DESINFIOINNIN UUDET TUULET. OMAVALVONTA LAADUN TAKEENA KIRSI SAUKKONEN

Samankaltaiset tiedostot
DESINFIOINNIN UUDET TUULET. OMAVALVONTA LAADUN TAKEENA KIRSI SAUKKONEN

Kirsi Saukkonen. Pintahygienian merkitys tartuntojen torjunnassa

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku

Nocospray- desinfiointilaite siivouksessa. Palvelukoordinaattorit Sanna Paananen Mira Frisk, KSSHP

Siivouksen kriteerit terveydenhuollon laitoksille. Sirpa Aittola Sairaalahuoltopäällikkö

DESINFEKTIOPYYHKEET JA LIINAT. Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

KOULUTUS PINTAHYGIENIA TUTKIMUSTEN VALOSSA

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA JA TURVAA TAUDINAIHEUTTAJILTA -tarvittaessa aina mukanasi

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Hoitoympäristön puhdistaminen Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

ATP-TUTKIMUSTULOKSIA NELJÄSSÄ HUS-SAIRAALAN TEHOVALVONNASSA HYGIENIAHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT

Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

PINTAPUHTAUDEN MITTAAMINEN

C.difficile alueellisena haasteena

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

PINTAPUHTAUDEN MITTAAMINEN

Mikkeli Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Käsihuuhteiden EN-standardit

Mikrobeista ja biosideista

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus


Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Muistutukset. Helena Mönttinen Ryhmäpäällikkö, esittelijäneuvos.

Moniresistentit bakteerit

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Yhden hengen huone hyödyt ja haitat sairaalassa

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Sosiaalilautakunta Sosj/

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Kosketus- ja pöytäpintojen puhtaanapito välinehuollossa

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Tartuntojen torjunta ja ehkäisy sekä työturvallisuus Välineiden huolto Hygieniahoitaja Nina Pulli

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö

Käsihuuhdekulutusluvut

Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen, Tays

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

Hygieeniset sisätilat Antimikrobiset pintamateriaalit

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Hygieeniset sisätilat Antimikrobiset pintamateriaalit

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä

Turvallinen teho-osasto

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Kalastustuotteiden omavalvonta

VALVONTAVIRANOMAISTEN

Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla

INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA PIETARSAARI

Valvonnasta muuttuvissa rakenteissa

KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET KÄDET

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas

Aluehallintoviraston sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta

Puhtauspalvelun rooli ja merkitys infektioiden torjunnassa

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA

Transkriptio:

DESINFIOINNIN UUDET TUULET. OMAVALVONTA LAADUN TAKEENA KIRSI SAUKKONEN 25.4.2018

MIKROBIEN SÄILYMINEN PINNOILLA mikrobi Säilyy elottomilla kuivilla pinnoilla Clostridium difficile (itiöt) Enterococcus spp., myös VRE Staphylococcus aureus, myös MRSA Noro-virus Salmonella, kolibakteerit 5 kk 5 vrk 4 kk 7 vrk 7 kk 14 vrk Pari vrk Wagenvoort& Joosten. J Hosp Infect2002;52:226-227. Kramer et al. BMC Infect Dis 2006;6:130. Otter et al. Infect Control Hosp Epidemiol2011;32:687-99. Huang et al. Arch Intern Med 2006;166:1945-1951. Weber et al.am J Infect Control2010;38(Suppl1):S25-S33. 2

Erittyvä määrä Noro-virusta 1 000 000 000 000 kpl/ grammaa eritettä Tartuttava määrä 1 kpl Erittyvä määrä Salmonellaa 1 000 000 kpl/ grammaa eritettä Tartuttava määrä 10 000 kpl 3

MANUAALISEN SIIVOUKSEN TEHOKKUUS Siivous yleispuhdistusaineella: MRSA löytyi 66% siivotun huoneen pinnoilta Siivous kloorilla: MRSA löytyi 16% siivotun huoneen pinnoilta C.diff löytyi 44% siivotun huoneen pinnoilta VRE löytyi 71% siivotun huoneen pinnoilta Otter et al. JHI 2007;67:182-188 Byers et al. ICHE 1998;19:261-264 Verity et al. JHI 2001; 49:204-209 Kaatzet al. Am J Epidemiol1988;127:1289-1294 Boyce et al. ICHE 2008;29:723-729 Manianet al. ICHE 2011;32:667-672. 4

VETYPEROKSIDI HÖYRYNÄ Menetelmä sisältää laitteen sekä desinfektioaineen Desinfioitavan alueen kaikki pinnat tulevat käsitellyksi automaattisesti Bakterisidinen, virusidinen, fungisidinen sekä sporisidinen Ennen käsittelyä huoneen normaali siivous Kuivasumuna pisarakoko alle 5 um Eri laitteilla vetyperoksidipitoisuus vaihtelee 6-35% Vaikuttaa desinfioitavan tilan esikäsittelyyn Stabiloivia aineita peretikkahappo, hopea, sitruunahappo Ajansäästö ja kustannustehokkuus 5

H2O2 VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSIA Tulos Tutkimus Teknologia Seurantaaika McCord 2016 vetyperoksidihöyry 4 vuotta C.difficile väheni 64% p<0.001 Horn 2015 vetyperoksidihöyry 3 vuotta C.difficile, VRE, MRSA, ESBL väheni Passaretti 2013 vetyperoksidihöyry 3 vuotta C.difficile tartunta 64% pienempi kun terve potilas C.diff potilaan huoneeseen p<0.001

UV-VALO UV-säteily mikrobisidinen ja voidaan käyttää huonetilan pintojen ja ilmatilan sekä vesijohtoveden käsittelyyn UV-A ja -B valosta ei ole osoitettu olevan riittävää hyötyä, eikä sen käyttöä suositella sairaaloissa Nykymuotoisen UV-C aallonpituisen valon on sen sijaan osoitettu olevan tehokas mikrobisidisesti UV-C-alueelta voidaan nykyteknologialla valita käyttöön vielä kapeampi, tehokkaimman aallonpituuden alue Desinfektion jälkeen tilat ovat välittömästi käytettävissä UV-lamppujen pinta on määräajoin puhdistettava, koska pienikin pölykerros vähentää merkittävästi UV-tehoa UV-valo vaikuttaa tehokkaasti vain niihin kohteisiin, joihin se pääsee esteettä katvealueilta etenkin itiöllisten mikrobien tappo on riittämätöntä.

EN-TESTAUS Tulossa uusi euronormi eli EN-standardi automaattisten desinfiointi menetelmien testaukseen, joka perustuu ranskalaiseen kansalliseen NF T 72-281 standardiin Methods of airborne room disinfection by automated process -determination of bactericidal, yeasticidal, fungicidal, sporicidal, mycobactericidal and virucidal activities Standardi soveltuu kaasumaisten aineiden sekä esim. UV-valon avulla tapahtuvan desinfektion testaamiseen

OMAVALVONTA

TERVEYDENHUOLLON OMAVALVONTA Omavalvonta on keino parantaa hoidon laatua sekä potilaiden oikeusturvaa. Omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että potilas saa laadukasta ja turvallista terveydenhuoltoa Valvira on antanut 25.7.2012 määräyksen omavalvontasuunnitelman sisällöstä ja laatimisesta. Määräyksen mukaan uusien luvanvaraisten palvelujen tuottajien on laadittava omavalvontasuunnitelma ennen toiminnan aloittamista Tartuntatautilaki 03/2017 velvoittaa tartuntateiden katkaisuun ja antibioottiresistenttien mikrobien lisääntymiseen ehkäisemiseen

MIKÄ ON OMAVALVONTASUUNNITELMA Omavalvontasuunnitelma on asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua Omavalvontasuunnitelma on palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline Palvelujen tuottajalta edellytetään ammattitaitoa, tietoa ja kokemusta arvioida, minkälaisella omalla ohjauksella ja valvonnalla toiminnan laatu ja säädöstenmukaisuus varmistetaan

Omavalvonnan asiakirjoja muodostuu kaikista niistä toiminta- ja menettelyohjeista, joita laaditaan yhtenäisen käytännön toteuttamiseksi kaikissa palveluketjun vaiheissa Omavalvontasuunnitelmassa sovitaan menettelytavat palvelutoiminnassa havaittujen riskien, vaaratilanteiden ja laadullisten puutteiden ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisen osaamisen varmistamiseksi Suunnitelman on oltava sitä laajempi ja yksityiskohtaisempi mitä monimuotoisempaa ja riskialttiimpaa palvelujen tuottajan toiminta on Omavalvontasuunnitelmassa määritellään muun muassa yrityksessä noudatettavat toimintatavat ja niiden toteuttamisen seuranta

MITTAUSKOHTEET Jaetaan hoito-/omavalvonta-alue hygieniavaatimusten mukaisesti eri tasoihin Vuodeosasto Yleisimmin korkeimmat arvot löytyvät henkilökunnan taukohuoneesta ja osaston keittiöstä Raja-arvoksi määritelty 250 500 RLU Toimenpidealueet ja potilaskeittiöt Raja-arvot matalammat: <40-60 RLU <300 RLU = jonkin verran eloperäistä likaa 300 1000 RLU = runsaasti eloperäistä likaa >1000 RLU = erittäin runsaasti eloperäistä likaa 13

KRIITTISET KOSKETUSKOHTEET ESIM. Hanat Ovenkahvat, katkaisimet Potilassängynpäädyt WC-istuin, tukikahvat, lavuaari Tippateline Väliverho Potilaspöytä päältä ja alta Osaston keittiö ja huuhteluhuone Sairaalavälineet (endoskoopeille, mutta siinä suoritetaan pintatestauksen lisäksi huuhteluvesitesti)

MENETELMIÄ OMAVALVONTAAN Visuaalinen tarkastelu ATP Mikrobiviljelyt Proteiinitestit Fluoresoivat merkkiaineet