KONGINKANKAAN KANAVAN ASEMAKAAVAN MUU- TOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN

KONGINKANKAAN KANAVAN ASEMAKAAVAN MUU- TOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS 20.8.2018 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA OSITTAISEN KUMOAMISEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 20. PÄI- VÄNÄ ELOKUUTA 2018 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Konginkankaan asemakaavan kortteleita 40 (osa), 41-50 ja 53 sekä kanava-, liikenne-, lähivirkistys- ja katualueita. Asemakaavan kumoaminen koskee kanava-aluetta, korttelia 41 (osa), korttelia 45 sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Konginkankaan asemakaavan korttelit 40 (osa), 41 43, 46-50 ja 53 sekä liikenne-, katu-, lähivirkistys-, maa- ja metsätalousalueita. Kaavan nimi Konginkankaan kanavan asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen. Kaavan päiväys 20.8.2018 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 6.11.2017 Ilmoitus vireilletulosta 15.11.2017 (Pikkukaupunkilainen) Nähtävillä Kaavaluonnos 9.5. 25.5. 2018 Kaavaehdotus.... 2018 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto.. 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Konginkankaan taajaman itäosassa, Sumiaisiin johtavan Matilanvirrantien etelä- ja pohjoispuolella vajaan puolen kilometrin päässä Konginkankaan keskustasta. Kaavalla kumottavan kanava-aluevarauksen osa rajautuu pohjoisessa Keitele-järven Räihänselkään ja eteläosassa Pyyrinlahteen. Kaavamuutosalue rajautuu länsiosassa Kirkkokatuun ja itäosassa Lapinniementiehen. Koko suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 19 ha.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1. Tunnistetiedot... 2 1.2. Kaava-alueen sijainti... 2 2. TIIVISTELMÄ... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1. Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2. Alueen yleiskuvaus... 4 3.3. Maisemarakenne ja maisemakuva... 4 3.4. Luonnonympäristö... 5 3.5. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö... 5 3.6. Rakennettu kulttuuriympäristö... 5 3.7. Maaomistus... 8 4. SUUNNITTELUTILANNE... 8 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 4.2. Maakuntakaava... 9 4.3. Yleiskaavat... 9 4.4. Asemakaava... 11 4.5. Pohjakartta... 12 4.6. Muut selvitykset ja suunnitelmat... 12 5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 5.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 12 5.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 12 5.3. Luonnosvaihe... 13 5.4. Ehdotusvaihe... 13 5.5. Hyväksyminen... 13 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 6.1. Kaavan rakenne ja mitoitus... 13 6.2. Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 6.3. Yleiset määräykset... 15 6.4. Nimistö... 16 7. KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 7.1. Asemakaavan suhde voimassa oleviin kaavoihin... 16 7.2. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 16 7.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 17 7.4. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön... 18 7.5. Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan... 18 7.6. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 18 7.7. Liikenteelliset vaikutukset... 18 7.8. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 18 7.9. Taloudelliset vaikutukset... 19 8. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19

4 KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Asemakaavan seurantalomake LIITE 3 Kaavoittajan vastine kaavaluonnoksen lausuntoihin 2. TIIVISTELMÄ Asemakaavan tarkoituksena on osin kumota ja osin muuttaa voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu ja toteutumatta jäänyt kanavan varaus Konginkankaan taajamassa. Nykyisessä asemakaavassa olevan kanavavarauksen alueelta Matilanvirrantien eteläpuoleiselta alueelta on tarkoitus palauttaa maankäyttö mm. asumiseen aikaisempien asemakaavojen mukaisesti. Samalla kanava-alueen ympäristössä on tarkoitus tarkistaa korttelien ja tonttien rajauksia sekä kumota asemakaavaa myös muilta alueilta tarpeettomilta osin. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa (voimaantullut 26.1.2018 alkaen) Konginkankaan kanavan varaus on poistunut. Asemakaavan muutos laitettiin vireille, kun tiedettiin, että varaus tulee nyt jo hyväksytystä maakuntakaavasta poistumaan ja ettei kanavan toteuttamiselle ole mahdollista saada valtion rahoitusta eikä näin ollen kanavan toteuttamiselle ole edellytyksiä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kumota ja muuttaa kanavalle varattu alue ja päivittää samalla asemakaava hieman laajemmalta alueelta vastaamaan nykyisiä maankäytön tarpeita. Ennen vuonna 2003 hyväksyttyä asemakaavan muutosta suunnittelualueella oli kaavaan osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta osalle nykyisen kaavan mukaista kanavan varausta. Nyt laadittavassa asemakaavan muutoksessa tarkastellaan kanava-alueen palauttamista aikaisempaan asemakaavatilanteeseen. Alueen osat, joille ei ole tarpeen osoittaa merkintöjä, kumotaan tässä kaavamuutoksessa. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan myös kaava-alueen katujen nimistöä. 3.2. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan n. 19 ha ja se sijoittuu Konginkankaan taajaman itäosaan Matilanvirrantien varrelle. Suunnittelualue sijaitsee Konginkankaan koulun ja kirkon läheisyydessä. Kaavalla kumottavan kanava-aluevaraus rajautuu pohjoisessa Keitele-järven Räihänselkään ja eteläosassa Pyyrinlahteen. Kaavamuutosalue rajautuu pohjoisosassa Sumiaisiiin johtavaan Matilanvirrantiehen, länsiosassa Kirkkokatuun ja itäosassa Lapinniementiehen. 3.3. Maisemarakenne ja maisemakuva Suomen maisemamaakuntaluokituksen mukaan suunnittelualue kuuluu Itäiseen Järvi-Suomeen ja Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutua luonnehtivat pitkät kaakko-luode suuntautuneet murroslinjojen järvialtaat, mm. Keitele, jonka lähelle suunnittelualue sijoittuu sekä vesireitit. (Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys / Matleena Muhonen, Keski-Suomen ympäristökeskus 2005). Konginkankaan maisemaa leimaavat metsät ja vesistöt sekä rannoille laskevat peltoaukeat. Rantapeltojen vielä ulottuessa vesirajaan asti, muodosti näkymä Keiteleelle taustan koko kylälle. Nykyisin maanviljelystalouden hiipuessa rannat ovat kasvaneet umpeen eivätkä näkymät järvelle ole enää avoimia. Konginkankaan kirkonkylän rakennuskannalle ominaisia ovat maanviljelysperinteestä kertovat, vanhoista kantatiloista jakautuneet pientilat, sotien jälkeisestä asutustoiminnasta kertovat tyyppitalot. (Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012 2014 / Aada Mustonen ja Sini Saarilahti, Keski-Suomen museo 2014). Suunnittelualuetta luonnehtii alueen pohjoisreunassa alueen läpi kulkeva Matilanvirrantie ja Matilanvirrantien pohjoispuolella sekä alueen eteläpuolella olevat peltoalueet. Alue sijoittuu Ala-Keiteleen Pyyrinlahden ja Keiteleen Räihänselän väliselle alueelle. Suunnittelualueen rakennuskanta on pääosin omakotiasutusta. Suunnittelualueeseen kuuluu Matilanvirrantien ja Kirkkotien risteyksessä sijaitseva kirkonkylän koulu sekä nuorisotalona toimiva vanha puukoulu. Kohteilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä on kerrottu tarkemmin kohdassa 3.6.

5 3.4. Luonnonympäristö Kasvillisuusvyöhykkeeltään Äänekoski kuuluu keski- ja eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeekseen. Eliömaakunnista Äänekoski kuuluu Pohjois-Hämeeseen. Suunnittelualueen luonnonympäristö ja kasvillisuus on tavanomaista maaseutuympäristön, peltoalueiden ja pihapiirien kasvillisuutta. Alueen eläimistön ja linnuston voidaan arvioida olevan tavanomaista asutuksen läheisyydessä viihtyvää lajistoa. Konginkankaan osalta on luonnonarvoja ja mm. ekologista verkostoa tarkasteltu yleisesti Rakenneyleiskaava 2016 yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä. Sen mukaan Konginkankaan kirkonkylän alue ei ole ekologisesti merkittävää vyöhykettä tai ydinaluetta eikä sen läpi kulje keskeisiä ekologisia yhteyksiä. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelun kannalta merkittäviä alueita, eikä alueella ole sellaisia erityisiä alkuperäisluontoon liittyviä arvoja, jotka olisi huomioitava kaavassa. Uhanalaisille lajeille tai direktiivilajeille ei ole erityisen sopivaa elinympäristöä. Kaavamuutosalue rajautuu kahteen järveen voimassa oleva kaavan kanavavarauksen osalta. Suunnittelualueeseen ei kuulu vesistöä kuin hyvin vähäiseltä kanavavarauksen alueilta, jotka kaavassa kumotaan. Alue ei sijaitse vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella. 3.5. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Suunnittelualueen läpi kulkeva Matilanvirrantie on Ely-keskuksen hallinnoima seututie, jonka varrella on valaistu kevyenliikenteen väylä. Katuverkosto on asemakaavan mukaista muilta osin paitsi Emmantien osalta. Emmantien liittymää ja katuosuutta Matilanvirrantielle ei ole rakennettu ja kaavamuutoksessa katualuevaraus ja liittymä tullaan poistamaan. Suunnittelualue kuuluu Äänekosken kaupungin kunnallistekniikan piiriin. Suunnittelualueella ei ole kunnallista hulevesiverkostoa, jonne kiinteistöjen hulevedet voitaisiin johtaa. Katualueen hulevesiverkostoon ei kiinteistökohtaisia vesiä voida johtaa, joten kunkin tontin on huolehdittava hulevedet kiinteistökohtaisilla järjestelyillä. Suunnittelualueen kumottava kanava-aluevaraus Matilanvirrantien pohjoispuolella on viljeltyä peltoa ja tien eteläpuolella pääasiassa harvahkoa koivikkoa ja peltoaluetta. Asemakaavan muutoksen kanavaalueelle sijoittuu yksi 1950 -luvulla rakennettu omakotitalo Kirkkotien varrella. Kansakoulutien varrella oleva nuorisotalo Vapari on vuodelta 1953 ja saman korttelin omakotitalot ovat rakentuneet vuosina 1953, 1965, 1977 ja 1992. Kirkkotien varrella sijaitseva Jokelan talo on 1900 -luvun alkupuolelta. Emmantien ja Hautalantien varrella on muutamia rakentamattomia tontteja ja rakennetut omakotitalot ovat vuosilta 1962, 1985, 1987 ja 1999. Kirkkotien ja Kansakoulutien väissä olevan koulun tontin rakennukset ovat vuosilta 1890, 1936 ja 1971. 3.6. Rakennettu kulttuuriympäristö Konginkankaan kirkonkylän rakennettua kulttuuriympäristöä on käsitelty mm. seuraavissa inventoinneissa: - Konginkankaan rakennusinventointi 1993. Keski-Suomen museo 1993. - Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014. Aada Mustonen ja Sini Saarilahti. Keski-Suomen museo 2014 - Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016. Kohdeluettelo. Keski-Suomen museo 2016. Konginkankaan kirkonkylän asutusrakenne on ajallisesti sekä arkkitehtonisesti kerroksellista ja rakennustyypeiltään sekalaista. Konginkankaan kirkkoympäristö, Kirkon ja hautausmaan miljöön käsittävä kokonaisuus ovat sisältyneet Museoviraston ja Ympäristöministeriön vuoden 1993 julkaisuun: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Kohde ei ole enää mukana v. 2010 alusta voimaan tulleessa valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -luettelossa (RKY 2009, Museovirasto). Konginkankaan rakennuskantaa on inventoitu kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1993 (Konginkankaan rakennusinventointi. Keski-Suomen museo 1993). Kirkonkylää halkovien teiden varteen keskittynyt rakennuskanta on uusiutunut perusteellisesti 1950-luvun lopulta alkaen, mutta kirkon ja hautausmaan ympäristö on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Kirkkotien ja Kansakoulutien varrelle sijoittuu kolme kohdetta vuoden 1993 inventoinnista; Jokela, kirkonkylän koulu, työväentalo Kulmala.

6 Keski-Suomen museon modernin rakennusperinnön inventoinnissa v. 2014 inventointi keskittyi pääosin taajaman sotien jälkeisiin vaiheisiin. Vuoden 2014 inventoinnissa tarkasteltiin kylänraittia sekä sen ympärille muodostunutta liikekeskustaa, johon suurin osa Konginkankaan sotien jälkeisen ajan hyvinvointirakentamista ilmentävästä rakennuskannasta sijoittuu. Suunnittelualueelle sijoittuu inventoiduista kohteista Kirkonkylän koulu ja työväentalo. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä on Keski-Suomen museon toimesta tarkistettu maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (K-S maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Kirkonkylän koulukeskus ympäristöineen on todettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Maakunnallisesti merkittävät kohteet on esitetty maakuntakaavan alueluettelossa, mutta kohteita ei ole osoitettu erikseen maakuntakaavakartalla. Konginkankaan kirkonkylän koulu ja työväentalo (Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014 ja Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointi 2016 ) Vuonna 1936 valmistunut puukoulu on rakennusmestari Kalle Bomanin suunnittelema kaksikerroksin mansardikattoinen rakennus, jossa on klassismiin liittyviä piirteitä. Koulu valmistui kirkonkylän tulipalon jälkeisen jälleenrakentamisen myötä vuonna 1936. Konginkankaan seurakunta kunnosti entisen koulurakennuksen seurakuntatalokseen. Vuosikymmeniä myöhemmin koulukartano siirtyi jälleen koulukäyttöön ja on viimeaikoina toiminut myös päiväkotina. Koulun kanssa samalla tontilla ovat nuorisotalona toimiva vanha puukoulu eli Koulukartano vuodelta 1890 sekä tiilinen vuonna 1971 valmistunut alakoulu. Puukoulun eteläpuolelle sijoittuu vuonna 1908 valmistunut työväentalo. Koulu (Keski-Suomen museo 2014)

7 Entinen työväentalo (Keski-Suomen museo 2014) Jokela (Konginkankaan rakennusinventointi 1993) Tila sijaitsee kirkonkylässä kirkon, koulun ja työväentalon eteläpuolella. Päärakennus on pihapiirin pohjoislaidalla, navetta taloa vastapäätä ja pihan itäsivulla on aitta- ja liiterirakennus. Pienempi asuinrakennus on pihan itälaidalla viistosti aittarakennuksen takana. Jokela on perustettu Kömin kantatalon torpaksi 1790-luvun lopulla ja lohkottiin itsenäiseksi tilaksi v. 1802. Tilan nykyinen päärakennus on rakennettu 1920-luvun lopulla. Sementtitiilinavetta on rakennettu 1930-luvulla ja AIV-torni vuonna 1948. Jokelan rakennukset ovat melko hyvin alkuperäisessä asussaan säilyneitä 1900-luvun alkupuolen maatilarakennuksia. Ympäristön rehevöityminen on muuttanut pihapiiriä. Kohteen arvo on paikallinen ja rakennushistoriallinen. Rakennukset ovat hyväkuntoisia ja niiden käyttö ja ylläpito on turvattu. Jokelan talon pihapiiri (Kuva: Googlemaps.fi 05/2018)

8 3.7. Maaomistus Rakennusinventoinnissa 1993 esitetty asemapiirros Jokelan pihapiiristä Tonttialueet ovat pääosin yksityisessä ja kaupungin omistuksessa. Matilanvirrantie on ELY:n hallinnoima, katu- ja virkistysalueet ovat Äänekosken kaupungin omistuksessa. Kiinteistö 459-2-41 Kansakoulutien varrella on Konginkankaan Työväenyhdistys ry:n omistuksessa. 4. SUUNNITTELUTILANNE 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017, päätös tuli voimaan 1.4.2018. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto

9 4.2. Maakuntakaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.12.2017 ja se on määrätty tulemaan voimaan 26.1.2018 alkaen (Keski-Suomen maakuntahallitus 26.1.2018 6). Koko Keski-Suomi on maakuntakaavassa osoitettu biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi. Suunnittelualueelle on osoitettu kunta-/palvelukeskus (a), asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima-aluetta (ruskea vaakaviivoitus), kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta (ruskea vinoviivoitus) sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-aluetta (sininen pystyviivoitus). Vt4 on osoitettu valtatien 4 kehittämisakseli merkinnällä (vihertävä paksu katkoviiva) ja seututie (st) on osoitettu maisema-/matkailutieksi (vihreä-musta viiva). Kaava-alueen reuna-alueelle tulee laivaväylä (musta pompulaviiva) Konginkankaan kirkonkylän koulukeskus ympäristöineen on todettu merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi maakuntakaavan alueluettelossa. Kulttuuriympäristön kohteita ei ole osoitettu erikseen maakuntakaavakartalla. 4.3. Yleiskaavat Ote tarkistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Kaavoitettavan alueen sijainti on osoitettu nuolella. Suurimmalla osalla suunnittelualuetta on voimassa Konginkankaan kirkonkylän Masonmäen osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.3.1994. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu vesiliikenteen aluetta (LV), lähivirkistysaluetta (VL), asuinpientalojen aluetta (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Lisäksi alueelle on osoitettu ulkoilureitti (palloviiva) ja suunnittelualueen halki kulkeva alueellinen pääväylä (musta paksu viiva) ja sen varrelle kevyen liikenteen reitti (musta palloviiva).

10 Ote osayleiskaavasta. Suunnittelualueen sijainti osoitettu punaisella katkoviivalla. Pienellä osalla aluetta asemakaavamuutoksen aluetta on voimassa Äänekosken rantayleiskaava, joka on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa 10.12.2012 84. Voimassa olevan asemakaavan kanava-aluetta ulottuu rantayleiskaavan vesialueelle (W) sekä maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), johon on osoitettu venevalkama (LV). Ote rantayleiskaavasta. Alue, joka osuu asemakaavoittavalle alueelle on osoitettu punaisella nuolella.

11 Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2008. Suunnittelualue sijoittuu kylien kehittämisalueelle (sininen katkoviiva), jolle on osoitettu virkistys- tai kevyen liikenteen yhteystarve Konginkankaan keskustaan Liimattalasta ja Matilanvirralta 4.4. Asemakaava Ote Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavasta, suunnittelualue osoitettu punaisella nuolella. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 26.5.2003 hyväksymä asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kanava-aluetta, joka on varattu valtion tarpeisiin (LK / v). Maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä kanava-alue on poistettu maakuntakaavasta, joten sen osoittaminen asemakaavassa ei ole enää tarpeen. Ote Konginkankaan asemakaavasta, suunnittelualue osoitettu sinisellä katkoviivalla Lisäksi suunnittelualueella on erillispientalojen korttelialuetta (AO), erillispientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AO/s), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), lähivirkistysaluetta (VL) ja yleisen tien aluetta (LT).

12 4.5. Pohjakartta Ote vuoden 1985 mukaisesta asemakaavasta Äänekosken kaupunki ylläpitää asemakaavoitetun alueen pohjakarttaa. Pohjakarttana käytetään 20.8.2018 päivättyä karttaa. Pohjakartta on päivitetty kaavaehdotusvaiheeseen. 4.6. Muut selvitykset ja suunnitelmat - Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 aineisto 5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Konginkankaan keskustan itäpuolelle sijoittuva kanava-aluevaraus on poistettu maakuntakaavasta ja vastaava muutos on tarkoitus tehdä asemakaavaan. Kanavalle asemakaavassa varattu alue palautetaan entisen asemakaavan mukaisesti asuinpientalojen alueeksi ja kumotaan kanavan aluevaraus. Lisäksi kumotaan asemakaavaa Lapinniementien ja Emmantien varrelta. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 6.11.2017 335 kaavoituskatsaus 2017 yhteydessä. Vireilletulostaon ilmoitettu Pikkukaupunkilaisessa 15.11.2017 ja kaupungin kotisivuilla. 5.2. Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Keski-Suomen ELY- Keskus

13 - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen liitto - Liikennevirasto - Elenia Oy - Äänekosken Energia Oy - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Vesialueen osakaskunnat Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdessä Pikkukaupunkilainen. Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 30.10.2017 ja sitä on täydennetty 17.4.2018 ja 20.8.2018. Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Kaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot osallisilta ja viranomaisilta. 5.3. Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kaupungin kaavoituspalveluihin (III kerros) ja kotisivuille 9. 25.5.2018 väliseksi ajaksi (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta, Elenia Oy:ltä, Äänekosken Energia Oy:ltä, Liikennevirastolta, Äänekosken tekniseltä- ja ympäristölautakunnilta sekä Kömin kilta ry:ltä. Kaavaluonnoksesta ei annettu yhtään mielipidettä. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotettiin kaava-alueen maanomistajia kirjeitse. Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin on kaavaselostuksen liitteenä. 5.4. Ehdotusvaihe Kaavaehdotusaineisto asetetaan nähtäville kaupungin kaavoituspalveluihin (III kerros) ja kaupungin kotisivuille xx.xx. xx.xx.2018 väliseksi ajaksi (MRA 27 ). Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kaava-alueen maanomistajia kirjeitse. 5.5. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan.. 20 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1. Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaavan muutoksella on yleisten rakennusten korttelialueet (Y) muutettu yleisten rakennusten ja palvelurakennusten korttelialueeksi (YP), jolloin tonttien käyttömahdollisuudet ovat voimassa olevaa kaavaa laajemmat. Rakennusoikeudet ja kerrosluvut ovat voimassa olevan kaavan mukaiset. Asemakaavassa osoitetaan kanavavarauksen poistamisen johdosta yhteensä viisi uutta pientalotonttia, joista yksi on jo rakentunut (kortteli 43). Kortteliin 42 osoitetaan kolme tonttia ja kortteliin 47 sijoittuu yksi uusi rakentamaton tontti. Rakennusoikeus uusille erillispientalojen tonteille on osoitettu tonttitehokuutena e=0,20. Kaavamääräykset noudattavat ympäristön kaavamerkintöjen ja määräyksien periaatteita. Lisäksi alueella on joihinkin jo rakennettuihin tontteihin liitetty lisäaluetta rakentamattomista tonteista.

14 Kaavamuutoksessa kumotaan kanava-alueelle varattua aluetta Matilanvirrantien etelä- ja pohjoispuolelta yhteensä n. 6,6 ha suuruiselta alueelta. Keskiosa kanavalle varatusta alueesta muutetaan pääosin aikaisemman asemakaavan mukaisiksi asuinpientaloalueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi voimassa olevaa asemakaavaa kumotaan korttelin 41 eteläosasta (Jokelan talon tontti) n. 0,06 ha verran ja Emmantien ja Lapinniementien eteläosien katualuetta yhteensä n. 0,3 ha ja ja lähivirkistysaluetta n. 0,08 ha sekä korttelia 45 n. 0,3 ha. Kortteli 45 ja sen viereinen lähivirkistysalue myös kumotaan kaavalla. Katu- ja tieverkosto on osoitettu nykytilanteen mukaisena. Matilanvirrantie on osoitettu yleisenä tienä. Korttelin 53 tonttien 3 ja 4 liittymät on Lapinniementielle, lisäksi tontille 4 on osoitettu ajoyhteys lähivirkistysalueen kautta Kirkkotielle. Tarpeettomia katualueita on poistettu; Emmantien liittymä ja katualuevaraus on poistettu asemakaavasta Matilanvirrantielle ja korttelin 42 tonteille 7-9 kulku on osoitettu ajoyhteys-merkinnällä Kirkkotieltä. Suunnittelualueella sijaitseva koulun tontti on osoitettu suojelumerkinnällä /s-6 ja yksittäiset merkittävät rakennukset (puukoulu ja nuorisotalo) sr-1 - merkinnällä. Jokelan tilan pihapiiri on kaavaan osoitettu AO/s- merkinnällä. Kunnallistekniset verkostot on osoitettu rasitteina sekä puistomuuntamot et-merkinnällä. Tonttijako asemakaava-alueella on ohjeellinen. 6.2. Kaavamerkinnät ja määräykset Erillispientalojen korttelialue. Kaavamerkinnällä AO on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaiset omakotitontit sekä uudet omakotitontit. Lisäksi tontinrajauksia on tarkasteltu mm. siten, että vapaana olevia tontteja on liitetty lisäalueeksi rakennettuihin omakotitontteihin ja kortteleita on yhdistetty katualuevarausten poistumisen vuoksi. Rakennusoikeus on osoitettu tonttitehokkuutena e=0,20 ja kerroslukuna on vaihdellen I - I u ½. Yleisten rakennusten ja palvelurakennusten korttelialue. Alueella sallitaan yksityiset ja julkiset palvelut sekä liike- ja toimistotilat. Merkinnällä on osoitettu kortteli 40 ja korttelin 42 tontti 4. Rakennusoikeus korttelialueilla on osoitettu tonttitehokkuutena: korttelissa 40 tonttitehokkuus on e=0,30 ja korttelissa 42 e=0,40. Kaavamerkintä mahdollistaa voimassa olevaa kaavaa laajemman käyttötarkoituksen. Korttelia 40 koskee lisäksi säilytettävän ympäristön merkintä /s-6. Lähivirkistysalue. Omakotialueen keskellä oleva viheralue on kaavoitettu VL -merkinnällä lähivirkistysalueeksi. Maa- metsätalousalue. Suunnittelualueen eteläosan viheralue on kaavoitettu M merkinnällä maa- ja metsätalousalueeksi. Yleisen tien alue. Suunnittelualueella oleva Matilanvirrantien on osoitettu yleiseksi tieksi, josta liittymän paikat on osoitettu kaava-alueella Kansakoulutien risteykseen ja korttelin 42 tontille 2 sekä tontille 12 ja sen pohjoispuolelle.

15 Kulttuurihistorialliset kohteet Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat ympäristön historiallisesti arvokkaiden tai kyläkuvan kannalta tärkeiden rakennusten kanssa julkisivun rakennusaineen, mittasuhteiden, kattokaltevuuden, pintojen ja värityksen suhteen. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. Merkinnällä on osoitettu Jokelan tilan pihapiiri, jolloin kohteen paikallinen kulttuurihistoriallisen arvo pyritään säilyttämään. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristötoimenpiteiden tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Rakennus- tai toimenpidelupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkintä koskee korttelissa 40 sijaitsevan koulutontin rakennustapaa. Säilytettävän ympäristön (/s-6) alueelle sijoittuvat vuonna 1936 valmistunut puukoulu sekä nuorisotalona toimiva vanha puukoulu vuodelta 1890. Tontille sijoittuu myös 70-luvulla valmistunut koulu. Suojeltava rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat mm. julkisivujen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Säilytettävän ympäristön (/s-6) alueelle sijoittuvista rakennuksista on lisäksi erikseen osoitettu suojeltavina rakennuksina vuonna 1936 valmistunut puukoulu sekä nuorisotalona toimiva vanha puukoulu vuodelta 1890. 6.3. Yleiset määräykset Jos rakennus sijoitetaan 4 m lähemmäksi toisen tontin rajaa, ei rakennuksen tälle sivulle saa sijoittaa asuinhuoneen pääikkunoita. Autosuojan edessä tulee olla vähintään 5 metriä vapaata tilaa omalla tontilla. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: - omakoti- ja paritalot 2 ap / asunto - liike- ja toimistotilat 1 ap/50 k-m² Tontilla olevat autopaikat on erotettava muusta piha-alueesta ja katualueesta istutuksilla. Tonteille on rakennettava oleskelu- ja leikkialueita vähintään 10 m² 100 asuinkerrosneliömetriä kohti. Oleskelu- ja leikkialueet on ympäröitävä suojaistutuksilla. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on hoidettava istutettuina tai luonnontilaisen kaltaisina. Tontilla tulee säilyttää tai istuttaa puita ja pensaita niin, että puiden määrä on vähintään 1 ja pensaiden määrä vähintään 1,5 tontin pinta-alan 100 m² kohti. Alle 5 metrin päähän naapuritontin sekä katu- ja virkistysalueen rajasta rakennettujen luiskien kaltevuus saa olla enintään 1:4. Talousrakennus voidaan rakentaa 2 m etäisyydelle tontin rajasta. Hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisilla järjestelyillä tontin omalla alueella. Uudisrakentamisen on kattokaltevuudeltaan, rakentamistavaltaan, mittasuhteiltaan ja väreiltään sopeuduttava ympäröivään rakennuskantaan.

16 6.4. Nimistö Kanavavarauksen poistuessa kaavasta nykyiset Kirkkotie ja Emmantie yhdistyvät yhdeksi katualueeksi, jolloin katunimistöä on tarpeen tarkistaa. Äänekosken kaupungin nimistötoimikunnan esityksestä nimistöä on kaavaehdotukseen esitetty muutettu siten, että Emmantie ja osa Kirkkotiestä muutetaan Konkitieksi, joka kuvaa alueen historiaa. 7. KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1. Asemakaavan suhde voimassa oleviin kaavoihin Maakuntakaava Laadittava asemakaavan muutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Asemakaavan muutos tukee alueen kehittämistä maakuntakaavan mukaisesti asumisen sekä kulttuuriympäristön vetovoima-alueena. Yleiskaavat Pääosalla asemakaavan muutoksen aluetta on voimassa vuonna 1994 hyväksytty yleiskaava. Asemakaavan muutoksessa esitetty maankäyttöratkaisu poikkeaa yleiskaavassa esitetystä ratkaisusta yleiskaavan vesiliikenteen alueeksi osoitetun aluevarauksen osalta. Kanavalle tarkoitettu varaus (vesiliikenteen alue) on jäänyt toteutumatta ja yleiskaavan voidaan katsoa olevan kyseisen alueen osalta vanhentunut. Asemakaavan muutoksessa voimassa olevan kaavavarauksen (vesiliikenteen alue) ympäröivä maankäyttö on osoitettu voimassa olevan yleiskaavan mukaisena pääosin pientalovaltaisena. Asemakaavan muutoksessa yleiskaavan vesiliikenteen alueelle osoitettava maankäyttö on alueen toteutuneen maankäytön mukaista ja alueen ympäristössä olevan yleiskaavassa osoitetun maankäytön mukaista ja siihen hyvin sopivaa. Alueen eteläosassa kumottavan asemakaavan alueella voimassa Äänekosken rantayleiskaava (hyväksytty 2012), jolloin asemakaavan tultua voimaan alueen rakentamista ohjaa rantayleiskaava, jossa Pyyrinlahden rantaan on osoitettu venevalkama -merkintä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia rantayleiskaavan toteuttamiseen. Asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kumota ja muuttaa kanavalle varattu alue ja päivittää samalla asemakaava vastaamaan alueella jo toteutunutta sekä tulevaa maankäytön tarvetta. Ennen vuonna 2003 hyväksyttyä asemakaavan muutosta suunnittelualueella oli kaavaan osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta, jonka mukaisesti nyt laadittava asemakaava on tehty. 7.2. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Asemakaavamuutoksessa esitetty ratkaisu poikkeaa voimassa olevasta yleiskaavasta, jolloin kaavamuutoksen yhteydessä on perusteltava yleiskaavasta poikkeava ratkaisu sekä varmistettava, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen sekä otettava huomioon, mitä MRL 39 :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Sisältövaatimus (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Asemakaavan muutoksen mahdollistama lisärakentaminen tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen samalla tiivistäen sitä. Kaavan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Alue liittyy olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja katuverkkoon eikä edellytä uusien verkostojen rakentamista.

17 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavoitetulla alueella on jo ennestään asutusta ja asemakaavan muutos mahdollistaa asumisen lisäämisen. Alueelta on saavutettavissa hyvät palvelut eikä kaavan toteutuminen edellytä uusien palveluiden muodostamista. Asemakaavan toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia nykyiseen asumiseen. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Alueella on jo rakentunut liikenneverkko, myös kevyenliikenteen yhteydet. Asemakaavan toteutuminen ei lisää merkittävistä liikennettä eikä aiheuta muutostarvetta nykyisiin liikenteen verkostoihin. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestettävissä olemassa olevaa verkostoa hyödyntäen. Uusissa katujärjestelyissä on huomioitu turvallisuusnäkökohdat. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Rakennukset voidaan toteuttaa esteettöminä. Asemakaavan muutos mahdollistaa voimassa olevaa kaavaa laajemman käyttötarkoituksen palveluiden korttelialueilla. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Asemakaavan toteutuminen ei aiheuta tavanomaisesta asumisesta poikkeavia ympäristöhäiriöitä. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä Asemakaavassa on osoitettu kaavamerkinnöin ja -määräyksin rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävät kohteet. Asemakaavassa muuttuva maankäyttö on ympäristöön ja maisemaan sopivaa. Asemakaavoitettavalla alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaavan muutos ei vähennä alueella olevia virkistysalueita eikä kaavalla ole erityisiä vaikutuksia olemassa oleviin virkistysalueisiin. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Toteutuksen ei katsota aiheuttavan alueen maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. Kanavan varauksen poistaminen mahdollistaa olemassa olevan omakotitalon säilymisen asumiskäytössä. 7.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen perusteella suunnittelualueelle on mahdollista rakentaa muutamia olemassa olevaan maankäyttöön hyvin sopeutuvia pientaloja ja samalla yhdyskuntarakennetta tiivistäen. Suunnittelualue koulun tontin itäpuolella on perinteistä omakotitaloasutusta, jonka tyyliin uudisrakentaminen sopeutuu. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen ei edellytä merkittäviä uusia yhdyskuntateknisen verkoston rakentamista. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestettävissä olemassa olevaa verkostoa hyödyntäen. Alueella olevat puistomuuntamot on osoitettu kaavassa omin merkinnöin.

18 7.4. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Alueella sijaitsee maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kirkonkylän koulukeskus ympäristöineen, jossa sijaitsevalla koululla ja työväentalolla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Lisäksi alueella on Jokelan tila pihapiireineen, jolla on paikallista kulttuurihistoriallista arvoa. Asemakaavassa on kaavamerkinnöin ja -määräyksin pyritty turvaamaan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Koulukeskuksen alue on osoitettu kaavassa yleisten rakennusten korttelialueena (YP), jolla on lisäksi merkintä: /s-6 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristötoimenpiteiden tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Rakennuslupaa vaativissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaista. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Koulun alueelta on erikseen suojeltavina rakennuksina osoitettu vanha koulu ja nuorisotalo merkinnällä sr-1: Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat mm. julkisivujen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. 7.5. Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan. Suuri osa kaavamuutoksen alueesta on rakennettua pientaloasutusta. Voimassa olevan kaavan mukaiselle kanavan varauksen alueelle (vesiliikenteen alue) on osoitettu uutta omakotiasutusta nykyistä pientaloasutusta täydentäen, joka tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja eheyttää taajamakuvaa. Tonttien koko ja rakennusten sijoittelu on pyritty tekemään vastaavalla periaatteella kuin toteutuneessa ympäristössä, jolloin uusi rakentaminen olisi mahdollisimman hyvin maisema- ja taajamakuvaan sopivaa. Kaavan toteutuminen ei edellytä uusien tie- tai katujärjestelyjen rakentamista, jolloin vaikutukset maisemaan jäävät vähäisiksi. Kumottavalla asemakaavan alueella Matilanvirrantien pohjoispuolelle ja Kirkkotien eteläpuolella (nykyisin pääasiassa peltoaluetta) maankäyttö jatkuu nykyisenlaisena eikä muutoksia maisemaan tai taajamakuvaan aiheudu. Kulttuuriympäristön kannalta merkittävien kohteiden säilyminen on turvattu erillisillä kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä, jolla myös pyritään turvaamaan niiden alueilla tapahtuvan uudisrakentamisen sopeutuminen maisemaan. 7.6. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon. Alueella ei sijaitse luonnonsuojelun tai luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä kohteita. Alueen kasvillisuus on tavanomaista eikä alueella ole esim. potentiaalisia liito-oravan elinympäristöjä. Niiltä osin kuin asemakaavaa kumotaan, ovat vaikutukset luontoon positiivisia alueiden todennäköisesti säilyessä nykyisellään eli peltona sekä maa- ja metsätalousvaltaisina alueina. Muilta osin kaava-alue on jo pääosin rakennettua ja ihmisen muokkaamaa. Kaavassa on annettu määräys, jonka mukaan hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisilla järjestelyillä tontin omalla alueella. 7.7. Liikenteelliset vaikutukset Yleisen tieverkon osalta kaavaratkaisu poistaa yhden aiemmassa kaavassa olleen liittymän (Emmantie), mikä osaltaan parantaa kaava-alueen sisäisen ja ulkoisen liikenteen erottamismahdollisuuksia. Kaava-alueen sisäinen liikenneverkko osoitetaan toteutuneen tilanteen mukaisena, jolloin koko länsiosan suunnittelualueen liikenne yhdistyy yleiseen tiehen Kirkkotien liittymän kohdalta. Kaavan toteutuminen ei edellytä uusien tie- ja katujärjestelyjen rakentamista. Asemakaavan toteutumisen mahdollistama lisärakentaminen lisää liikennettä hyvin vähäisesti, joten sillä ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia liikennemääriin tai liikenneturvallisuuteen. 7.8. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavahanke poistaa epävarmuustekijän, mikä on liittynyt mahdollisen kanavan toteuttamiseen. Kaavamuutos varmistaa olemassa olevan maankäyttötilanteen jatkumisen entisen kanava-alueen lähimaastoon sijoittuneilla omakotitonteilla, mikä osaltaan voi palauttaa ja vahvistaa turvallisuudentunnetta.

19 Kanavan mahdollinen toteuttaminen olisi edellyttänyt yhteiskunnalta merkittävää rahoitusta, joka hankevarauksen poistamisen johdosta voidaan suunnata toisaalle. Kaupungin investointivaroja ei ole tarpeen sijoittaa katuverkon ja kunnallistekniikan uusiin järjestelyihin, joita kanavan toteuttaminen olisi edellyttänyt. Kaava mahdollistaa uudisrakentamisen alueella, joka osaltaan lisää Äänekosken monipuolisia asumisen mahdollisuuksia. Kaavan toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia virkistykseen alueella olevien lähivirkistysalueiden säilyessä voimassa olevan kaavan mukaisina. 7.9. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suuria taloudellisia vaikutuksia. Katuverkosto on rakennettu ja kunnallistekniikka ulottuu suunnittelualueelle - kaupungille ei aiheudu uusien verkostojen rakentamista asemakaavan muutoksen johdosta. 8. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella 20.8.2018 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen