALLAAN MAHDOLLISUUS TULOKSELLISEEN JA VAIKUTTAVAAN TYÖHÖN Neuvotella alkuvuonna virka- ja työehtosopimuksista kaikilla jäsenistöä koskevilla aloilla. Vaikuttaa mm. Akavan ja neuvottelujärjestöjen kautta naisten ja miesten palkkatasa-arvon parantamiseksi, perhevapaiden tasapuolisemmin jakamiseksi ja pidempien työurien mahdollistamiseksi. Kehittää yhteistä JUKOlaista luottamusmieskoulutusta huomioiden tulevat sopimusjärjestelmien muutokset (liittokohtaiset neuvottelut ja paikallisen sopimisen lisääntyminen) sekä maakunta- ja sote-uudistuksen haasteet. Neuvoa ja tukea luottamusmiehiä ja jäseniä muutostilanteissa (mm. maakunta- ja sote-uudistus, yhtiöittämiset, ulkoistamiset jne.). Ideoida ja kehittää houkuttimia luottamusmiestehtäviin ryhtyville ja niissä jatkamiseksi Uudet virka- ja työehtosopimukset Eri sektoreilla käytävien keskustelujen ja mahdollisten neuvottelujen jatkuva seuranta ja arviointi sekä niihin reagointi tarvittaessa nopeallakin aikataululla Toteutuneet luottamusmieskoulutukset, osallistujakattavuus, kurssipalautteet Luottamusmiestehtävissä toimivien osaamisen kehittyminen 7

5 LAADUKAS JA MUUTTUVIIN TYÖELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA TERVEYDENHOITAJA- JA AUDIONOMIKOULUTUS Osallistua aktiivisesti terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen kehittämiseen korkeakoulu-uudistuksessa niin, että koulutukset vastaavat niin sisällöltään kuin opiskelijamäärältään tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Tehdä tiivistä yhteistyötä liiton opettajaverkoston, ammattikorkeakoulujen ja ministeriöiden kanssa em. asiassa. Selvittää työelämän edustajien ja terveydenhoitajaopiskelijoiden käsityksiä koulutuksen työelämävastaavuudesta ja raportoida niistä valtakunnantasolla Selvittää jäsenkyselyllä sote-uudistuksen ja uusien tehtävänsiirtojen edellyttämät täydennyskoulutustarpeet ja terveydenhoitajien mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Suunnitella ja toteuttaa jäsenille alueellisia ja/tai paikallisia koulutustilaisuuksia yhteistyössä asiantuntijaorganisaatioiden ja terveydenhoitajayhdistysten kanssa. Järjestää vuosittaiset valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät. 6 TERVEYDENHOITAJAN JA AUDIONOMIN LAAJA-ALAINEN ASIANTUNTIJUUS MONIPUOLISEEN KÄYTTÖÖN Edistää jäsenistön työhyvinvointia ja työssä jaksamista mm. liiton henkilöstömitoitusohjein. Kehittää erityispätevyysjärjestelmää edelleen ja aktivoida erityispätevyyden hakemista. Tukea esimiehiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa yhteistyössä muiden akavalaisten järjestöjen kanssa Jakaa tietoa terveydenhoitajan laaja-alaisesta soveltuvuudesta erilaisiin työtehtäviin niin maakunnissa kuin kunnissakin Suunnitella ja organisoida Porissa järjestettävään SuomiAreenaan osallistuminen yhteistyössä Satakunnan terveydenhoitajayhdistyksen kanssa. Arviointi (kohdat 5 ja 6): Annetut lausunnot ja kommentit Vaikuttajatapaamiset ministeriöiden, kansanedustajien, ammattikorkeakoulujen ja eri asiantuntijaorganisaatioiden kanssa Opettajaverkoston tapaamiset Koulutukselliset yhteistyöhankkeet eri asiantuntijaorganisaatioiden, järjestöjen ja yhdistysten kanssa ja liiton järjestämä täydennyskoulutus, esim. Terveydenhoitajapäivät Täydennyskoulutuskyselyn tulosten hyödyntäminen Julkaistut artikkelit ja tiedotteet Erityispätevyysjärjestelmästä tiedottaminen ja erityispätevyysjärjestelmän päivittäminen Erityispätevyyttä hakeneiden määrä ja myönnetyt erityispätevyydet SuomiAreenaan osallistuminen 8

7 VAIKUTTAVA VIESTINTÄ Lisätä liiton sekä terveydenhoitaja- ja audionomityön ja -ammatin tunnettuutta jäsenien, potentiaalisten jäsenien, päättäjien ja median keskuudessa mm. tiedotteilla. Kehittää ja ylläpitää aktiivisesti verkkosivuja, sosiaalista mediaa (Facebook, Instagram, Twitter), uutiskirjettä, blogikirjoituksia ja jaoksia. Edistää viestintäyhteistyötä terveydenhoitajayhdistysten kanssa. Kehittää Terveydenhoitaja-lehden luettavuutta, mielenkiintoisuutta ja taittoa Verkkosivujen käyttö Sosiaalisen median käyttö Uutiskirjeen käyttö Tiedotteiden käyttö Blogikirjoitukset Jaosten toiminta Terveydenhoitaja-lehden toimituskunta: Terveydenhoitaja-lehden toimituskunta suunnittelee ja kehittää Terveydenhoitaja-lehden sisältöä ja ulkoasua. Toimituskunnan jäsenet kirjoittavat myös itse artikkeleita ja haastatteluja lehteen. Toimituskunta kokoontuu 2 3 kertaa vuoden aikana. 8 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tehdä terveydenhoitaja- ja audionomityötä sekä Terveydenhoitajaliittoa kansainvälisesti tunnetuksi. Lisätä kansainvälistä yhteistyötä terveydenhoitaja- ja audionomityön kehittämiseksi. Vaikuttaa EU-lainsäädäntötyöhön. Osallistua kansainväliseen edunvalvonta- ja kehittämistyöhön sekä päätöksentekoon työmarkkina-, sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikassa osallistutaan keskusjärjestö Akavan kautta. Antaa lausuntoja kansainvälisistä asioista. Kehittää yhteistyötä liiton kansainvälisen verkoston kanssa. Osallistua mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin seminaareihin. Kehittää terveydenhoitajakoulutuksen kansainvälistä tunnettuutta solmimalla kansainvälisiä kontakteja. Luoda Terveydenhoitajaliiton ja suomalaisen terveydenhoitajatyön tunnettuutta edistäviä yhteistyöverkostoja. Valtakunnallinen Audionomiyhdistys osallistuu vuosittain pohjoismaisen NAS:n (Nordiska audiologiska sällskapet) kokoukseen. Kansainväliset tapaamiset kotimaassa ja ulkomailla Kansainväliset vierailut liiton toimistolla Yhteistyö liiton kansainvälisen verkoston kanssa 9

9 HALLINTO Luottamushenkilöhallinto: Edustajiston sääntömääräiset kokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa, viimeistään kunkin vuoden toukokuussa ja joulukuussa. Hallitus kokoontuu 6 8 kertaa vuodessa. Terveydenhoitaja-lehden suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa lehden toimituskunta. Opiskelijatoimikunta tekee tunnetuksi liiton toimintaa ja opiskelijaedunvalvontaa oppilaitoksissa ja opiskelijatilaisuuksissa. Hallitus voi lisäksi asettaa tarvittaessa työryhmiä valmistelemaan asioita. Hallituksen asettamana työryhmänä jatkaa erityispätevyysjärjestelmän arviointineuvosto. Taloushallinto: Taloushallinnon palvelut ostetaan Tivonet Oy:ltä. Hallitus ja työvaliokunta seuraavat liiton taloutta ja talousarvion toteutumista kolme kertaa vuodessa jaettavien osavuosiraporttien avulla. Sisäistä valvontaa hoitaa liiton puheenjohtaja ja pääsihteeri. Asiamiehet saavat osavuosiraportit tuloslaskelman ja taseen muodossa toimintansa ja kustannuskehityksen seurantaa varten. Tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Kai Salli, toisena tilintarkastajana KHT Jaana Inki ja varatilintarkastajina KHT Kirsi Aromäki ja KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. 10 TALOUS Terveydenhoitajaliiton talous perustuu jäsenmaksutuloihin. Tasapainoinen talous edellyttää jatkuvaa panostamista jäsenhankintaan ja jäsenhuoltoon. Liiton toiminnan turvaamiseksi tarvitaan myös tarkkaa taloudenpitoa, toiminnan tehostamista ja priorisointia. Tavoitteina on vakaa talous, jota hoidetaan vuosittain vahvistettavan talousarvion mukaisesti Talousarvio perustuu mahdollisimman realistisille jäsenmaksutuloille ja samalla huolehditaan tehokkaasta ja systemaattisesta jäsenmaksujen perinnästä. Talousarvion toteutumista seurataan systemaattisesti osavuosiraporttien avulla. Edustajistolle annetaan selvitys taloudesta. Edustajisto päättää vuosittain jäsenmaksun ja jäsenyhdistysten toiminnan turvaamiseksi maksettavan jäsenmaksupalautteen suuruuden. Jäsenmaksua maksetaan Akavalle, JUKOlle ja Akavan yrittäjille ja itsensä työllistäjille Osavuosiraportit Tuloslaskelma ja tase Tilintarkastus Tilinpäätös 11 TERVEYDENHUOLTONEUVOS TYYNE LUOMAN STIPENDIRAHASTO Stipendirahastosta jaetaan vuosittain stipendejä testamentin määräysten mukaisesti enintään 2/3 rahaston puhtaasta tuotosta naispuolisille, työssään ansioituneille liiton terveydenhoitajajäsenille terveydenhoitajatyön ja -koulutuksen kehittämiseksi, opiskelun edistämiseksi, tutkimustyöhön ja opintomatkoihin sekä virkistäytymiseen. 10

Rahaston varat on sijoitettu korkorahastoon Sampo Pankissa, Tyyne Luoman pankkitilille Nordeassa ja Terveydenhoitajaliiton omistuksessa olevan Mikonkadun kiinteistön osakkeisiin sekä Timo Louhiolan testamentin osalta Asunto Oy Hiihtomäentie 34:n osakkeisiin. Stipendejä jaetaan hakemusten perusteella. Stipendirahastoa hoitaa liiton hallituksen nimeämä stipendirahaston hoitokunta. 12 HENKILÖSTÖ Terveydenhoitajaliiton toimintaa toteutetaan sekä toimiston työnä että jäsenyhdistyksissä. Toimistossa työskentelee puheenjohtaja, järjestöpäällikkö-pääsihteeri, neuvottelupäällikkö, kehittämispäällikkö, viestinnän asiantuntija, järjestösihteeri ja jäsensihteeri. Henkilöstö toteuttaa Terveydenhoitajaliiton perustehtävää toimintasuunnitelman mukaisesti ja ylläpitää säännöllisesti osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan. Henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan hyvän työnsuunnittelun, tehtävien priorisoinnin sekä psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnin kautta. Henkilöstöllä on käytössään työterveyshuollon tuki ja terveysraha. Henkilöstön kouluttautumista tuetaan ja työyhteisölle järjestetään yhteistä virkistystoimintaa. Kevään edustajistossa valitaan liiton uusi puheenjohtaja nykyisen puheenjohtajan siirtyessä eläkkeelle. Henkilöstön työtyytyväisyys Kehityskeskustelut Toimintakertomustiedot Jäsenpalautteet Koulutukseen osallistuminen Työterveyshuollon kustannukset 11