HYGIENIAOHJEISTUS Päivitetty 13.2.2018
PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Tavanomaiset varotoimet -Henkilökohtainen hygienia -Käsihygienia -Suojaimien oikeaoppinen käyttö -Hoitovälineet ja tarvikkeet -Eritetahrojen poisto -Toiminta veritapaturmatilanteessa Moniresistentit mikrobit (MRSA,VRE,CPE) Ripulitaudit Ruokailu Lääkehoito Saunominen Tilojen siivous Pyykkihuolto Jätteet Linkki PSHP:n sivuille Linkki infektioiden torjunnan verkkokurssi SYVENTÄVÄ TIETO MRSA-näytteet Hankinnoissa huomioitavia asioita 2
Asumispalveluyksikön asukkaista joku voi olla tietämättään moniresistentin mikrobin kantaja, mikäli näytteitä ei ole tutkittu. Kun yksikössä hoidetaan MRSA, VRE tai CPE kantajia, muut asukkaat ovat tartuntariskissä, mikäli hygieniaohjeita ei noudateta. Tartuntariskiä lisäävät asukkaiden moninaiset pitkäaikaissairaudet, heikentynyt ravitsemustila ja niistä johtuva heikentynyt vastustuskyky sekä muistisairaudet. Asukkailla esiintyy usein suolisto- ja virtsatieinfektioita, hengitystieinfektioita sekä ihoinfektioita. Tartuttavia kohtia ovat haavat, ihorikot, nenä ja nielueritteet sekä kosteat ihokohdat. Tavanomaisia varotoimia noudattamalla henkilökunta mahdollistaa asukkaille turvallisen elämisen kodinomaisissa olosuhteissa, omassa kodissaan. PERUSTIETO: MIKSI HYGIENIA ON TÄRKEÄÄ? 3
Henkilökohtainen hygienia on tärkeä osa asukas- ja työturvallisuutta Hiukset pidetään puhtaina sekä pitkät hiukset ja rastat kiinni. Miehillä parran ja viiksien tulee olla siistit Työvaatteen tulee peittää alla olevat vaatteet, hihojen tulee olla lyhyet tai käärittynä kyynärtaipeeseen asti Työvaate pesetetään pesulassa tai yksikön pesukoneessa, vähintään 60 Työjalkineet tulee olla helposti puhdistettavaa materiaalia ja ne tulee puhdistaa säännöllisesti Huolehditaan omasta terveydestä ja sairauksien hoidosta Työssä ollessa vältetään suun ja nenän alueen, näppylöiden ym. koskettelua Noudatetaan oikeita yskimis - ja niistämistapoja (yskitään nenäliinaan tai olkavarteen, nenäliina käytön jälkeen roskiin ja desinfioidaan kädet) PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: henkilökohtainen hygienia 4
Käsihygienia on tärkein yksittäinen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä asukkaiden ja henkilökunnan sekä vieraiden välillä. Huolehdi käsien ihon kunnosta perusvoiteilla, hoida käsien ihorikot ja ole tarvittaessa yhteydessä työterveyteen Käsihygienian onnistumiseksi asukkaiden hoitoon osallistuvalla henkilökunnalla ei saa olla työssä sormuksia, käsikoruja, rannekelloa, aktiivisuusranneketta, pitkiä kynsiä, kynsilakkaa, rakenne- tai geelikynsiä työssä ollessa. Käytä lyhythihaista työasua tai kääri hihat kyynärpäihin asti PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: käsihygienia 5
Käsien pesu Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla työhön tullessa, WC-käynnin yhteydessä, kun kädet ovat näkyvästi likaiset tai tuntuvat likaisilta, sekä ripuloivaa asukasta hoidettaessa ja/ tai ripulieritteitä käsiteltäessä suojakäsineiden riisumisen jälkeen ennen käsien desinfektiota (Clostridium difficile bakteeri, Norovirus). Kaikki asukkaat ohjataan pesemään kätensä vedellä ja nestesaippualla WC:ssä käydessä. PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: käsihygienia 6
Käsien desinfektio henkilökunta desinfioi kätensä käsihuuhteella ennen asukkaan hoito- ja auttamistoimenpiteitä ja niiden jälkeen ennen suojakäsineiden ym. suojaimien pukemista ja niiden riisumisen jälkeen ennen puhtaisiin hoito- ja tutkimusvälineisiin koskemista hoitotoimenpiteiden välissä, ennen puhdasta työvaihetta kosketusvarotoimin (MRSA, VRE, CPE, ripulit) hoidettavan asukkaan kotiin mennessä ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: käsihygienia 7
Opeta käsihygienia asukkaille ja omaisille/vierailijoille Yksikköön tullessa ja lähtiessä Ennen ruokailua WC-käynnin jälkeen yskimisen ja niistämisen jälkeen PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: käsihygienia 8
Hoitotilanteissa käytettävät suojaimet ovat kertakäyttöiset ja asukaskohtaiset. Suojaimet puetaan hoitotilassa, esim. asukkaan kotona. Kertakäyttöiset suojakäsineitä käytetään, kun: hoidetaan haavoja, käsitellään rikkonaista ihoa, katetreita ja vaippoja, ollaan kosketuksessa vereen, muihin eritteisiin ja limakalvoihin sekä kosketusvarotoimin hoidettava asukkaan (MRSA, VRE,CPE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) iho- ja vuodevaate sekä likapyykkikosketuksessa. Käsineitä vaihdetaan likaisesta työvaiheesta puhtaaseen siirryttäessä sekä käsineiden rikkouduttua. Suojakäsineitä käytetään aina pinta- ja välinedesinfektioaineita ja mikrokuitupyyhkeitä käsiteltäessä Pakkaamattomia elintarvikkeita käsiteltäessä käytetään joko suojakäsineitä tai ottimia PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: Suojaimien oikeaoppinen käyttö 1. 9
Kertakäyttöinen muoviesiliina, kun on työasun eritteillä tahriintumisen vaara. Eritteitä ovat esim. veri, virtsa, uloste, oksennus, hiki, ihon hilse, ascitesneste. Kosketusvarotoimin hoidettavan asukkaan (MRSA, VRE, CPE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) lähihoidossa, vuodevaatelikapyykkikosketuksessa ja pesuissa kertakäyttöinen muoviesiliina, hihallinen muoviesiliina tai suojatakki. Suu- nenäsuojusta käytetään yskivän/pärskivän asukkaan hoitotoimissa, kun työskennellään alle metrin etäisyydellä. Lisäksi haavanhoidossa. Oksennus- ja tai ripulitautia sairastavan asukkaan hoitotoimissa ja eritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan asukkaan huoneessa/hoitotilassa, laitetaan jätepussiin ja lopuksi desinfioidaan kädet. Ripulitilanteissa kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen desinfektiota. PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: Suojaimien oikeaoppinen käyttö 2. 10
Käytetään tarvittaessa kertakäyttöisiä instrumentteja, esim. atuloita, jotka laitetaan jätteisiin käytön jälkeen. Hoitotarvikkeet säilytetään omissa pakkauksissaan, pölyltä suojassa ja pakkaukset avataan käytön mukaan, yksi kerrallaan. Avatut haavanhoito- yms. tarvikkeet säilytetään esim. kannellisessa rasiassa asukkaan kotona. Likaiset haavasidokset ym. hoitojäte ja suojaimet laitetaan hoitotilassa suoraan muovipussiin, suljetaan pussi ja tuodaan asukkaan kotoa pois. Kertakäyttöiset kyrettiveitset ym. pistävät, terävät välineet ja metalliset kertakäyttövälineet laitetaan käytön jälkeen särmäjäteastiaan, muut kertakäyttövälineet tavalliseen hoitojätepussiin. Monikäyttöiset tutkimusvälineet desinfioidaan jokaisen asukkaan välissä. Välineen pinnan pyyhintään suositellaan pesevää alkoholia (esim. Easydes,) ja kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä tai esim. valmis Apowipe-desinfektiopyyhe. MRSA,VRE, CPE ym. asukashuoneessa säilytetään henkilökohtaiset tutkimus- ja hoitovälineet, jotka puhdistetaan mekaanisesti (RR-mittari, verensokerimittari ym.) ja desinfioidaan hyvin, kun tarve on loppunut. PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET : Hoitovälineet ja tarvikkeet 11
Kaikkien eritteiden (veri, virtsa, uloste, sylki, oksennus jne.) poistossa käytetään klooripitoista desinfektioainetta (kloramiini T 1000 ppm/ 5% laimennos tai vetyperosidiperetikkahappo/erisan Oxy+/Oxivir ). Desinfioidaan kädet. Puetaan suojakäsineet, imeytetään erite kertakäyttöiseen siivouspyyhkeeseen. Poistetaan suojakäsineet, desinfioidaan kädet ja puetaan uudet suojakäsineet. Sen jälkeen alue pyyhitään desinfektioaineella kostutetulla puhtaalla siivouspyyhkeellä. Riisutaan suojakäsineet ja lopuksi desinfioidaan kädet. Eritetahrapakin käyttö on suositeltavaa. Pakin tulee olla helposti puhdistettavaa materiaalia (muovi). Eritetahrapakin varustelu: käsihuuhde, kertakäyttöiset suojakäsineet, kloramiini T 1000 ppm(5%)laimennos,( tai vetyperoksidiperetikkahappo) kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä, jätepusseja ja laminoitu ohje eritetahradesinfektiosta. Desinfektioainelaimennos tehdään suojakäsineet kädessä. Laimennos tehdään viileään veteen. Desinfektioaineen ja veden määrät mitataan annosmitalla. Laimennospulloon merkitään desinfektioaineen nimi, laimennoksen vahvuus (ppm/ %) ja viimeinen käyttöpäivä. Eritetahradesinfektiossa käytettävän laimennoksen käyttöaika on 1 2 viikkoa tai valmistetaan valmistajan ohjeen mukaan PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: Eritetahrojen poisto 12
13
Kaikkeen vereen tulee suhtautua aina, kuin siinä voisi olla taudinaiheuttajia. Kaikki veri, veriset eritteet, verellä tahriintuneet välineet ja tekstiilit voivat olla tartuttavia. Verisen neulan tai muun verisen välineen pisto- tai viiltotapaturma aiheuttaa veritapaturmariskin Neuloja ei saa laittaa takaisin suojukseen vaan ne laitetaan suoraan särmäjäteastiaan (EN ISO 23907:2012), joka pidetään mukana hoitotapahtumassa Veritapaturman sattuessa puhdista tapaturma-alue huuhtelemalla pisto/ viiltokohtaa juoksevalla vedellä, aluetta ei saa puristella jos verta roiskahtaa silmien tai suun limakalvoille, huuhtele juoksevalla vedellä usean minuutin ajan puhdista pisto- viiltokohta ihon desinfektioaineella 2min., suojaa alue ilmoita tapaturmasta esimiehelle ja ota yhteys työterveyteen PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: Toiminta veritapaturmassa 14
Infektioita aiheuttavat mm. bakteerit, virukset ja sienet. Mikrobit ovat kooltaan niin pieniä, että niitä ei voi havaita paljaalla silmällä. Kosketustartunta on tärkein mikrobien leviämistapa henkilökunnan käsien, käytettyjen välineiden tai kosketuspintojen välityksellä. Tartuttavalla henkilöllä on joko mikrobin aiheuttama oireinen infektiotauti (esim. virtsatieinfektio) tai hänellä on mikrobeja iholla tai limakalvoilla ilman infektion oireita (esim. MRSA nenänielukantaja). Kun näytteestä löytyy MRSA, VRE, ESBL,CPE ja infektion hoitoon on aloitettu antibiootti, lääkkeen sopivuus täytyy tarkistaa lääkäriltä PERUSTIETO: MIKROBIT JA TARTUNTA 15
MRSA metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus bakteeri. MRSA löytyy nenästä, nielusta, infektiokohdista tai virtsasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. MRSA leviää kosketustartuntana. Kun MRSA on kerran todettu, henkilö on pysyvästi MRSA:n kantaja. Hoitotilanteissa noudatetaan kosketusvarotoimia. Pegosoksen riskitietonäkymä MRSA-kantajalla PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, MRSA. 17
MRSA:lle altistuneen hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia MRSA:lle altistuneeksi katsotaan potilas/asukas, joka on ollut sijoitettuna MRSA:n kantajan kanssa samaan huoneeseen osaston epidemiatilanteessa ollut samalla osastolla hoidossa asuu samassa kodissa MRSA-kantajaksi todetun kanssa Hygieniahoitaja kirjaa tarvittaessa MRSA:lle altistumisen Pegasoksen riskitietoihin. Näytteiden ottaja kirjaa riskitiedon päättyneeksi näytteiden ottamisen jälkeen. Ohje seuraavassa diassa. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT : MRSA:lle altistunut. 17
18
VRE vankomysiinille resistentti Enterokokki. VRE löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. VRE leviää kosketustartuntana. Kun VRE on kerran todettu, henkilö on pysyvästi VRE kantaja Hoitotilanteissa noudatetaan kosketusvarotoimia CPE- karbamenemaaseja tuottavia enterobakteereja. Karbabenemaasi on bakteerin hankkima ominaisuus, joka tekee bakteerin vastustuskykyiseksi tavallisesti hoidossa käytettäville antibiooteille. Kun CPE on kerran todettu, henkilö on pysyvästi CPE-kantaja Hoitotilanteissa noudatetaan kosketusvarotoimia. PERUSTIETO:MONIRESISTENTIT MIKROBIT, VRE, CPE 19
ESBL extended spectrum betalactamases. Kyseessä on ominaisuus, jonka avulla bakteerit (esim. E. Coli ja Klebsiella ) ovat tulleet vastustuskykyisiksi tietyille antibiooteille. Maininta ESBL Klebsiella positiivisuudesta säilyy sairauskertomuksen riskitiedoissa, sen sijaan ESBL- e.coli positiivisten riskitietoa ei viedä enää Pegasoksen riskitietoihin. Tieto mikrobista löytyy edelleen asukkaan laboratoriotiedoista sairauskertomuksesta. ESBL löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. Epäiltäessä virtsatieinfektiota otetaan aina virtsan bakteeriviljelynäyte virtsatieinfektiota epäiltäessä. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, ESBL. 20
ESBL -löydös ei edellytä asukkaan kosketusvarotoimia ympärivuorokautisessa hoidossa. Ulosteen- tai virtsanpidätyskyvyttömät tai tuhrivat asukkaat sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, jossa on käytettävissä oma WC ja pesutila Hoitotilanteissa noudatetaan tavanomaisia varotoimia (hyvää hoitohygieniaa). Pesuissa ja hoitotoimissa käytetään asianmukaisia suojaimia ESBL -potilaiden kohortteja ja seulontaa ei tarvita normaalisti. Sairaalahoitoon joutuessaan ESBL- Klebsiella -kantajaa hoidetaan kosketusvarotoimin. Kotihoidossa ja geriatrian poliklinikkakäynneillä riittävät myös tavanomaiset varotoimet. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, ESBL 21
MRSA tutkimuspyyntö: 4358-MRSAVi, merkitse mistä otettu MRSA-näyte virtsasta 9953 U-MRSAVi Jokaisesta MRSA -näyteputkesta tulee tehdä pyyntö erikseen, jotta vastaukset tulevat oikein. Näytteenottajan suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet ja tarvittaessa suu-nenäsuojus sekä muoviesiliina Nenän ja nielun näytteet otetaan kumpikin omalla nukkatikuilla samaan viljelyputkeen. Anatomiaksi merkitään 127 nenä ja nielu. Uusi (3/2017) MRSAVi näytteenottoputki on oranssikorkkinen ja kellertävää rikastuslientä sisältävä Transwab TSB 2,5 % NaCl putki. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 1. 22
Nenänäyte otetaan samalla nukkatikulla molemmista sieraimista noin sentin syvyydeltä tikkua pyörittäen. Nielunäyte otetaan eri nukkatikulla pyörittämällä tikkua molempien nielurisojen ja takanielun alueella SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 2. 23
Muut näytteet, kuten haavat tai ihorikot, otetaan toiseen viljelyputkeen jokainen omalla nukkatikulla. Anatomiaksi merkitään yksi näytteenottokohdista. Kaikki näytteenottokohdat kirjataan asukastietojärjestelmään. Virtsanäyte kestokatetrista tai cystofixista otetaan tehdaspuhtaaseen virtsaviljelyputkeen (ei rikastavaan viljelyputkeen, tukimusnumero on 9953 U-MRSAVi) Näyte otetaan virtsankeräyspussista. Kutakin näyteputkea varten tulostetaan vain yksi näytetarra. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 3. 24
Pidä kiinni tikussa olevan punaisen merkkiviivan yläpuolelta, jotta näyte ei kontaminoidu käsistäsi. Näytetikkua ei saa kostuttaa ennen näytteenottoa vaikka näytteenottokohta olisi kuiva. Ota näyte nukkatikulla. Irrota tikussa oleva näyte nesteeseen pyörittelemällä tikkua rivakasti nesteessä edestakaisin. Laita näytetikku jätteisiin ja siirry seuraavaan näytteeseen. Ota uudella nukkatikulla seuraava näyte ja irrota näyte pyörittämällä tikkua saman näyteputken nesteessä. Laita näytetikku jätteisiin. Näytetikkua ei saa jättää näyteputkeen. Sulje korkki huolellisesti ja kiinnitä näytetarra. Riisu suojaimet näytteenottotilassa ja lopuksi desinfioi kädet. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 4. 25
Infektoituneista haavoista tulee aina ottaa myös tavalliset bakteeriviljelynäytteet. Bakteeriviljelynäytteet otetaan edelleen geelikuljetusputkeen. Muistathan, että kun otetaan nämä molemmat näytteet, niin ensin otetaan MRSA-viljely puhdistamattomasta haavasta ja sitten haava puhdistetaan huolella ja vasta sen jälkeen otetaan tavallinen bakteeriviljely. Kummastakin eri lähete. Rikastusputkellinen MRSA-näyte tulee suojata valolta eli laittaa samaan pakkaukseen takaisin suljettuna. Lähetä näyte laboratorioon virkaaikana viivytyksettä. Mikäli näyte otetaan esim. lauantaina, niin säilytä putket huoneenlämmössä valolta suojattuna, ei jääkaapissa. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 5. 26
Ellei nenästä ja nielusta voi ottaa näytettä, terveydenhuollon työntekijä ottaa näytteet välilihan alueelta tai molemmista nivusista) = yhteensä kaksi näytettä (nenä ja nielu tai nenä ja väliliha tai nenä ja molemmat nivuset) ->pyöräytä näytteenottotikulla välilihan tai molempien nivusten aluetta (1 tikku). MRSA-virtsanäytteen saa ottaa suoraan virtsankeräyspussista laskemalla, mutta tavallinen katetrivirtsanäyte pitää ottaa katetrin keräyspussin vahvistetusta liitoskohdasta (erillinen merkitty kohta), jonka pinta desinfioidaan punktioita varten. Virtsanäyte otetaan katetrista punktoimalla 20 ml:n ruiskulla ja neulalla. Ei avata liitoskohtaa ja valuteta virtsaa katetrista. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 6. 27
Lisäksi mahdollisista infektioporteista: kirurgisesta tai kroonisesta haavasta, ihorikoista, hautumista, ihottuma-alueista, katetrien ja kanyylien juurista, kestokatetripotilailta SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 7. 28
Kuntoutuspalveluiden osastolta siirtyvä potilas/asukas: hoitava osasto ottaa MRSA seulontanäytteet juuri ennen hoitojakson päättymistä. Kotihoidosta siirtyvä asukas: kotihoito ottaa MRSA seulontanäytteet viisi arkipäivää ennen asiakkaan siirtymistä asumispalveluyksikön asukkaaksi. Vastaus on oltava valmiina ennen tpa:een siirtymistä. Kotona esim. omaishoidon tuella asunut henkilö: asumispalveluyksikkö ottaa MRSA seulontanäytteet tulopäivänä. Syventävä tieto: MRSA - seulontanäytteet muutettaessa pysyvästi asumispalveluyksikköön 29
Kotihoidosta siirtyvä asiakas: kotihoito ottaa MRSA seulontanäytteet viisi arkipäivää ennen asiakkaan siirtymistä LAH-jaksolle: ensimmäiselle LAH-jaksolle lähtiessä jos asiakas on ollut hoidettavana hoitoyksikössä edellisen LAH- jakson ja alkavan uuden LAH- jakson välissä Jos näytteitä ei ole otettu viimeisen 6 kk aikana hoitoyksiköitä ovat esimerkiksi terveyskeskus, sairaala, kuntoutuslaitos Kotona esim. omaishoidon tuella (vain omainen hoitaa) asuvasta henkilöstä asumispalveluyksikkö ottaa MRSA-seulontanäytteet LAHjaksolle tulopäivänä: ensimmäiselle LAH-jaksolle tullessa jos asiakas on ollut hoidettavana hoitoyksikössä edellisen LAHjakson ja alkavan uuden LAH- jakson välissä Jos näytteitä ei ole otettu viimeisen 6 kk aikana hoitoyksiköitä ovat esimerkiksi terveyskeskus, sairaala, kuntoutuslaitos Syventävä tieto: MRSA- näytteet ennen LAH-jaksoa. 30
Clostridium difficile bakteeri ja Norovirukset aiheuttavat ripuli- ja oksennustauteja sekä epidemioita (kahdella tai useammalla asukkaalla on oireinen ripuli ja/tai oksennustauti). Ripulitaudit leviävät helposti kosketustartuntana käsien, pintojen ja eritteiden välityksellä, norovirukset myös pisaratartuntana (oksennukset). Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia: huolellinen käsihygienia; käsien vesi- saippuapesu ja desinfektio käsihuuhteella suojautuminen; ripuloivaa asukasta hoidettaessa suojakäsineet ja muoviesiliina tai suojatakki sekä suu-nenäsuojus oksennuseritteitä käsiteltäessä suojaimien riisumisen jälkeen käsien vesi saippuapesu ennen desinfektiota PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 1. 31
Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia (jatkuu): eritteiden poisto välittömästi ja kosketuspintojen pyyhkiminen desinfektioaineella (klooriyhdiste 1000 ppm tai vetypeoksidiperetikkahappo/erisan Oxy+ tai Oxivir) huoneissa, WC pesutiloissa ja yleisissä tiloissa päivittäin pyritään siihen, että asukas pysyttelee huoneessaan ripulin keston lisäksi kaksi (2) oireetonta päivää: hoidot, pesut ja ruokailut ripuloivan/ oksentavan asukkaan huoneessa epidemiayksikön henkilökunta ei käy auttamassa muissa yksiköissä työvuoron aikana henkilökunta käyttää lyhythihaista työasua ja vaihtaa sen työvuoron jälkeen, työasujen pesu vähintään + 60 asteessa PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 2. 32
Asukkaat ruokailevat yleensä yhdessä. Ripuloivan ja/ tai oksentavan asukkaan tulisi ruokailla omassa kodissaan. MRSA, VRE ja CPE kantajat voivat osallistua yhteisruokailuun. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen ruokailuja joko itse tai henkilökunnan avustamana. Käytäntö on pysyvä. Kaikkien asukkaiden ruokailuvälineet ja tarjottimet pestään normaalisti. PERUSTIETO: RUOKAILU 33
Lääkkeiden käsittelyssä toteutetaan huolellista käsihygieniaa Tablettilääkkeitä jaetaan puhtaalla lusikalla tai pinsetillä Dosetit pestään ja kuivataan säännöllisesti Lääkelasit ovat kertakäyttöisiä Tabletinhalkaisija tai murskain pestään käytön jälkeen Injektiolääkkeitä pistettäessä iho desinfioidaan PERUSTIETO: LÄÄKEHOITO 34
Asukkaat pestään ennen löylyhuoneeseen vientiä. Laudesuojana käytetään kertakäyttöisiä, läpäisemättömiä peflettejä. Kertakäyttöiset suojakäsineet ja muoviesiliina vaihdetaan asukkaiden pesujen välissä. Monikäyttöinen suihkuesiliina puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja pestään päivän päätteeksi pesukoneessa ja laitetaan puhtaasti kuivumaan MRSA, VRE, CPE- kantajan pesussa käytetään kertakäyttöistä hihallista muoviesiliinaa. MRSA,VRE,CPE kantajan pesu ja saunottaminen tehdään päivän viimeisenä, jos mahdollista ESBL kantaja pestään ja saunotetaan normaalisti. Haavasidoksia ei saa avata sauna- ja pesuhuonetiloissa. Haavat suojataan pesun ja saunomisen ajan. Haavahoidot tehdään asukkaan kotona. Saunaan ei mennä, jos haava on tulehtunut Eritteet poistetaan, suihkutuolit ja suihkutila puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä desinfektioaineella ja lopuksi tila pestään harjaten desinfektioaineella (kloori 500 ppm tai vetyperoksidiperetikkahappo/ esim. Erisan Oxy+ 2%, Oxivir) Löylyhuone pestään yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. PERUSTIETO: SAUNOMINEN 35
Yksikössä tulee olla kirjallinen siivoussuunnitelma Asukkaan kodin ja yleisten tilojen siivouksessa käytetään ammattikäyttöön tarkoitettuja mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Mikrokuitupyyhkeet ovat kostutettuina käyttökelpoisia 4 tuntia, laitettava pesuun sen jälkeen. Mikrokuitupyyhkeet pestään pesukoneessa käytön jälkeen ja kuivataan valmistajan ohjeiden mukaan. Yleispuhdistusaineesta tehtävän käyttölaimennoksen käyttöaika on yksi (1) päivä. Kosteiden ja likaisten tilojen siivouksessa suojaudutaan käyttämällä suojakäsineitä sekä tarvittaessa kertakäyttöistä muoviesiliinaa. Mikäli käytössä ovat monikäyttöiset käsineet, ne ovat henkilökohtaiset ja ne pestään sisältä ja päältä käytön jälkeen. Siivotessa suojaimet ovat tilakohtaiset. PERUSTIETO: SIIVOUS 1. 36
PERUSTIETO: SIIVOUS (mikrokuitupyyhe) 2. 37
Yksikön yleisten tilojen kosketuspinnat (ovenkahvat, tukikaiteet, valokatkaisijat, pöydät, tuolien käsinojat, TV kapula jne.) ja WC tilat siivotaan päivittäin. Käytetään mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Sauna- ja pesuhuonetiloissa eritteet poistetaan mahdollisimman pian klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Saunatilat siivotaan yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. Pesuhuonetilat siivotaan kosteiden tilojen siivoukseen tarkoitetulla desinfektioaineella päivittäin, kun tilaa on käytetty. Pesuhuonetilat puhdistetaan yleispuhdistusaineella kerran viikossa. PERUSTIETO: SIIVOUS 3. 38
MRSA, VRE, CPE kantajan koti siivotaan viimeisenä. Siivotessa käytetään huonekohtaisia siivousvälineitä ja kertakäyttöisiä tai mikrokuituisia siivouspyyhkeitä, jotka pestään pesukoneessa käytön jälkeen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen. Suojaudutaan käyttämällä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja -muoviesiliinaa. Kodin viikkosiivous tehdään yleispuhdistusaineella, kosketuskohdat huolellisesti ja järjestelmällisesti pyyhkien. WC- ja pesutilat puhdistetaan päivittäin. Myös apuvälineet, kuten suihkutuoli, rollaattori tai tarttumapihdit, puhdistetaan viikkosiivouksen yhteydessä. Jos asukas tahrii/on sottainen käytetään WC- ja pesutilojen puhdistukseen desinfektioainetta. Tarvittaessa kysy lisäohjeita hygieniahoitajalta. PERUSTIETO: SIIVOUS (MRSA, VRE,CPE) 4. 39
Clostridium difficile bakteerin tai noroviruksen aiheuttaman ripuliepidemian aikana asukkaiden huoneet ja WC pesutilat, kosketuskohdat siivotaan huolellisesti päivittäin. Eritteet poistetaan, tilat siivotaan ja siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%, vetyperosidiperetikkahappo/ Erisan Oxy+ 2%/ Oxivir). Siivouksessa käytetään kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. Suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet, pitkähihainenmuoviesiliina ja suu- nenäsuojus oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan työtilassa jätesäkkiin. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen käsien desinfektiota. PERUSTIETO: SIIVOUS (ripuli) 5. 40
Likapyykkiä käsitellessä kertakäyttöiset suojakäsineet ja kertakäyttöinen muoviesiliina Likapyykit kerätään huonekohtaisesti pyykkisäkkiin tai puhdistettavaan pyykkikoriin. MRSA,VRE ja CPE kantajien pyykit pestään +60 lämpötilassa. Hienopesua edellyttävien tekstiilien pesussa suositellaan Erisan OXY+ desinfektioaineen käyttöä annoksella: 1 pussi OXY+ ja ½ annosta pesupulveria tai ne pestään erikseen omana pyykkinään. Pesulaan menevän pyykin kanssa toimitaan normaalisti. Koneen luukku desinfioidaan ennen puhtaan pyykin poisottoa pyyhkimällä se desinfektioaineella kostutetulla siivouspyyhkeellä PERUSTIETO: PYYKKIHUOLTO 41
Injektioneulat ym. pistävä tai viiltävä särmäjäte sekä metalliset kertakäyttöiset välineet lajitellaan erikseen läpäisemättömään, korkilla tai kannella suljettavaan muovipurkkiin tai muuhun tukevaan astiaan, esim. tehdasvalmisteiseen särmäjäteastiaan (EN ISO 23907:2012). Haavahoidosta tuleva haavasidos- ja hoitojäte, vaipat, suojaimet jne. pakataan ensin jätepussiin, joka suljetaan ennen huoneesta pois tuontia. Eritteistä hoito- tai vaippajätettä ei saa jättää asukkaan huoneeseen. Jokainen huolehtii siitä, että täyttyneen jätesäkin tilalle vaihdetaan uusi jätesäkki. PERUSTIETO: JÄTTEET 42
Käsihuuhteet Käsien desinfektioon käytetään alkoholipohjaista käsihuuhdetta. Käsihuuhteen on oltava EN 1500 testin läpäissyt tuote. Etanolipitoisuuden on oltava vähintään 70% Alkoholittomat käsihuuhteet, jotka sisältävät vaikuttavana aineena PHMB-yhdistettä, on asetettu Euroopan komission päätöksellä käyttökieltoon 17.8.2017 alkaen Käsihuuhdetelineet tulee olla sellaisia, joihin sopii useamman valmistajan tuotteet Käsihuuhteiden tulee olla helposti saatavilla, esim. yksikön ulkoovella, yhteiset tilat, keittiöt, pesu- ja pyykkitilat, asukkaiden huoneet, varasto- ja huoltohuoneet SYVENTÄVÄ TIETO: HANKINNOISSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 1. 43
Desinfektioaineet Eritetahradesinfektioon soveltuu aine, joka on läpäissyt eritetahradesinfektiotestin EN13697. Esim. Kloramiini-T 1000 ppm tai Peroksygeeni (esim. Erisan Oxy 2%, Oxivir 3.5%, vahvuus riippuu käytettävästä valmisteesta) Desinfektioaineena esim. Kloramiini-T 500 ppm tai Peroksygeeni (esim. Erisan Oxy 2%, Oxivir 3.5%, vahvuus riippuu käytettävästä valmisteesta) Suojakäsineet Hoitotyöhön soveltuvia suojakäsineitä ovat vinyyli-, lateksi- ja nitriilisuojakäsineet. Vinyylisuojakäsineet soveltuvat lyhytkestoisiin hoitotoimenpiteisiin, kuten asukkaiden perushoitoon. Nitriili- ja lateksisuojakäsineitä käytetään pitempikestoisissa hoitotoimenpiteissä, joissa suojakäsineeltä vaaditaan parempaa kestävyyttä. Tampereen kaupungin hoitoyksiköissä (oma tuotanto) käytetään vain nitriilisuojakäsineitä. SYVENTÄVÄ TIETO: HANKINNOISSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 2. 44
Linkki PSHP:n ohjeeseen: Pitkäaikaishoidon hygieniakäytännöt http://www.pshp.fi/fi-fi/ohjeet/sairaalahygieniaohjeisto/ Varotoimet_ja_eristys/ Pitkaaikaishoidon_hygieniakaytannot(56988) Linkki infektioiden torjunnan verkkokurssi http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.nayta? p_navi=59733&p_sivu=52350 LISÄTIETOJA 45