Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1

Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet ja suojeltavat arvot siirry 2. Turvallisuutta ohjaava lainsäädäntö 3. Onnettomuuksista oppiminen ja tapausesimerkkejä hoitolaitospaloista 4. Tilastotietoa 5. Paloturvallisuus riskienhallinnan osana 6. Sähköpalot, tekstiilien paloturvallisuus, kemikaalit paloissa 7. Paloturvallisuuden hyvät käytännöt 8. Lähdeluettelo ja yhteystiedot 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 2

Diasarjojen rakenne ja merkinnät Jokaisen osan alussa on kerrottu tavoitteet. Tavoitteiden jälkeen on osan asiasisältö. Osan lopussa on pohdittavaksi -dia, jossa on vinkkejä ja kysymyksiä, joiden tavoitteena on helpottaa asioiden sisäistämistä ja soveltamista. Symboli tekstissä kehottaa pysähtymään ja pohtimaan. Pohdinnan paikka Materiaalin teossa käytetyt lähteet on mainittu. Lähdeviite löytyy dian muistiinpano-osasta ja siitä muistutetaan tekstissä tähdellä*. Lähdeluettelo löytyy käyttäjän ohjeista. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 3

Aineisto Aineisto on tarkoitettu koko sosiaali- ja terveystoimen palveluketjulle: tilaajalle, palvelun tuottajalle, henkilöstölle, asiakkaalle / potilaalle ja tämän omaisille Sisältö on moniammatillisen yhteistyön tuotos, THL kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita asiantuntijakommenteista! Aineisto on tuotettu Palosuojelurahaston ja sisäministeriön tuella ja maksutta saatavissa THL:n verkkosivuilta osoitteesta http://www.thl.fi/step 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 4

Palaute: Step-hanke(at)thl.fi 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 5

1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Johdanto / 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 6

Koulutusaineiston tausta Yhteiskunnassa on käynnissä sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämisen muutostila: Laitoshoidon sijaan ollaan siirtymässä kodinomaisten / pienten palveluyksiköiden ja kotiin annettavien palveluiden lisäämiseen Vastuu pelastus- ja poistumisturvallisuudesta on toiminnanharjoittajalla. Vastuu edellyttää palvelun tarjoajalta omaa osaamista ja lainsäädäntö korostaa omavalvontaa. Pelastuslaitos ei pysty valvomaan kaikkia toimipaikkoja. Aineiston painopisteiden valinnat perustuvat tutkittuun tietoon, joka on saatu käymällä läpi hankkeen aikana toteutettujen kyselyiden aineistoja, pelastuslaitosten keräämiä palontutkintatietoja (Pronto-tietoja) ja mm. Onnettomuustutkintakeskuksen palontutkintatietoja. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 7

Koulutusaineiston tavoitteet Parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuutta, asumisturvallisuutta sekä henkilöstön työturvallisuutta Edistää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön paloturvallisuusosaamista Tarjota tietoa paloista hoitolaitoksissa ja hoiva- ja asumispalveluissa riskeistä ja riskienhallinnasta kehitystarpeesta ja hyvistä käytännöistä Antaa valmiuksia omatoimiseen varautumiseen ja turvallisuuden parantamiseen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 8

Lähtökohta Lähtökohtana on kokonaisturvallisuustavoite*, suojeltavat arvot ja tutkimustieto Kokonaisturvallisuus sisältää asiakas- ja potilasturvallisuuden ja toiminnan kaikkien osaalueiden turvallisuuden Paloturvallisuus sivuaa kaikkia kokonaisturvallisuuden osa-alueita 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 9

Paloturvallisuus kokonaisturvallisuuden osana Asiakas- ja potilasturvallisuus Henkilöturvallisuus Työturvallisuus Rikosturvallisuus Tietoturvallisuus Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus Tuotannon ja toiminnan turvallisuus Pelastustoiminta Ympäristöturvallisuus Varautuminen ja valmiussuunnittelu P A L O T U R V A L L I S U U S 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 10

Suojeltavat arvot Henkilöturvallisuus Ihminen Asiakas / potilas Omaiset Henkilökunta Satunnaiset ulkopuoliset henkilöt Elämä ja terveys vrs. itsemääräämisoikeus Muu kokonaisturvallisuus Tilat ja tavarat Talous Työ ja työpaikka Työturvallisuus Imago / maine Palvelutoiminta ja sen jatkuvuus Ympäristön turvallisuus 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 11

Ajatuksia turvallisuudesta* Lisätietoa kaikista ohjeistuksista ja säädöksistä olisi hyvä saada. Henkilökunta kiinnittää huomiota riskeihin ja viestittää niistä esimiehelle. Yhteistyö palo-pelastusviranomaisten kanssa sujuu hyvin. Turvallisuusasiat ovat erittäin tärkeitä. Vaikea vastata joihinkin, kun hoito on ulkoistettu. henkilökunnalla eikä nykyään esimiehelläkään ole aikaa tarpeeksi tällaisiin asioihin. Kaikki voimavarat menee asiakastyöhön, mitoitus ei riitä turvallisuuteen! Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa 2013 toteutettu kysely 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 12

Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi, mitkä alla olevista tekijöistä ohjaavat voimakkaimmin omaa työtäsi / organisaatiosi turvallisuustoimintaa Vastuullisuus ja arkijärki Inhimillisten menetysten välttämisen tarve Lainsäädäntö Sanktioiden pelko Taloudelliset tekijät, uro konsulttina? Onko omien arvojesi / toimipaikkasi arvojen välillä ristiriitaa? Miten sovittaa yhteen turvallisuus ja itsemääräämisoikeus? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 13

Pohdi Pohdinnan paikka Kertaa kokonaisturvallisuuden mallin osa-alueet (dia 10) Arvioi, miten se laajentaa käsitystäsi potilasturvallisuudesta* Mitkä kokonaisturvallisuuden osa-alueet ovat omassa työssäsi / toimipaikassasi jo otettu hyvin huomioon, missä on kehittämistä? Pohdi, jääkö omassa työssäsi jokin kokonaisturvallisuusmallin osa-alue paitsioon 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 14

Pohdi Pohdinnan paikka Pelastuslaitosten toiminta on riskiperusteista. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden oma osaaminen on entistä tärkeämpää. Miten olet itse / oma toimipaikkasi on varautunut pelastustoimen toiminnassa tapahtuvaan ja odotettavissa olevaan muutokseen? Jos et ole varautunut, miten voisit varautua? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 15

2 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Turvallisuutta ohjaava lainsäädäntö / 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 16

Osan tavoite Tarjota tiivis yhteenveto sosiaali- ja terveysalan toimipaikkojen ja tuetun asumisen paloturvallisuutta ohjaavasta keskeisestä lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta Tarjota valmiit linkit* ajantasaiseen lainsäädäntöön tutustumista varten 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 17

Sisältö Terveydenhuoltolaki 1326/2010 STM:n asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341/2011 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (Vanhuspalvelulaki) 980/2012 Pelastuslaki 379/2011 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 Vn asetus poistumisturvallisuusselvityksestä 292/2014 Työturvallisuuslaki 738/2002 Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 18

Lainsäädäntö edellyttää osaamista ja varautumista - molemmat tukevat turvallisuutta Pelastustoimen osaaminen ja toimenpiteet SOTE-toimijoiden osaaminen ja toimenpiteet Pelastuslaki Muu lainsäädäntö 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 19

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Terveydenhuoltolain tavoitteena on terveyden edistäminen. Tapaturmien ennaltaehkäisy on oleellinen osa terveyden edistämistä Laki sisältää turvallisuuden kannalta kolme keskeistä näkökulmaa 3 Tapaturmien ennaltaehkäisy 5 Henkilökunnan koulutusvelvollisuus 8 Laatu ja potilasturvallisuus 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 20

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 3 1 kohta Tapaturmien ennaltaehkäisy Terveyden edistämisellä tarkoitetaan yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 21

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 5 Täydennyskoulutusvelvoite Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilöstö, jolta kunta tai kuntayhtymä hankkii palveluja, osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 22

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 8 Laatu ja potilasturvallisuus Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa L 1326/2010 8 :n mukainen suunnitelma on laadittava, jalkautettava ja toteutettava, lisäksi siitä pitää tiedottaa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 23

Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341/2011 Suunnitelman on sisällettävä Täytäntöönpanon vastuuhenkilöt, toimijat ja edellytykset Johtamisen periaatteet, käytännöt, arvot ja menettelytavat Menettelytavat toiminnan kehittämiseksi Henkilöstön perehdyttäminen, koulutus ja ohjaustavat Palautemenetelmät potilaasta / potilaalle ja omaisille Laadunhallinta-asiakirjat Turvallisuus- ja laatuongelmien / riskien tunnistaminen ja hallinta, ilmoittaminen, raportointi ja korjaustoimenpiteiden menettelytavat Yhteistyö 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 24

Vanhuspalvelulaki 980/2012 Järjestämisvelvollisuus 7 ja 12 Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät, mukaan lukien mm. onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus. Ilmoitusvelvollisuus terveyden ja turvallisuuden vaarantavista tekijöistä 25 Jos olet saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, asiasta on salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoitettava sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 25

Vanhuspalvelulaki 980/2012, 20 Henkilöstö ja koulutus Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 26

Pelastuslaki 379/2011 Asettaa velvoitteita yksittäisille ihmisille, toiminnan harjoittajalle, kiinteistön ylläpitäjälle ja pelastuslaitokselle Edellyttää ennakoivaa suunnittelua turvallisuuden ja poistumisturvallisuuden varmistamiseksi Sisältää ilmoitusvelvollisuuden: turvallisuuden vaarantavasta tekijästä on ilmoitettava viranomaiselle Ilmoitusvelvollisuutta pitää noudattaa vaitiolovelvollisuuden sitä estämättä Edellyttää toimijoiden yhteistyötä turvallisuuden varmistamiseksi 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 27

Pelastuslaki 379/2011, luku 3 Toiminnanharjoittajan velvollisuudet Toiminnanharjoittajan, rakennuksen omistajan ja haltijan on Huolehdittava omatoimisesta varautumisesta Laadittava pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Huolehdittava rakennusten palo- ja poistumisturvallisuudesta Varustettava tilat palovaroittimilla tai muilla vastaavilla laitteilla Pidettävä pelastustoimintaan liittyvät laitteet kunnossa Pidettävä uloskäytävät, kulkureitit ja pelastustiet esteettöminä Asuminen, toiminta, pelastautuminen ja pelastaminen pitää olla mahdollista ja turvallista 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 28

Pelastuslaki 379/2011, 15 Pelastussuunnitelma Rakennuksen haltija tekee pelastussuunnitelman yhteistyössä hoitolaitoksen, tai palvelu- tai tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa. Vastuu on toiminnanharjoittajalla. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 29

Asetus pelastustoimesta 407/2011 Tarkentaa pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuutta, pelastussuunnitelman sisältöä ja eri osapuolten tehtäviä Pelastussuunnitelmassa on otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos Velvoittaa varautumaan poikkeusoloihin 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 30

Pelastuslaki 379/2011, 18 19 Poistumisturvallisuusselvitys ja varautuminen Hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasunnoissa tms. tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 31

Pelastuslaki 379/2011, 19 Poistumisturvallisuusselvitys Laadittava aina ennen toiminnan aloittamista Päivitettävä toiminnan muuttuessa olennaisesti, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden välein Pelastuslaki tuli voimaan 1.7.2011, päivitys viimeistään 2014 Toimitettava alueen pelastusviranomaiselle pelastuslain 20 1 mom. mukaisen arvion tekemiseksi ja tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle (kts. 19 3 mom) Sisällölle asetetut vaatimukset on lueteltu Vn asetuksessa poistumisturvallisuusselvityksestä 292/2014 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 32

Pelastuslaki 379/2011, 18 19 Poistumisturvallisuusselvitys ja varautuminen Toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 33

Pelastuslaki 379/2011 Velvoitteet ja sanktiot Lain mukaan jokaisen on oltava huolellinen tulipalon, onnettomuuden tai muun vaaran tai vahingon välttämiseksi (4 ) Pelastuslain velvoitteiden laiminlyönnistä voidaan määrätä uhkasakko, teettämisuhka, sakko tai muu näitä ankarampi rangaistus, pelastuslaki (105 ja 106 ) 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 34

Työturvallisuuslaki 738/2002 Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä Työn vaarat on selvitettävä ja arvioitava: Jos työnantajalla ei ole riittävää osaamista, on käytettävä asiantuntijaa Henkilöstön perehdytys ja ohjaus- / opetusvelvollisuus vaarojen tunnistamiseksi, estämiseksi tai vähentämiseksi Työntekijän velvollisuus huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta Työntekijän on ilmoitettava työssä toteamistaan vaaroista Työstä pidättäytymisen mahdollisuus jos työstä aiheutuu vaaraa hengelle tai terveydelle Työnantajalla ja työntekijöillä on yhteistoimintavelvollisuus 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 35

Työturvallisuuslaki 738/2002 Soveltamisala Lakia sovelletaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Laki koskee paitsi perinteisiä työpaikkoja myös vuokratyötä (3 ) vapaaehtoistyötä (55 ) yhteisiä työpaikkoja (49 51, 54 ) Muista yhteistyövelvoite yhteisillä työpaikoilla! 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 36

Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999 Paloturvallisuus 117 b Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen mahdollinen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa olevat kuormitus- ja käyttötarkoituksen mukaiset sekä tekniset vaatimukset Rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja Rakennuksesta on voitava palon sattuessa pelastautua tai pelastaa: Ota huomioon myös pelastushenkilöstön turvallisuus Lupaviranomainen (kunnan rakennusvalvontaviranomainen) voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen vaativasta kohteesta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 37

Huomaa Lainsäädäntö ohjaa potilas- / asiakas- ja henkilöturvallisuutta paitsi hyvän, laadukkaan ja turvallisen hoidon, myös työturvallisuuden toiminnan ja toimitilojen turvallisuuden näkökulmasta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 38

Muu ohjaus Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. STM:n julkaisuja 2011:15 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen. STM:n selvityksiä 2009:59 Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja - strategian toimeenpanon tueksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä - Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013 Potilasturvallisuus THL:n verkkosivuilla 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 39

Katso myös Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. STM raportteja ja muistioita 2014:14 Työsuojelu Suomessa. STM:n esitteitä 2012:2 Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus: Määräykset ja ohjeet 2011 E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus: Ohjeet 2005 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 40

Koulutusvelvollisuus Erityisesti vanhustenhuollossa, päihdehuollossa ja mielenterveyskuntoutujien sekä vammaisten henkilöiden asumispalveluissa tulee henkilökunta kouluttaa tuntemaan pelastuslain vaatimukset, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuutta ilmeisestä palovaarasta tai onnettomuusriskistä poistumisturvallisuusselvityksiä ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuusja vaaratilanteissa toimimiseksi sekä henkilökunnan omatoimisen varautumisen tietoja ja taitoja 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 41

Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi lainsäädännön asettamia velvollisuuksia: vaitiolovelvollisuutta ja ilmoitusvelvollisuutta: Oletko joutunut tilanteeseen, jossa olet pohtinut ilmoitusvelvollisuuden ja vaitiolovelvollisuuden mahdollista ristiriitaa? Minkälaisissa tilanteissa kokisit ilmoittamisen vaikeaksi? Onko työpaikallasi painotettu ilmoitusvelvollisuutta? Onko tiedonkulussa ollut ongelmia? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 42

Pohdi Pohdinnan paikka Poistumisturvallisuusselvitys pitää päivittää aina toiminnan oleellisesti muuttuessa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden välein Onko toimipaikassasi tehty poistumisturvallisuusselvitys? Oletko perehtynyt siihen / Olitko mukana sitä tekemässä? Vastaako sen sisältö todellista toimintaa ja asiakkaiden / potilaiden toimintakykyä? Onko selvitys päivitetty ja toimitettu pelastusviranomaisille? Onko suunnitelman toimivuus testattu vai pitäisikö sitä kehittää? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 43

Pohdi ja selvitä? Pohdinnan paikka Kiinteistön rakenteellinen turvallisuus on varmistettu rakentamismääräyksillä. Mikäli kiinteistön käyttötarkoitus kuitenkin muuttuu, voi rakenteellinen paloturvallisuus olla riittämätön. Onko työpaikkasi kiinteistö suunniteltu siihen käyttöön, mihin sitä todellisuudessa käytetään? Jos todellinen käyttötarkoitus on vaativampi kuin alkuperäinen käyttötarkoitus, millä toimenpiteillä paloturvallisuus on varmistettu? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 44

3 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Onnettomuuksista oppiminen ja tapausesimerkkejä hoitolaitospaloista / 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 45

Osan tavoite Tavoitteena onnettomuuksista oppimisen periaatteen* sisäistäminen ja hyvien lähdeaineistojen käyttöön ohjaaminen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 46

Osan sisältö Onnettomuuksista oppimisen ja jatkuvan parantamisen periaate Tapausesimerkkejä riskien tunnistamiseksi ja oman toiminnan kehittämiseksi 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 47

Onnettomuuksista oppiminen Keskeinen turvallisuuden parantamisen työkalu on onnettomuuksista, sattuneista vaaratilanteista tai läheltä piti - tilanteista oppiminen. Oppimisessa etsitään syytekijöitä ja turvallisuuden parannusehdotuksia, ei syyllisiä. Oppimisessa voidaan käyttää aineistona omassa toiminnassa ja omalla toimialalla sattuneita tapauksia, mutta myös muilla toimialoilla sattuneiden tapausten tietoja Hyviä oppimisen lähteitä ovat tutkintaraportit, joissa on todettu sekä vaaratilanteen syyt että turvallisuussuositukset / turvallisuuden parannusehdotukset Esimerkkeinä Onnettomuustutkintakeskuksen raportit* http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/ muut onnettomuudet 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 48

Onnettomuuksista oppiminen Periaatteet Onnettomuutta tai läheltä piti -tilannetta arvioidaan moniammatillisesti useista näkökulmista Arvioinnissa etsitään syitä ja turvallisuuden parannusehdotuksia, ei syyllisiä Tutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku, välittömät riskitekijät, välilliset riskit, onnettomuuden seurauksia pahentaneet tekijät ja seurauksia lieventäneet tekijät Todetaan toimenpiteet, joiden avulla vaaroja ja vastaavan onnettomuuden riskiä, todennäköisyyttä ja / tai seurauksien vakavuutta voidaan pienentää Ryhdytään turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin Seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 49

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuus Jatkuvan parantamisen kehä Lähtötilanne / Uusi tilanne, jossa entistä parempi turvallisuustaso Vaaratilanne tai onnettomuus Ehdotusten toimeenpano ja vaikutusten seuranta Turvallisuuden parannusehdotusten tekeminen Tapaustietojen tutkinta ja syytekijöiden selvittäminen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 50

Analogia Onnettomuuksista oppimisen ja turvallisuuden jatkuvan parantamisen kehällä on selkeä yhdenmukaisuus, verrattavuus tai vastaavuus useiden muiden toimintamallien tai järjestelmien kanssa: Laatujärjestelmä, jatkuvan parantamisen toimintamalli Potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 51

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkkejä hoitolaitospaloista 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 52

Tapausesimerkit Aineistossa on viisi esimerkkitapausta tulipaloista, jotka kaikki ovat sattuneet tyypillisessä sosiaali- tai terveystoimen toimintaympäristössä. Vastaavat palot ovat mahdollisia myös muissa laitoksissa. Iso terveydenhuollon yksikkö Evakuointiin johtanut sairaalapalo Potilaan sytyttämä sairaalapalo Liikuntarajoitteisten henkilöiden asuminen Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa Päihdeongelmaisten henkilöiden asuminen Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 53

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkki Evakuointiin johtanut sairaalapalo 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 54

Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Tapahtuma Palo syttyi käytävän alaslasketun katon yläpuolisessa tilassa hoitajakutsujärjestelmän liitäntäyksikön kuumennuttua Palo kuumensi koteloidussa tilassa kulkeneiden happi- ja paineilmaputkistojen liitokset, ne sulivat ja aukesivat, jolloin tilaan pääsi lisää happea, joka voimisti paloa Tulipalo levisi ylempään kerrokseen sähkökaapeleiden läpiviennin kautta Savu levisi nopeasti koko rakennukseen hissikuilun, porraskäytävien, ilmanvaihdon ja läpivientien kautta Rakennuksesta evakuoitiin 176 potilasta ja 56 henkilökuntaan kuuluvaa Katso Onnettomuustutkintakeskuksen raportti B1/2011Y Katso myös videotallenne http://www.youtube.com/watch?v=en8ogfemvmc 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 55

Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Vahingot Ei kirjattuja potilasvahinkoja Kolme hoitajaa kuljetettiin tarkistettavaksi savulle altistumisen vuoksi. Savulle altistui yhteensä 196 henkilöä. Rakennus kärsi mittavat vahingot. Osa toimitiloista tuhoutui täysin, osa kärsi mm. savu- ja nokivahingoista Ensiapupoliklinikan itäpää toisessa kerroksessa ja päivystyslaboratorion käytävä kolmannessa kerroksessa tuhoutuivat täysin Lisäksi sairaalan tilat kärsivät eriasteisista savu- ja nokivahingoista Sairaalalaitteita tuhoutui käyttökelvottomiksi Sairaalan toiminta häiriintyi Palo aiheutti 17,5 miljoonan euron taloudelliset vahingot 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 56

Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Riskitekijät Hoitajakutsujärjestelmän liitäntäyksikkö ylikuumeni oikosulun vuoksi ja sytytti palon Samassa tilassa oli happiputki, jossa oli ollut vuotoa jo ennen paloa, palo vahingoitti happiputkia edelleen ja palo voimistui Palo-osastointi ei toiminut: sähkökaapeleiden läpiviennit olivat jääneet tiivistämättä ei todellista palokatkoa ja palo pääsi leviämään seuraavaan kerrokseen läpivientien kautta Rakennus on rakennettu 1938 ja siihen oli tehty useita korjauksia vuosien aikana. Muutostöissä oli luotettu urakoitsijoiden tekevän palo-osastojen läpiviennit huolellisesti. Kunnossapito oli reaktiivista, perustui korjaamiseen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 57

Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Muita huomioita Aiemmin sairaalassa oli ollut useita erheellisiä palohälytyksiä, jonka vuoksi henkilökunnan ensioletus oli virhehälytys Palon ja sen sijainnin havaitseminen viivästyi. Osastolla ei ollut paloinfonäyttöä, joka olisi ilmaissut palon täsmäsijainnin Palon seurauksena ovien sähköinen lukitus häiriintyi, ovet lukkiutuivat ja ne piti avata mekaanisella avaimella Pelastuslaitoksella ei ollut sairaalasta kohdekorttia, eikä avaimia ennen kuin sairaalan henkilökunta lainasi niitä Sairaalassa ei ollut käytettävissä pelastautumishuppuja Sairaalassa oli käytössä automaattinen paloilmoitin, ei automaattista sammutusjärjestelmää 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 58

Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Turvallisuussuositukset Hoito- ja huoltolaitoksilla tulisi olla rakenteellisen turvallisuuden ennakoiva kunnossapito-ohjelma Ohjelmassa tulisi huomioida muun muassa, että palokatkot, sähkö- ja kaasujärjestelmät sekä poistumisteiden ja hissikuilujen ylipaineistusautomatiikka ovat asianmukaiset Ohjelmaa tulisi toteuttaa ja seurata säännöllisesti Sähkötarkastuksissa havaittujen puutteiden asianmukaisen korjaamisen valvontaa tulisi kehittää Hoito- ja huoltolaitoksilla tulisi olla käytettävissään toimiva järjestelmä johdon ja henkilökunnan hälyttämiseen sekä sisäiseen tiedottamiseen Automaattisen sammutusjärjestelmän käyttöönotto laitoksissa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 59

Evakuointiin johtanut sairaalapalo B1/2011Y Onni onnettomuudessa Palo sattui henkilökunnan vuoronvaihdon aikaan, jolloin paikalla oli poikkeuksellisen hyvä miehitys evakuointia varten Palon syttyessä osastolla oli poikkeuksellisen vähän potilaita Välitön evakuointi onnistui hyvin Hoitohenkilökunta toimi pelastussuunnitelman mukaisesti evakuoidessaan potilaat ensin toiseen palo-osastoon ja sulkiessaan sen jälkeen palo-ovet ja muut väliovet 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 60

Säädökset, määräykset ja ohjeet Sairaaloiden tavanomaisille kaasuputkiverkoille ei ole teknisiä vaatimuksia. Säädösten (sähkö ja rakentaminen) noudattaminen ja niiden valvonta ei toimi. Rakennuksen evakuointiin johtanut sairaalapalo Turussa 2.9.2011 B1/2011Y: Lähde Onnettomuustutkintakeskus 2012 Sairaanhoitopiiri Pelastustoimi Kaasuputkiverkolle ei ollut eikä vaadittu teknistä kunnonvalvontaa. Sairaalapalo voi aiheuttaa vaativan evakuointitilanteen, jonka vuoksi voimavaroja tulisi hälyttää aina etupainotteisesti. Sairaalan turvallisuuden hallinnassa oli puutteita. Palotarkastuksissa ei ollut havaittu puutteita palokatkoissa. Sairaala Henkilökunta Potilaat Sairaalassa ei ollut kattavaa sähkölaitteiston huolto- ja kunnossapitoohjelmaa, vaikka Tukes oli huomauttanut asiasta kahdesti. Kaasuputkistot olivat lähekkäin samassa tilassa sähkölaitteiden ja -kaapeleiden kanssa. Menettelyä onnettomuustilanteesta informoimiseksi muille osastoille ei ollut. Tilanteen johtaminen koko sairaalan osalta käynnistyi hitaasti. Muutoksia läpivienteihin tehdään sairaalassa usein. Rakentamismääräysten edellyttämää järjestelyä palokatkoista huolehtimiseksi ei ollut. Ilmanvaihdon ja hapen helposta ohjattavuudesta ja savunpoistosta onnettomuustilanteessa ei ollut huolehdittu. Tekniikka ja olosuhteet Potilasmäärä koko rakennuksessa vaihtelee osin ennakoimattomasti. Tapahtumaketju A-sairaalan ensiapupoliklinikalla (2. krs) oli yöllä vain 2 potilasta ja henkilökuntaa 17. Vikoja oli ollut aikaisemminkin. Alas lasketun katon yläpuolella oli palo. Poliklinikalle tuotiin aamuyöllä kolmas potilas. Potilaspaikan valmistelun yhteydessä hoitajakutsujärjestelmään tuli vika, joka poistettiin. Palo syttyi teknisen tutkinnan perusteella hoitajakutsujärjestelmän liitäntäyksiköstä. Sen mahdollisti tilaan vuotanut happi. Suurin osa automaattihälytyksistä on erheellisiä, mikä vaikuttaa vastesuunnitteluun. Sisäpuhelinjärjestelmä lähetti aiheettoman apua-kutsun turvaorganisaatiolle. Paloilmoittimen savuilmaisin reagoi ja palokello alkoi soida. Hätäkeskus hälytti automaattihälytyksen mukaisen vasteen. Osa hoitohenkilökunnasta luuli palohälytystä aluksi hissin hälytykseksi. Ylemmissä kerroksissa epätietoisuus kesti kauemmin. Paikalle tuli henkilökuntaa selvittämään epäselvää tilannetta. Talotekniikassa oli toimintahäiriöitä, mikä kertoo palon etenemisestä. Palo oli vuotaneen hapen ja paineilman vuoksi voimakas ja levisi nopeasti. Savualueen rajalla olleen parioven yläpuoli ei ollut savutiivis. Henkilökunnan toiminta oli ripeää. Hoitaja havaitsi savua. Ensiapupoliklinikan evakuointi aloitettiin ja käytävän rautalankalasiovet suljettiin. Katonrajasta tuli kaksi kipinäsuihkua. Savu täytti poliklinikan. Pelastuslaitos sammutti palon. Palokatkoissa oli puutteita. Savua levisi myös ilmanvaihdon, hissikuilujen ja ulkoa ikkunoiden kautta. Ilmanvaihdon pysäyttämisessä ja savunpoistossa oli ongelmia. Palo levisi vielä 3. kerroksen päivystyslaborator ioon. Savua levisi koko rakennukseen. Rakennus evakuoitiin pl. teho-osasto. Palo-osastointi tehoosastolle piti. Hapen virtausta ei katkaistu happivuodon, happeen kytkettyjen potilaiden ja paloalueen aiheuttaman epäselvän kokonaistilanteen takia. Vakavia henkilövahinkoja ei tullut. Aineelliset vahingot olivat mittavat. Evakuoitujen potilaiden hoito järjestettiin onnistuneesti.

Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi omia kokemuksiasi Onko oman toimipaikkasi kunnossapito ennakoivaa (proaktiivista) vai vikoja korjaavaa (reaktiivista)? Jos käytätte toimipisteessä happea, seurataanko / ennakoidaanko mahdollisia vuotoja happipitoisuusmittarilla? Muista että ennakoiva kunnossapito lisää turvallisuutta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 62

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkki Potilaan sytyttämä sairaalapalo 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 63

Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Tapahtuma Palo syttyi käytävällä olleessa vaatenaulakossa ja levisi osastolle. Osastolla oli palon sattuessa 18 potilasta. Hoitajat yrittivät sammuttaa paloa Hoitajat onnistuivat siirtämään osan potilaista turvaan Palokunta pelasti loput potilaat ja sammutti palon Onnettomuustutkintakeskuksen raportti B1/2007Y Simulointiraportti (13 Mt) Rekonstruktiokuva: VTT 2008 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 64

Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Vahingot Palossa loukkaantui 18 henkilöä Mielisairaalan akuuttipsykiatrian osasto tuhoutui tulipalossa Onnettomuustutkintakeskuksen raportin mukaan palon arvioitiin aiheuttaneen 500 000 euron vahingot. Sairaanhoitopiirille koituneet lopulliset taloudelliset vahingot ovat tätä selvästi suuremmat. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 65

Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Syyt / riskitekijät Palon syttymissyynä oli potilaan tahallinen teko Sytyttelytaipumus tiedettiin, tieto ei ollut välittynyt osastolle Osaston keskikäytävällä oli avoin vaatenaulakkokaappi, jonka aiheuttamaa paloriskiä ei oltu aiemmin tunnistettu Kaapissa oli ulkoiluvaatteita, jotka syttyivät helposti palamaan ja muodostivat samalla myrkyllisiä palokaasuja Olosuhteet muuttuivat alkusammutuksen aikana 2-3 minuutissa vaarallisiksi, savu pääsi leviämään käytävään ja potilashuoneisiin ja haittasi potilaiden evakuointia Palon sammutus olisi onnistunut pikapalopostilla, mutta käyttöä ei yritetty: ei harjoiteltu, olisi ollut hidasta Tiloissa ei ollut automaattista sammutusjärjestelmää 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 66

Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Palon kehittymisen rekonstruktio Palo 1 minuutin jälkeen Palo 5 minuutin jälkeen Katso myös simulaatiovideo savun leviämisestä käytävällä Kuvat: VTT 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 67

Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Turvallisuussuositukset Potilaslainsäädännön kehittäminen turvallisuuden lisäämiseksi Hoito- ja huoltolaitosten riskienhallinnan ohjeiston laatiminen Hoito- ja huoltolaitosten suojaaminen automaattisella sammutusjärjestelmällä Kohdekohtaisten kokonaisvasteiden laatiminen Ulkovaatteiden säilytyksen paloturvallisuuden parantaminen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 68

Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Turvallisuustoimenpiteet Uusitaan sairaalan turvallisuusorganisaatio / - johtamisjärjestelmä ja palokoulutusjärjestelmä Uusitaan henkilöhälytys- ja paloilmoitinjärjestelmä, sekä lukitus- ja avainjärjestelmä Parannetaan palo-osastointia, ilmanvaihtoa ja savunpoistoa ja lisätään palo-ovia Toteutetaan turvallisuus- ja alkusammutuskoulutuksia ja osastokohtaiset evakuointiharjoitukset Päivitetään poistumisturvallisuusselvitys Rakennetaan automaattinen sammutusjärjestelmä Otetaan palvelukseen turvamies/vartija 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 69

Potilaan sytyttämä sairaalapalo B1/2007Y Onni onnettomuudessa Vaikka tilanne kehittyi nopeasti vaaralliseksi, henkilökunta onnistui evakuoimaan useita potilaita ja palokunta onnistui pelastamaan loput potilaat Palo havaittiin nopeasti syttymisen jälkeen Palokunta sai automaattisen palohälytyksen Sammutusyritys ja evakuointi aloitettiin viivytyksettä Vaatteet paloivat nopeasti: Palon intensiivinen vaihe oli lyhyt, koska palokuorma oli vähäinen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 70

Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos

Pohdi Pohdinnan paikka Osa tulipaloista osa on tahallaan sytytettyjä. Pohdi, miten ennaltaehkäistä tahallista sytyttämistä. Onko tahallisuuteen varauduttu? Kulkeeko tieto asiakkaan / potilaan sytyttelytaipumuksesta? Onko tilat arvioitu tahallisen sytyttämisen varalta? Onko asiakkaalla / potilaalla tulentekovälineet? Jos on, voidaanko ne ottaa pois? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 72

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Esimerkki: Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 73

Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Tapahtuma Kolmannen kerroksen yksiössä asunut iäkäs nainen huomasi asunnossaan tulipalon alun, hän lähti rollaattorin avulla ulos asunnosta ja tuupertui käytävälle Savu levisi auki jääneestä ovesta käytävälle ja paloosastoinnin epätiiviyden vuoksi edelleen muualle rakennukseen Käytävän toisessa päässä asunut nainen havahtui käytävältä kuuluneeseen palovaroittimen ääneen, avasi asuntonsa oven, myös hän lähti rollaattorilla käytävälle ja tuupertui savuun Toisen rapun asukas havaitsi tulipalon ja ilmoitti siitä hätäkeskukseen, pelastuslaitoksen yksikkö pelasti uhrit ja sammutti tulipalon Onnettomuustutkintakeskuksen raportti D1/2010Y 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 74

Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Vahingot Viisi asukasta joutui sairaalahoitoon: Molemmat käytävälle tulleet naiset loukkaantuivat vakavasti, lisäksi kolme muuta asukasta toimitettiin sairaalaan Talosta evakuoitiin 13 asukasta Kerrostalon yksiö irtaimistoineen tuhoutui täysin Useaan asuntoon tuli savuvahinkoja Talossa oli 73 huoneistoa ja 80 asukasta, heistä kymmenen jouduttiin sijoittamaan tilapäisasuntoon remontin ajaksi 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 75

Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Syyt / Riskitekijät Ilmeinen syttymissyy oli tupakointi vuodesohvalla Sisäiset käytävät, uloskäytävät, kerrokset ja huoneistot olivat kukin oma palo-osastonsa. Tuuletusventtiilien vuoksi sisäisten käytävien palo-osastointi oli kuitenkin epätiivis. Huoneistot ja käytävät oli varustettu vain palovaroittimilla evakuointiin tarkoitettu henkilökunta ei saanut tietoa palosta Käytävän palovaroittimien ääni kuului myös asuntoihin, joissa ei ollut savua. Varoitusääneen reagoitiin epätarkoituksenmukaisesti poistumalla turvallisesta tilasta savuiseen käytävään Puutteelliset savunpoistojärjestelyt vaikeuttivat pelastustoimintaa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 76

Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Riskitekijät Asukkaat olivat iäkkäitä (keski-ikä 79 vuotta), suurella osalla asukkaista oli alentunut toimintakyky ja liikkuminen edellytti apuvälineiden käyttöä Rakennuksen paloturvallisuustaso ei vastannut asukkaiden toimintakykyä Rakennuksen evakuoinnissa annettuja poistumisohjeita ymmärrettiin väärin, eikä evakuoiduille ollut saattajia. Tämän seurauksen osa evakuoiduista katosi pelastajilta hetkeksi. Muutoin evakuointi sujui suunnitellun mukaisesti. Henkilökunta ei osallistunut pelastustoimiin 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 77

Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Keskeistä Asuminen perustui vuokrasuhteeseen, mutta asunnot olivat käytännössä palveluasuntoja Rakennusluvan mukaisesti rakennus on asuinkerrostalo Vuokraustoimintaa ylläpitäneen organisaation ehtojen mukaan vuokra-asuntoa hakevien pitää tulla toimeen ilman jatkuvaa valvontaa ja hoivaa Käytännössä osalla asukkaista toimintakyky ja omatoimisen poistumisen edellytykset olivat alentuneet Asukkaiden kunto huomioon ottaen talo oli vaativa kohde Automaattinen paloilmoitin olisi nopeuttanut pelastustoimien aloittamista, automaattinen sammutuslaitteisto olisi vähentänyt vahinkoja 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 78

Asuntopalo eläkeläisten asuinkerrostalossa D1/2010Y Toimenpide-ehdotukset Rakennusluvan mukaisesta käyttötarkoituksesta riippumatta toiminnanharjoittaja tekee poistumisturvallisuusselvityksen ja vastaa sen vaatimista toimenpiteistä aina kun kyseessä on henkilöturvallisuuden kannalta vaativa kohde (Pelastuslaki) Pelastuslaitosten tulisi huomioida hälytysohjeissaan henkilöturvallisuuden kannalta vaativien kohteiden erityispiirteet evakuoinnin näkökulmasta Evakuointisuunnitelmia ja -käytäntöjä pitää kehittää Mahdollista evakuointia varten pitää olla evakuointiohjeet ja varmistaa tiedonkulku myös sosiaalipäivystykseen Erityiskohteiden hälytystiedon kulku pitää varmistaa sekä hätäkeskukseen että toiminnanharjoittajalle 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 79

Pohdi Pohdinnan paikka Saatko itse / oma organisaatiosi välittömästi tiedon mahdollisista tulipaloista tai muista vaaratilanteista Miten tiedonkulku on varmistettu? Oletko / onko organisaatiosi antanut asiakkaille / potilaille turvallisuuskoulutusta? Tietääkö asiakas / potilas, minkälaisissa tilanteissa on turvallisempaa jäädä asuntoon kuin poistua sieltä? Miten asiakasta voi kouluttaa?* 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 80

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkki: Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 81

Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo D1/2003Y Tapahtuma Asumiskäyttöön muutetun vanhan koulurakennuksen alakerran asunnossa syttyi tulipalo Ala- ja yläkerran asunnoissa oli palon syttyessä yhteensä neljä henkilöä, jotka kaikki olivat nauttineet alkoholia Yksi miehistä haki avuksi talonmiehen, joka yritti sammuttaa paloa käsisammuttimen avulla Lähistöllä ollut henkilö huomasi palon ja ilmoitti siitä hätäkeskukseen Palokunnan saapuessa rakennuksen toinen pääty oli liekeissä. Sammutuksen aloittamisesta huolimatta palo levisi yläpohjaan, eikä rakennukseen voitu enää mennä sisälle Onnettomuustutkintakeskuksen raportti D1/2003Y 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 82

Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo D1/2003Y Vahingot Palossa menehtyi kolme henkilöä. Uhrien kuolinsyynä oli häkämyrkytys Puurakenteinen rakennus tuhoutui täysin 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 83

Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo D1/2003Y Syyt / Riskitekijät Asukkaiden toimintakyky oli alkoholin käytön vuoksi alentunut Tulipalon syttymissyy ei selvinnyt, mahdollisia syttymissyitä ovat sähköjohtojen tai -laitteiden syttyminen, tupakointi, muu tulenkäsittely tai tahallinen sytyttäminen Talon sähköjärjestelmä oli vanha ja asunnossa oli useita sähkölaitteita Kaikki syttymishetkellä paikalla olleet olivat tupakoivia Talo oli vanha puurakenteinen talo Talossa ei ollut palo-osastointeja Palovaroittimen olemassaolosta ei ole tietoa Palotarkastus oli tehty viimeksi 12 vuotta aiemmin 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 84

Muuta Sosiaalitoimi oli vuokrannut asunnot kahdelle henkilölle Asunnoissa ei ollut varsinaisia turvajärjestelyitä (käsisammutin oli talonmiehen asunnossa, joka sijaitsi rakennuksen toisessa päädyssä) Rakennuksen sammuttamiseen käytetty vesi jouduttiin ajamaan noin kolmen kilometrin päässä olleesta laskuojasta. Sammutusveden saannissa tuli vedenajosta johtuen pieni katko 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 85

Asumiskäyttöön muutetun koulurakennuksen palo D1/2003Y Turvallisuussuositukset Ihmisten asuinolosuhteiden on oltava sellaiset, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tulipalossa Ihmisten asumiseen liittyviä päätöksiä tehtäessä muun muassa kuntien ja asumispalveluja tarjoavien järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden tulisi ottaa huomioon paloturvallisuusriskit ja arvioida, millainen turvallisuustaso on hyväksyttävä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 86

Päättäjien vastuu Paloturvallisuuskysymykset tulee ottaa huomioon jo asumisen suunnittelun alkuvaiheessa. Tällöin päätöksiä on vielä mahdollista muuttaa ja suunnitella, millä keinoin asukkaan turvallisuus saadaan hyväksyttävälle tasolle. Toisinaan entistä asumistapaa ei paloturvallisuusriskin vuoksi voi enää jatkaa, vaan asukkaan on joko muutettava turvallisempaan asuntoon tai asunnossa on tehtävä teknisiä tai muita paloturvallisuutta edistäviä parannuksia. Asumiseen liittyvät päätökset ovat merkittäviä: Ihmisten asumiseen liittyviin päätöksiin liittyy myös vastuu turvallisuudesta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 87

Ennaltaehkäisy Asiakkaan kunnon huomioon ottaminen asuttamispäätöksissä Asunnon rakenteellinen turvallisuus / paloturvallisuus Tarvittaessa asunnon paloturvallisuuden parantaminen Muista myös poistumisturvallisuuden varmistaminen Palon syttymisen välttäminen Paloturvalliset kalusteet, tekstiilit, tuhkakuppi, ulkona tupakointi Palovaroittimen käyttö, jotta asukas huomaa alkavan palon mahdollisimman nopeasti Nopea palotiedon välittäminen pelastuslaitokselle 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 88

Pohdi Pohdinnan paikka Kuolemaan johtaneissa tulipaloissa osallisen menehtyminen johtuu usein siitä, että asukas ei tulipalon syttyessä pysty, ymmärrä tai halua toimia tilanteen edellyttämällä tavalla, eikä poistua asunnosta / tilasta riittävän nopeasti. Pohdi miksi. Selviytymismahdollisuudet voivat olla huonontuneet muun muassa päihteiden, fyysisten ja psyykkisten sairauksien, lääkityksen tai korkean iän mukanaan tuoman heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Myös pienet lapset ovat tulipalotilanteessa muiden avun varassa Oletko itse / onko omassa organisaatiossasi otettu realistisesti huomioon asiakkaan / potilaan toimintakyky ja sen vaikutus poistumismahdollisuuteen? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 89

Pohdi Pohdinnan paikka Erityisryhmät tarvitsevat turvallisen asunnon Onko oman kiinteistösi / toimipaikkasi toimitilat paloturvalliset? Otetaanko tuettua asumista suunniteltaessa ja sitä koskevassa päätöksenteossa huomioon turvallisuus? Onko omatoiminen varautuminen asianmukainen ja riittävä? Onko tiloissa / asunnoissa lakisääteiset palovaroittimet? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 90

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapausesimerkki: Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 91

Käsitteet Tukiasuminen Tukiasunnot on tarkoitettu lähes itsenäiseen asumiseen kykeneville sekä erilaisille asunnottomien ryhmille Rintamamiestalo Yhden perheen käyttöön 1950-luvulla rakennettu puolitoistakerroksinen purueristeinen puurakenteinen talo. Talon huoneilta tai porraskäytävältä ei edellytetty paloosastointia. Tästä tapauksessa rintamamiestalosta oli remontoitu neljä tukiasuntoa, joihin oli sijoitettu päihdeongelmaisia asiakkaita 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 92

Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Tapahtuma Tukiasumiseen käytetyssä vanhassa omakotitalossa syttyi tulipalo aamuyöllä. Rakennuksessa oli palon syttyessä neljä vuokralaista ja kuusi vierasta Kaikki olivat nauttineet alkoholia edellisiltana ja palon syttymishetkellä tiettävästi nukkumassa Palo syttyi porrashuoneessa. Osa talossa olleista havahtui, ehti pelastautua ja hälyttää apua Pelastuslaitosten yksiköiden tullessa talo oli liekeissä ja sammutustyöt ja jälkivartiointi kestivät pitkään Onnettomuustutkintakeskuksen raportti B1/2008Y 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 93

26.6.2015 Tarja Ojala 94 Kuva: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Vahingot Palossa menehtyi viisi ihmistä Yksi henkilö loukkaantui vakavasti ja neljä lievästi Palossa menetti asuntonsa neljä henkilöä Talo paloi korjauskelvottomaksi 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 95

Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Riskitekijät Palo syttyi talon keskellä sijainneessa porraskäytävässä aamuyöllä Rakennuksen paloturvallisuus oli huono ja tuli levisi purueristeisessä puutalossa nopeasti Poistumismahdollisuudet olivat huonot: toimintakyvyltään normaalienkin ihmisten pelastautuminen olisi voinut olla mahdotonta. Henkilövahinkoja pahensi se että rakennuksessa olleiden toimintakyky oli alentunut 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 96

Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Erityistä Kaupunki oli hankkinut ja remontoinut talon päihdeongelmaisten tukiasunnoksi. Käyttötarkoitus oli viranomaisten tiedossa, mutta kiinteistörekisterin tietoja ei oltu päivitetty. Uusi käyttötarkoitus olisi edellyttänyt mm. porraskäytävän palo-osastointia. Ei poistumisturvallisuusselvitystä Talon nimessä / paikantamisessa ja sammutusveden saannissa oli ongelmia 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 97

Tukiasuntona käytetyn rintamamiestalon palo B1/2008Y Turvallisuussuositukset Päihdeongelmaisten tukiasunnot pitäisi tarkistaa ja niiden tilannetta seurata säännöllisesti Paloturvallisuudeltaan ongelmalliset kohteet tulisi asettaa käyttökieltoon tai niihin tulisi tehdä tarvittavat turvallisuusparannukset. Eri viranomaisten järjestelmiin kertyvä tieto turvallisuuspuutteista pitäisi voida välittää muille viranomaisille siten, että tieto tallentuu ja velvoittaa reagoimaan tarvittavalla tavalla Kiireellistä toimintaa edellyttävien pelastustehtävien välittämiseen käytettävien järjestelmien vastuu pitää olla yhdellä viranomaisella ja että järjestelmien luotettavuuden arviointiin olisi järjestelmälliset menettelyt 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 98

Tapauksissa esiin tulleita ongelmia Osa kiinteistöistä on suunniteltu muuhun käyttöön, kuten tavanomaiseen asumiseen, eikä rakennuksen rakenteellinen paloturvallisuus ole riittävä, kuten tässä ja seuraavassa tapausesimerkissä Viranomaisvalvonta ei tavoita kaikkia kohteita, kuten tukiasuntoja, vrt. tukiasuntona käytetyn koulun ja omakotitalon palot Erityisongelmia ja kohonnut riski asiakas- / potilasryhmäkohtaisesti: tupakoijat, päihdeongelmaiset, sairaat, muistisairaat, liikuntarajoitteiset ja henkilöt, joilla on toimintakykyä alentava lääkitys 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 99

Tapausesimerkit ja onnettomuuksista oppiminen Pohdinnan paikka Pohdi Miten onnettomuustilanteet, saati läheltä piti -tilanteet ja vaaratilanteet raportoidaan ja käsitellään omassa työssäsi: Miten tapaukset raportoidaan? Kuka tapauksia käsittelee, miten ja miten nopeasti? Johtavatko tapaukset perusteltuihin toimenpiteisiin? Minkälaisella aikataululla muutokset toteutetaan? Kuka hoitaa? Etsitäänkö syytekijöitä vai syyllisiä? Onko prosessissa / oppimisessa kehitettävää? Kulkeeko tieto vaaratilanteista ruohonjuuritasolta esimiehille ja organisaation ylimpään johtoon? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 100

Pohdi Pohdinnan paikka Kuinka nopeasti omassa toimipaikassasi pystytään evakuoimaan asiakkaat / potilaat? Miten asia on testattu? Milloin olette harjoitelleet viimeksi? Mitä opittiin? Mitä muutettiin? Kiinnititkö kotiin annettavissa palveluissa huomiota paloturvallisuuteen? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 101

Pohdi Pohdinnan paikka Onko oman toimintasi turvallisuusriskit tunnistettu? Mitä ovat keskeiset turvallisuusriskit? Onko oman toimintasi piirissä kiinteistö / kiinteistöjä, joiden sosiaali- tai terveystoimen käyttötarkoitus tai riskit eivät ole viranomaisten tiedossa? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 102

Muistathan, että Pelastuslaki edellyttää (L 379/2011, 18-19 ), että henkilöturvallisuuden kannalta vaativiin kohteisiin, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, tulee laatia poistumisturvallisuusselvitys Vastaava määräys on myös Suomen rakentamismääräyskokoelman rakennusten paloturvallisuutta käsittelevässä osassa E1 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 103

4 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tilastotietoja / 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 104

Osan tavoite Antaa yleiskuva erilaisten palojen, syttymissyiden ja suojaustekniikan tavanomaisuudesta laitoshoidossa, tuetussa asumisessa ja kotiin annettavissa palveluissa Herättää huomaamaan potentiaaliset riskit tilastoinnissa ja tutkimuksissa esiin tulleet ongelmat tilastoinnin heikkoudet Tilastotietoa voidaan hyödyntää riskienarvioinnissa ja onnettomuuksista oppimisessa Tilastotietojen kautta saatu tieto on tapausesimerkkien ohella hyvä turvallisuusjohtamisen ja riskienarvioinnin työkalu 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 105

Sisältö Osan tavoite Tilastotietojen lähteet ja seuranta Hoitolaitospalot Pronto-tietokannassa Yleistä Laitostyyppiluettelo ja palojen määrä laitostyypeittäin Kehityssuunta Syttymissyyt Aiheuttajan ikä Hoitolaitoksissa käytössä ollut turvatekniikka Laitosluokittelun ulkopuolelle jäävät palot Pohdittavaksi 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 106

Tilastotietojen lähteet ja seuranta Pelastustoimen resurssi ja onnettomuustilasto PRONTO ja vuositilastot, Pelastusopisto sisältää sekä palot että palovaarat Palokuolematilastot, SPEK Kuolemansyyt, Tilastokeskus Tapaturmatilastot, THL 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 107

Hoitolaitospalot: Pronto-tiedot vuosilta 2009 2013* Tilastotietoja hoitolaitospaloista Suomessa sattuu keskimäärin 6000 rakennuspaloa vuodessa Näistä noin 225 on hoitolaitospaloja (~ 4 % rakennuspaloista) Huomaa, että mikä tahansa paloista voisi kehittyä koulutusaineistossa kuvattujen tapausesimerkkien kaltaiseksi onnettomuudeksi Tilastoitu hoitolaitospalojen määrä ei sisällä kaikkia tapauksia: Osa sosiaali- ja terveystoimen asiakkaista asuu kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa, joita laitosluokittelu ei tunnista. Turvallisuus on kuitenkin yhtä tärkeä, olipa asiakas laitoksessa tai kotiin annettavien palveluiden piirissä. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 108

Pronto-tiedot vuosilta 2009 2013* Hoitolaitospalot laitostyypin mukaan Laitostyyppi 2009 2010 2011 2012 2013 Yht. ka / vuosi % Vanhainkoti 68 72 49 42 50 281 56 25 Muu huoltolaitosrakennus 44 46 28 36 28 182 36 16 Terveyskeskus 18 18 19 29 26 110 22 10 Muu sairaala 13 23 21 23 18 98 20 9 Lasten päiväkoti 20 15 19 23 13 90 18 8 Muu terveydenhuoltorakennus 14 15 12 12 18 71 14 6 Keskussairaala 9 14 8 12 15 58 12 5 Muualla luokittelematon sosiaalitoimen rakennus 5 2 13 19 18 57 11 5 Terveydenhuollon erityislaitos 14 11 12 13 6 56 11 5 Vankila 7 13 13 8 11 52 10 5 Kehitysvammaisten hoitolaitos 12 12 10 8 4 46 9 4 Lasten- tai koulukoti 7 4 4 5 2 22 4 2 Yhteensä 231 245 208 230 209 1123 225 100 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 109

Pronto-tiedot vuosilta 2009 2013* Menetykset hoitolaitospaloissa Keskiarvo vuosina 2009 2013 sattuneista laitospaloista: Yksi palokuolema / vuosi Noin 25 loukkaantunutta / vuosi Merkittävät taloudelliset menetykset tulipaloissa loukkaantuneiden hoitokulut palojen aiheuttamat toiminnan keskeytykset ja aineelliset menetykset Kirjattujen seurausten ulkopuolelle jäävät Sairauspoissaolot, potilasvahingot, ympäristövahingot ja muut välilliset vahingot Laitosten toiminnan häiriöt, keskeytyksen vaikutukset ja kulut Inhimilliset kärsimykset ja turvallisuudentunteen alentuminen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 110

Hoitolaitospalot: Pronto 2009 2013* Syttymissyyt toiminnan mukaan Koneen tai laitteen väärä käyttö 6 % Tahallaan sytytetty palo 8 % Tulityö 2 % Muut syyt 12 % Tupakointi, tulentekovälineet, kynttilät mm. 14 % Ruuanlaitto (valvomaton / valvottu) 29 % Tekninen vika / kone- tai sähkölaite 29 % Aiheuttajat: 2/3 ihmisen toiminta 1/3 koneen tai laitteen vika Luonnontapahtuma tai palovaarallinen aine marginaalisia aiheuttajia Kaikki syttymissyyt (n=1123) 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 111

Hoitolaitospalot: Pronto 2009 2013* Arvio tulipalon tahallisuudesta Tietoa ei ole kysytty tai kirjattu 35 % Tahallinen 15 % Tuottamuksellinen 19 % Tuottamuksellisuus sisältää huolimattomuuden ja varomattomuuden Ei voida arvioida 3 % Vahinko tai tahaton 28 % Kaikki syttymissyyt (n=1123) 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 112

Hoitolaitospalot: Pronto 2009 2013* Aiheuttajan ikä Aiheuttajan ikä 2009 2010 2011 2012 2013 Yht. % ka/v** Alle 7 vuotta* 1 1 0 0 0 2 0,3 0,3 7-14 vuotta* 5 2 2 5 1 15 2,1 1,9 15-17 vuotta* 2 4 2 3 0 11 1,5 3,7 18-24 vuotta* 5 5 8 9 4 31 4,3 4,4 25-64 vuotta 51 53 44 41 38 227 31,1 5,7 65-74 vuotta 34 27 17 16 18 112 15,4 11,2 Yli 74 vuotta 36 43 27 34 23 163 22,4 *** Ei voida arvioida 37 27 28 31 45 168 23,0 Yhteensä 171 162 128 139 129 729 100,0 *Ikärajoissa on ylä- ja alaiän tilastoinnissa tapahtunut muutos ja määrä on muutoksen vuoksi suuntaa antava. ** Koska luokat eivät ole tasaväliset, on vertailun helpottamiseksi laskettu suhdeluku, joka ilmaisee keskimäärin aiheutettujen tulipalojen määrän vuodessa / ikävuosi. Esim. alle 7 vuotta: 2 paloa / 6 ikävuotta = 0,3 /vuosi *** Suhdelukua ei voida laskea. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 113

Hoitolaitospalot: Pronto 2009 2013* Todettuja rakennusteknisiä ongelmia Hoitolaitoksissa käytössä olevan turvatekniikan puutteet Osa kiinteistöistä ilman palovaroitinta tai varoitinjärjestelmää Automaattisia sammutuslaitteistoja käytössä vain viidesosassa Palo-osastoinnin puutteet, väljät läpiviennit tms., tai osastoinnin puuttuminen Noin 2 % hoitolaitospaloista (22 tapausta vuosina 2009 2013) palo-osastointi ei pitänyt (vrt. sairaalapalo) 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 114

Hoitolaitospalot: Pronto 2009 2013* Turvatekniikka palokohteissa % 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 115

Turvatekniikan yleisyys 2013 STEP- kyselytutkimuksen mukaan* Hoitolaitospaloissa kirjattu sprinklereiden osuus oli alle 20 % STEP-kyselyyn vastanneiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden toimipaikoista sprinkleri oli 45-74 prosentilla (linkki STEP-tutkimusraporttiin* ) Kiinteistöjen varustaminen Laitoshoito Julk. / yksit. Asumispalvelut Julk. / yksit. Palovaroitin 93 % 94 % 93 % 92 % Paloilmoitin 100 % 92 % 98 % 89 % Sprinkleri 65 % 45 % 74 % 63 % 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 116

Pronto-tiedot vuosilta 2009-2013 Pohdi Pohdinnan paikka Laitospalojen trendi on laskeva, poikkeuksina terveyskeskukset ja muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset Mitä tapahtuu terveyskeskuksissa? Kuvaako muualla luokittelemattomat sosiaalitoimen rakennukset paloturvallisuuden kehitystä, palvelun tilaamisen ja tuottamisen politiikan muutosta, vai jotain muuta? Jos luokittelemattomien, muuhun käyttöön suunniteltujen rakennusten käyttö yleistyy laitospaikkojen vähentämisen seurauksena, mitä tapahtuu paloturvallisuudelle? Pohdi tilastoitujen ja tutkimustietojen oikeellisuutta. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 117

Pohdi Pohdinnan paikka Tulipalojen syttymissyissä erotetaan tahalliset, tuottamukselliset ja vahingot Mikä erottaa tahallisuuden, tuottamuksellisuuden ja vahingon? Miten estät erilaisista inhimillisistä syistä syttyneitä paloja? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 118

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tietoa laitostilastojen ulkopuolelta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 119

Arvio hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasunnoissa sattuneista paloista Tilastotiedot antavat yleiskuvan paloista luokitelluissa laitoksissa Hoitolaitospalojen tilastoinnin ulkopuolelle jää kuitenkin joukko sosiaali- ja terveystoimen toimipaikkoja, tuettu asuminen ja kotiin annettavat palvelut. Näissä sattuneita paloja on tutkittu vuosilta 2012 ja 2013 tehdyissä erillisissä selvityksissä (Sten 2013; Sten 2014*): 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 120

Hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasunnoissa sattuneet palot Hoitolaitoksiksi luokiteltujen toimipaikkojen paloissa kuolee keskimäärin yksi henkilö vuodessa 2012 laitoksissa säästyttiin palokuolemilta Vuosilta 2012 ja 2013 tehtyjen selvitysten (Sten 2013; 2014*) mukaan hoitolaitoksissa, palvelu- ja tukiasumisessa / kotiin annettavissa palveluissa sattui kuitenkin 10 palokuolemaa, näistä yhdeksän sattui laitosten ulkopuolella, palvelu- ja tukiasumisessa 2012 sattui 6 palokuolemaa, kaikki muussa kuin laitoshoidossa 2013 sattui neljä palokuolemaa, näistä kolme muussa kuin laitoshoidossa, yksi hoitolaitoksessa sattuneessa palossa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 121

Hoitolaitospalojen ulkopuolisia tietoja (Sten 2012; 2013*) Palokuolemat asuntotyypin mukaan Palokuolemat 2012 2013 Rivitalo 2 2 Kerrostalo 2 1 Pientalo 1 0 Muu 1 0 Yhteensä 6 3 Tuetun asumisen ja kotiin annettavien palveluiden asiakkaan kuolemaan johtaneissa tapauksissa palopaikka on asiakkaan oma koti. Syttymispaikka tavallisimmin olohuone tai keittiö. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 122

Hoitolaitospalojen ulkopuolisia tietoja (Sten 2012; 2013*) Todetut syttymissyyt ja riskitekijät Tavanomaisimpana syttymissyynä oli asukkaan tupakointi Tupakoinnin ohella syttymissyy liittyi tulentekovälineisiin: mm. kynttilät Yksittäisissä paloissa mukana myös kemikaalit / palavat nesteet: nestekaasu / kiukaan sytyttämien bensan avulla Tapauksille tyypillisenä riskitekijänä oli uhrin toimintakyvyn lasku, joka vaikeutti palotilanteessa poistumista 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 123

Hoitolaitospalojen ulkopuolisia tietoja (Sten 2012; 2013*) Palokuolemien ja vammojen tausta Tyypillistä niukka varautuminen Ei poistumisturvallisuusselvitystä Ei palovaroitinta, paristo puuttuu tai toiminnasta ei tietoa Ei henkilökuntaa paikalla (tuettu asuminen tai kotipalvelut) Uhrien alentunut toimintakyky Liikuntarajoite, päihteet, muistisairaudet Palon nopeus Vaikka henkilökunta oli paikalla ja kuuli hälytyksen, uhria ei ehditty pelastaa: 2012 yksi kuolema, yksi vakava loukkaantuminen Automaattinen sammutuslaitteisto oli käytössä yhdessä tapauksessa: uhri säilyi hengissä, mutta loukkaantui vakavasti 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 124

Hoitolaitospalojen ulkopuolisia tietoja (Sten 2012*) Keskeinen huomio Pohdinnan paikka Kun henkilön toimintakyky on alentunut niin, ettei hän kykene poistumaan syttyneestä asunnosta 2-3 minuutin kuluessa palon syttymisestä, niin on käytännössä sama, mihin vuorokauden aikaan palo tapahtuu. Vaikka kohde olisi varustettu automaattisella paloilmoittimella ja kohteessa olisi henkilökuntaa paikalla, niin poistumisturvallisuus ei välttämättä ole Pelastuslain vaatimusten mukainen. Vaikka automaattinen paloilmoitin havaitsee palon nopeasti ja ilmoittaa siitä välittömästi henkilökunnalle, niin työntekijä ei siitäkään huolimatta välttämättä ehdi riittävän nopeasti syttyneeseen tilaan pystyäkseen sammuttamaan palon ja pelastamaan henkilön. (Sten 2013) 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 125

Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi tilastojen perusteella eri hoitolaitostyypeissä sattuneiden palojen määrien eroja ja niiden syitä Miksi tulipaloja on vanhainkodeissa enemmän kuin muissa laitostyypeissä? Millä tavoin pystyt hyödyntämään tilastotietoja oman toimipaikkasi turvallisuuden parantamisessa? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 126

Pohdi Pohdinnan paikka Kaksi kolmasosaa laitospaloista on ihmisten aiheuttamia. Riskiryhminä ovat mm. päihdeongelmaiset tai muistisairaat henkilöt Millä toimenpiteillä pienennät ihmisten aiheuttaman palon riskiä, jos kyseessä on vahingon mahdollisuus, tuottamuksellisuus, tahallisuus tai suoranainen sytyttelytaipumus. Kirjaa toimenpiteet ja hyödynnä niitä järjestelmällisesti. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 127

5 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Paloturvallisuus riskienhallinnan osana / 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 128

Tavoite Tavoitteena on antaa riskienhallinnan perustiedot ja hyviä linkkejä yleisesti käytettyihin riskienhallinnan lähteisiin Avata riskiajattelua yleisesti erityisesti paloturvallisuuteen liittyvien riskien osalta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 129

Sisältö Riskienhallinnan yleistä tietoa Riskienhallinnan hyviä lähteitä ja linkkejä Riskienarviointiin liittyviä tulipalojen erityisominaisuuksia Palon nopeus Tulipalojen vaikutusten laajuus Palokaasujen aiheuttamat riskit Liekkivammat Pohdinta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 130

Riskienhallinta turvallisuuden työkaluna Ihmisen toiminta voi olla tulipalon syttymisen syytekijä, mutta palojen torjunnassa yksilönäkökulma ei tuo riittävää turvallisuutta Yksilölähtöisen ajattelun rinnalle tarvitaan järjestelmäajattelua teknisiä turvallisuusratkaisuja turvallisuuskulttuurin kehittämistä riskienhallintaa riittävää osaamista 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 131

Riskienhallinta Riskienhallinnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Riskienhallinta on työtä yrityksen toiminnan jatkuvuuden, asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta on tilanteiden arviointia, suunnittelua ja käytännön tekoja, johon osallistuu kukin henkilöstön jäsen omassa roolissaan. Hyvä riskienhallinta on luonteeltaan ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä. (www.pk-rh.fi*) 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 132

Riskienhallinnan hyviä tietolähteitä* Yleistietoa riskienhallinnasta PK-RH-sivusto http://www.pk-rh.fi/ Työsuojeluhallinto http://www.tyosuojelu.fi/fi/riskienarviointi ISO 31000 Riskienhallintastandardi (maksullinen aineisto) Sosiaali- ja terveystoimen riskienhallinta Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. STM. Julkaisuja 2011:15 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen. Työryhmämuistio. STM selvityksiä 2009:59 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 133

Tapahtuman todennäköisyyttä, seurauksia, riskin siedettävyyttä ja hallintaa arvioitaessa käydään läpi Strategia, toiminnan tavoitteet, uhat ja mahdollisuudet Suunnittelu, ennakointi, varautuminen Toimintatavat Rakenteelliset ratkaisut Tekniset laitteet Asiakkaiden / potilaiden toimintakyky, sairaudet yms. Henkilöstön osaaminen ja oikea toiminta Riskienhallintaratkaisujen toimivuuden arviointi ja testaus Valvonta ja seuranta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 134

Muista näkökulmaero Arvioi riskiä eri näkökulmista Tilaaja Tuottaja Henkilöstö Asiakas / asukas Asiakkaan / asukkaan omainen Yksilö, toimipaikka, toimiala, yhteiskunta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 135

Paloturvallisuus riskienhallinnan osana Pelastuslaki ja korkealaatuinen hoito ja palvelu edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilta varautumista, yhteistyötä viranomaisten kanssa, sekä asianmukaista suunnittelua ja toimenpiteitä Vastuu on toimivalla johdolla. Johdon työkaluina ovat turvallisuusjohtamisen työkalut, riskien arviointi ja mm. onnettomuuksista ja läheltä piti tilanteista oppiminen. Riskienarviointi on hyvä turvallisuusjohtamisen väline ja luonnollinen osa turvallisuuden jatkuvaa parantamista Riskienarviointi on jatkuva prosessi Onnettomuuksien, läheltä piti tilanteiden ja muutosten jälkeen on perusteltua arvioida korjaustoimenpiteiden vaikutukset ja tarvittaessa lisätä tai muuttaa toimenpiteitä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 136

Riskienarvioinnin yleinen periaate Riski = x Seurausten vakavuus Seuraukset / todennäköisyys Todennäköisyys Epätodennäköinen Mahdollinen Todennäköinen Vähäinen Haitallinen Vakava Merkityksetön riski Siedettävä riski Kohtalainen riski Siedettävä Kohtalainen Merkittävä riski riski riski Kohtalainen Merkittävä Sietämätön riski riski riski Riskin tunnistaminen ja arviointi ohjaavat toimenpiteitä ja niiden priorisointia. Sietämättömiin riskeihin puututaan välittömästi, merkittäviin riskeihin nopeasti. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 137

Tulipalon nopeus luo uuden ulottuvuuden riskienhallintaan! 1 2 3 2 3 Riskienhallinnan yleisesti käytetty malli on kaksiulotteinen: Riski on tapahtuman todennäköisyys x seurausten vakavuus Tulipaloissa on otettava huomioon myös palon kehittymisen nopeus* 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 138

Paloriski on suurentunut, jos asiakkaan / potilaan toimintakyky on alentunut, iän, sairauden, vamman, lääkityksen tai esim. päihteiden käytön vuoksi tiloissa on potentiaalisia syttymislähteitä (tulentekovälineet, sähkölaitteet, kemikaalit) tilojen paloturvallisuus on heikko (rakennustekniset ratkaisut) tiloissa on helposti syttyviä materiaaleja tai kemikaaleja Koska palojen kehittyminen voi olla hyvin nopeaa ja vaikutukset laajat, turvallisuus perustuu ennakointiin: riskien arviointiin, riskien tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja asiamukaiseen varautumiseen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 139

Huomaa lisäksi Asiakkaalla / potilaalla ei ole välttämättä valmiuksia oman tilansa tai riskien arviointiin Jatketaan totuttuja tapoja, jotka henkilön oman toimintakyvyn alentuessa eivät enää ole turvallisia Heikentynyt arviointikyky Heikentynyt sairauden tunto 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 140

Jäävuorimalli Tilastoaineisto antaa tietoa vain sattuneista vahingoista. Toimipaikoissa sattuu myös läheltä piti ja vähäisempiä vaaratilanteita. Näitä ei aina kirjata minnekään. Myös näiden tapausten kautta saatava tieto kannattaa hyödyntää ja ottaa huomioon riskienarvioinnissa. Kuvio: pk-rh.fi/riskienhallintaprosessi mukaan* Isot vahingot Pienet vahingot Läheltä piti - tilanteet Vaaroja ja vaaratilanteita Ongelmia, vikoja ja virheitä Huonosti hoidettuja asioita 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 141

Riskienhallinta Riskienhallinta voidaan kokea ehkäisevän työn ja mahdollisten vahinkojen aiheuttamien kustannusten tasapainotteluna. Riskien tunnistaminen on kuitenkin omiaan varmistamaan paitsi turvallisuutta, myös toiminnan laatua ja jatkuvuutta. Turvallisuustoimenpiteiden siirtäminen kulujen leikkaamiseksi ja lyhyen aikavälin tuloksen maksimoimiseksi voi olla iso riski. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 142

Tulipalojen riskien arvioinnissa muistettavaa Paloriskien vahinkojen arviointi Tulipalojen riskejä arvioitaessa on otettava huomioon, että paloissa henkilövahinkoja aiheuttaa sekä kuumat ja myrkylliset palokaasut että liekit Aineellisia vahinkoja aiheutuu sekä palosta että savusta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 143

Tulipalojen riskien arvioinnissa muistettavaa Henkilövahinkoja palokaasuista Tulipaloissa menehtyy noin 80 henkilöä vuodessa Tavanomaisin palokuoleman syy on palokaasujen hengittäminen, arviolta 50-65 % palokuolemista* Palokaasut voivat olla erittäin kuumia, sisältävät myrkyllisiä yhdisteitä, jotka ovat hengenvaarallisia * peittävät nopeasti näkyvyyden ja vaikeuttavat pelastautumista ja pelastamista Palokaasuilta voidaan tilapäisesti (15-30 min) suojautua pelastautumishupun avulla, hätätilassa hengityksen voi suojata myös kostutetulla kankaalla Mikä pelastautumishuppu? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 144

Tulipalojen riskien arvioinnissa muistettavaa Henkilövahingot ja liekkivammat Vuosittain noin 300 henkilöä saa tulipaloissa liekkivammoja, osa vakavimpia vammoja saaneista menehtyy Valtaosa (80 %) sairaalahoitoon joutuneiden vammoista on palovammoja, muilla palokaasumyrkytys Liekkivammojen hoito vaatii merkittäviä resursseja, hoito voi kestää pitkään ja hoitokulut voivat olla hintavia Liekkivammojen sairaalahoidosta koituu yhteiskunnalle vuosittain noin 5 6 miljoonan euron lasku Lisätietoa tulipalojen terveyskustannuksista Katso myös video liekkivamman kallis tehohoito 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 145

Ota riskien arvioinnissa huomioon tulipalojen vaikutusten laajuus Vaikutuskohde Asiakas / potilas Asiakkaan / potilaan omaiset Työntekijät Laitos / hoitopaikka Koko toimiala Tilaaja / yhteiskunta Henkilöt Tavarat Toimitilat Toiminta ja talous Jatkuvuus Imago S = suora vaikutus V = välillinen vaikutus Suora vaikutus? Pohdinnan paikka! Välillinen vaikutus? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 146

Entä jos Pohdinnan paikka Tiedetään tai ennakoidaan seurausten vakavuus, mutta ei tapahtuman todennäköisyyttä? Tapahtuman todennäköisyyttä ei useinkaan tiedetä, joten arvioinnissa on usein kyse seurausten siedettävyyden arvioinnista 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 147

Pohdi Pohdinnan paikka Millä paloriskiä ja seurausten vakavuutta mitataan? Menehtyneet, vammautuneet Vammojen hoitokulut, sairauspäivät, työkyvyttömyys Ansiomenetykset Irtaimiston, koneiden, laitteiden ja kiinteistöjen vahingot Toiminnan keskeytys Turvallisuus / turvallisuuden tunne? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 148

Pohdi Pohdinnan paikka Onko asiakkaan / potilaan näkemys omasta toimintakyvystään realistinen? Tunnistaako asiakas / potilas oman elinympäristönsä keskeiset turvallisuusriskit? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 149

6 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Sähköpalot, tekstiilien paloturvallisuus ja kemikaalit paloissa / 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 150

Tavoite Tarjota tietoa sähkölaitteiden ja sähkön tekstiilien sekä kemikaalien ominaisuuksista ja niiden aiheuttamista lisäriskeistä tulipaloissa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 151

Sisältö Sähköpalot Sähköpalojen syitä ja erityisominaisuuksia Tavanomaisimmat sähköpalojen aiheuttajat Tapausesimerkkejä Tekstiilien paloturvallisuus Vaatimukset Materiaalikohtaista tietoa Tekstiilien palosuojaus Kemikaalit paloissa Hyviä tietolähteitä Pohdittavia asioita 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 152

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Sähköpalot 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 153

Sähköpalot Sähköpaloiksi nimitetään paitsi sähköjärjestelmien ja -laitteiden paloja, myös sähkölaitteen käytössä syntyneitä tulipaloja Sähköpalot voivat johtua suunnittelu- tai valmistusvirheistä asennusvirheistä laitteen tai järjestelmän kulumisesta kunnossapidon puutteista erheellisestä, väärästä, huolimattomasta käytöstä tai suunnitellusta poikkeavasta käytöstä* 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 154

Sähköpalojen erityisominaisuudet Sähköpalojen aiheuttamat palokaasut voivat olla erittäin vaarallisia / myrkyllisiä Sähköpaloja aiheuttaviin tilanteisiin liittyy myös sähköiskun vaara 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 155

Sähköpalot laitoksissa* Pronto-tietokantaan kirjatuista laitospaloista lähes kolmasosa on koneista tai laitteista tai näiden vioista johtuneita paloja Koneisiin ja laitteisiin liittyvät palot syntyivät sähkö- tai teknisten laitteiden asennuksen, vian, häiriön tai huollon laiminlyönnin seurauksena tai palo johtuu kiinteän sähköasennuksen ylikuumentumisesta Näiden lisäksi sähköpaloja syntyy sähkölaitteen virheellisestä käytöstä Tyypillisiä virheellisestä tai huolimattomasta käytöstä johtuvia sähköpaloja ovat lieteen, uuniin tai mikroaaltouuniin liittyvät sähköpalot, etenkin ruuanlaittoon liittyvät palot 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 156

Pronto-tietokanta laitospalot 2009 2012* Palon aiheuttaneet koneet ja laitteet KONE TAI LAITE Ka. / vuosi % Liesi, uuni tai mikroaaltouuni* 63 45 Valaisin 20 14 Muu kone tai laite 12 8 Sähköverkoston jakokeskus, muu osa, pistorasia tai painike 11 8 Astian- tai pyykinpesukone 5 3 Muut sähkölaitteet* 29 21 Yhteensä 139 100 *Sis. Myös laitteen virheellinen käyttö. ** Ilmastointilaite, kiuas, kylmälaite, kahvin- tai vedenkeitin, pyykinkuivauskone, lämmityslaite, atk-laite, televisio, muut kodinkoneet, sähköjohdot, kaapeloinnit mm. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 157

Varaudu myös sähköiskuihin! Esimerkkejä hoitotyössä saaduista sähköiskuista: Sairaanhoitajan potilassängystä saama sähköisku Sähköisku hoitopöydän liitosjohdosta Lisää sähköiskuihin ja sähköpaloihin liittyviä tapausesimerkkejä Tukesin verkkosivuilla VARO-rekisterissä http://varo.tukes.fi/ hakusanoilla sähköisku tai sähköpalo 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 158

Tyypillinen tapausesimerkki Erehdys tai unohdus Asukas säilytti sähkölieden takalevyillä tavaroita Ruuanlaiton yhteydessä hän laittoi kattilan etulevylle, mutta kytki epähuomiossa virran takalevylle ja poistui hetkeksi keittiöstä Levy kuumeni, sillä olleet tavarat syttyivät palamaan ja palo levisi liesituulettimeen Asukas sai lieviä palovammoja, keittiö tuhoutui ja palo aiheutti savuvahinkoja koko asunnolle TO Kuva: Tarja Ojala 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 159

Tyypillinen tapausesimerkki Riskitekijät Keittiössä oli vain vähän laskutilaa, jonka vuoksi asukas säilytti ruuanlaittoon liittyviä tavaroita nelilevyisen sähkölieden takimmaisilla levyillä Vanha kiinteistö ja keittiökoneet: lieden levy lämpeni hitaasti, asukas tiesi sen ja poistui kiehumista odotellessaan keittiöstä toiseen huoneeseen tekemään muita askareita. Rasvoittunut liesituuletin ja hormi: Kun liedellä olleet tavarat syttyivät, liekki sytytti liesituulettimen ja hormin rasvan ja palo voimistui nopeasti hallitsemattomaksi Perinteisen sähkölieden tekniikka Ei tietoa palovaroittimesta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 160

Tapausesimerkki 2* Kuolemaan johtanut sähköpalo Palo sai alkunsa kerrostalon 2. kerroksessa sähköjohdon pistorasian kohdalta Naapurit huomasivat parvekkeelle levinneen tulipalon. Joku kävi kehottamassa asukkaita poistumaan asunnoistaan. Palomiehet neuvoivat asukkaita pysymään asunnoissaan turvassa, etteivät nämä tulisi savuiseen rappukäytävään, koska savu on myrkyllistä ja voi tainnuttaa. Tulipalossa kuoli yksi henkilö. Onnettomuushuoneistoa lukuun ottamatta muihin asuntoihin ei tullut vahinkoja palosta tai sammutusvedestä Osaan asuntoja pääsi savun hajua 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 161

Sähköpalo 2 Onnettomuuden syyt / riskitekijät Onnettomuuden todennäköisenä syynä oli kuumentunut jatkojohto, joka sytytti ympärillä olevat lehtipinot palamaan Asunnossa oli palovaroitin, mutta se ei ollut toimintakunnossa Tapaus Tukesin verkkosivuilla Varo-rekisterissä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 162

Tapausesimerkki 3 Sähköpalo tuetussa asumisessa Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 163

Tapausesimerkki 3 Palon aiheuttajana oli rollaattorin kahva Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 164

Pohdi Pohdinnan paikka Valtaosa sähköpaloista voitaisiin välttää oikealla suunnittelulla, laitteiden käytöllä, säännöllisellä huollolla, asianmukaisella kunnossapidolla ja sähkötarkastuksella Onko organisaatiossasi seurattu asiakkaiden tai potilaiden sähkölaitteiden käyttöön liittyviä riskejä? Mitä niiden vähentämiseksi on tehty? Onko sähkölaitteiden kunnossapito ennakoitu ja järjestyksessä? Reagoiko organisaatiosi huoltotarpeeseen ennakoivasti ja laitteiden vikaantumiseen välittömästi? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 165

Pohdi Pohdinnan paikka Tavallisin sähkölaitteesta syntyvän palon aiheuttaja on lieden virheellinen käyttö säilytystilana tai levyn unohtaminen päälle Seurataanko sähkölieden käyttöä laskutilana asiakkaan luona kotikäynneillä? Entä omissa sosiaalitiloissa? Jos huomaat, että liedellä säilytetään palavaa materiaalia, poistatko tavarat säännönmukaisesti ja muistutat niiden aiheuttamasta palovaarasta? Miten ruuanlaitossa sattuvaan virran unohtamiseen on varauduttu? Onko uutta liettä hankittaessa päätöksenteon painopiste halvassa hankintahinnassa vai turvallisuudessa? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 166

Testaa Pohdinnan paikka Tunnistatko ylikuumentuneen sähkölaitteen hajun? Miten toimit? Onko toimintamalli suunniteltu? Onko toimintamalli harjoiteltu? Minkälainen viive reagoinnissa on siedettävä, jotta turvallisuus ei vielä vaarannu? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 167

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tekstiilien paloturvallisuus 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 168

Lähtökohdat Tekstiilien paloturvallisuus on toiminnanharjoittajan vastuulla Tekstiilien paloturvallisuusvaatimukset vaihtelevat käyttökohteen mukaan Julkisille tiloille suositus paloturvallisista materiaaleista Rakennustietosäätiön ohje RT 08-11098 (SIT 08-610087, KH 60 00509) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012 Kuluttajakäytössä lähtökohtana on, että huonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta tupakasta (Lähtökohtana kuluttajaturvallisuus). Asetus 743/1990 ja 57/1991 Ei kata vanhoja eikä päällystettyjä huonekaluja eikä sisustustekstiilejä kuten peittoja, lakanoita, verhoja Kuluttajavaatteiden paloturvallisuusvaatimukset puuttuvat 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 169

Tekstiilien paloturvallisuus Syttymisherkkyys: vaikeasti syttyvä, sammuu itsestään SL1 / tavanomaisesti syttyvä SL2 / herkästi syttyvä SL3 Tulen leviäminen tekstiilissä: ei ylläpidä palamista vaan sammuu / jatkaa palamista / tuli leviää nopeasti tekstiilirakenteessa Sulaminen: tekstiili sulaa, mutta sulaneet osat sammuvat / sulanut osa palaa / sulanut osa palaa ja tiputtaa sulaa palavaa ainesta Sammuminen: materiaali ei ylläpidä palamista vaan sammuu itsestään / jatkaa palamista, kunnes materiaali on kokonaan palanut Palokaasut: palokaasut ovat myrkyllisiä, ne heikentävät nopeasti näkyvyyttä ja haittaavat pelastautumista 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 170

Ei vain syttyminen tai palaminen! Tekstiilin paloturvallisuus ei muodostu pelkästä syttymis- tai palamisominaisuudesta, vaan myös palavan tekstiilin kehittämistä palokaasuista ja lämmöntuotosta Myös syttymisen ja palamisen näkökulmasta paloturvallinen tekstiili voi tulipalossa tuottaa paljon lämpöä, savua ja myrkyllisiä palokaasuja 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 171

Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat materiaali, rakenne, toiminta ja olosuhteet Rakenne: Ilmava / ohut kangas syttyy herkemmin kuin tiivis / paksu Vanutäytteiset rakenteet voivat palaa voimakkaasti Nukkapintaiset kankaat syttyvät helpommin kuin sileät Pystysuuntaiset tekstiilit (esim. verhot) palavat helpommin / helpommin kuin vaakatasossa olevat tekstiilit Kankaan viimeistely voi vaikuttaa syttymiseen (+ / -) Kuivat tekstiilit palavat helpommin kuin kosteat Väljät vaatteet palavat (päällä) nopeammin kuin tyköistuvat 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 172

Tekstiilimateriaaleissa on eroja Helposti syttyvät, palavat tai sulavat tekstiilimateriaalit Luonnostaan paloturvalliset tekstiilimateriaalit Palosuojatut tekstiilit Tekstiilien palo-ominaisuudet pitää tiedostaa Valinnalla voidaan vaikuttaa paloturvallisuuteen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 173

Tavanomaisten tekstiiliraaka-aineiden palo-ominaisuuksia* Raaka-aine Syttyminen Palamisnopeus ja sulaminen Puuvilla, pellava, modaali, viskoosi Ohuena helposti syttyviä Polyamidi Syttyvä Sulaa Palaa herkästi, kytee, ei sula Polyesteri Syttyvä* Sulaa, räiskyy Polyakryyli Herkästi syttyvä Palaa voimakkaasti, sulaa, räiskyy Modakryyli Vaikeasti syttyvä Ei sula Klorokuidut Vaikeasti syttyviä Itsestään sammuvia Villa, silkki, nahka, untuvat, höyhenet Lasikuidut Vaikeasti syttyviä Eivät syty Itsestään sammuvia 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 174

Haasteita Puhtaiden raaka-aineiden (esim. 100 % villa) palokäyttäytyminen tiedetään, mutta jo tekstiilin viimeistely voi muuttaa palo-ominaisuuksia Sekoitekankaiden (esim. 50 % villa / 50 % akryyli) ja yhdistettyjen materiaalien tai rakenteiden paloominaisuuksia voi olla vaikea ennakoida Kuituseokset: villa on paloturvallinen, mutta entä villa + akryyli? Kerrosrakenteet esim. untuva turvallinen, mutta entä untuvatyyny, jossa on puuvilla- tai puuvilla/polyesteripäällinen tai -tyynyliina? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 175

Palava vai paloturvallinen tekstiili? Valtaosa tavanomaisista tekstiilikuiduista on helposti syttyviä ja suuri osa myös nopeasti palavia Osa kuiduista (mm. villa) on luonnostaan paloturvallisia: ne ovat vaikeasti syttyviä eivät ylläpidä palamista Luonnostaan paloturvallisten tekstiilimateriaalien paloturvallisuusominaisuus on pysyvä, se ei heikkene käytön, pesun tai kulumisen myötä, mutta viimeistysaineet ja likaantuminen voivat muuttaa ne herkemmin syttyviksi Tekstiili voi olla palosuojattu, jolloin paloturvallisuus perustuu tekstiilikuidun kemialliseen rakenteeseen tai viimeistelyyn Palosuojaviimeisteltyjen tekstiilien paloturvallisuus voi heiketä käytön ja mm. pesujen seurauksena. Lika voi heikentää tekstiilin paloturvallisuutta! 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 176

Tekstiilien palosuojaus Palosuojauksella parannetaan tekstiilimateriaalin paloturvallisuutta, mutta suojaus voi heikentää tekstiiliä ja lisätä palokaasujen määrää ja myrkyllisyyttä Palosuojatut tekstiilit eivät ole palamattomia: suojaus vähentää syttymisherkkyyttä ja palonleviämiskykyä Palosuojattujen tekstiilien terveyshaittoja ei tunneta, mutta palosuoja-aineet voivat olla terveydelle haitallisia*: Yksittäisiä palosuoja-aineita on asetettu käyttökieltoon niiden aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi** Lisätietoa palosuojatuista tekstiileistä Lisätietoa sisusteiden paloturvallisuudesta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 177

Tekstiilien palo-ominaisuudet Käytön mukaan: huonekalut Kuluttajille myytäville (uusille) pehmustetuille istuinhuonekaluille ja patjoille on paloturvallisuusvaatimukset (asetukset). Pehmustetut istuinhuonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta savukkeesta, mutta voivat syttyä liekistä. Muille kuluttajakäytössä oleville sisustustuotteille ei ole paloturvallisuusvaatimuksia Ota huomioon Mahdolliset palavat puuosat, palavat ja sulavat muoviosat Vanhat, likaiset, verhoillut tai irtopäällisellä päällystetyt kalusteet voivat syttyä / palaa helposti, paloturvallisuus riippuu verhoilumateriaalista! 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 178

Tekstiilien palo-ominaisuudet Käytön mukaan Peitot, tyynyt, lakanat, verhot Puuvillaa, pellavaa tai tekokuituja Palo-ominaisuudet raaka-aineen mukaan Vaatetus Sulavat, helposti syttyvät vaatteet voivat olla vaarallisia Vanutäytteiset kerrosrakenteet (toppavaatteet) voivat olla vaarallisia, jos päälliskangas on helposti syttyvä ja vanu tai vuorikangas palavaa tai sulavaa materiaalia. Lämpöä vapautuu paljon ja sula aines voi tarttua ihoon. Sulava tekstiilimateriaali voi olla erittäin kuumaa ja aiheuttaa vakavia palovammoja. Joissakin vaatteissa voi olla varoitusmerkintä avotulesta (mm. Keep away from fire), useimmiten merkintää ei ole 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 179

Esimerkki varoitusmerkinnästä 26.6.2015 STEP-hanke 2015 180

Sulava tekstiili aiheuttaa vakavat vammat Tähän diaan on tarkoitus lisätä valokuva henkilön päälle sulaneen tekstiilin aiheuttamasta palovammasta Eettinen keskustelu asiasta on kesken Kuvan tavoitteena on konkretisoida tekokuitujen vaaroja 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 181

Tekstiilien paloturvallisuus Käyttäjään ja tilanteeseen liittyvät riskit Riskiryhmät Lapset, ikääntyneet Tupakoijat ja tupakoivat päihteiden käyttäjät Tilanteet Avotulen teko Tupakointi Grillaus Ruuanlaitto Puulämmitys 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 182

Tekstiilien paloturvallisuus Yleislinjaus Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudesta on olemassa Rakennustietosäätiön ohje RT 08-11098 (SIT 08-610087, KH 60 00509) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012 Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudelle ei ole vähimmäisvaatimuksia, vaan asia on toiminnanharjoittajan omalla vastuulla* Toiminnanharjoittajan on arvioitava mitä paloturvallisuusriskejä toimintaan sisältyy ja miten riskejä pystytään hallitsemaan.** Palotarkastus tukee tätä toimintaa. Tekstiilien paloturvallisuus on otettava huomioon sekä toimintaa suunniteltaessa, hankinnoissa että koko toiminnan harjoittamisen ajan 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 183

Paloturvallisuus Pukeutumisessa ja sisustuksessa Valitse sisustukseen vaikeasti syttyvät materiaalit Valitse pukineisiin vaikeasti syttyvät ja itsestään sammuvat materiaalit (sekä henkilökunta että asiakas) Kerrospukeutumisessa kiinnitä huomio sekä ihoa vasten olevaan kerrokseen että pintakerrokseen, pintakerros on alttiina syttymiselle, ihoa vasten oleva kerros voi suojata paloja sulamisvammoilta Nahkatakki tai villakankainen pukine suojaa tehokkaasti Alusasuissa luonnonkuidut turvallisempia Tarkista vaatteiden materiaali 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 184

Pukeutumisen paloturvallisuus Villa, nahka (huonekalut, takit) ja untuvat (tyynyt, peitot, takkien täyte) yleensä turvallisia, huom. päällisen materiaali vaikuttaa myös oleellisesti syttymiseen ja palo-ominaisuuksiin Kerrospukeutumisella mahdollisuus parantaa paloturvallisuutta, puuvillainen tai villainen alus- tai väliasu voi suojata ihoa palavalta ja sulavalta materiaalilta palossa Sulavasta materiaalista tehdyt alusvaatteet ja paljasta ihoa vasten olevat tekokuitupukineet voivat palossa aiheuttaa vakavia palovammoja! 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 185

Paloturvallisuutta voidaan testata Paloturvallisuudesta ei ole merkintää tekstiilituotteissa, mutta sitä voidaan testauttaa* tai testata Tekstiiliraaka-aineiden palotestausvideo* Yksittäisenä lankana Kangaspalana Jos testaat, muista paloturvallisuus Palamaton alusta Pieni kuitumäärä / kangaspala Käytä kynttilää ja pinsettejä, varo nopeaa leimahtamista ja palossa mahdollisesti kipinöiviä tai sulavia tekokuituja Muista palokaasujen vaarallisuus, huolehdi kaasujen poistosta! 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 186

Pohdi Pohdinnan paikka Oletko kiinnittänyt huomion tulipalojen syttymisen ennaltaehkäisyyn? Asiakkaan pukeutumiseen / pukinemateriaaleihin Liina- ja sänkyvaatteisiin Sisustustekstiileihin Huonekaluihin ja niiden päällysmateriaaliin Mahdolliseen avotuleen Tulentekovälineisiin Tekstiilien laatuun ja määrään Entä muuhun turhaan palokuormaan kuten lehdet, roskat, pakkausjäte, muovit? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 187

Pohdi Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa? Pohdi mitä teet. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 188

Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa? Pohdi mitä teet. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 189

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Kemikaalit paloissa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 190

Lähtökohdat Kemikaalit voivat olla samalla kertaa hyödyllisiä / välttämättömiä haitallisia tai jopa vaarallisia ja pahentaa tulipalon seurauksia Tutustu aina kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteeseen ja varaudu vaaroihin 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 191

Esimerkki Välttämätön, vaarallinen happi Elimistölle välttämätön, hoitotyössä tavanomainen ja hyödyllinen, mutta samalla myös vaarallinen Happikanyyli ja tupakka ovat huono yhdistelmä Happipitoisuuden noustessa palavat materiaalit syttyvät helpommin ja palavat voimakkaammin: Ilman normaali happipitoisuus on 21 %. Jos happipitoisuus on 24 %, palamisnopeus on kaksinkertainen (siis vain +3 prosenttiyksikköä). Jos happipitoisuus on 40 %, palamisnopeus kymmenkertaistuu ja palon sammuttaminen on mahdotonta. Lääkehappea käytettäessä huoneilman / tilojen happipitoisuutta voidaan seurata happipitoisuusmittarilla Lisätietoa hapen turvallisesta säilytyksestä ja käytöstä Tukes 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 192

Tietoa kemikaaleista Kemikaalien aiheuttamien riskienarvioinnissa ja minimoinnissa voi käyttää useita vaihtoehtoisia työkaluja tai tietokantoja: Käyttöturvallisuustiedotteet (valmistaja / myyjä / lähettäjä) KETU-rekisteri, Kemikaali- ja turvallisuusvirasto Tukes Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet eli OVA-ohjeet, Työterveyslaitos TTL Kansainväliset kemikaalikortit, TTL Kemikaalivihi (TTL) TOKEVA 2012, Pelastusopisto 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 193

Käyttöturvallisuustiedotteet Tutustu käyttöturvallisuustiedotteeseen jo ennen kemikaalin käyttöönottoa Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille saattamisesta, on laadittava ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedote ja toimitettava se kemikaalin vastaanottajalle ja Kemikaali- ja turvallisuusvirastolle Jos käyttöturvallisuustiedotetta ei ole katso Tukesin KETU-rekisteri http://www.ketu.fi/ tai joku muu edellä mainituista lähteistä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 194

KETU-rekisteri Käyttöturvallisuustiedotteet on kerätty Tukesin ylläpitämään KETU-rekisteriin Rekisteri on hyödyllinen tietolähde vaaroja ennakoitaessa, tai jos kemikaalista ei ole käytettävissä asianmukaista käyttöturvallisuustiedotetta Rekisterissä on julkinen ja viranomaisosa. Julkisen osan tiedot ovat kaikkien saatavilla maksutta. Avoin haku perustuu kauppanimeen tai valmistajan nimeen Tunnisteena CAS-numero (Chemical Abstract Service) 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 195

OVA-ohjeet OVA-ohjeet sisältävät noin 120 yleisimmin käytetyn vaarallisen aineen turvallisuustiedot suomeksi Haku YK-numerolla (UN) tai nimellä YK-numero on aineen kansainvälinen nelinumeroinen numerokoodi, joka yksilöi aineen Numerot ovat välillä 0004-3468 Esim. happi 1072 - tai 1073 Katso OVA-ohjeet: http://www.ttl.fi/ova/ 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 196

Kansainväliset kemikaalikortit Noin 1600 aineen turvallisuustiedot suomeksi Sisältää vaarallisen aineen keskeiset vaara ja torjuntatiedot Haku Nimellä YK-numerolla ICSC-numerolla tai CAS-numerolla mm. Katso kansainväliset kemikaalikortit: http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/ 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 197

Kemikaalivihi Työterveyslaitoksen uusi käyttöliittymä, josta löytyy yleistietoa kemikaaleista Testejä Yleistietoa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 198

TOKEVA-ohjeet Pelastustoimen ohjeistus toimintaohjeet kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamien vaarojen torjuntaan Avoin versio vapaasti haettavissa Pelastusopiston verkkosivuilta Helppotajuista tietoa kemikaalien aiheuttamien vaarojen torjuntaan Sisältää myös OVA-ohjeet ja kansainväliset kemikaalikortit Haku nimellä tai nimen osalla, YK-numerolla, vaaranumerolla, symbolilla tai lipukkeella 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 199

Tutustu aineen ominaisuuksiin Ei ole väliä, mitä työkalua käytät, kunhan osaat: eri työkalut täydentävät toisiaan, keskeisimpien aineiden osalta niissä on luonnollisesti yhtäläisyyksiä ja päällekkäisyyksiä Käytä olemassa olevaa tietoa paloturvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden parantamiseksi Tutustu aineen ominaisuuksiin aina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siis etukäteen, jo ennen vaarallisen aineen toimitusta ja käyttöönottoa. Arvioi aineen aiheuttamat riskit ja varaudu niihin Varmista, että kemikaalit on otettu huomioon myös pelastussuunnitelmassa ja poistumisturvallisuusselvityksessä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 200

Erityisosaamista edellyttävät Räjähdysvaaralliset tilat, ATEX (Ex) Hoitolaitoksissa voi olla nesteen, kaasun tai pölyn vuoksi räjähdysvaarallisia ATEX (aiemmin Ex) tiloja Tiloissa pitää käyttää ATEX-luokiteltuja koneita, laitteita ja varusteita, myös pukineita ja jalkineita Suojauksen tavoitteena on estää kipinät, jotka voisivat sytyttää räjähdysvaarallisen tilan palamaan Räjähdysvaaralliset tilat edellyttävät aina erityisosaamista, lisätietoja räjähdysvaarallisista tiloista: Tukes TTL 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 201

Pohdi Pohdinnan paikka Oletko tietoinen toimipaikkasi kemikaaleista, niiden paloominaisuuksista ja mahdollisista lisäriskeistä tulipalon yhteydessä? Onko toimipaikassasi Toimintaohjeet kemikaalivuotojen varalta? toimintaohjeet kemikaalien käsittelystä tulipalon varalta? Mitä työkalua työpaikallasi / itse käytät kemikaalivaarojen torjuntaan? Onko koko henkilökunta tietoinen käytössä olevasta työkalusta? Käytetäänkö tietoa varautumiseen? Onko myös pelastuslaitos tietoinen tieto toimipaikallasi käytettävistä kemikaaleista? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 202

7 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Paloturvallisuuden hyvät käytännöt / 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 203

Osan tavoite ja sisältö Tarjota muistilista hyvistä käytännöistä valmiita linkkejä yleisiä periaatteita toimijakohtaisia hyviä käytäntöjä konkreettisia työkaluja turvallisuuden parantamiseksi 26.6.2015 STEP-hanke 2014 204

Turvallisuutta voidaan parantaa Määrätietoisella turvallisuusjohtamisella Lainsäädännön mukaisella, turvallisuushakuisella ja vastuullisella toiminnalla ja yhteistyöllä Toiminnan hyvällä suunnittelulla Vaaratilanteiden analysoinnilla ja jatkuvalla parantamisella Syttymismahdollisuuksien ja palokuorman minimoinnilla Varautumisella Rakenteellisilla ratkaisuilla Teknisillä ja toimintaan liittyvillä ratkaisuilla Koulutuksella 26.6.2015 STEP-hanke 2014 205

Määrätietoinen turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen ja -toimenpiteet ovat osa normaalia jokapäiväistä toimintaa Turvallisuusjohtamisessa otetaan huomioon sekä kiinteistön, toimitilojen, toiminnan, toimijoiden, asiakkaan / potilaan ja ulkopuolisten toimijoiden ja henkilöiden tuottamat riskit Turvallisuusjohtaminen ja vastuu jaetaan tarpeeksi monen henkilön harteille. Turvallisuus on yhteistyötä, johon otetaan mukaan toiminnan kaikki osapuolet, myös työntekijä ja asiakas ja tämän läheiset, sekä tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Toimenpiteet resursoidaan ja aikataulutetaan ja niiden toteutumista seurataan 26.6.2015 STEP-hanke 2014 206

Lainsäädäntö ja hyvä suunnittelu Ota huomioon lainsäädännön vaatimukset Pelastuslaki Asetus poistumisturvallisuusselvityksestä Ota toiminnan suunnittelussa huomioon paitsi lainsäädännön vaatimukset myös ihmisten heikkoudet Hyödynnä eri osapuolten osaamista Hyödynnä viranomaisyhteistyötä Suunnittele toiminta proaktiiviseksi ei reaktiiviseksi 26.6.2015 STEP-hanke 2014 207

Riskien arviointi ja hallinta Pidä huolta riskienarvioinnista ja riskienhallinnasta Kehitä jatkuvasti omavalvontaa Hyödynnä viranomaisvalvonta, kysy jos et tiedä Palotarkastus, sähkötarkastus Seuraa vahinkoja ja poikkeamia ja opi niistä, korjaa toimintatavat / poista vaarat välittömästi Opi paitsi omista, myös muille sattuneista vahingoista ja läheltä piti -tilanteista Varmista kehittämisen toimenpiteet, resurssit, rahoitus aikataulu, toteutus, seuranta ja tiedonkulku Hanki ja pidä yllä riittävä osaaminen: kouluttaudu ja kouluta 26.6.2015 STEP-hanke 2014 208

Rakenteelliset ja tekniset ratkaisut Tiedosta paloturvallisuusluokitus ja tee rakenteelliset ratkaisut turvallisuutta tukevaksi Hyödynnä teknisiä ratkaisuja Paloilmaisimet ja palovaroittimet Sammuttimet, kiinteät ja siirrettävät sammutusjärjestelmät Liedet, uusi tekniikka, induktio- ja keraamiset liedet, liesivahti Pidä huolta rakenteellisten ratkaisujen pysyvyydestä ja toimivuudesta myös muutos- ja korjaustilanteissa Muista palokatkot Teknisistä ratkaisuista riippumatta PIDÄ huolta osaamisesta! 26.6.2015 STEP-hanke 2014 209

Toimintatavat Varautuminen Syttymisriskin ja palokuorman minimointi Tekstiilit, paperit, kartonkijäte, jätteiden sijoittaminen Opasteet Valvonta ja kulunvalvonta Sammutusvälineistö Riittävä henkilökunta Säännöllinen koulutus, turvallisuusosaaminen ja harjoittelu Turvallisuutta ei voi rakentaa yhden kortin varaan! 26.6.2015 STEP-hanke 2014 210

Roolit Turvallisuus on yhteinen asia. Sen varmistamiseksi tarvitaan jokaisen osapuolen - tilaajan, palvelun tuottajan, kiinteistön omistajan / haltijan, työntekijän ja asiakkaan / potilaan - omaa toimintaa ja kitkatonta yhteistyötä Roolista riippumatta pitää muistaa sekä työturvallisuuslain että pelastuslain asettama ilmoitusvelvollisuus JOS huomaat vakavan vaaran, muista että ilmoitusvelvollisuus ohittaa vaitiolovelvollisuuden! 26.6.2015 STEP-hanke 2014 211

Tilaaja Ota huomioon palveluiden kilpailutuksessa ja ostossa sekä kokonaisturvallisuus että paloturvallisuus sen osana Kouluta toimijat / kannusta turvallisuusosaamiseen Ota huomioon* Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. STM:n julkaisuja 2011:15 Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen. STM:n selvityksiä 2009:59 Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille STM:n julkaisuja 2005:13 (soveltuvin osin) 26.6.2015 STEP-hanke 2014 212

Palvelun tuottaja Kuten tilaaja + Varaudu vaaroihin, tee realistiset suunnitelmat Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Ota huomioon asiakkaiden / potilaiden todellinen toimintakyky Muista myös toimintakyvyn muutokset! Valvo turvallisuutta, kehitä aina kun on tarvetta Seuraa muutosta Jatkuvasti / säännönmukaisesti / määräajoin seurattavat asiat Turvallisuuskävelyt Seuraa ja ohjaa määrätietoisesti turvallisuuskulttuuria Kouluta ja kannusta koulutukseen ja turvallisuusosaamiseen 26.6.2015 STEP-hanke 2014 213

Kiinteistön omistaja / haltija Ota huomioon pelastuslaki Toiminnanharjoittajan ja kiinteistön omistajan / haltijan yhteistyövelvoite Varaudu Pidä kulkutiet ja hätäpoistumistiet avoinna ja asianmukaisesti merkittyinä Huolehdi alkusammutuskaluston ajantasaisuudesta ja riittävyydestä Huolehdi turvallisuustason säilymisestä myös kunnossapitotöiden yhteydessä 26.6.2015 STEP-hanke 2014 214

Työntekijä Ota turvallisuus luonnolliseksi osaksi omaa työtäsi ja keskustelunaiheeksi asiakkaan kanssa Jos epäilet turvallisuuden vaarantuvan, sano välittömästi / ilmoita lähiesimiehelle, tarvittaessa suoraan viranomaiselle / pelastuslaitokselle Jos olet epävarma, kysy / ilmoita Parempi liian aikaisin kuin liian myöhään Osallistu turvallisuuskoulutukseen aktiivisesti Kerää tietoa myös oma-aloitteisesti 26.6.2015 STEP-hanke 2014 215

Asiakas / potilas / omaiset / läheiset Kiinnitä huomio turvallisuuteen ja ota turvallisuus luonnolliseksi keskustelunaiheeksi Puhu, kysy tai huomauta, jos olet huolissasi jostain turvallisuusasiasta Osallistu voimavarojen mukaan harjoituksiin ja koulutukseen 26.6.2015 STEP-hanke 2014 216

Yhdessä Harjoitelkaa, kehittäkää, tiedottakaa Hyvä ja rakentava turvallisuusasioiden käsittelyn toimintatapa Poikkeamailmoituksen tai vaaraepäilyn ilmoittamistapa Käykää jokainen ilmoitus läpi asiallisesti Arvioikaa, mikälaiseen muutokseen on tarve Tehkää toteuttamispäätös, aikataulu ja määritelkää toimeenpanija Varmistakaa, että asia tulee tehtyä Seuratkaa muutoksen vaikutusta Kiittäkää ilmoittajaa 26.6.2015 STEP-hanke 2014 217

Työkaluja Rakenteellinen turvallisuus Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Opasteet Palovaroittimet ja - ilmoittimet Sammuttimet Sammutusjärjestelmät Lukitukset ja kulunseuranta Koulutus, osaaminen ja yhteistyö 26.6.2015 STEP-hanke 2014 218

Tee pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Lähtökohtina Pelastuslaki Asetus poistumisturvallisuus-selvityksestä Tarkista suunnitelmat aina toiminnan muuttuessa, päivitä viimeistään kolmen vuoden välein Ota huomioon potilaiden / asiakkaiden toimintakyvyn mahdollinen muutos Olemassa olevia ohjeita / oppaita ja mallipohjia saa Omalta aluepelastuslaitokselta ja sen verkkosivuilta Suomen pelastusalan keskusjärjestöltä SPEK 26.6.2015 STEP-hanke 2014 219

Opastaminen ja varoittaminen Yleiset turvallisuusohjeet / toimintaohjeet Poistumisreittien opastus ja valaistus Asetus 805/2005 Tukes: Poistumisvalaistus ja merkinnät Ohje: Rakennusten turvamerkit SPEK 22 Opastus pitää näkyä ja toimia myös hämärässä / pimeässä Palovaroittimet Sijoittaminen ja kunnossapito Asetus 239/2009 Sammuttimet Tarkastus ja huolto Asetus 917/2005 26.6.2015 STEP-hanke 2014 220

Opastaminen ja varoittaminen Yleiset turvallisuusohjeet / toimintaohjeet Poistumisreittien opastus ja valaistus Asetus 805/2005 Rakennustieto: Kiinteistön opasteet Rakennusten turvamerkit SPEK 22 Opastus pitää näkyä ja toimia myös hämärässä / pimeässä Palovaroittimet Sijoittaminen ja kunnossapito Asetus 239/2009 Sammuttimet Tarkastus ja huolto Asetus 917/2005 26.6.2015 STEP-hanke 2014 221

Rakenteellinen turvallisuus Varmista käyttötarkoituksen mukainen rakenteellinen turvallisuus JOS todellinen käyttö on vaativampaa kuin suunniteltu käyttö, pitää rakenteellisen turvallisuuden riittävyys varmistaa ja tarvittaessa sitä pitää parantaa Pidä huolta rakenteellisen turvallisuuden säilymisestä myös muutostöiden ja kunnossapidon yhteydessä 26.6.2015 STEP-hanke 2014 222

Sammutusjärjestelmä Voi olla kiinteä tai siirrettävä (huone tai asuntokohtainen) Automaattisen sammutusjärjestelmän / sprinklerin asentamisesta huolimatta huolehdi henkilökunnan riittävästä mitoituksesta ja paloturvallisuusosaamisesta! Katso video* sammutusjärjestelmän toiminnasta 26.6.2015 STEP-hanke 2014 223

Avaa kaappi ja harjoittele! Muista riittävän iso sammutin Muista sammuttimen huolto määräajoin Tarkista, että pikapalopostiin tulee vettä Harjoittele pikapalopostin käyttöä Kuva: Tarja Ojala 26.6.2015 STEP-hanke 2014 224

Turvallisuuskävely Turvallisuuskävely on hyvä keino arvioida esimerkiksi poistumisturvallisuusselvityksen ja pelastussuunnitelman toimivuutta Käytä turvallisuuskävelyä paitsi henkilökunnan myös asiakkaiden / potilaiden opastamiseen, ota asiakas mukaan! Toteuta turvallisuuskävely rauhallisesti, jotta se ei aiheuta ahdistusta tai hätääntymistä Toista turvallisuuskävely säännöllisesti, jotta se sisäistetään Päivitä ja toista turvallisuuskävely aina, kun kulkuväylät tai muut kulkujärjestelyt tai olosuhteet muuttuvat pysyvästi tai tilapäisesti esim. remontin vuoksi! 26.6.2015 STEP-hanke 2014 225

Turvallisuuskävely Suunnittele turvallisuuskävely, tee tarkistuslista, toteuta kävely ja arvioi sitä, kehitä edelleen Kävele ja käy läpi konkreettisesti kaikki turvallisuuteen ja poistumisturvallisuuteen liittyvät asiat Palo-osastointi, lähimmät ja myös vaihtoehtoiset poistumistiet Sammutusvälineet Opasteet ja valaistus (myös sähkökatkoksen aikana) Kokoontumispaikka Harjoittele turvallisuuskävelyllä myös potentiaalisia tilanteita Harjoittele myös epätyypilliseen aikaan / sähköt sammutettuna Päivitä turvallisuuskävelymalli, jos huomaat kehittämistarvetta Turvallisuuskävelyn tarkistuslistaesimerkki SPEK 26.6.2015 STEP-hanke 2014 226

Toiminnan turvallisuus Minimoi syttymislähteet Minimoi palokuorma Sälytä helposti syttyvää / palava materiaali asianmukaisissa säilytystiloissa Valitse huonosti syttyviä / palavia materiaaleja Pidä käytävät ja rappukäytävät esteettöminä ja tyhjinä Poista välittömästi käytäviin tai rappuun jätetyt tavarat Tiedota esteettömyyden turvallisuusmerkityksestä Katso, ettei rakennuksen seinustalle / lastauslaiturille kerry palavaa materiaalia Sijoita jäteastiat riittävän etäälle rakennuksista ja lukitse astiat 26.6.2015 STEP-hanke 2014 227

Palokuorma Valitse paloturvallisia pintamateriaaleja ja heikosti syttyviä ja palavia sisustusmateriaaleja Minimoi tekstiilien ja muun palonaran materiaalin määrä. Poista tarpeettomat tekstiilit, paperi ja kartonki tiloista. Sijoita ylimääräinen varastoitava / säilytettävä palonarka materiaali suljettuun tilaan Muista Pelastuslaki 379/2011, 9 Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää myöskään ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. 26.6.2015 STEP-hanke 2014 228

Lukitus ja avaimet Estä lukituksella tarpeeton liikkuminen ja asiattomien sisällepääsy Alue, rakennus, yksittäinen tila, säilytystila Tarkista että lukitus toimii oikein myös poikkeusoloissa, kuten tulipalon tai sähkökatkoksen sattuessa Tarkista onko pelastuslaitosta varten varattu avaimet paikallaan avainsäilössä ja ovatko ne ajantasaiset Varmista vara-avainten sijainti välittömässä läheisyydessä Jos lukituksella rajoitetaan asiakkaiden ulospääsyä, varmista että poistuminen on mahdollista hätätilanteessa Varmista, että hätäpoistumistiet ovat avoimet ja ovet pystytään avaamaan vaivatta poistumista varten 26.6.2015 STEP-hanke 2014 229

Sähköturvallisuus Sähkötarkastus Palotarkastus Ja niiden edellyttämät toimenpiteet Muista, että kiinteitä sähköasennuksia saa tehdä vain asianmukaisen pätevyyden omaava henkilö! Käy läpi sähköturvallisuuden perusohjeet Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen verkkosivuilta Lisätietoa sähköturvallisuussäädöksistä ja -turvallisuudesta Työsuojeluhallinnon verkkosivulta Tukesin verkkosivuilta 26.6.2015 STEP-hanke 2014 230

Liedet Keraaminen tai induktioliesi on perinteistä liettä turvallisempi Keraamisen lieden lämpenevä levy näkyy punaisena ja levyn päälle unohtaminen on helppo huomata jopa etäältä (vrt. perinteisen lieden levyt) Induktiolieden levy ei lämpene, mikäli sillä ei ole keittoastiaa Jos käytössä on perinteinen liesi, sen voi varustaa ajastimella tai liesivahdilla Liesivahdissa on automaattinen lämpötilan valvonta ja virran katkaisu. Lisäksi se on kierrätettävä ja voidaan siirtää asukkaalta / asiakkaalta toiselle. Katso Liesiturvalaitevertailu STEKin verkkosivuilta 26.6.2015 THL STEP-hanke 2014 231

Pohdi lieden turvallisuutta Kuvat: Tarja Ojala 26.6.2015 STEP-hanke 2014 232

Tahallisten palojen ennaltaehkäisy Paloturvallisuuden tavanomaisten turvallisuustoimenpiteiden lisäksi Pidä huoli riittävästä valaistuksesta ja valvonnasta, mukaan lukien kameravalvonta Estä ja rajaa asiaton kulku lukituksella Jos henkilöllä on sytyttelytaipumus, tunnista / tiedosta / ole tiedon tasalla ja ennakoi Minimoi palokuorma Valvo / varmista, ettei sytyttelytaipumuksen omaavalla henkilöllä ole tulentekovälineitä 26.6.2015 STEP-hanke 2014 233

Kemikaalit Minimoi kemikaalien määrä Varaudu olemassa olevien kemikaalien aiheuttamiin vaaroihin Muista kemikaalit myös pelastussuunnitelmassa ja poistumisturvallisuusselvityksessä, pelastusharjoituksissa ja koulutuksessa Opettele symbolit ja jokin vaihtoehtoisista työkaluista, josta saat tietoa aineen aiheuttamista vaaroista ja torjuntatoimenpiteistä Ohjeita varastointiin Tukes 26.6.2015 STEP-hanke 2014 234

Tunnista kemikaalien vaarat Katso purkkien merkinnät Käsidesi Ponnekaasupakkaukset, kuten deodorantit ja ilmanraikasteet! 26.6.2015 STEP-hanke 2014 235

Varaudu ja tiedosta turvalaitteiden sijainti ja toiminta 26.6.2015 STEP-hanke 2014 236

Tulipalojen ennaltaehkäisy Palon syttyminen ja palaminen edellyttää syttymislähdettä, palavaa materiaalia, happea ja lämpöä Syttymisen taustalla on usein ihmisen toimintaa tai teknisen laitteen vikaantumista Puuttumalla mihinkä tahansa näistä osatekijöistä - tai tärkeysjärjestyksessä useampaan / mahdollisimman moneen - paloja voidaan ennaltaehkäistä ja niiden seuraukset minimoida 26.6.2015 STEP-hanke 2014 237

Turvallisuuden parantaminen Sosiaali- ja terveystoimen paloturvallisuuden ongelmat näkyvät sekä tilastotiedoissa, tapausesimerkeissä että lainsäädännön, mm. pelastuslain perusteluissa Paloturvallisuutta voidaan parantaa määrätietoisella turvallisuusjohtamisella Turvallisuus edellyttää yksikön sisällä kaikkien toimijoiden yhteistyötä: johdosta jokaiseen työntekijään ja asiakkaaseen / potilaaseen Ulkoisessa yhteistyössä palvelun tilaajan, toimittajan ja pelastuslaitoksen välinen avoin yhteistyö on välttämätöntä 26.6.2015 THL STEP-hanke 2014 238

Lisäksi Pohdinnan paikka Pidä huolta yhteystietojen ajantasaisuudesta Kuka teillä on turvallisuuden vastuuhenkilö? Perinteisessä potilas-/ asiakasturvallisuudessa Paloturvallisuudessa Tapaturmissa Muussa turvallisuudessa Ovatko vastuuhenkilön yhteystiedot tiedossa ja myös hätätilanteessa helposti saatavissa Entä onko seurantajärjestelmä työkalu, vai ohjaako seurantajärjestelmä toimintaanne? Vrt. Saario 2014 http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-9379-9 26.6.2015 STEP-hanke 2014 239

Pohdittavaksi Pohdinnan paikka 26.6.2015 STEP-hanke 2014 240