Kohti maakunnallista sotea ja vammaispalvelua POPmaakunnassa Mirva Salmela sote-asiantuntija, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube: POPmaakunta
www.popmaakunta.fi www.alueuudistus.fi www.omamaakunta.fi
Sote-uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja digitaalisia palveluja hyödynnetään paremmin. ihmiset eivät saa nykyisin yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja eri kunnissa väestö ikääntyy ja tarvitsee monenlaisia, nykyistä yksilöllisempiä palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehottomia toimintatapoja, ja uudet hyvät käytännöt pitäisi saada leviämään koko maahan digitaalisia palveluja on vähän ja niitä tarvitaan lisää Lähde: www.alueuudistus.fi Suomen taloustilanne on vaikea ja julkinen sektori velkaantuu palvelut rahoitetaan verotuloilla, joita kertyy aikaisempaa vähemmän samaan aikaan sote-kulut ovat kasvussa.
Asiakaslähtöiset ja integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakaslähtöisyyttä on tukea asiakasta tarpeen mukaisilla palveluilla siten, että hän pärjää mahdollisimman hyvin arjessa. Asiakaslähtöisyyttä ei tuoteta vaan se rakennetaan kerta toisensa jälkeen jokaisessa palvelutapahtumassa asiakas keskiössä.
Aikataulu
Meidän maakunnassa
Hailuoto 967 Asukasluku Oulu 201 810 Hailuoto 6 Syntyneet lapset / vuosi Oulu 2 337 Hailuoto 15 % Hailuoto 26 % Vaala 16 % Alle 18 v. osuus Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä 75 v. täyttäneiden osuus Liminka 40 % Liminka 63 % Liminka 4 % Merijärvi 39 % Taajama-aste Oulu 96 % Hailuoto 3 610 /as Soten tarvevakioidut kustannukset Kalajoki 2 654 /as Pyhäjärvi 159 (+59%) THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Liminka 99 (-1%) Merijärvi 45 /as Kelan korvaaman yksit. terveydenh. kust. Oulu 169 /as Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018
Sote-järjestämisen vastuualueet ja koordinaatiovastuut ARJEN TOIMINTAKYKY JA KUNTOUTUS Kaikenikäisten Kotiin vietävien palveluiden integraatio ja sujuvuus PALVELUOHJAUS Koordinaatiovastuu: ikäihmisten palveluiden vastuualue 24/7-PALVELUT ja SUORAN VALINNAN PALVELUT Sairauksien hoidon ja päivystysten sujuvuus ja integraatio osana elämänkaariprosesseja ja palvelujärjestelmää Sote-varautuminen Koordinaatiovastuu: sairauksien hoidon ja pelastustoimen vastuualue KAIKENIKÄISTEN ERITYISRYHMIEN PALVELUIDEN INTEGRAATIO Mielenterveys- ja päihde, vammaispalvelut Sujuvuus ja integraatio elämänkaarten nivelvaiheissa ja eniten palveluita tarvitsevien kohdalla Koordinaatiovastuu: työikäisten työ- ja toimintakyvyn vastuulualue KUNTA-SOTE-YHTEYS, HYTE Varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, liikunta, nuoriso, kulttuuri, asuminen Koordinaatiovastuu: lasten ja perheiden palveluiden vastuualue YTA-ALUEEN PALVELUT Yhteistyösopimus, muu sote-yhteistyö Koordinaatiovastuu: sairauksien hoito MAAKUNNAN YHTEISET JÄRJESTÄMISTOIMINNOT Koordinaatiovastuu: strategiayksikkö Vastuu sote:n osalta: sote järjestämisjohtaja LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUID EN VASTUUALU E Mm. Neuvolat, kouluterv.h, lapsiperh. sos.palv., lasten kuntoutus, lasten vamm.palv., lastensuojelu, lastentautien esh, perustason lasten mt-työ, lasten- ja nuortenpsykiatria (osin) TYÖIKÄIST EN TYÖ- JA TOIMINTA- KYVYN PALVELUID EN VASTUUAL UE Mm. Arjen ja asumisen tuki, sos. kuntoutus, työ- ja päivätoiminta, työ- ja toimintakyvy n arviointi ja kuntoutus (myös esh), opiskeluterv.h., työterv.h., työikäisten vamm.palv. ja omaishoito, aikuisten ja nuorten mttyö ja IKÄ- IHMISTEN PALVELUID EN VASTUUAL UE Mm. Arjen ja kotona pärjäämisen tuki, kotihoito, omaishoito, asumispalvel ut, laitoshoito, geriatrinen arviointi, ikäihmisten kuntoutus, psykogeriatri a SAIRAUKSI EN HOIDON JA PELASTUS- TOIMEN VASTUUAL UE Mm. Somaattisten sairauksien hoitoketjut (avo- ja laitoshoito), sotekeskukset suun terv.h., 24/7 päivystykset ja ensihoito, sairaalat ja sairauksien vuodeosastot Pelastustoim en järjestäminen (palvelutasop
Perustason palvelut Erityistason palvelut Vaativan erityistason palvelut Matalan kynnyksen palvelut Arki Palvelukokonaisuus/palvelutehtävät
Perustason palvelut Erityistason palvelut Vaativan erityistason palvelut Vammaispalvelut ja erityishuolto Palveluohjaus (eri asia kuin avohuollon ohjaus) Sosiaaliohjaus Palvelutarpeen arviointi (tarpeenmukaisesti sisältää kotikäynnin) Kotona arjessa selviytymistä tukevat ja varmistavat avopalvelut (ateriapalvelut, henkilökohtainen apu, kotihoito, omaishoito jne.) Asumista tukevat palvelut Digipalvelut (ohjaus, neuvonta, hakemusten täytön ohjaaminen, verkostopalaverit jne.) Järjestöt, seurakunnat (vertaistuki, osallisuuden uudet Sosiaalityö, palvelutarpeen arviointi tuotetaan lähipalveluna pääasiassa kotona Palvelutarpeen arviointi ja päätös sama viranhaltija, konsultoinnissa moniammatillinen tiimi käytettävissä Keskitetty päätöksenteko, yhdennetty vammaissosiaalityö Työ- ja päivätoiminta Kotiin annettavien palveluiden koordinaatiokeskus (henkilökohtainen apu, kotihoito, perhehoito, tilapäishoito) Asumista tukevat palvelut Apuvälinekeskuspiste Järjestöyhdyspinta ja yhteistyö Vaativat erityispalvelut (osaamiskeskus) Vaativaa erityisosaamista vaativat palvelut (Tahkokangas) Tutkimus- ja kuntoutus Erikoissairaanhoito Tarpeenmukaiset kotikäynnit, esim. kuntoutusohjaus, erityisosaamisen palveluita, joissa pienet asiakasmäärät Matkojen yhdistämiskeskus Apuvälinekeskus
Hajautetut/lähipalvelut alueella Kaikille yhteiset palvelut alueella Kaikille yhteiset palvelut maakunnassa Palvelustrategia Palvelulupaus Maakuntastrategia Järjestäjän ohjaus Monialainen maakunta Alueet
Ajankohtaista
Ajankohtaista Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelussa Strategiatyö etenee Tilanne- ja tulevaisuuskuva Aluesimuloinnit Kotoa kotiin -prosessi (kotona asumisen tuki, asumispalvelut, päivystys, kotikuntoutus, kotisairaala jne.) Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palvelukriteerit Määrittely, suositukset, yhtenäistäminen Paikkatiedon hyödyntäminen palveluverkon pohjaksi Yhteistyö Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ja kauppakorkeakoulun kanssa Kiinteistökartoitus Markkinaselvitys Muut sote-palvelut kuin esh, erityisesti valinnanvapauspalvelut Nykytila ja markkinapotentiaali Tarvitaan mm. palvelustrategian pohjaksi
Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko 47 170 asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot 31.12.2017 Muut tiedot 31.12.2016 Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö 73 200 asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) 19 450 asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % 18-64-vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) 272 070 asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018
Alueellisten sotetoimintojen simuloinnin tavoitteet Saadaan tarkempi näkökulma maakunnan eri alueiden erityispiirteisiin, hyviin käytäntöihin ja uudistustarpeisiin Löydetään keinoja saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueilla Lisätään maakuntavalmiutta alueilla ja koko maakunnassa Saadaan tietoa, miten palvelut toteutetaan väestön palvelutarpeet huomioiden entistä asiakaslähtöisemmin, kustannusvaikuttavammin sekä sujuvat hoito- ja palveluketjut ja muu integraatio varmistaen Syvennetään ja kohdennetaan alueittain PoPSTerissa tehtyä analyysia
Toimeksiannon sisältö Toimeksianto tarkentuu simulointiprosessin edetessä 1. Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano 2. Alueiden tilannekuva 3. Erityispiirteet ja -kysymykset alueella 4. Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella 5. Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma 6. Valinnanvapauden huomioiminen alueella 7. Erillistarkastelu: 1. suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen 2. kotoa kotiin prosessin kehittäminen 3. vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) 4. alueella toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito 8. Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella 9. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella 10. Hyvät käytännöt alueella 11. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko 12. Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus alueella 13. Mitä on tarpeen ottaa huomioon tukipalveluiden osalta? 14. Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto 15. Asiakkaiden osallisuus alueella 16. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen 17. Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella 18. Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen alueella 19. Mistä alueella luovutaan? 20. Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella 21. Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? 22. Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa = Keskeinen teema aluetyöryhmässä
ONGELMIA; TÄNÄ PÄIVÄNÄKIN RATKOTTAVA Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Laitosvaltainen palvelurakenne Asiakaskohtainen joustavuus vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisen kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa
Osaamistarpeiden osalta huomioitavaa On kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tai ovat erityisen tuen tarpeessa Palveluohjaus sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijän rooli Maku-sote reformi on myös sosiaalialan osalta mahdollisuus entistä vahvempaan palvelujen integraatioon ja moniammatillisiin toimintakokonaisuuksiin; liikelaitos/liikelaitokset + toiminnallinen integraatio + liikkuvat palvelut Mahdollisuus luoda asiakasryhmäkohtaisia keskittymiä Osaamiskeskuksia Vahvempi integraatio korostaa toisaalta yhteistyötä, mutta toisaalta jokaisen toimijan oman osaamisen entistä syvällisempää kehittämistä Palveluprosessit voidaan luoda toiminnallisiksi palvelukokonaisuuksiksi yhteisasiakkuuksissa Sote-keskusten palveluverkkoa voidaan hyödyntää myös Te-hallinnon palveluissa, jotta saadaan yhteisasiakkuuksien palveluja lähelle ihmisiä
Mitä POP-valmistelussa nyt/integraatio? Tunnistettujen integraatiopotentiaalien jatkotyöstäminen Hoito- ja palveluketjut Paljon palveluita käyttävät Mielenterveys-, riippuvuus- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toimintakyky ja kuntoutus Kasvupalveluintegraatio; Typ-toiminnan mallin selvittäminen, tarkennetaan kuntouttavan työtoiminnan, vammaisten työtoimintojen ja sosiaalisen kuntoutuksen rajapintoja, selvitetään hankekenttä, aikuissosiaalityön koordinoiva rooli Terveyssosiaalityö Sote-toimintojen alueellinen simulointi
Sote-uudistus ja vammaispalvelut Erityishuoltopiirit Vammaislainsäädäntö uudistetaan vammaispalvelulaki ja erityishuoltolaki yhdistetään Lähipalvelut Vaativat erityispalvelut
Sote-uudistus ja vammaispalvelut - Vahvistaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta palveluissa - Vammaiset ihmiset voivat nykyistä laajemmin valita, mistä hankkivat sosiaali- ja terveyspalvelunsa (asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti) - Velvollisuus antaa ohjausta ja neuvontaa asiakkaille valintojen tekemisessä - Useita eri palveluja tarvitseva vammainen henkilö voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakasseteleitä tai henkilökohtaisen budjetin (asiakassuunnitelma + palvelujen tarve määrittää)
Vammaispalveluista Pääpaino palvelujen ja tuen järjestämisessä tulee olla hyvin selkeästi siellä missä ihmiset muutenkin jokapäiväistä elämäänsä elävät, niissä ympäristöissä ja yhteisöissä, perheitä unohtamatta. Vaativat erityispalvelut, erityisosaaminen pitääkin ymmärtää pääosin tukirakenteeksi, joka edesauttaa lähi- ja muita palveluja palvelutehtävissään. Luonnos Selityshenkilöraportti erityishuoltopiirien asemasta sosiaali- ja terveydenhuollossa
Vammaispalveluista Vammaispalvelujen sosiaalityön laadussa on vaihtelua maakunnan tasolla Palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluohjauksessa tarvitaan vahvaa ja monipuolista osaamista Palvelutarpeen arvioinnissa tarvitaan yhteisiä mittareita asiakkaan toimintakyvyn ja tarpeiden arvioimiseksi palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistämiseen tulee kiinnittää huomiota
Vammaispalveluista Laitosasumisen purkaminen kehitysvammahuollossa on jo toteutettu - > turvattava asumispalvelujen kehittyminen niin, että tuetaan riittävästi asiakkaan selviytymistä arjessa - > jalkautuvat palvelut Asumisen ja asumista tukevien palvelujen tulee muuttua joustavasti asiakkaan palvelutarpeen muutoksissa.
Henkilökohtainen budjetti Henkilöt, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakas voisi valita yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, vaikkapa henkilökohtaisen avustajan.
Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti on käytännössä maksusitoumus, jolla voi hankkia asiakassuunnitelmaan kirjattuja palveluja. Budjetin saaminen edellyttää, että maakunnan liikelaitos arvioi, mitä palveluja asiakas tarvitsee ja tekee asiakkaalle asiakassuunnitelman. Asiakkaan tarvitsemien palvelujen perusteella määritellään henkilökohtaisen budjetin sisältö ja palveluihin käytettävissä oleva euromäärä. Henkilökohtaista budjettia on tarjottava ikääntyneelle tai vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee jatkuvaa ja laaja-alaista tukea. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii asiakassuunnitelmaan kirjatut palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa juuri hänelle sopivia palveluja. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.
Henkilökohtainen budjetti
Muuta huomiotavaa Palveluohjaus Integraatio Palvelusuunnitelma Yhdyspinnat Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Osa asiakkaista tarvitsee muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällöin asiakkaan kanssa tehdään yksilöllinen asiakassuunnitelma, johon kirjataan ne tukitoimet ja keinot, joilla asiakkaan tarpeisiin vastataan. Asiakassuunnitelma olisi keskeinen työväline yksittäisen asiakkaan palvelujen yhteensovittamisessa. Asiakassuunnitelma sisältäisi kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottajasta riippumatta. Yksi toimija (maakunnan liikelaitos tai sotekeskus) vastaisi sen laatimisesta asiakkaan tarpeen mukaan yhteistyössä muiden tuottajien kanssa. Kaikkien palveluntuottajien on noudatettava asiakassuunnitelmaa.
PALVELUOHJAUKSEN PORRASTUKSEN TASOT
Kansallisen valmistelun eteneminen Seuraavat askeleet Painopisteet Pohjois- Pohjanmaan valmistelussa: mitä kannattaa tehdä joka tapauksessa Kehittämisen korjausvelkaa ei saa syntyä
Aluesimulointien jatkotoimeksianto
Valmistelun syventäminen Vastaa kokonaisuudesta Aluetyöryhmä Tarkennettu jatkotyöskentely Muut alatyöryhmät Alatyöryhmät Suun terveydenhuolto Muut alatyöryhmät Vakavien vaikeuksien tuki Kotoa kotiin Alueellisesti toteutuva esh Kotoa kotiin -prosessi Ikäihmisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kaikki alatyöryhmät voivat osallistua näiden prosessien jatkotyöstämiseen tuoden oman asiantuntemuksensa työskentelyyn
Ollaan yhteyksissä! Kiitokset! mirva.salmela@popmaakunta.fi 050 5924674