Kuulutus 1 (2) 9.4.2018 POSELY/2051/2017 Kuulutus Ehdotus Pohjois-Savon merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen tulvimisesta aiheutuvat tulvariskialueet Pohjois-Savon alueella. Pohjois-Savon maakunnan alueella ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia maankäytössä, vesistöissä tai ilmastoennusteissa, jotka muuttaisivat vuoden 2011 arviota merkittävistä tulvariskialueista. Pohjois-Savon ELY-keskus ei ehdota nimettäväksi vesistöalueilta merkittäviä tulvariskialueita. ELY-keskusten ehdotusten perusteella maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa niille tulvaryhmät maakunnan liitojen ehdotuksesta. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat vuoden 2019 loppuun mennessä sekä suunnitelmat tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi vuoden 2021 loppuun mennessä. Nyt nähtävillä oleva ehdotus koskee vesistötulvia. Tämän arvioinnin lisäksi alueen kuntien tulee päivittää arvionsa hulevesitulvariskeistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvista tulvista taajama-alueilla. Ehdotusten lisäksi tulvariskien hallinnan suunnittelua ja ympäristöselostuksen valmistelua sekä suunnittelun aikaista osallistumista, tiedottamista ja kuulemista on kuvattu erillisellä asiakirjalla "Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelun osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen". Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen ja muu tulvariskien hallinnan suunnittelu perustuvat lakiin (620/2010) ja asetukseen (659/2010) tulvariskien hallinnasta sekä lakiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki 200/2005). Nähtävillä olevat asiakirjat Pohjois-Savon aluetta koskeva ehdotus merkittävien tulvariskialueiden päivittämisestä sekä asiakirjat tulvariskien hallinnan suunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelusta ja niiden laatimisen aikaisesta osallistumisesta ovat nähtävillä 9.4.2018 9.7.2018 toimialueen kunnissa (liite 1) sekä osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 026 500 Kirjaamo www.ely-keskus.fi PL 2000, 70101 Kuopio Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi
Kuulutus 2 (2) 9.4.2018 POSELY/2051/2017 Tämän kuulutuksen lisäksi seuraavat tausta-asiakirjat ovat nähtävänä osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin ja ELY-keskuksessa (Kallanranta 11,Kuopio): - Ehdotus Pohjois-Savon tulvariskialueiksi - Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Mielipiteiden esittäminen Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä merkittävien tulvariskialueiden nimeämisestä sekä tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisesta ja siihen liittyvän ympäristöselostuksen valmistelusta lausuntopalvelu.fi -sivun kautta tai kirjallisesti tai sähköisesti Pohjois-Savon ELY-keskukselle 9.7.2018 mennessä. Postiosoite on Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue, PL 2000, 70101 Kuopio. Sähköpostiosoite on kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi Lausunnon antaminen lausuntopalvelu.fi -sivun kautta edellyttää käyttäjäksi rekisteröitymistä järjestelmän käyttäjäksi. Käyttöohjeet löytyvät linkistä avautuvan verkkosivun alareunasta. Toivomme kansalaisilta ja sidosryhmiltä vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Sisältääkö ELY-keskuksen ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi ne alueet, joille vesistötulvista voi aiheutua yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia? Mikä on näkemyksenne tulvariskien hallinnan tavoitteista ja toimenpiteiden arviointitekijöistä? Mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon tulvariskien hallintasuunnitelman laadinnassa? Mitkä asiat tulisi ehdottomasti käsitellä? Lisätiedot Lisätietojaa antavat: Vesitalousasiantuntija Riku Eskelinen riku.eskelinen@ely-keskus.fi puh. 050 351 1927 Johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen tuulikki.miettinen@ely-keskus.fi puh. 0295 026 828 Kuopiossa 9. päivänä huhtikuuta 2018 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LIITTEET 1. Luettelo kuntien toimipaikoista, joissa kuulutus ja ehdotus ovat nähtävinä.
9.4.2018 Pohjois-Savo EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskialueet Pohjois-Savon alueilla. Ehdotus ja nimeäminen perustuivat tulvariskien alustavaan arviointiin, josta laadittiin vesistöaluekohtaiset ja meren rannikkoa koskevat raportit (www.ymparisto.fi/vaikutavesiin). Tässä muistiossa esitetään tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 20 :n mukainen tarkistus tulvariskien alustavaan arviointiin ja ehdotukseen Pohjois-Savon ELY-keskuksen toiminta-alueen merkittäviksi ja muiksi tulvariskialueiksi. Tulvariskien alustavan arvioinnin tarkistuksessa ja ehdotuksessa merkittäviksi tulvariskialueiksi on hyödynnetty maa- ja metsätalousministeriön 18.12.2015 hyväksymiä tulvariskien hallintasuunnitelmia. Ehdotuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa niille tulvaryhmät 22.12.2018 mennessä. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tai päivitetään tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistö- tai rannikkoalueen kattavat suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi. Lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA-laki 200/2005) mukainen Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen -asiakirja on nähtävillä osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Tarkistus tulvariskien alustavaan arviointiin Uusi tietopohja riskien arvioinnissa Vuonna 2011 tunnistettiin muiksi tulvariskialueiksi Kiuruveden kaupunki, Iisalmen keskusta ympäristöineen, Lapinlahden keskustaajama, Siilinjärvi, Kuopion keskusta ja Varkauden keskusta. Vuoden 2011 jälkeen tulvariskien tarkasteluun on tullut uutta tietopohjaa seuraavasti: Maanmittauslaitoksen toteuttama korkean resoluution maanpinnankorkeusaineisto on laajentunut tai päivitetty Iisalmen, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, Siilinjärven ja Varkauden osalta. Iisalmen tulvakartta on päivitetty 2015 ja Kuopion tulvakartta vuonna 2013. Saimaan alueelle mukaan lukien Haukivesi on tehty vuosina 2017-2018 koko järvialueen kattava yksityiskohtainen tulvavaarakartta erilaisille tulvan toistuvuuksille ja vastaava kartoitus on tarkoitus tehdä Unnukalle ja Kallavedelle vuosina 2019-2020. Vuoden 2011 jälkeen tapahtuneet tulvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella ei ole tapahtunut merkittäviä tulvia vuoden 2011 jälkeen. Vuoden 2012 keväällä Kiuruvedellä koettiin noin kerran 17 vuodessa esiintyvä tulva, josta ei kuitenkaan aiheutunut merkittäviä vahinkoja.
2/5 Hyydepatoja on esiintynyt vuoden 2011 jälkeen lähes jokaisena vuonna. Vuoden 2012 joulukuussa Rautalammin Tyyrinvirrassa sattuneen hyydetulvan purkaminen vaati pelastuslaitoksen mukaan tuloa sekä virka-apua armeijalta. Myös Pohjois-Savon ELY-keskus antoi virka-apua pelastuslaitokselle torjuntatoimissa. Vaikka hyydepatoja muodostui useina talvina, niistä ei kuitenkaan päässyt syntymään merkittäviä vahinkoja onnistuneiden hyydöntorjuntatoimien vuoksi. Kiinteistöjen omistajien omaehtoiset rakenteiden suojustoimet ovat osaltaan vaikuttaneet syntyneiden vahinkojen vähäisyyteen. Maankäytössä tapahtuneet tai odotettavissa olevat oleelliset muutokset Maankäytössä ei ole tapahtunut vuoden 2011 jälkeen sellaista oleellista kehitystä, joka olisi muuttanut aiemmin tehtyjä arvioita. Maankäytössä ei ole myöskään lähitulevaisuudessa tapahtumassa Pohjois-Savon alueella sellaisia oleellisia muutoksia, jotka edellyttäisivät muutoksia nykyisiin vuonna 2011 hyväksyttyihin merkittäviin tulvariskialueisiin. Ilmastonmuutoksen vaikutusarvioinnin oleelliset muutokset Ilmastonmuutosten arvioinnissa ei ole tapahtunut vuoden 2011 jälkeen oleellista muutosta. Pohjois-Savon ELY-keskus on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehnyt ilmastonmuutostarkastelut vuonna 2016 Iisalmen vesireitille (http://www.doria.fi/handle/10024/120883) ja 2014 Nilsiän vesireitille (http://www.doria.fi/handle/10024/103585). Näissä selvityksissä ja ilmastonmuutokseen liittyvissä muissa tutkimuksissa ei ole tullut esiin sellaisia uusia tietoja tai tuloksia, jotka edellyttäisivät muutoksia nykyisiin vuonna 2011 hyväksyttyihin merkittäviin tulvariskialueisiin. Vesienhoidon yhteensovittaminen Vesienhoidon yhteensovittamiseen liittyen ei esitetä muutoksia vuonna 2011 hyväksyttyihin merkittäviin tulvariskialueisiin. Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet Kallaveden purkupaikkoihin, Konnuksen ja Karvion luonnonkoskiin, on rakennettu vuonna 2016 pohjapadot, joiden tavoitteena on nostaa Kallaveden alivedenkorkeutta kesäkautena, jotta laivaliikenteen toimintaedellytykset säilyvät. Pohjapadot vähentävät Kallaveden purkautumista matalilla pinnankorkeuksilla, jolloin varautuminen kevättulviin heikkenee. Tämän vuoksi Konnuksella kunnostettiin vanha kanava tulvajuoksutuskanavaksi. Tulvajuoksutuskanava otettiin käyttöön 2015. Poikkeuksellisiin kevättulviin voidaan myös varautua juoksuttamalla Naapuskosken padosta vettä kevättalvella varastotilan tekemiseksi tulvavesiä varten. Onkiveden ja Maaninkajärven välissä olevan Viannankosken säännöstelypadon automatisointi valmistuu keväällä 2018. Toimenpiteen jälkeen kaikki padon 8 luukkua ovat kaukokäytettäviä. Poro- ja Onkiveden sekä Kiuruveden säännöstelylupiin haetaan vuoden 2018 aikana muutosta. Suurin muutos on pakollisen kevätkuopan tekemisen muuttaminen vapaa-ehtoiseksi. Muutosta haetaan ilmastonmuutoksen varautumiseksi, sillä ennusteiden mukaan talven lumimäärät vähenevät ja lumen sulaminen aikaistuu. Tällöin päivämääriin sidottu kevätkuoppa ei palvele kevättulvien hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Onki- ja Porovedellä kevätkuoppa voidaan edelleen tehdä, mikäli suuri lumen vesiarvo sitä edellyttää. Kiuruveden säännöstelyluvan muutoshakemukseen sisällytetään myös Kiurujoen perkaus padon yläpuolisella alueella. Perkauksen tavoitteena on parantaa Kiurujoen purkautumiskykyä ja siten alentaa Kiuruveden kevät- ja kesätulvia.
3/5 Hyydetulvien vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on tehty seuraavilla jokialueilla: Koskenjoki (Kiuruvesi), Luupujoki (Iisalmi ja Kiuruvesi) Lampaanjoki (Pielavesi), Urimojoki (Lapinlahti) ja Keyritynjoki (Rautavaara). Edellä mainittuihin jokiin on yritetty luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat paremmat virtausolosuhteet ja nopeamman jääkannen muodostumisen, jolloin hyydetulvariski pienenee. Merkittävät tulvariskialueet Merkittävän tulvariskialueen nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset sekä alueelliset ja paikalliset olosuhteet. Seurausten merkittävyyttä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia tulvan vahingollisia seurauksia: - vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle; - välttämättömyyspalvelun kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; - yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; - pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai - korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle. Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä valtakunnallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on linjannut merkittävän tulvariskialueen kriteerit muistiossaan 22.12.2010. Näitä ovat mm: - enemmän kuin 500-1000 vakituista asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella, - useita terveydenhuoltorakennuksia tai huoltolaitosrakennuksia, joissa on useita pysyviä vuodepaikkoja sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulvan peittämällä alueella, - alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo harvinaisen tulvan peittämällä alueella, - jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla, - merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia harvinaisen tulvan peittämällä alueella, - useita maanteitä, katuja, rautatieosuuksia tai vesiliikennereittejä katkeaa harvinaisella tulvalla Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Pohjois-Savon ELY-keskus ei ehdota nimettäväksi edellä mainituilla perusteilla toimialueensa vesistöalueilta merkittäviä tulvariskialueita. Muut tulvariskialueet ELY-keskus on tulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistanut seuraavat muut tulvariskialueet (Taulukko 1), joilla vesistötulvan arvioidaan aiheuttavan suuria vahinkoja, mutta merkittävän tulvariskialueen kriteerit jäävät täyttymättä. Näillä alueilla ELY-keskus huolehtii tarpeen mukaan muusta suunnittelusta tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi.
4/5 Muutokset muissa tulvariskialueissa Päivittyneen tietopohjan perusteella ELY-keskus on päättänyt jättää pois Lapinlahden ja Siilinjärven alueet muista tulvariskialueista. Parantuneen maanpinnankorkeustiedon perusteella voidaan näillä alueilla sanoa vahinkojen jäävän vähäisiksi erittäin harvinaisellakin tulvalla. Taulukko 1. Muut tulvariskialueet Pohjois-Savon maakunnan alueella. Vesistö Muu tulvariskialue Perusteet ehdotukselle Vuoksen vesistöalue Iisalmen keskusta ympäristöineen Kuopion keskusta ympäristöineen Kiuruveden keskusta ympäristöineen Varkauden keskusta ympäristöineen Asutusta ja teollisuutta harvinaisen tulvan peittämällä alueella, tieyhteyksien katkeaminen harvinaisella tulvalla. Asutusta ja yhteiskunnallisesti merkittäviä kohteita harvinaisen tulvan peittämällä alueella. Asutusta sekä vaikeasti evakuoitava kohde ja jätevedenpuhdistamo harvinaisen tulvan peittämällä alueella, tieyhteyksien mahdollinen katkeaminen harvinaisella tulvalla. Asutusta ja teollisuutta harvinaisen tulvan peittämällä alueella. Asiaa koskevat säädökset Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010), erityisesti 7, 8, 17 ja 20 Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010), erityisesti 1, 7 ja 8 Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), erityisesti 8 Säädökset ovat ladattavissa osoitteesta www.finlex.fi. Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta
Liite 1. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdotus alueista "muut tulvariskit"-kategoriaan 5/5
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille joille nimetään vähintään yksi merkittävä tulvariskialue. Jos alue nimetään uudelleen merkittäväksi, tarkistetaan olemassa oleva suunnitelma tarpeellisin osin. Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan ja pienentämään tulvariskejä sekä estämään tai vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi ja tulvakartoitus sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat uudelleen arvioineet oman alueensa tulvariskit. Ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi on mahdollisuus esittää mielipiteensä 9.4-9.7.2018. ELY-keskusten esityksistä Maa- ja metsätalousministeriö nimeää 20.12.2018 mennessä Suomen merkittävät tulvariskialueet. Näiden alueiden tulvariskien hallinnan suunnittelua koordinoimaan asetetaan tulvaryhmät. Alueille, jotka tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella nimetään merkittäviksi, laaditaan tai tarkistetaan tulvakartat ja tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hallintasuunnitelmien osana esitetään ympäristöselostus jonka yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Kuva 1. Tulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheet
2/7 Kuva 2. Merkittävät 2011 nimetyt tulvariskialueet sekä hallintasuunnitelma-alueet vuosille 2016-2021 Työn tulokset Yleiset tulvariskien hallinnan tavoitteet Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina kaikilla hallintasuunnitelmien kohteina olevilla vesistö- ja meren rannikon alueilla ovat tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Lisäksi vesistötulvien vahinkojen tulisi vesistöalueella jäädä mahdollisimman vähäisiksi. Tulvaryhmät laativat tai päivittävät osana tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelua alueelle tarkemmat tulvariskien hallinnan tavoitteet perustuen tulvariskikartoitukseen ja alueelta muuten saataviin tietoihin. Tavoitteisiin voi esittää kommentteja prosessin aikana. Lopulliset tavoitteet asetetaan v. 2021 hyväksyttävässä tulvariskien hallintasuunnitelmassa.
3/7 Tulvaryhmän tehtävät Tulvaryhmässä on edustettuina maakuntien liitot, ELY-keskukset, kunnat, pelastustoimi sekä muut viranomaiset ja etutahot. Tulvaryhmän tehtävä on: 1) käsitellä tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset; 2) asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet; 3) hyväksyä suunnitelmaehdotus ja siihen sisältyvät toimenpiteet. 4) järjestää vuorovaikutus viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. Tulvavaara- ja riskikartat Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaarakartan tietojen lisäksi alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintökohteet ja muut tarpeelliset tiedot Tulvavaara- ja riskikartat merkittäville tulvariskialueille laaditaan tai niiden ajantasaisuus tarkistetaan ainakin: melko harvinaiselle tulvalle (vuotuinen todennäköisyys 2 %, toistuvuus keskimäärin 1/50a), harvinaiselle tulvalle (1 %, 1/100a) ja erittäin harvinaiselle tulvalle (0,1 %, 1/1000a). Lisäksi voidaan laatia tulvavaara- ja riskikartat myös yleisille tulville, eli keskimäärin kerran kahdessa, viidessä ja kymmenessä vuodessa toistuville (1/5a ja 1/10a), melko yleiselle tulvalle (1/20a) sekä erittäin harvinaiselle tulvalle (1/250a). Myös erikoisskenaarioiden, kuten jääpatojen, tulvakarttoja voidaan laatia tarpeen mukaan. Tulvakarttojen avulla selvitetään mahdolliset tulvavaara-alueet ja tulvariskikartoilla vahingot merkittävillä tulvariskialueilla. Ne luovat perustan tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelulle ja niitä voidaan hyödyntää myös maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen apuvälineinä. Tulvariskien hallintasuunnitelma Merkittäville tulvariskialueille laaditaan vesistöalueen tai rannikkoalueen kattavatulvariskien hallintasuunnitelma, tai olemassa olevien suunnitelmien ajantasaisuus tarkistetaan. Hallintasuunnitelmassa käydään läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet sekä suunnitelman täytäntöönpano. Toimenpiteet kattavat tulvariskien vähentämisen, valmiustoimet ja tulvasuojelun, toiminnan tulvatilanteissa sekä jälkitoimenpiteet. Toimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset tulvariskien vähenemiseen, luontovaikutukset, sosioekonomiset vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset. Vuosiksi 2016-2021 laaditut tulvariskien hallintasuunnitelmat ja niistä laadittu yhteenveto ovat nähtävillä sivulla www.ymparisto.fi/vaikutavesiin Mitä tulvariskejä suunnitelma käsittelee? Tulvariskien hallintasuunnitelmia on laadittu ainoastaan vesistö- ja merivesitulville. Hulevesi- eli rankkasadetulvien hallinnan suunnittelu on kuntien vastuulla. Kunnat laativat tarvittaessa omat suunnitelmansa niihin varautumiseksi. Mitä vaikutuksia suunnitelmalla on? Suunnitelmissa on esitetty tulvariskien hallinnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset perustuvat tulvakarttoihin ja niistä tehtyihin päätelmiin. Toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja koko vesistöalueella. Suunnitelmissa tarkastellaan toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä sekä esitetään toimenpiteiden etusijajärjestys. Valtion ja kuntien viranomaiset sekä aluekehitysviranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon tulvariskien hallintasuunnitelmat.
4/7 Kuva 3. Tulvariskien hallintasuunnitelmien 2016-2021 toimenpide-ehdotusten määrät hallinnan eri vaiheittain. Ympäristövaikutukset arvioidaan Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmien valmistelusta vastaavat ELY-keskukset selvittävät ja arvioivat hallintasuunnitelman ja siinä tarkasteltavien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmiensä ja muiden sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tulokset kuvataan ympäristöselostuksessa. Ympäristöselostus esitetään erillisenä hallintasuunnitelman osana. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot: hallintasuunnitelman pääasiallinen sisältö, tavoitteet ja suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos hallintasuunnitelmaa ei toteuteta, ympäristön ominaispiirteet todennäköisellä vaikutusalueella, hallintasuunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelutavoitteet, todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset, toimenpiteet joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa aiheutuvia haittoja, vaihtoehtojen valinnan perusteet, kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, seurannan suunnittelu ja yleistajuinen yhteenveto. Ympäristöselostuksen kokoamista kuvaa oheinen kaavio, jossa esitetään tulvariskien hallintasuunnitelman ja sen ympäristöselostuksen valmisteluprosessien vaiheet ja niiden kytkeytyminen toisiinsa (kuva 2).
5/7 Kuva 4. Ympäristövaikutusten arviointi osana tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimista. Tulvariskien hallinnan suunnittelu liittyy keskeisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnitteluun. Niiden toimeenpanon taustalla ovat samanlaiset Euroopan valtioita sitovat direktiivit kuin tulvariskien hallinnan suunnittelulla. Lainsäädäntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu ottaa huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista järjestetään samanaikaisesti. Myös merenhoidon suunnitteluun sisältyvästä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmasta kuullaan samassa yhteydessä, vaikka sen kuulemisaika on lyhyempi.
6/7 Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi ja sidosryhmien näkemysten selvittäminen Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan olemassa oleviin selvityksiin ja kirjallisuuteen perustuen sekä tulvaryhmän, ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden arvioihin pohjautuen. Arvioinnissa käsitellään toimenpiteiden vaikutuksia tulvahaittojen vähenemiseen, luontovaikutuksia ja sosioekonomisia vaikutuksia. Myös toimenpiteiden toteutettavuus ja kustannukset arvioidaan. Asiantuntija-arvioinnin lisäksi selvitetään sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä. Sidosryhmien näkemyksiä selvitetään tulvaryhmän lisäksi vesienhoidon yhteistyöryhmien sekä muiden sidosryhmien kokouksissa. Näissä ryhmissä on edustettuina alueen keskeiset sidosryhmät; mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, elinkeinoelämän etujärjestöjä ja yrityksiä, vesialueiden omistajia, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä luonnonsuojelu-, vesiensuojelu-, kalatalous-, ym. yhdistyksiä. TULVARISKIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN ARVIOINTI TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN LUONTOVAIKU- TUKSET MUUT VAI- KUTUKSET TOTEUTET- TAVUUS KUSTAN- NUKSET Terveys ja turvallisuus Vesimuodostuma Talous Tekninen Infrastruktuuri Erityisalueet Sosiaaliset Rahoitus Taloudelliset Muut luontovaikutukset Kulttuuri Juridinen Ympäristö Hyväksyttävyys Kulttuuriomaisuus Kuva 5. Esimerkkikaavio tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arvioinnissa käytettävistä kriteereistä
7/7 Osalliset ja kohderyhmät Maakuntien liitot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Vesistö- tai rannikkoalueen kunnat Vesistö- tai rannikkoalueen pelastuslaitokset Tulvariskialueen sekä maa- ja vesialueiden omistajat ja asukkaat Tulvariskialueen yritykset, teollisuuslaitokset, ym. Media Päättäjät ja luottamushenkilöt eri tasoilla Tutkijat ja asiantuntijat Järjestöt ja yhdistykset Muut viranomaistahot Muut mahdolliset osalliset Osallistuminen ja viestintä Tulvaryhmässä mukana olevat tahot osallistuvat tulvariskien hallinnan suunnitteluun ryhmän kautta. Muut osalliset voivat esittää mielipiteensä: 1. Merkittävien tulvariskialueiden ehdotuksista kuulemisen aikana 9.7.2018 mennessä. 2. Jatkuvasti prosessin aikana tulvaryhmien jäsenten kautta, esimerkiksi tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmien näkemysten selvittämisen aikana 2019-2020 3. Tulvariskien hallintasuunnitelman kuulemisessa 1.10.2020-31.3.2021 Ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohtien, tavoitteiden ja valmistelunkuulemisasiakirjat ovat nähtävillä 9.4.-9.7.2018 ELY-keskuksissa sekä internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Ehdotukset tarkistetaan saadun palautteen perusteella ja Maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet sekä alueille asetettavat tulvaryhmät 22.12.2018 mennessä. Hallintasuunnitelmien valmistelun etenemisestä tullaan antamaan mediatiedotteita ja sitä voi seurata osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin sekä tulvaryhmien internet-sivuilta www.ymparisto.fi/tulvaryhmat. Työstä voi pyytää myös lisätietoa ja kommentoida myös suoraan tulvaryhmän jäsenille. Yhteystiedot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä 2018 lopussa nimettävien tulvaryhmien yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät tulvaryhmien internet-sivuilta. Voit myös virallisten kuulemisten välillä osallistua tulvariskien hallinnan kehittämiseen antamalla palautetta asiantuntijoille sivun www.ymparisto.fi/vaikutavesiin kautta. Vastuut tulvan uhatessa ja tulvatilanteessa ELY-keskukset: tiedottaminen tulvavaarasta ja tulviin varautuminen ennen tulvia. Pelastusviranomaiset: toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta. Kunnat: oman infran ja toiminnan suojelu sekä pelastusviranomaisen tukeminen tulvasuojelussa. Hulevesitulviin varautuminen Kansalainen: oman itsensä ja omaisuutensa suojelu.
Paikat, missä ehdotus on nähtävillä LIITE 1. Iisalmi Iisalmen kaupungintalo Pohjolankatu 14 Kaavi Kaavin kunnanvirasto Kaivotie 1 Keitele Keiteleen kunnanvirasto Äyräpääntie 2 Kiuruvesi Kiuruveden kaupungintalo Harjukatu 2 Kuopio Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuopion kaupungintalo Kallanranta 11 Tulliportinkatu 31 Lapinlahti Lapinlahden kunnanvirasto Asematie 4 Leppävirta Leppävirran kunnantalo Savonkatu 39 Pielavesi Pielaveden kunnanvirasto Puustellintie 18 Rautalampi Rautalammin kunnanvirasto Kuopiontie 11 Rautavaara Rautavaaran kunnanvirasto Koulutie 1 Siilinjärvi Siilinjärven kunnanvirasto Kasurilantie 1 Sonkajärvi Sonkajärven kunnanvirasto Rutakontie 28 Suonenjoki Suonenjoen kaupunginvirasto Herranlantie 6 Tervo Tervon kunnanvirasto Tervontie 4 Tuusniemi Tuusniemen kunnanvirasto Keskitie 22 Varkaus Varkauden kaupungintalo Ahlströminkatu 6 Vesanto Vesannon kunnanvirasto Sonkarintie 2 Vieremä Vieremän kunnanvirasto Myllyjärventie 1