KULTTUURI- JA KATSOMUSTIETOINEN VARHAISKASVATUS

KULTTUURI- JA KATSOMUSTIETOINEN VARHAISKASVATUS Toteutuuko jokaisen lapsen oikeus katsomukseen? Mitä tarkoittaa kasvattajan velvollisuus luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri? Lamminmäki-Vartia Silja, Lastentarhanopettaja (kk), TM silja.lamminmaki-vartia@eduvantaa.fi Mikkeli 23.3.2017

Tavoitteena on kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus: Kieli ja kulttuuritietoisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan moninaisuutta, jossa kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. (Vasu2016, 47) Työntekijöiden ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin, perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle. (Vasu2016, 19) Henkilöstö toimii mallina lapsille kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa. (Vasu2016, 23)

Miksi katsomuskasvatusta? Kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninainen Suomi & ympäröivä maailma ilmiöineen VAKA LAKI 10 TAVOITETTA EOPS 2014 VASU 2016 PERUS- OPETUS- LAKI LAPSI Perusopetuksen opetussuunnitelma 1-9lk

Käsitteistä Mistä nyt puhutaan? Uskonnolliset katsomukset Muut katsomukset, uskonnottomuus Katsomuskasvatus

Käsitteistä (VASU & EOPS) Katsomuskasvatus on yläkäsite, jonka alle uskontokasvatuskin kuuluu. Esim. Perusopetuksessa puhutaan katsomusaineista, joihin kuuluu uskonnonopetus (UE, UI, UO, UK ) sekä elämänkatsomustiedon (ET) opetus. Katsomuskasvatus: Termillä tarkoitetaan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kasvatusta osana varhaiskasvatuksen sisältöjä ja esiopetuksen oppimiskokonaisuuksia. Katsomus-termillä viitataan erilaisiin uskonnollisen ja uskonnottoman vakaumuksen muotoihin. Uskonnottomuus: Termillä tarkoitetaan elämänkatsomusta ja tapakulttuuria, jotka eivät ole uskonnollisia. Uskonnottomuus sinällään ei merkitse kielteistä asennetta uskontoon. Uskonnottomiin kuuluu kuitenkin myös ateisteja ja vapaa-ajattelijoita, jotka suhtautuvat kielteisesti uskontoon erityisesti kirkkoon ja sen vaikutukseen yhteiskunnassa.

Elämänkysymykset liittyvät katsomuskasvatukseen. Termillä tarkoitetaan ns. perimmäisiä kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Miksi maailmassa on kärsimystä? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Kuka minä olen? Mistä kaikki on saanut alkunsa? Millainen jumala on? Miten maailma on syntynyt? ja muita vastaavia kysymyksiä. Näitä ihmisenä olemisen peruskysymyksiä on pohdittu kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Toisten kanssa toimien: Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita, vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Asiakirjat, jotka ohjaavat toimintaamme: VAKA laki, VASU2016, EOPS2014 ja niiden kanssa linjassa olevat paikalliset asiakirjat. Asiakirjat ovat määräys, joista ei voi poiketa.

Pedagogiseen työkalupakkiimme tarvitaan: Katsomuksellista kompetenssia ja katsomustietoisuutta Katsomuksellinen kompetenssi: Tavoitteena on tiedollinen, taidollinen ja asenteellinen osaaminen, jossa myös toiminnallinen ulottuvuus. Kyky lukea ja ymmärtää uskontoja osana kulttuurista moninaisuutta on osa yleissivistystä. Yksilön eettinen ja tiedollinen sivistyneisyys, joka edellyttää tahtoa vastuulliseen ajatteluun ja toimintaan. Katsomustietoisuus : elämän katsomuksellisen ulottuvuuden hyväksymistä. Kasvatuksen dilemmojen kanssa on vain tultava toimeen. Moninaisuuden maailmassa eläminen merkitsee jännitteestä elämistä: erilaisten maailmankatsomusten välistä vaativaa dialogia, jossa hyväksytään ristiriitojen olemassaolo ja paradoksiin jääminen. (Saila Poulter 2013)

Kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninainen Suomi Monikulttuurinen päiväkoti = Monien katsomusten päiväkoti

Suomen väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan (Tilastokeskus)

Tietoa tilaston takaa: Monien uskontojen perinteeseen ei kuulu yksilön liittyminen/ lapsen liittäminen uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi. Näin esimerkiksi islamissa. Suomessa arviolta 60 000-70 000 muslimia vrt. tilasto. Kouluissa islam on toiseksi suurin opetettava katsomusaine ev.lut. uskonnon opetuksen jälkeen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat (23,5%) moninainen joukko, ei uskonnoton niin kuin mediassa saatetaan virheellisesti sanoa. Uskonnottomia murto-osa. 23,5%:iin kuuluvat mm. monet helluntailaiset, suurin osa muslimeista sekä ne kristityt, jotka ovat esim. eronneet ev.lut. kirkosta.

Katsomuskasvatus on osa yhteiskunnan tarjoamaa varhaiskasvatusta Opetussuunnitelman (VASU, EOPS) perusteiden mukaan järjestetty katsomuskasvatus ei ole uskonnon harjoittamista. Suomessa koulujen, esiopetuksen ja päiväkotien kasvatus ja opetus on yleiseltä arvopohjaltaan uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Mitä tämä tarkoittaa? Mikään lauseessa mainittu taho ei saa käyttää varhaiskasvatuksen tai koulun toimintaa omaan toimintaansa jäsenien hankkimisen välineenä. Lapsia ei sitouteta ajattelemaan tai uskomaan tietyllä tavalla. Ei opeteta yhtä totuutta tai aatesuuntaa ns. ainoana oikeana totuutena, katsomuskasvatus ei ole käännyttävää. Tavoitteiden suuntainen toiminta on sallittua ja jopa velvoitettua toimintaa, osa kaikille kuuluvaa yleissivistystä. VASU2016 kannustaa yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa erittelemättä niitä ideologian tai katsomuksen perusteella. Pedagogiset perustelut yhteistyölle kuten kaikelle muullekin toiminnalle. Se, että toimitaan yhdessä jonkun ulkopuolisen yhteistyötahon kanssa tarkoittaa aina sitä, että ulkopuolinen hyväksyy varhaiskasvatuksen, esiopetuksen tai koulun pelisäännöt. Ulkopuolinen ei saa hyväksikäyttää kasvatuksen toimijoita. Kotien kasvatus yhteiskunnan tarjoama kasvatus

Suomessa positiivinen uskonnonvapaus (uskonnonvapauslaki v. 2003) Hyvä tiedostaa: Ei ole olemassa neutraalia, arvovapaata kasvatusta Kasvattajien tulee tietoisesti pyrkiä pois autoritaarisesti asenteesta. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus (1989) tunnustaa lapsen oikeuden omaan kieleen, kulttuuriin, henkiseen, hengelliseen ja moraaliseen kehitykseen sekä uskontoon tai muuhun katsomukseen. Uskontojen yhteistyö Suomessa -foorumi (kristityt, juutalaiset, muslimit) julkilausuma Lapsen oikeus Pyhään (2009) & julkilausuma Yhteiskuntarauhan puolesta (27.9.2016) http://www.ekumenia.fi/sen_toimii/uskontojen_kohtaaminen/ Vasu2016 ja Eops2014 tavoitteet antavat päiväkodeille hyvät mahdollisuudet edistää Suvaitsevaisuutta ja empatiaa, keskinäistä kunnioitusta ja yhteisymmärrystä sekä rauhaa eri kulttuuristen ja katsomuksellisten ryhmien välillä jokaisen lapsen oman kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin tukemista

Uskonnolliset tilaisuudet ja yhteistyö Uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisessä sovelletaan Opetushallituksen antamia ohjeita (2016; päivittyy 2017): http://oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusope tuksen_jarjestaminen/uskonnon_ja_elamankatsomustiedon_opetus Päiväkodin ja seurakunnan antaman katsomuskasvatuksen ero: https://prezi.com/f1fylxp2lsfl/uskonto-varhaiskasvatuksessa-kaksi-virtaa/ Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina: http://www.edu.fi/download/171291_kumppanuuden_korit.pdf Esimerkki Vantaan seurakuntien tarjoamasta kasvatusyhteistyöstä: http://www.vantaanseurakunnat.fi/yhteistyokumppaneille/kasvatus

Kulttuuriin ja katsomukseen liittyvät kysymykset kulkevat mukana läpi VASU2016 asiakirjan: ARVOPERUSTA (LUKU 2.4) OPPIMISEN ALUEET: KIELTEN RIKAS MAAILMA; ILMAISUN MONET MUODOT; MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME (LUKU 4.5) KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ TARKENTAVIA NÄKÖKULMIA (LUKU 4.6) YHTEISTYÖ (LUKU 3.3) LAPSEN VASU (LUKU 1.3) TOIMINTAKULTTUURI: OSALLISUUS, YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO; KULTTUURINEN MONINAISUUS JA KIELITIETOISUUS (LUKU3.1) LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN: KULTTUURINEN OSAAMINEN (LUKU 2.7) OPPIMISYMPÄRISTÖT (LUKU3.2) VAKA LAIN TAVOITTEET (LUKU2.1)

Katsomuskasvatuksen tavoitteet linkittyvät osaksi laaja-alaista osaamista

Jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen Osallistuminen ja vaikuttaminen Monilukutaito ja tvtosaaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Monilukutaito Tvtosaaminen Osallistuminen ja vaikuttamin en Ajattelu ja oppiminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Monilukutaito Tvtosaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus

Kieleen, kulttuuriin ja katsomukseen liittyen Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä, kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. (s.30) Oikeus omaan kieleen, kulttuurin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. (s.30) Kieleen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat koskevat jokaista lasta (s.47) Lapsen vasua laadittaessa huomioidaan lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. (s.10) Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri (s.19) Oppimisympäristöissä tuodaan näkyväksi kulttuurista moninaisuutta (s.32) Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa ja vierailut rikastuttavat oppimisympäristöjä. Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ovat mm. järjestöt ja seurakunnat. (s.33-34)

Toimiva vuorovaikutus erilaisista kulttuuri- ja katsomustaustoista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurin ja katsomuksellisen taustan ymmärtämistä ja kunnioittamista. (s.23) Opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Lapsia tuetaan kulttuuri-identiteettien rakentamisessa. Leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat tilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsi tuetaan myönteisen suhteen luomisessa moninaiseen ympäristöön. Lapsia rohkaistaan kysymään, kyseenalaistamaan ja ihmettelylle, oivaltamiselle ja oppimisen ilolle annetaan tilaa. (s.22) Tuetaan lasten taitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä. Lapsia rohkaistaan kysymään ja lasten kysymyksiin vastataan (s.32) Edellyttää henkilöstöltä tietoa toisista kulttuureista ja erilaisista katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monesta eri näkökulmasta (s.30) Henkilöstöltä edellytetään ammattitaitoa ja herkkyyttä tunnistaa eri tilanteiden pedagogisia mahdollisuuksia (s.38)

Katsomuskasvatus osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta (VASU2016) Oppimisen alueet varhaiskasvatuksessa: 1. Kielten rikas maailma (kielen ymmärtäminen, puheen tuottaminen, kielen käyttötaidot, muisti, sanavarasto, kielellinen tietoisuus, vuorovaikutustaidot) 2. Ilmaisun monet muodot (musiikki ja kuvallinen, kehollinen, sanallinen ilmaisu) 3. Minä ja meidän yhteisömme (eettiset ja katsomukselliset kysymykset, lähiyhteisön ja ympäristön menneisyys, nykyisyys ja hyvä tulevaisuus, mediakasvatus) 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni (matemaattinen ajattelu, ympäristö- ja teknologia kasvatus) 5. Kasvan, liikun ja kehityn (liikkuminen, ruokakasvatus, terveys ja turvallisuus)

Minä ja meidän yhteisömme; katsomuskasvatus Yhteisen tutustumisen kohteena lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset Uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla Edistetään keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan Tuetaan lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä Tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin Luontevia tapoja tarkastella katsomuksia ovat esim. vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja tapahtumat sekä päivittäiset tilanteet, kuten pukeutuminen tai ruokailu. Annetaan tilaa lasten ihmettelylle Pohditaan lasten kanssa heitä askarruttavia elämänkysymyksiä Tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen Lamminmäki-Vartia ja kunnioittaen Mikkeli 23.3.2017

Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet 1. Ilmaisun monet muodot 2. Kielen rikas maailma 3. Minä ja meidän yhteisömme 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni 5. Kasvan ja kehityn Lasten mielenkiinnon kohteet & arjesta ja vuodenkierrosta nousevat asiat & lasten vasut & huoltajien osallisuus Opettelen, koen, toimin, osallistun, leikin, liikun, tutkin, ilmaisen. Pedagoginen toiminta Monialainen yhteistyö

Miksi tämä voi tuntua hankalalta? Katsomuksiin liittyvät asiat tulevat meitä henkilökohtaisesti lähelle, koskettaa ihmisen omia arvoja, asenteita, uskomuksia Uskontoon ja katsomukseen liittyvät asiat ovat tunneherkkiä, helposti henkilön aikaisempien kokemusten perusteella värittyviä. Usein käy niin, että varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen sijaan puhutaankin henkilön omasta uskonnollisesta / uskonnottomasta menneisyydestä tai asenteista. Asenteet maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja erilaisuutta, itselle vierasta kohtaan: Mikä on suomalaisuutta? Kuka saa sitä määritellä? Miten kohdella kaikkia erilaisuudessaan tasavertaisesti? Me ja muut? Ketä hyväksymme naapuriksi? Asenteet uskontoja, erityisesti islamia kohtaan? (vrt. media) Rajanveto arjessa voi olla vaativaa; mikä kuuluu katsomuksellisen yleissivistyksen piiriin, mikä on uskonnonharjoittamista; on osittain aina subjektiivista henkilön omista kokemuksista riippuvaista.

DIALOGISUUS AVUKSI Dialogi on väline elämän syvien asioiden oppimiseen ja opetteluun. (Iivonen 2016) Dialogi alkaa aina ihmisestä itsestään. Jokaisen on työskenneltävä itsensä kanssa. (Heikkilä & Heikkilä 2001) Dialogisuus on taitoa puhua siten, että toinen haluaa kuunnella ja kuunnella siten, että toinen haluaa puhua. (Pruuki 2016) Dialogisuuden perusajatuksiin kuuluu toisen ihminen kohtaaminen kunnioittavasti ja ilman ennakko-odotuksia sekä pyrkimys ymmärtää hänen maailmaansa. Pyrimme kuulemaan hänen ajatuksiaan sen sijaan että olettaisimme hänestä asioita hänen pukeutumisensa, uskontonsa tai jonkin muun seikan perusteella (Ubani 2016) Lisää dialogitaitojasi: http://uskontotuntiunelmia.blogspot.fi/2016_09_01_archive.html http://www.pearltrees.com/uskonnonopetus/dialogitaitaja/id16267853 http://www.slideshare.net/askeliakatsomusdialogiin/askelia-katsomusdialogiin-2

Katsomuskasvatuksen lähestyminen dialogisuuden & ammatillisuuden kautta Vasun ja Eops:n tavoitteet kutsuvat katsomusten väliseen vuorovaikutukseen, dialogiin. Kasvattajilla tulee olla uskallusta / halua keskustella eri katsomuksiin liittyvistä kysymyksistä niin toistensa kuin vanhempien ja myös lasten kanssa. Tämä on osa työtämme, osa ammatillisuutta. Oivalluksia: katsomuskasvatuksen toteuttaminen ei riipu kasvattajan omasta vakaumuksesta vaan se kuuluu työnkuvaan osana vasupohjaista toiminnan suunnittelua ja toteutusta: Ammatillinen työote! Ammatillisuus tuo turvaa ja antaa mandaatin tuoda asia keskusteluun. kasvattajan ei tarvitse olla uskonnon ammattilainen toteuttaakseen tavoitteiden mukaista katsomuskasvatusta. Katsomuskasvatus verrattavissa S2 opetukseen: annetaan kieli ja käsitteet puhua näistäkin asioista. Uteliaisuus, hyväksyntä, kunnioitus, vanhempien ja lasten osallisuus, uuden oppiminen, sydämellinen uteliaisuus

Dialogin tasot päiväkodissa KASVATTAJAT VANHEMMAT Lapsen vasu- ja eops -keskustelut huoltajien kanssa. Myönteinen vire aihealueeseen on tärkeä. Ensi kohtaamisen ja aloituskeskustelun merkitys! KASVATTAJAT KASVATTAJAT Keskustelu ja suunnittelu omassa tiimissä ja työyhteisössä. Pedagoginen johtaminen. Omien arvojen ja asenteiden tiedostaminen. Yhteistyö eri tahojen kanssa. Työntekijät eri kulttuureista ja uskonnoista. KASVATTAJAT LAPSET Aikuinen mallina sille, miten uskonnon aihepiiriin suhtaudutaan ja miten siitä puhutaan. Tärkeää antaa lapsille kieli puhua uskontoon liittyvistä kysymyksistä (vrt. S2). Kunnioitus kuuluu äänestä. Arvostava kohtaaminen. Ihmettely yhdessä. Aamupiirikeskustelut, tuokiot, teemat, projektit, juhlat, perinteet, leikit: eri menetelmät; teatteri, musiikki, kirjat, taide, kertomukset, kuvat, symboliikka Avoimuus, suvaitsevaisuus, kunnioitus, empatia, myönteisyys. LAPSET LAPSET Uskonto / katsomus osa identiteettiä ja kulttuuria. Perhe. Katsomuskasvatus lasten oikeutena; Yleissivistys, empatia, kunnioitus; Uskonnot osana maailman monimuotoisia ilmiöitä. Aikuisten ehdoton velvoite puuttua kaikenlaiseen syrjintää.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Yhteistyöhön jokaisen lapsen huoltajan kanssa kuuluu keskustelu kieleen, kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvistä kysymyksistä osana lapsen vasun laatimista. Uskallus antautua dialogiin. Myönteisen kiinnostuksen kohteena oleminen on kenestä tahansa mukavaa! Yhdessä keskustelu ja asioista sopiminen helpottavat toiminnan suunnittelua ja kasvattajien työtä Yhteisen keskustelun kautta mahdollistuu huoltajien osallistuminen toimintakulttuurin ja toiminnan kehittämiseen katsomuskasvatuksenkin osalta. Kasvattajan velvollisuus on avata huoltajille, mitä moninaisuuden näkyminen päiväkodin arjessa ja juhlassa tarkoittaa ja mitä laajaalainen osaaminen tarkoittaa katsomuskasvatuksen tavoitteiden osalta. AMMATILLINEN keskustelu.

Kysymyksiä keskusteluun huoltajien kanssa Kasvattajan uskallus antautua myönteiseen vuorovaikutukseen kyseleväksi oppijaksi: Kerro minulle miten teillä? Kerro minulle teidän kulttuurista ja uskonnosta? Mikä sinulle on siinä tärkeää? Miten teillä tämä asia tehdään tai selitetään? Miten me täällä voisimme huomioida ja tuoda esiin näitä teille tärkeitä asioita? Olemme ajatelleet tehdä näin, mitä sinä siitä ajattelet? Kuuntele, arvosta, luota ja osoita kiinnostusta Voit myös ihmetellä Kunnioittaminen ei tarkoita vaikenemista tai sitä että kaikesta ollaan samaa mieltä; myös sen toteaminen että tästä ajattelemme eri tavalla Ennen keskustelua voi etsiä tietoa perheen kulttuurista ja uskonnosta. Tämä helpottaa asioista keskustelua. On kuitenkin muistettava, että jokainen perhe on omanlaisensa, stereotyyppisten yleistysten välttäminen, uskonnon ja kulttuurin sisäinen moninaisuus on suurta.

Kysymyksiä keskustelun tueksi: Mitä juhlia (uskonnollisia, katsomuksellisia tai kulttuurisia) perheessänne vietetään? Miten vietätte ramadanin päättymisjuhlaa, id al Fitr tai uhrijuhlaa, id al Adha (islam)? Miten vietätte Diwalia, Holia (hindulaisuus)? Miten vietätte Vesakia, Ullambaa (buddhalaisuus)? Miten vietätte Hanukaa tai Purim-juhlaa (juutalaisuus)? Onko suomalainen kalenteri erilaisine juhlineen vanhemmille tuttu? Päiväkodissa vietetään suomalaisessa kalenterissa olevia erilaisia vuodenkiertoon liittyviä kulttuurisia ja luterilaiseen kirkkovuoteen, kristinuskoon liittyviä juhlia (esim. pyhäinpäivä, joulu, pääsiäinen). Miten teidän perheessänne näitä tai muita juhlia vietetään? Millainen sisältö juhlille annetaan? Millaisia juhlien sisältöjä uskonnoton perhe antaa erilaisille kalenterivuoden juhlille?

kysymykset jatkuvat: Miten te vanhemmat toivotte teille tärkeiden juhlien näkyvän päiväkodissa? Olisiko teillä mahdollisuus auttaa juhlien järjestämisessä? Voiko lapsi osallistua kirkossa järjestettäviin tilaisuuksiin, kuten konsertteihin tai kirkkohetkiin? Selvittää vanhemmille: mikä on ero uskonnon harjoittamisen ja muun toiminnan välillä. Mikäli vanhemmat eivät halua lapsensa osallistuvan johonkin tilaisuuteen, miten he toivovat että asia selitetään lapselle? Millaista vaihtoehtoista toimintaa he toivoisivat? Millä tavoin lapsenne on kohdannut muita uskontoja, katsomuksia tai kulttuureja aikaisemmin (naapurusto, suku, tuttavaperheet, lomamatkat)? Entä millaisia uskontoon liittyviä keskusteluja kodissanne on käyty? Miten lapsen kanssa on puhuttu elämän peruskysymyksistä: jumala, syntymä, kuolema, pelot, turvallisuus? Millaisia kokemuksia näistä kysymyksistä lapsella on? Miten kuolemaa on lapselle selitetty? Miten toivotte lapsen elämänkysymyksiin vastattavan?

Vinkkejä käytäntöön! Ryhmän katsomuskasvatuksen suunnittelu ja siitä keskustelu on omassa tiimissä ja työyhteisössä tärkeää! Pedagoginen johtajuus ja johtajan tuki. Koulutukset. Mitä kulttuureja ja uskontoja ryhmässämme on? Miten otamme ne näkyväksi osaksi toiminnan kokonaisuutta? Tiedämmehän mitä VASU ja EOPS sanoo asiasta? Mitä vasukeskustelussa keskustellaan tästä asiasta? Mitä tietoja tarvitsemme suunnitteluun ja toimintasuunnitelman rakentamiseen? Mikä on minulle / meille tässä vaikeaa, entä minkä jo hallitsemme? Mistä asioista tarvitsemme lisää tietoa? Mistä saamme tietoa? Materiaalin kerääminen Oppimisympäristö; miten moninaisuus näkyy siinä? Toiminnan näkyväksi tekeminen myös vanhemmille. Vanhempien mukaan kutsuminen Miten arvioimme toimintaa?

YK:n yleiskokous hyväksyi 10/2010 päätöslauselman, joka julisti helmikuun ensimmäisen viikon vuosittain pidettäväksi maailmanlaajuisen uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärryksen viikoksi (World Interfaith Harmony Week) kaikkien uskontojen ja vakaumusten kesken. www.yhteisymmarrysviikko.fi Nooan arkki

Kultainen sääntö

Vinkkejä käytäntöön! Suunnittelussa & toteutuksessa hyvä ottaa huomioon: Arjen tilanteet Ruokailu, vaatetus Spontaanit keskustelut & kysymykset Ihmettely yhdessä lasten kanssa Elämänkysymykset Elämänkirjo syntymästä kuolemaan Miten osoitamme, että arvostamme lapsen uskontoa ja otamme lasten erilaiset katsomukset ja kysymykset luonnollisina arkeen kuuluvina asioina. Uskallus tarttua hetkeen. Uskallus puhua. Uskallus kysyä. Ei ole sanoja mitä ei saa sanoa tai asioita, joista ei saa puhua! Negaatioiden välttäminen: mitä ei saa syödä, nähdä, kuulla, tehdä. Ilmeneekö vähemmistö uskonto kasvattajien puheessa vain kielteisessä merkityksessä?

Vinkkejä käytäntöön! Vuodenkierto Perinteiset suomalaisen kulttuurin ja kalenterivuoden juhlat & muiden läsnä olevien uskontojen ja kulttuurien keskeiset juhlat Yhteistyö vanhempien kanssa Luovuus, kekseliäisyys, rohkeus kokeilla ja soveltaa, luoda uutta tehdään yhdessä lapsiryhmän / päiväkodin monikulttuurinen juhlavuosikalenteri Seurakunnan järjestämät tilaisuudet rikastuttavat päiväkodin toimintaa, on osa yhteistyötä lähialueen toimijoiden kanssa kasvattajat mukaan suunnitteluun ja toteutukseen! Syntymäpäivät ja elämänkaareen liittyvät juhlat esim. nimenanto/ristiäiset/aqiqa Aamupiirissä kalenterin tarkastelun yhteydessä annetaan tietoa kulloinkin ajankohtaisista kulttuurisista ja uskonnollisista juhlista. Miten ne näkyvät oppimisympäristössä?

Vinkkejä käytäntöön: Monikulttuurinen juhlakalenteri: http://www.juhlakalenteri.fi Vuosiympyrä avuksi suunnitteluun: esim. monikulttuurinen juhlavuosi Vinkki: Kalenterin rakentaminen osana vasukeskustelua. Joulukuu Tammikuu www.uskontokalenteri.fi Marraskuu Helmikuu www.kulttuurinvuosikello.fi Lokakuu Maaliskuu Uskontokalenteri juliste: http://www.espoo.fi/fi- FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perus opetus/espoon_koulujen_uskont okalenteri_edistaa(98525) Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu

Esimerkkejä ja yhteistyötä : Vinkkejä käytäntöön! Yhteisymmärrysviikko helmikuun 1. viikolla: esim. Kertomus Nooasta ja vedenpaisumuksesta on yhteistä kertomusperinnettä niin juutalaisille, kristityille kuin muslimeille, Atte ja Anna meidän ja muiden uskonnot kuvakirja tai kultainen sääntö eri uskonnoissa Kuvakirjat, keskustelut, musiikki, laulut, kuvallinen ilmaisu, arkkitehtuuri, leikkiminen, liikkuminen, nukketeatteri, mediasisällöt Yhteiset keskustelut, jolloin lapset pääsevät kertomaan toisilleen näkemästään ja kuulemastaan: oppimaan toisiltaan Aamupiirissä / pienryhmissä eri aiheisiin liittyvät keskustelut, kuvakirjat, kuvat, esineet, musiikki, mediasisällöt jotka virittävät keskustelua aihepiiristä. Levon ja rauhan hetket arjessa Joulu- ja pääsiäiskirkot, lastenkirkkohetket, kotikirkko tutuksi viidellä aistilla (kristinusko/ev.lut) Vierailut eri kohteisiin esim. kirkko, moskeija, vierailijat päiväkodissa

Näkökulma: Vinkkejä käytäntöön! Voidaan luontevasti ajatella, että joku jää aina jostain paitsi ja se millainen merkitys sille annetaan, riippuu määrittäjän näkökulmasta. Esim. vähemmistöön kuuluva vanhempi ei välttämättä näe lapsensa jäävän mistään paitsi, koska ei näe kaikkea valtaväestölle tarkoitettua itselleen ja lapselleen tarpeellisena (Paavola & Talib 2010) vaikka päiväkodin kasvattaja pitäisi asiaa itselleen tärkeänä ja lapsen osallistumattomuutta jotenkin ongelmallisena, ei se välttämättä ole ongelma perheelle. On sitten eri asia tehdäänkö siitä ongelma kasvattajien keskuudessa. Tähän liittyy merkittävällä tavalla se, miten tilanteet lapsiryhmässä sanoitetaan ja onko vaihtoehtoinen toiminta tavoitteellisesti suunniteltua ja ohjattua sekä onko se ns. laadullisesti samanarvoinen asia / yhtä houkutteleva Lapsi ei saa koskaan joutua oman uskontonsa tai kulttuurinsa esittelykappaleeksi.

Vinkkejä käytäntöön! Pienryhmätoiminta & eriyttäminen Mitä suunnittelemme lapsille, jotka eivät osallistu johonkin toimintaan? Myös tämän muun toiminnan tulee olla suunniteltua ja tavoitteellista! Miten käytännössä sen toteutamme? Huomio siihen, miten asia sanoitetaan, aikuisten puhetavat Huolellisella pienryhmätoiminnan suunnittelulla ja toteutuksella voidaan huomioida myös lasten erilaiset katsomukselliset perhetaustat siten, ettei kenenkään tarvitse jäädä sosiaalisessa tilanteessa ulosrajatuksi; jokainen lapsi yksinkertaisesti ohjataan hänelle sopivaan toimintaan. Lasten omia uskontoja tukevaa katsomuskasvatusta voi toteuttaa myös pienryhmissä.

Lukuvinkkejä ja nettilinkkejä Lamminmäki-Vartia, S. & Kuusisto, A. (2015) Päiväkodin johtaja katsomussensitiivistä varhaiskasvatusyhteisöä rakentamassa. Teoksessa Uskonto lapsuuden kulttuureissa (Ubani, M., Poulter, S., Kallioniemi, A. (toim.). Lasten Keskus: Helsinki. Lamminmäki-Vartia, S. (2017) Katsomuskasvatus osana esiopetuksen kokonaisuutta. Teoksessa Iivonen, P. & Paulanto V. Uudistuva uskonnon opetus. Kirjapaja: Helsinki Lamminmäki-Vartia, S. & Kuusisto, A. (2016) Katsomusdialogin kysymyksiä varhaiskasvatuksessa. Julkaisussa Ikonen, E. & Vainio, S. (2016) Dialogitaitaja. Järvenpää: Agricola -opintokeskus/ Kirkkopalvelut ry. ISBN-978-952-449-386-4 http://www.pearltrees.com/uskonnonopetus/tulosta-kokomateriaali/id16380462/item186420254 Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa (2017). Aitlahti, K. & Keränen-Pantsu, R. & Mäkinen, A. & Reina, R. Lastenkeskus. (eops2014 ja vasu2016 mukainen materiaali) Tietokanta: uskonnot ja uskonnolliset liikkeet / yhdyskunnat Suomessa http://www.uskonnot.fi/ Lasten oma vuosikirja (2014) Korolainen, T., Tulusto, R., Hurme, M. Lasten oma lauluvuosi & cd (2016) Soljander-Halme H, Hurme M. Adventista Ramadaniin uskonnolliset juhlat Suomessa (2016) Pyhäranta, T., Raudaskoski, J., Seppälä, O. Kirjapaja: Helsinki. Kaiken maailman juhlat. Juhlia, leikkejä ja askartelua lapsille. Kotka, R. (2007). Petra-kuvakirjat Halttunen E. & (kuvitus) Härmälä A.: Petra löytää Petran (islamin aqiqa-juhla), Petra Buddhan poluilla, Petra tanssii (kuolema, afrikkalaiset luonnonuskonnot), Petra ja revontulet. Atte ja Anna meidän ja muiden uskonnot (2010) Issakainen, T. & Rahkonen, P. Lasten Keskus http://www.evl-slk.fi/files/2178/pikkuva_ki_pa_iva_hoidonliite_2015_sivuttain.pdf (tukea varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen, vinkkejä toimintaan. Teemana moninaisuus.)

Näistä lapsista kasvaa niitä, jotka tätä maata tulevaisuudessa johtavat. Jos täällä ei opetella keskustelemaan: ai, että teille on tulossa ramadan, meille on tulossa joulu ja teille on tulossa hanukka. Esimerkiksi näin. Päiväkodissa kylvetään siemen sen tiedostamiseen, että on muitakin tapoja ja muiden nimisiä juhlia, mutta niissä juhlissa on samoja elementtejä. Ai teillä uskotaan näin ja meillä näin. Ajatus siitä, että toisinkin voi uskoa, eikä mun tarvitse motata sitä kaveria sen vuoksi että sen kotona on opetettu tää asia eri tavalla tai ei ole opetettu mitenkään. (SL-V/H14/pro gradu 2010)

Rohkeutta ja oppimisen iloa matkalle moninaisuuden kiehtovaan maailmaan! Kiitos! silja.lamminmaki-vartia@eduvantaa.fi