PELKOSENNIEMEN KUNTA KULTAKERONKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Muutos koskee kortteleita 339, 340, 399 sekä osaa katu- ja pihakatualueesta. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO HAVAS ROSBERG OY 8.3.2013, PÄIVITETTY 23.2.2017 1
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kultakeronkadun asemakaavan muutos, Pelkosenniemi Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä vaikutusten arvioinnista. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) koskee asemakaavamuutoksen laatimista Pelkosenniemen kuntaan Pyhätunturin matkailukeskuksen alueelle. Suunnittelualue Kaavamuutosalue sijaitsee Pyhätunturin matkailukeskuksen alueella Pelkosenniemellä. Pyhätunturin matkailukeskus kuuluu Pyhä-Luosto matkailualueeseen, jota kehitetään yhtenä keskeisenä Lapin matkailun kehityskohteena. Asemakaavalla muutetaan kortteleita 339, 340 ja 399 sekä osaa katu- ja pihakatualueesta. Alueen koko on n. 2,11 ha. Alueen sijainti maastokartalla. 2
Kaavamuutosalue esitetty punaisella rajauksella osoitekartalla. Nykytilanne Pyhätunturin seitsemän kilometrin pituinen tunturijakso muodostuu viidestä kurujen erottamasta tunturista (Peurakero, Laakakero, Noitatunturi, Ukonhattu, Kultakero). Suunnittelualue on Pyhätunturin itäisimmän huipun Kultakeron idän puoleista rinnealuetta. Alueen lähiympäristö on valmiiksi rakennettua, jossa sijaitsee matkailupalveluasumista ja useita loma-asuntoja sekä laskettelurinteitä ja ulkoilureittejä. Suunnittelualueen läpi kulkee olemassa oleva Kultakeronkatu, joka tekee mutkan suunnittelualueella. Alue on kaavoitettu tehokkaaseen matkailukäyttöön, mutta on tällä hetkellä rakentamatonta. Alueen itäosa on noin korossa +198 ja länsiosa noin +222. 3
Hankkeen tausta ja tavoitteet Ilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä. Naarmankaira Oy on teettänyt konseptitutkimuksen alueen käytöstä, jonka on laatinut Realprojekti Oy. Hankkeen tavoitteena on tarkistaa nykyistä asemakaavaa siten, että se mahdollistaa alueen rakentamisen tehokkaasti ja laadukkaasti täydentämään Pyhätunturin matkailukeskusta. Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Naarmankaira Oy sekä Kultakeronkadun osalta Pelkosenniemen kunta. 4
Kaavamuutosalueen maanomistus. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Parhaillaan on käynnissä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatiminen, josta Lapin liiton valtuusto on päättänyt 21.11.2011. Maakuntakaavan valmisteluaineisto taustaselvityksineen oli nähtävillä 15.12.2014-30.1.2015 ja maakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.8. - 14.9.2016. Maakuntakaavaa tarkistettiin saatujen muistutusten perusteella. Maakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualue sijaitsee matkailupalvelujen alueella (RM 1419), jolla osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailukeskusten alueita, matkailupalvelujen kohteita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Matkailualueiden kehittämisessä on säilytettävä ne vetovoimatekijät, joiden varassa matkailu toimii. Pyhäntien varteen sijoittuu keskustatoimintojen kohde (C 129), jolla osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita, sisältäen myös asumista, sekä liikenne-, puisto- ja viheralueita. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä suurimittakaavaisten rakennusten sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvän rakennustavan ja kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Kaupan suuriyksiköiden totetuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon seudun 5
palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei palveluntarjonnassa aiheudu alueellisia tai väestöryhmittäisiä palvelujen saatavuuden kannalta kielteisiä muutoksia. Alueelle sijoittettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala saa olla yhteensä enintään 5000 k-m2. Suunnittelualue kuuluu lisäksi matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401), jolla osoitetaan matkailun ja virkistyksen vyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, matkailupalvelukohteiden, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoituksen kanssa yhteen sopivalla tavalla. Kulttuuriperintö-, maisema- ja luontoarvoja tulee vaalia matkailun vetovoimatekijöinä. Matkailun vetovoima-alueen kehittämisen keinoja ovat arvokkaiden luonto- ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja hoitaminen, pääteille ja reiteille näkyvien luonnonmaisemien huomioon ottaminen metsien käsittelyssä, tienvarsimaisemien hoitaminen, teiden ja reittien pitäminen hyvässä kunnossa, hyvä opastus ja viitoitus kohteisiin, yhteinen kartta, kohteiden kartoitus, yhteyksien suunnittelu ja kohteiden yhteismarkkinointi. Koko maakuntakaava-aluetta koskevista määräyksistä suunnittelualuetta koskee seuraavat suunnittelumääräykset: - Alueidenkäyttöä ja toimintoja suunniteltaessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, elinympäristön laadun parantamista sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten kehittämistä. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen erityisolosuhteisiin. - Maankäytön suunnittelussa on alueen erityispiirteisiin tukeutuen huomioitava arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. - Maisemallisesti herkillä alueilla, kuten jokien ja järvien rannoilla ja vaara- ja tunturialueilla sekä pääteiden, matkailukeskusten, retkeilyreittien ja taajamien läheisissä metsissä eri käsittelytoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon maiseman ominaispiirteet ja pyrittävä välttämään suuria muutoksia. 6
Ote 28.11.2016 päivätystä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa Pelkosenniemen kunnanvaltuuston 27.10.2016 44 hyväksymä Kultakeronkadun osayleiskaava. Suunnittelualue sijoittuu osayleiskaavan matkailupalvelujen alueelle (RM-2), joka varataan pääasiassa matkailutoiminnan käyttöön. Alueelle saa rakentaa hotelli- ja majoitustiloja. Rakennusten sijoittelussa ja korkeudessa on huomioitava alueen sisäiset luonto- ja maisema-arvot. Kultakeronkadun vieressä kulkee kevyen liikenteen reitti. 7
27.10.2016 hyväksytty Kultakeronkadun osayleiskaava. Asemakaavat Alueella on voimassa Kultakeron puiston asemakaava, joka on hyväksytty 19.6.2007. Asemakaavan muutoksella muutetaan kortteleita 339 loma-asuntojen korttelialue (R-1), 340 matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM) ja 339 hotellirakennusten korttelialue (KL-1) sekä osaa katu- ja pihakatualueesta. Kortteli 399 on varattu taajamakuvan kannalta tärkeälle rakennukselle, jonka sopeutumisessa ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota taajamakuvallisiin vaatimuksiin, ja rakennuksen toteutuksen on oltava korkeatasoinen. Kultakerontielle on sallittu rakentaa katualueen alittavia kortteliin 399 kuuluvia maanalaisia tiloja ja korttelin 340 tonttien välille saa rakentaa maanalaisen yhdyskäytävän. Nykyisen asemakaavan mitoitus: R-1 1000 k-m2 (loma-asunnot) RM 3300 k-m2 (matkailua palvelevat rakennukset) KL-1 4000 k-m2 (hotelli) Lisäksi nykyinen kaava sallii rakennuksessa sijaitsevien teknisten tilojen ja muiden tilojen alapuolella sijaitsevien autonsäilytystilojen rakentamisen kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Kortteleiden 399 ja 340 tonteille saa rakentaa kaksi kellarikerrosta. Korttelin 399 kellarikerrokseen voidaan sijoittaa kerrosalaan laskettavia liiketiloja sekä pääkäyttötarkoitusta palvelevia tiloja, kuitenkin enintään 25% rakennuksen suurimman kerroksen alasta. 8
Suunnittelutilanne ja selvitykset Voimassa oleva Kultakeron puiston asemakaava. Alueen toteutuksesta on laadittu konseptisuunnitelma (Realprojekti Oy 2012). Suunnitelmassa on esitetty alueelle chalet-rakentamista sekä hotelli. 9
Havainneasemapiirros viitesuunnitelmasta (Realprojekti Oy 2012). Havainnekuva Kultakeronkadun varteen rakennettavasta hotellikokonaisuudesta (Realprojekti Oy / Vesa Olkkola 2016). 10
Asemakaavatyön pohjana voidaan käyttää seuraavia suunnitelmia ja selvityksiä: - Lapin tunturialueiden matkailu- ja lomarakennukset, diplomityö Harri Hautajärvi, 1991 - Pyhä-Luosto matkailualueen markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelma, Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, Kemijärvi, 1993 - Pyhätunturin alueen ympäristötöiden yleissuunnitelma, Lapin ympäristökeskus, 1997 - Luoston alueen ympäristötöiden ja luontopalveluiden yleissuunnitelma, Lapin ympäristökeskus, 1997 - Lapin matkailun kehittäminen 2000-2006, Lapin Matkailumarkkinointi Oy, 1998 - Pyhä-Luosto matkailualueen palvelujen perusselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 1998 - Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämissuunnitelma, Pyhä-Luosto II -projekti, 1999 - Pyhä-Luosto II -projektin loppuraportti, 1999 - Pyhätunturin kansallispuiston ja Luoston suojelualueiden suunnitelmat, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus - Viistokuvaus, 2000 - Maastokuvaus, 2000 - Pyhä-Luosto yleiskaava, maisema- ja luontoselvitys, LT-Konsultit Oy, 2000 - Muinaismuistoinventointi, Museovirasto / Taisto Karjalainen, 2000 - Liikennejärjestelmäsuunnitelma, LT-Konsultit Oy, 2001 - Pyhä-Luoston vesihuollon yleissuunnitelma, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, 2002 - Pyhä-Luosto strategia 2008, Lapin liiton, alueen kuntien ja avainyritysten yhteistyönä laadittu - Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämisstrategia, 2002-2003 - Pyhä-Luosto matkailukeskusten ydinalueiden aluesuunnittelu -projekti, Ecosign Mountain Resort Planners Ltd, 2005 - Pohjavesialueinventointi, Lapin ympäristökeskus, 2005 - Lapin kultturiympäristöt tutuksi -hanke, Lapin ympäristökeskus, 2004-2008 - Luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy / Mari Lampinen, 2006 - Reittisuunnitelma, Pyhä-Luosto ympäristöreitistö ja palveluvarustus -suunnitelma, Lapin ympäristökeskus, 2007 - Vesihuoltoselvitys, Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, 24.4.2009 - Etelä- ja Keski-Lapin kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi 2011-2013 - Isojen pirttien kylät, Pelkosenniemen kulttuuriympäristöohjelma, Ympäristöministeriö, Suomen Ympäristö 1/2013 - Konseptitutkimus Kultakeronkadun varren rakentamisesta, Realprojekti Oy, 14.2.2012 - Autiotuvista lomakaupunkeihin, Harri Hautajärvi, 2014 - Luontoselvitys Kultakeron alueelle yleiskaavan muutosta varten, ERP Turve ja Lumi Oy / Pia Kangas, 23.6.2015 - Maisemaselvitys, Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy, 29.12.2015, täydennetty 31.5.2016 Vaikutusten arviointi Kaavan laatija ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan valmistelun yhteydessä kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on jo kaavatyön suunnitteluvaiheessa saada tietoa suunnitteluratkaisun vaikutuksista mahdollisimman monipuolisesti. Vaikutuksia arvottamalla pyritään valitsemaan lopputuloksen ja tavoitteiden kannalta parhaat vaihtoehdot eri ratkaisumalleista. 11
Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan MRL 9 ja MRA 1 mukaisesti. Näitä ovat mm. vaikutukset: - maisemaan, kasvillisuuteen, maaperään ja pohjaveteen - ilmaan, ilmastoon ja pintavesiin - yhdyskuntarakenteeseen - ihmisten elinoloihin, elinympäristöön ja sosiaaliset vaikutukset - liikenneverkkoon - kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - muinaisjäännöksiin Vaikutuksia selvitetään aluetta koskevien perusselvitysten (kartat, inventoinnit, ilmakuvat, suunnitelmat jne.) avulla. Lisäksi apuna käytetään osallisilta saatavaa lähtötietoa, palautetta ja lausuntoja. Aineistoa analysoidaan ja suunnitelmia havainnollistetaan asiantuntijatyönä rinnan kaavan laatimisen kanssa. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta nykytilanteeseen, voimassa olevaan asemakaavaan ja asetettuihin tavoitteisiin. Arviointimenetelminä käytetään mm. teemakartta-analyysiä, määrällisiä ja laadullisia numeerisia ja sanallisia arviointeja sekä piirros- ja valokuvavisualisointeja kullekin vaikutustyypille tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Tarkasteltava vaikutusalue määritellään kullekin vaikutustyypille erikseen. Osa vaikutuksista ulottuu myös varsinaisen kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Kaavan valmisteluun osallistuminen Kunnalliset kuulutukset ovat nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla www.pelkosenniemi.fi (kohdassa Nähtävillä olevat asemakaavat ). Aloitusvaihe MRL 63 ja MRA 32a. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 11.4. 13.5.2013 kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Kaava on tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 28.5.2012. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumisja arviointisuunnitelmasta tulee esittää nähtävilläolon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana. Valmisteluvaihe MRA 30. Asemakaavaluonnos laadittiin syksyn 2016 aikana. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto oli nähtävillä kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla 21.12.2016-9.1.2017. Kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaislausunnot. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävilläoloaikana. Tarvittaessa järjestetään osallisten kanssa erillisiä neuvotteluja. Nähtävilletulosta kuulutettiin muiden kunnallisten kuulutusten tapaan. Ehdotusvaihe MRL 65 ja MRA 27 ja 28. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään tekniselle lautakunnalle alkuvuodesta 2017. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Nähtävilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan sekä kirjeellä alueen maanomistajille. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Kunta ja kaavan laatija laativat perustellut vastineet jätettyihin muistutuksiin. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kunnanhallituksen ja -valtuuston käsiteltävänä keväällä 2017. 12
Maankäyttösopimus Ennen asemakaavan hyväksymistä tullaan laatimaan kunnan ja maanomistajan välinen MRL 91b mukainen maankäyttösopimus. Hyväksyminen MRL 32 ja MRL 188. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, se laitetaan uudestaan nähtäville. Jos muutos koskee vain yksityistä etua ja osallisia, joita se koskee, kuullaan erikseen, ei uutta nähtävilläoloa tarvita. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ketkä ovat osallisia I Maanomistajat ja asukkaat - alueen maanomistajat - lähinaapuruston maanomistajat, asukkaat ja yritykset - kaavan vaikutusalueen asukkaat ja yritykset - alueen asukasyhdistys II Viranomaiset - Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Lapin liitto - Museovirasto, rakennettu kulttuuriympäristö ja maiseman suojelu - Lapin maakuntamuseo, arkeologisen kulttuuuriperinnön suojelu - Pelkosenniemen kunta - Lapin aluepelastuslaitos - Metsähallitus - Ympäristönsuojeluviranomainen III Muut yhteisöt - Pyhä-Luosto Matkailu ry - Koillis-Lapin Sähkö Oy - Pyhä-Luoston Vesi Oy - Pyhä-Kallion paliskunta Palaute Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Pelkosenniemen kunnanvirastosta tai kunnan internet-sivuilta www.pelkosenniemi.fi. Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Pelkosenniemen kunta Tekninen toimisto Kemijärventie 6 B, 98500 Pelkosenniemi faksilla: (016) 851 457 sähköpostilla: kirjaamo@pelkosenniemi.fi 13
Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle. Yhteystiedot Kaavan valmistelusta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Asemakaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy Möysänkatu 3, 15150 Lahti puhelinvaihde: (03) 523 0600 Sauli Havas, arkkitehti, SAFA sähköposti: sauli.havas@ark-sh.fi puhelin: 040 7088 607 Pelkosenniemen kunta: Kemijärventie, 98500 Pelkosenniemi fax: (016) 851 457 Panu Leinonen, rakennusmestari sähköposti: panu.leinonen@pelkosenniemi.fi puhelin: 040 487 2445 14